Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Ympäristövaliokunnalle 1.10.2003 ASIA: HE 55/2003 vp ehdotus valtion vuoden 2004 talousarvioksi. Luku 32.60 Energiapolitiikka. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa muistuttaa, että energiapolitiikan tärkeimpänä ajankohtaisena lähtökohtana on ilmastostrategian uusiminen ottamaan huomioon EU:n (päästökauppa sekä uusiutuvien energialähteiden edistämistä ja energiansäästöä koskevat direktiivit) sekä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tapahtuneet muutokset (kriteerit joustomekanismien käytölle). Ilmastostrategian kotimaisena lähtökohtana toimivat edelleen eduskunnan ilmastostrategian ja ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksymät lausumat (katso Liite 1). Näistä erityisesti talousarviossa huomioitavia valtiontaloudellisia vaikutuksia: 1. energiaverotuksen kehittämisellä: vaikutus verokertymään, 2. tiukan energiansäästöohjelman sekä uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman toteuttamisella: vaikutus määrärahoihin erityisesti KTM:n momenttien 32.10.24 (Tutkimus- ja selvitystoiminta), 32.60.27 ja 32.60.40 (Energiatuet) sekä YM:n momentin 35.30 (Asumisen edistäminen), MMM:n momentin 30.31 (Metsätalouden edistäminen) ja LVM:n momentin 31.60.63 (Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen). Lisäksi ilmastostrategian toteuttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että eduskunnan edellyttämän energiansäästön yleislain laatiminen aloitetaan siten, että lakiesitys aidosti tukee energiansäästöohjelman toteuttamista (ks. Luonnonsuojeluliiton tiedote KTM:n työryhmän ehdotuksesta http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/sll2003/energiansaasto_lainsaad). 1. Verotuksen kehittäminen Energiaveroihin ei esitetä vuoden 2004 budjetissa mitään muutoksia, vaikka energiaverotuksen kehittäminen oli yksi eduskunnan vaatimuksista ydinvoimapäätöksen yhteydessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on, että energia- ja ympäristöverotusta kehitetään ympäristön tilan parantamiseksi sekä työhön kohdistuvan verotuksen keventämismahdollisuuksien lisäämiseksi. Jotta energiaverotus tukisi energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden edistämistä sekä toteuttaisi hallitusohjelmaan kirjattua ekologista verouudistusta tarvitaan:
Energiaverotuksen ohjaavuus ja korotusaikataulu Energiaveron korotuksessa tulee huomio kiinnittää erityisesti sen kasvihuonekaasupäästöjä sekä energian- ja sähkönkulutusta ohjaavaan vaikutukseen. VATT:n elokuussa laatima selvitys ympäristöverotuksen kehittämisestä suosittelee, että ympäristöverotuksen tasoa on ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi edelleen korotettava; muutos on syytä tehdä asteittain osana pitkäjänteistä ohjelmaa. 1 Energiaverotuksen korotus tämän vuoden alussa noin 5,2 prosentilla on suuntana oikea, mutta määrältään aivan liian pieni. Veroa korotettiin ennen tätä vuonna 1998, joten tapahtunut korotus on hädin tuskin inflaatiotarkistus, ei varsinainen veron korotus. Jotta energiaverotuksella olisi ympäristöpoliittista ohjausvaikutusta tulisi verotasoa korottaa huomattavasti enemmän: VATT:n vastajulkaistun tutkimuksen 2 mukaan korotusprosentti päästökaupan ulkopuolisilla aloilla olisi noin 36 % mikäli päästöoikeuden hinta on 10 /t (ks. Liite 2). Jotta nämä energiaverotuksella asetetut tavoitteet saavutettaisiin, tulisi laatia politiikkaohjelma veron vähittäisestä korottamisesta tasolle, jolla verolle on kyseinen ohjausvaikutus. Pitkänaikavälin korotusaikataulu, vähittäisine, ennakoitavine korotuksineen on tarpeen, jotta yrityksillä ja kuluttajilla on aikaa sopeuttaa toimintansa tuleviin muutoksiin. Näin voidaan saavuttaa ympäristötavoitteita, mutta samalla vältytään turhilta negatiivisilta sivuvaikutuksilta. Energiaverotuksen rakenne Muun muassa ETLA:n tutkimuksen 3 keskeinen johtopäätös on, että nykyrakenteinen energiaverotus ei ole erityisen hyvin ohjaavaa. Huono ohjaavuus johtuu tutkimuksen mukaan nimenomaan siitä, että vero kohdistuu vain osaan CO2 päästöjä, kun nykyinen sähkövero ei erottele eri sähköntuotantomuotoja toisistaan. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä tulisi tutkia, miten sähköntuotannon ympäristöohjaavuutta voitaisiin lisätä sisällyttämällä CO2 komponentti uudelleen sähkönverotukseen. Näin johdonmukaistettaisiin energiaverotusta ja lisättäisiin sen ympäristöohjaavuutta. Lisäksi ilmastostrategian tavoitteiden vuoksi tulisi verotuksen kehittämisessä erityisesti keskittyä kasvihuonekaasuja runsaasti päästävään laudutussähköntuotantoon, joka ei maksa CO2-veroa. Tämä voidaan tehdä joko korottamalla sähköveroa ja lisäämällä veronpalautuksia uusiutuville energialähteille samassa suhteessa tai laatimalla runsaasti CO2-päästöjä aiheuttavalle sähköntuotannolle oma korotettu polttoainevero. Lisäksi uusiutuvilla tuotetun sähkön kilpailuasemaa tulisi edellisistä riippumattakin parantaa nostamalla vuodelle 2004 uusiutuville maksettavaa 1 Honkatukia, Juha & Kiander, Jaakko (2003):Ympäristöperusteinen verotus ja kestävän kehityksen edellytykset - visio vuoteen 2020. Ympäristöministeriön moniste 116. 2 Honkatukia, Juha, Forsström, Juha & Tamminen, Eero (2003): Energiaverotuksen asema EU:n laajuisen päästökaupan yhteydessä. VATT-tutkimuksia 102. 3 Forsström, Juha & Honkatukia, Juha (2002): Energiaverotuksen kehittämistarpeet Kioton pöytäkirjan toteuttamiseksi. ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 800.
sähköveron palautusta: tuulivoimalla, metsä-hakkeella ja puupelleteillä tuotetulle sähkölle 1 snt/kwh (nykyisin 0,69 snt/kwh). Energiaverotus kohdistuu myös epäoikeudenmukaisesti eri toimialoihin. Teollisuus aiheuttaa hiilidioksidipäästöistä noin puolet, mutta sähkö- ja CO2- verosta teollisuus maksaa vain 40 %. Kotitalouksien ja palveluiden osuus päästöistä taas on noin neljännes, mutta ne maksavat sähkö- ja CO2-veroista 60 %. Mikäli liikennepolttoaineet otetaan huomioon laskee teollisuuden osuus energiaveroista vain noin 10%:iin. Eri sektorien osuudet: Liikenne Teollisuus Kotitaloudet, palvelut, maatalous Päästöistä Veroista Energiaintensiivinen teollisuus on saanut vuodesta 1998 lähtien osittaisia veronpalautuksia maksamistaan energiaveroista, mikä on perusteltu tarpeella turvata teollisuuden kilpailukyky. Näitä veronpalautuksia maksettiin vuonna 2000 yhteensä 13 473 077 euroa ja ne jakautuivat 12 yritykselle. Luonnonsuojeluliiton mielestä kyseinen veronpalautusjärjestelmä tulisi vähitellen purkaa ja toteuttaa saastuttaja maksaa periaatetta. Energiavero on energiaintensiivisenkin teollisuuden kohdalla suhteellisen pieni menoerä verrattuna esimerkiksi työvoimakuluihin, joten veronpalautuksen poistaminen ei välttämättä välittömästi uhkaa yritysten kilpailukykyä. Veronpalautuksen poistamisen ja siten energiaveron todelliset vaikutukset teollisuuden kilpailukykyyn tulisi kartoittaa, ja jos todetaan tarpeelliseksi kierrättää verotuloja takaisin esim. työnantajamaksujen alentamisen kautta. Kyseinen valtiontuki on säädetty olemaan voimassa toistaiseksi ja sille on haettava komission hyväksyntä. Valtiontukia tulisi myöntää vain ympäristösyiden, tai muuten erittäin painavien syiden vuoksi. Lisäksi ilmastostrategian toteuttamista tulisi tehostaa liikenteen osalta toteuttamalla strategiassa esitetyt verotusta koskevat toimenpiteet: Auton hankinnan verotusta tule kehittää nykyistä enemmän polttoaineen kulutuksesta tai päästöistä riippuvaksi. Tässä kiireellisintä on biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen autojen korotetun ajoneuvoveron ja vuosittaisen dieselveron laskeminen. Dieselveron poistaminen biopolttonesteiltä ja biokaasulta. Joukkoliikenteen työsuhdematkalipulle tulee antaa nimellisarvoa alhaisempi verotusarvo. Energiaverotuksen kehittäminen ja päästökauppa
Energiaverotuksen kehittämisessä ei tulisi odottaa EU:n laajuisen päästökaupan alkamista, vaan erityisesti energiansäästön tavoitteiden toteutumisen kannalta verotukseen on tehtävä muutoksia jo aiemmin. Syyskuun alussa julkaistun VATT:n 4 tutkimuksen mukaan alhaisella päästöoikeuden hinnalla (10 /t) sähkön säästö jää vuoteen 2007 mennessä olemattomaksi. Etenkään teollisuus ei investoi säästöön, mikäli energiaverotus poistetaan päästökauppatoimialoilta. Mikäli päästökauppatoimialoille edelleen jää sähkövero, saa tämä teollisuuden sähkön hinnan ylittämään joidenkin säästöinvestointien kustannuksen. Ruotsissa, joka myös valmistautuu päästökauppaan, hallitus esittää ympäristöverotuksen kiristämistä ensi vuonna 221 miljoonalla eurolla ja vuonna 2005 kaksinkertaisella määrällä. Korotukset ovat osa Ruotsin kymmenvuotista vihreää verouudistusta, jonka tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä ympäristöveroihin kaiken kaikkiaan 30 miljardia kruunua (3,3 miljardia euroa) vuoteen 2010 mennessä. Korotukset kohdistuvat pääasiassa energiaverotukseen. Vastaavasti hallituksen esityksessä tuloveroa lasketaan noin 200 kruunulla ja työantajamaksuja alennetaan. Lisäksi biopolttoaineille myönnetään verovapaus. Päästökaupan kansallisen alkujaon tulee toteuttaa kaikille päästöille yhtäläisen hiilidioksidiveron mukaisesti nykyisen sähköntuotantoa ja turvetta suosivan energiaverotuksen sijaan. Näin VATT:n tutkimuksen mukaan energiaverotuksen korotustarve jää kaikkein pienimmäksi Tämä on myös kansantaloudellisesti edullisin tapa sovittaa energiaverot ja päästökauppa yhteen. 2. Määrärahat Kauppa- ja teollisuusministeriö Ministeriön maksama investointituki uusiutuville energialähteille säilyy nykyisellä tasolla (eli myöntövaltuus ensi vuodelle on noin 31 miljoonaa euroa). Normaalin investointituen lisäksi uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa esitetään uutta rahoitusinstrumenttia, joka mahdollistaisi noin joka kolmas vuosi suuren (luokkaa 100-200 milj. mk/kerta) demonstraatioavustuksen myöntämisen uuden teknologian hankkeelle. Tätä uuden teknologian demonstraatiolaitoksille tarkoitettu tukea, joka olisi suuruudeltaan noin 30 miljoonaa euroa, ei vieläkään esitetä budjettiin. Edistämisohjelman mukaisesti tämä uusi investointitukimuoto tulisi nykyisen investointitukivaltuuden lisäksi. Uusien voimalaitos-konseptien, kuten muun muassa biomassan kaasutus tai merituulivoima, kaupallistaminen on juuri nyt siinä vaiheessa, että ohjelman esittämä demonstraatioavustus suuruudeltaan noin 30 miljoonaa euroa tulee ottaa käyttöön vuoden 2004 talousarviossa. Lisäksi avustus uutena rahoitusinstrumenttina on saatava sisään itse varsinaiseen talousarvioon, ettei se jää pelkästään epävarmojen lisäbudjettien varaan. 4 Honkatukia, Juha, Forsström, Juha & Tamminen, Eero (2003): Energiaverotuksen asema EU:n laajuisen päästökaupan yhteydessä. VATT-tutkimuksia 102.
Energiamarkkinaviraston voimavaroista huolehdittaessa on erityisesti pidettävä huoli siitä, että virasto kykenee päästökaupan toteuttamisen yhteydessä valvomaan sähkön siirtomaksujen tasapuolisuutta ja kohtuullisuutta. Momentin 32.10.24 (Tutkimus- ja selvitystoiminta) määräraha on myös aiottua voimakkaammin suunnattava ilmastostrategian ja eduskunnan lausuminen toteuttamiseen. Erityinen painopiste tulee asettaa selvitysten tekemiselle taloudellisten ohjauskeinojen verotus, päästökauppa, vihreät sertifikaatit ja ostovelvoitteet käytöstä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisessä. Lisäksi energiapolitiikkaan ja ilmastostrategian toteuttamiseen liittyvistä muiden ministeriöiden veroista ja määrärahoista vuoden 2004 talousarvioesityksessä Luonnonsuojeluliitto haluaa todeta seuraavaa: Ympäristöministeriö Valtion asuntorahaston avustuksista on viime vuoden budjetissa ensi kertaa ollut ylimääräinen energia-avustusten 15 miljoonaa euroa tippunut kokonaan pois (momentti 35.30 Asumisen edistäminen). Energia-avustuksia myönnetään asuntojen lämmitystavan vaihtamiseen ympäristöystävällisemmäksi (esim. biopolttoaine tai lämpöpumppu). Korjaus- ja energiatukien kokonaismäärä on näin laskenut viime vuoden 75 miljoonasta 60 miljoonaan. Tukien vähäisyyden lisäksi ongelma on ollut myös se, että niitä on myönnetty vain vähintään kolmen asunnon kerros- ja rivitaloihin ei yksittäisille pientalonomistajille. Kuitenkin tarve juuri pientalojen lämmitystavan muutoksille (esim. sähköstä maalämpöön) olisi ilmastostrategian toteuttamisen kannalta tärkeää. Maa- ja metsätalousministeriö Puupolttoaineiden, kuten metsähakkeen, tuotannon tukemiseksi on Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) mukaista rahoitusta lisättävä. Budjetissa esitetty nuoren metsän hoidon ja energiapuutuen (momentti 30.31 Metsätalouden edistäminen) nousu 2 miljoonaa euroa on riittämätön suhteessa energiapuun käytölle asetettuihin tavoitteisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö Joukkoliikenteen ostomäärärahojen (momentti 31.60.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen) laskeminen viime vuoden 83 miljoonasta eurosta 79 miljoonaan on ristiriidassa ilmastostrategian ja hallitusohjelman tavoitteiden kanssa, joiden mukaisesti edistetään joukkoliikenteen kehitystä takaamalla valtion ostopalveluiden määrärahojen riittävyys ja kannustamalla kuntia joukkoliikenteen ostopalveluiden kehittämisessä (ilmastostrategia) sekä pyritään parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua, lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta (hallitusohjelma).
Liite 1. Ilmastostrategian ja ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksytyt lausumat: Ilmastostrategia Eduskunta edellyttää, Hallituksen periaatepäätös: Hallitus sitoutuu käyttämään niitä lainsäädännöllisiä ja taloudellisia ohjauskeinoja, jotka ovat tarpeen Eduskunnan periaatepäätös: Eduskunta edellyttää, että hallitus Lisäbudjetti 2002 Eduskunta edellyttää, että Uusiutuva energia - uusiutuvan energian esitettyä suurempien tukimahdollisuuksien selvittämistä. - uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisohjelman toteuttamiseksi. - biomassan käyttöä edistetään ohjelmaa enemmän muun muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien sekä kestävän metsätalouden metsänparannusvarojen lisäresursseilla, tehostamalla energiapuun ja turpeen käyttöä, - että kehitetään kierrätyspolttoaineiden, lajitellun yhdyskuntajätteen, biokaasujen ja muiden biomassojen käyttöä ja - että uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön jakeluverkkoihin pääsy turvataan esimerkiksi vihreiden sertifikaattien kauppaan perustuvalla järjestelmällä ja asettamalla tarvittaessa ostovelvoitteita verkon haltijoille. - kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen. Energiansäästö - energian säästön esitettyä voimakkaampien käyttöönottomahdollisuuksien selvittämistä. - sähkönsäästötavoitteiden ja niihin liittyvien investointien toteutumisen turvaamiseksi pyrkimyksenä sähkönkulutuksen kasvun pitämisen samalla tasolla kuin Kioto 1- vaihtoehdossa - sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi - nopeuttaa tiukan energiansäästöohjelman toteuttamista ja ohjaa yhdyskunta- ja aluerakenteiden muotoutumista energian säästämiseksi, - ryhtyy toimenpiteisiin säästöohjelmia tukevan energiansäästön yleislain säätämiseksi, - ryhtyy toimenpiteisiin energian jakeluyhtiöitä koskevan palveluvelvoitteen säätämiseksi tiedottamisesta energiansäästötavoista ja uusista tekniikoista kuluttajille ja - ryhtyy toimenpiteisiin energiaverotuksen kehittämiseksi energiansäästöä edistävällä tavalla.
Liite 2. Seuraavassa on ETLA:n 5 tutkimukseen pohjautuen arvioitu, millaisia muutoksia energiaverotukseen tulisi tehdä mikäli Kioton päästöjen vähennystavoitteet pyrittäisiin saavuttamaan energiaveroilla. On huomattava, että ETLA:n tutkimuksessa liikennepolttoaineiden veroa nostetaan ainoastaan polttoaineista perittävän lisäveron osalta, ei perusveron osalta kuten tämän vuoden veronkorotuksissa tehtiin. Tällä on suuri vaikutus sekä liikennepolttoaineiden hintaan että valtion verotuottoihin, vaikka päästöjä ohjaava vaikutus on pieni. Päästöjen vähentämisen ja muiden esim. aluepoliittisten vaikutusten kannalta on tarkasteltava, onko järkevämpää suunnata veronkorotuksen ETLA:n tapaan ainoastaan polttoaineiden maksamaan lisäveroon, vaikka verotuotot jäävät vähäisemmiksi. Muutokset energiaverojen tasoissa: 2002 2003 Kioto (ETLA) Korotusprosentti - +5,2 +58,4 Perus Lisä Perus Lisä Perus Lisä Moottoribensiini 51,19 4,02 53,85 4,23 51,19 6,37 Dieselöljy snt/l 25,50 4,52 26,83 4,76 25,50 7,16 Kevyt polttoöljy 1,83 4,54 1,93 4,78 1,83 7,19 Raskas polttoöljy 5,40 5,68 8,6 Kivihiili euroa/t 41,37 43,52 65,53 Polttoturve 1,51 1,59 2,39 Maakaasu snt/nm3 1,73 1,82 2,74 Sähkö snt/kwh -veroluokka I 0,69 0,73 1,09 -veroluokka II 0,42 0,44 0,67 5 Forsström, Juha & Honkatukia, Juha (2002): Energiaverotuksen kehittämistarpeet Kioton pöytäkirjan toteuttamiseksi. ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita No. 800.
Muutokset energiaverokertymissä(miljoonaa euroa): 2002 2003 Kioto (ETLA) Korotusprosentti - +5,2 +58,4 Moottoribensiini snt/l 1363 +70 +36 Dieselöljy snt/l 666 +35 +59 Kevyt polttoöljy snt/l 176 +10 +72 Raskas polttoöljy 50 +3 +30 Kivihiili euroa/t 62 +3 +36 Polttoturve 15 +1 +8 Maakaasu snt/nm3 25 +2 +13 Sähkö snt/kwh 389 +20 +227 YHTEENSÄ 2746 +144 +481