Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2018
1. VUOSIEN 2015 2018 STRATEGISET TAVOITTEET 1.1. PERUSTEHTÄVIIN VAIKUTTAVAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTRENDIT Toteutuneet ja toteutumassa 2009 2014 Valtiontalouden kiristyminen on lisännyt tarvetta keskittyä ydintehtäviin. Toisaalta tiedontuotannon tarve aiempaa laajempaan ja monitieteisempään lähestymistapaan on samanaikaisesti kasvanut. Sektoroitumisen vähentämiseksi ja tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on päätetty perustaa vuonna 2015 Luonnonvarakeskus, joka yhdistää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä MMM:n Tiken tilastotoiminnon. Fuusion suunnittelutyö on käynnistynyt vuoden 2013 alussa. Myös LYNETin (Luonnonvara- ja ympäristöntutkimuksen yhteenliittymä) toiminnan jatkaminen ja aktiivinen osallistuminen sen tutkimusohjelmiin ja muuhun toimintaan on ollut merkityksellistä. Tarve valtion sektoritutkimuksen toimintojen ja rahoituksen uudelleen järjestämiseksi on edelleen lisääntynyt ja valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen uusien rakenteiden muodostamiseksi. Eläinluonnonvarojen suojelu ja toisaalta niiden kestävä hyödyntäminen elinkeinojen ja harrastustoiminnan kautta ovat joutuneet usein törmäyskurssille. Tämä on lisännyt kala-, riista- ja porovarojen arviointiin sekä niiden kestävään ja eettiseen hyödyntämiseen liittyviin toimiin, politiikkoihin, arvoihin/asenteisiin ja myös talouteen liittyvää tiedontarvetta. Eräät Suomelle uudet eläinlajit ja aiemmin harvinaiset tai vähälukuiset lajit ovat runsastuneet (merimetso, hylkeet, suurpedot) aiheuttaen ristiriitoja ja paineita kantojen hallittuun säätelyyn niiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Vastaavasti, aiemmin runsaslukuisampien, metsästyksellisesti tärkeiden lajien (esim. metsähanhi, metsäpeura) taantuminen on johtanut metsästyksen rajoittamiseen ja lisännyt tiedontarpeita kannanmuutoksen syistä. Lohen mereisen eloonjäännin ja lohi-istutusten tuloksellisuuden heikkeneminen ovat vaikeuttaneet palaavien lohimäärien ennustamista sekä lisännyt luonnonlohen osuutta saaliissa ja korostanut luonnontuotannon suojelemisen ja elvyttämisen merkitystä. Varsinkin vaellussiian, lohen ja meritaimenen lisääntymisen turvaaminen ja kalastuksen rajoittaminen ovat nousseet korostetusti esille ja pakottavat etsimään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kalastuksen toimintamalleja. Porojen laiduntaminen kilpailee yhä enemmän muiden maankäytön muotojen kanssa, ja jäkälälaitumien kunto on edelleen heikentynyt. Kala- ja porotalouden alkutuotanto on yhtäältä keskittynyt yhä harvemmille toimijoille. Tuotanto on aiempaa erikoistuneempaa ja ammattimaisempaa, mikä on edellyttänyt yrittäjyyden ja taloudellisen osaamisen vahvistamista. Alkutuotannon harjoittajien ikääntyminen ja elinkeinojen kannattavuusongelmat ovat aiheuttaneet ennakoidusti kalastus-, kalanviljely- ja poroelinkeinon yrittäjien määrän vähentymistä ja omistuspohjan muuttumista. Alkutuotannon ja yrittäjyyden edellytysten turvaamiseksi on etsitty aktiivisesti keinoja kansallisten teemaohjelmien avulla (vesiviljely, ammattikalastus, jalostus). Myös vapaa-ajan kalastuksen ja riistatalouden yhteyteen on kehitetty uusia liiketoiminnan muotoja. Poronhoidon kannattavuusongelmiin on kiinnitetty huomiota. Samalla myös sekä vapaa-ajan kalastukseen että metsästykseen ja niiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen arvoon liittyvä tietotarve on kasvanut. 2
Näköpiirissä 2015 2019 Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta on valmisteltu suunnitelma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja RKTL:n yhdistämiseksi. Uusi Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Valtionhallinnon muutosten, etenkin talouden supistumisen, odotetaan jatkuvan ja osin kiristyvän. Tähän kehitykseen Luonnonvarakeskus vastaa toteuttamalla strategiaansa, keskittymällä päätehtäviin eli uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä palvelevan tiedon ja asiatuntemuksen tuottamiseen sekä tiedon jatkojalostukseen ja käytäntöön vientiin. Nähtävissä on, että luonnonvaratalouden merkitys ja painoarvo tulee kasvamaan. Edellä esitetyt trendit ja niihin liittyvä tiedontarve jatkuvat ja vaativat tutkimuspanostusta. Laaja-alaisen asiantuntijuuden tarve eläinluonnonvarojen hyödyntämisen ja suojelun vaikutuksista ja tarpeista erityisesti suhteessa maankäyttöön, ilmastonmuutokseen, Itämeren ekosysteemiin, bioenergiaan/-talouteen ja muihin ihmisen toimintoihin kasvaa nopeasti. Näihin tutkimustarpeisiin vastaaminen koordinoidaan suurelta osin Luonnonvarakeskuksen toiminnan ja LYNET-ohjelmien sekä muun tutkimusyhteistyön avulla. MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia tulee suuntaamaan rahoitusta seuraaviin teemoihin: 1) politiikan vaikuttavuus, ennakointi ja skenaariot; 2) elinkeinojen kestävä kilpailukyky, kannattavuus ja tuottavuus; sekä 3) riskien arviointi, ennakointi ja hallinta. Lisäksi TTS-kaudella tutkimuslaitoksen tutkimusta linjaavat lain ja asetusten lisäksi etenkin uusi hallitusohjelma, sektoritutkimuslaitosten rakenteen ja rahoituksen uudelleen järjestelyt, MMM:n toimialan tulevaisuuskatsaus vuoteen 2020, EU:n Itämeristrategian toimeenpano, riistakonsernin tutkimusstrategia sekä EU:n meristrategiadirektiivin toimeenpano. Suunnittelukaudella valtioneuvoston johdolla toimeenpannaan luonnonvarastrategiaa, jossa panostetaan innovatiiviseen biotalouteen sekä mm. Suomen arktisen alueen politiikkaan. Näiden ohjelmien ja strategioiden toteuttamiseen tarvitaan RKTL:n ja Luonnonvarakeskuksen perustehtävien pohjalta tuotettavaa tietoa ja osaamisen vahvistamista, mutta niukkenevien resurssien myötä myös selkeitä valintoja ja priorisointia tutkimuslaitoksen resurssien käytössä. 1.2. TOIMINNALLISET LINJAUKSET: KESKEISET PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMINTALINJAT SEKÄ MMM:N KANNANOTTOA EDELLYTTÄVÄT EHDOTUKSET Keskeiset päämäärät Tutkimuslaitoksen päätehtävänä on tuottaa tietoa hyödynnettävistä eläinluonnonvaroista. Päätöksentekoa varten tarvitaan lisäksi tiedon yhdistämistä, tulkintaa ja erilaisia johtopäätöksiä, ratkaisuvaihtoehtoja ja malleja, joita päätöksentekijä voi hyödyntää. Tiedon loppukäyttäjä odottaa valmiimpia asiakasratkaisuja ja sovelluksia toimintansa ja toimialansa kehittämiseen. Eläinluonnonvarojen hyödyntämistä palvelevan tiedon ja asiantuntemuksen tuottaminen Kestävä kala- ja riistavarojen hyödyntäminen sekä porotalous ja vesiviljelytuotanto edellyttävät luotettavaa tietoa eläinkantojen runsaudesta ja muutoksista sekä tuotannon edellytyksistä ja vaikutuksista. Luotettavat seurannat, kanta-arviot sekä tilastot saaliin määrästä, rakenteesta ja tuotosta ovat tärkeimmät tehtävät ja perusta tietovarantojen korkeatasoiselle jalostamiselle ja hyödyntämiselle. Vastaavan seuranta- ja tutkimustiedon tuottaminen elinkeinoista ja yritystoiminnasta sekä alan harrastajista luo kattavan tietopohjan kala- ja riistavarojen hyödyntämisen ja suojelun sekä niihin liittyvän elinkeino- ja harrastustoiminnan vuorovaikutuksesta. Päätehtävien tietopoh- 3
jan varmentaminen edellyttää joissakin tapauksissa strategista perustutkimusta. Päätehtävät on määritelty seuraavasti: - riista- ja kalavarojen kestävä käyttö ja elinvoimaisuus - toimialan elinkeinojen kannattavuus ja kilpailukyky - riista- ja kalavarojen käytön ja suojelun väliset erilaiset odotukset ja ristiriidat - uhanalaisten kalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitäminen Tiedon jatkojalostus ja käytäntöön vienti Tutkimuslaitos tuottaa kala- ja riista-alan toimijoille vaihtoehtoisia toiminta- ja ennakointimalleja sekä niiden vaikuttavuuden arviointia. Asiakasnäkökulmaa korostamalla kehitetään konkreettisia työkaluja julkishallinnon päätöksentekoon ja toimialan strategiseen kehittämiseen. Hankkeet suunnitellaan alusta lähtien yhdessä asiakkaiden ja välittäjäorganisaatioiden kanssa. Aktiivisesti tutkitaan uusia mahdollisuuksia elinkeinojen toiminnan monipuolistamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi sekä virkistystoiminnan tukemiseksi. Autamme asiakkaitamme tietotuotantomme hyödyntämisessä ja tiedon käytäntöön viennissä. Tavoitteena on tuottaa korkeatasoista, riippumatonta tietoa ja asiantuntemusta sekä ratkaisuja riista-, kala- ja porotaloudesta poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen päätöksenteon sekä muun yhteiskunnan käyttöön. Toimintalinjat Tutkimuslaitoksen toimintalinjat perustuvat vuonna 2012 laaditun strategian käytäntöön vientiä tukevaan tutkimus- ja asiakkuusprosessiin ja keskeisten toimintojen uudelleen organisoitumiseen. Tutkimus- ja asiakkuusprosessin uudistamisella varmistetaan, että tuottamamme tieto ja asiantuntijuus kohtaavat nykyistä paremmin asiakkaiden ja tiedon loppukäyttäjien tarpeet ja että tuottamastamme tiedosta on käytännön hyötyä. Kehitämme yhdessä asiakkaidemme kanssa asiantuntijapalveluita ja laajennamme vuorovaikutteisia verkkopalveluja, joilla tuemme valtion avoimuusperiaatteita, toimialahallinnon päätöksentekoa sekä alan elinkeinojen kehittämistä. Olemme mukana toimialan kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Toiminnassamme keskitymme päätehtäviemme tukemiseen. Vahvistamme talous- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta sekä riistantutkimusta, erityisesti suurpetojen osalta. Tuemme riista- ja kalatalouspolitiikan päätöksentekoa tasapuolisesti. Kalastoseurannat, tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu sekä niihin liittyvät asiantuntijatehtävät säilytetään volyymiltään nykytasolla. Vahvistetaan politiikkalohkojen sisällä yhteiskunnallista ja taloudellista tutkimusta sekä asiantuntijatoimintaa ja samalla supistetaan varsinaista tutkimustoimintaa riista-, poro- ja kalatalouden politiikkalohkoilla. Strategisen perustutkimuksen resurssit keskitetään päätehtäviä tukeviin hankkeisiin. Vesiviljelytoimintaa supistetaan suunnitelmallisesti. LYNET-yhteenliittymän sekä Luonnonvarakeskuksen toiminnan kehittäminen Hyödynnämme luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteistyötä (LYNET) monitieteisissä ja useamman hallinnonalan kattavissa ohjelmissa ja hankkeissa (mm. Itämeri, ilmastonmuutos, bioenergia, kestävä maankäyttö, ruokaohjelma). Myös kenttätöissä ja tukipalveluissa lisätään yhteenliittymäyhteistyötä. Lisäksi pyritään yhdistämään toimitiloja. Tuleva Luonnonvarakeskus vaikuttaa kalan-, riistan- ja porontutkimuksen toimintaympäristöön. Suurin muutos tapahtuu substanssitehtäviä tukevissa palveluissa, jotka yhdistyvät. Myös tutkimusja asiantuntijatoiminnan toimintatavat yhtenäistetään. Nämä tuovat muutoksia nykyisiin käytän- 4
töihin ja mahdollisesti myös tutkimuksen painotuksiin. Alustavien suunnitelmien mukaan tutkimus- ja asiantuntijatoiminta järjestetään priorisoituville vaikuttavuusalueille tutkimusohjelmiksi ja projekteiksi. MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset Valtion vesiviljelyn arviointi on valmistunut syksyllä 2013 ja ministeriöltä odotetaan kannanottoja toiminnan kehittämisestä evaluoinnin pohjalta. Tuottavuusohjelman ja RKTL:n tiedossa jo olevan rahoitustilanteen heikentymisen johdosta sekä tulevien valtiontalouteen kohdistuvien menoleikkausten ennakoimiseksi tutkimuslaitos on valmistellut toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman, johon sisältyy toimipaikkojen lakkauttamisia. 2. VUOSIEN 2015 2018 TULOSTAVOITTEET 2.1 MERKITTÄVÄT YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAVUUTTA TUKEVAT TOIMENPITEET Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: tuottaa riista- ja kalakantojen kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen säätelyn edellyttämät riista- ja kalakantojen arviot ja ennusteet kantojen tilasta, alueellisen ja ajallisen säätelyn edellyttämät saalistilastot sekä huolehtii kannanarvioinnin kehittämisen edellyttämästä tutkimuksesta erityisesti suurpetojen osalta tuottaa riista- ja kalatalouden strategioiden, ohjelmien ja hoitosuunnitelmien valmistelun ja toimeenpanon edellyttämää tutkimustietoa, huolehtien taantuvien tai uhanalaisten riista- ja kalakantojen hoidon edellyttämästä tutkimuksesta tuottaa tietoa kala-, riista- ja porotalouden elinkeinojen sekä kala- ja riistavarojen virkistyskäytön sosiaalisten ja taloudellisten hyvinvointivaikutusten vahvistamiseksi tuottaa kala- ja riistatalouden tilastot sekä tietoa kalan, riistan ja poron käytöstä, jalostuksesta ja kaupasta edistää luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun konfliktien hallintaa tuottamalla tutkimustietoa konfliktien hallintamalleista, riistavahinkojen vahinkojen estämisen menetelmistä sekä kannansäätelyn dynamiikasta viljelee uhanalaisia kalakantoja sekä osallistuu EU:n Itämeristrategian vesiviljelyosion edellyttämiin kehittämistehtäviin huolehtii porolaidunten tilan arvioinnista sekä poronhoidon ja porotalouden tutkimuksesta erityisesti osana arktista tutkimusta Tutkimuslaitos osallistuu valtiohallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttamiseen ja hallitusohjelman mukaisiin toimiin sektoritutkimuslaitosten kehittämiseksi. Strategisen suunnittelun tehostamiseksi maa- ja metsätalousministeriö on kutsunut ministeriön tulosohjauksessa olevat riistataloutta tukevat organisaatiot riistapolitiikan julkisen riistakonsernin osaksi. RKTL on julkisen riistakonsernin toimija. Vastaava konsernijohtamisen malli kehitetään kalatalouspolitiikan toimijoille vuoden 2013 loppuun mennessä. RKTL ottaa toiminnassaan huomioon riistakonsernin strategian, tutkimusstrategian ja tietohallintostrategian. 5
2.2 TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN TAVOITTEET a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Luonnonvarakeskus tehostaa toiminnallista tehokkuutta. Asiakastarpeisiin suunnitelluilla, monialaisilla tutkimusohjelmilla ja -projekteilla vastataan kattavasti yhteiskunnan tarpeisiin. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteutuksessa kehitetään toimipaikkaverkostoa sekä metsätilastoinnin ja riistaseurantojen tiedon yhteiskäyttöä ja avaamista avoimeen käyttöön. Tutkimuslaitos valmistautuu Luonnonvarakeskuksen toiminnan käynnistymiseen parantamalla työn tuottavuutta, tehostamalla toimintaa sekä sopeuttamalla tehtävät resursseihin. Tutkimuslaitos toimii maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen sektoritutkimuslaitosten muodostamassa Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä LYNETissä maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen ja yhteenliittymän päätösten mukaisesti. Aiempaa suurempi osuus näiden tutkimuslaitosten tutkimuksesta ja muista toiminnoista koordinoidaan yhteenliittymän kautta. TTS-kaudella tutkimuslaitos osallistuu biotaloutta, ilmastonmuutosta, kestävää maankäyttöä ja Itämerta koskeviin yhteisiin tutkimusohjelmiin sekä laitoksen toimialan kannalta keskeisiin uusiin ohjelmiin. Vesiviljelytoiminnan tuloksellisuutta kehitetään edelleen valtion vesiviljelytoiminnan evaluonnista tehtyjen linjausten perusteella. Muutosten suunnittelussa otetaan huomioon uusin kalalajien uhanalaisuusarvio, kalatiestrategia, alueellisten kalatalousviranomaisten laatimat selvitykset kalanpoikasten istutustarpeista sekä asiakkailta ja sidosryhmiltä saatu palaute. Tutkimuslaitos jatkaa palvelukeskuksen asiakkaana. Hankintatointa tehostetaan edelleen mm. Hansel-sopimuksia ja sähköistä hankintajärjestelmää hyödyntäen. Tutkimuslaitos siirtyy Kiekujärjestelmän käyttäjäksi MMM:n hallinnonalan aikataulussa. Tutkimuslaitoksen menoista katetaan 33 % ulkopuolisella rahoituksella (maksullinen toiminta, EUrahoitus, yhteistoiminnan rahoitus), joka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet Tutkimuslaitoksen kustannuskehitykseen vaikuttaa ensisijaisesti tuottavuusohjelmien toteuttaminen. Valtioneuvoston tutkimuslaitoksia koskevan periaatepäätöksen mukaan tutkimuslaitoksen kokonaismenot pienenevät. Kokonaismenojen arvioidaan alenevan noin puolet tutkimuslaitokselle kohdennetusta vähennyksestä (vähennykset 2015 noin 0,393 Milj. ; 2016 noin 1,431 ja 2017 noin 2,060). Kokonaismenoihin vaikuttaa vuositasolla paljon myös ulkopuolisen rahoituksen määrä. Taulukossa 1a esitetyt päätoimintojen kustannukset sisältävät myös kirjaamisoikeudet, poistot ja korot ja henkilötyövuodet (taulukko 1b) myös kirjaamisoikeudella tehdyn työn. 6
Taulukko 1a. Päätoimintojen kustannukset (milj. euroa) Päätoiminnot 2012 toteuma 2013 arvio 2014 2015 2016 2017 2018 Riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi 7,56 6,95 7,65 7,65 7,65 7,65 7,65 Kalastoseuranta 4,76 3,85 4,45 4,45 4,45 4,45 4,45 Riista- ja poroseuranta 1,95 2,30 2,40 2,40 2,40 2,40 2,40 Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu 0,86 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 Tutkimus ja asiantuntijuus 11,37 10,90 10,79 10,45 10,00 9,80 9,70 Kalatalous 8,62 8,40 7,85 7,55 7,30 7,25 7,25 Tutkimus 6,42 6,30 5,65 5,35 5,05 4,95 4,90 Asiantuntijatehtävät 1,50 1,70 1,85 1,85 1,85 1,85 1,85 Maksullinen toiminta 0,70 0,40 0,35 0,35 0,40 0,45 0,50 Riista- ja porotalous 2,75 2,50 2,94 2,90 2,70 2,55 2,45 Tutkimus 2,32 1,70 2,10 2,00 1,80 1,60 1,50 Asiantuntijatehtävät 0,43 0,70 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 Maksullinen toiminta 0,00 0,10 0,04 0,10 0,10 0,15 0,15 Vesiviljely 5,83 5,65 5,15 5,15 5,00 4,95 4,95 Vesiviljely 3,49 3,00 3,30 3,30 3,30 3,30 3,30 Maksullinen toiminta 1,57 1,85 1,15 1,15 1,00 1,00 1,00 Sopimuskasvatus 0,77 0,80 0,70 0,70 0,70 0,65 0,65 Muu palvelutuotanto 0,46 0,30 0,30 0,30 0,30 0,20 0,20 Yhteensä 25,22 23,80 23,89 23,55 22,95 22,60 22,50 Valtion palvelukeskus- ja järjestelmäratkaisut sekä tietohallinnon kehittäminen kasvattavat lyhyellä aikavälillä substanssitehtäviä tukevien tehtävien kustannuksia. Vuonna 2010 alkanut eläköitymiskehitys, tuottavuusohjelmien sekä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukainen toimipaikkaverkoston kehittäminen vähentää henkilöstö-, vuokra- ja muita kustannuksia suunnittelukauden alussa. Voimavaratarvetta vähentäviä tekijöitä ovat myös Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi ja sen osana LYNET- ja Luonnonvarakeskuksen sekä muusta verkostoitumisesta saatavat kustannushyödyt, tutkimuslaitoksen sisäisen yhteistyön kehittäminen, tietohallinnon kehittäminen, itsepalvelumahdollisuuden tarjoaminen asiakkaille tiedon hankinnassa, tuottavuuden nousu tilastoinnin, seurannan ja tutkimuksen prosessien tehostamisen seurauksena, vähän tuloksia tuottavien toimintojen karsiminen sekä omaisuuden hallinnan parantaminen. Taulukko 1b. Päätoimintojen henkilötyövuodet (sis. kirjaamisoikeudella sekä työllisyysvaroin tehdyn työn) Päätoiminnot 2012 toteuma 2013 arvio 2014 2015 2016 2017 2018 Riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi 91,0 83,5 91,0 91,0 91,0 91,0 91,0 Kalastoseuranta 58,7 51,0 57,0 57,0 57,0 57,0 57,0 Riista- ja poroseuranta 22,2 25,4 25,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu 10,0 7,1 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 Tutkimus ja asiantuntijuus 123,8 135,4 124,0 120,5 116,8 113,4 112,3 Kalatalous 94,3 98,8 93,0 90,0 88,3 86,6 86,5 Tutkimus 77,4 82,0 76,0 73,0 71,0 69,0 68,5 Asiantuntijatehtävät 13,2 15,6 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 Maksullinen toiminta 3,8 1,2 2,0 2,0 2,3 2,6 3,0 Riista- ja porotalous 29,5 36,6 31,0 30,5 28,5 26,8 25,8 Tutkimus 25,6 33,0 25,0 24,0 22,0 20,0 19,0 Asiantuntijatehtävät 3,9 3,6 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Maksullinen toiminta 0,0 0,0 0,0 0,5 0,5 0,8 0,8 Vesiviljely 56,4 56,0 54,0 54,0 51,0 50,8 50,8 Vesiviljely 37,3 43,0 37,0 37,0 37,0 37,0 37,0 Maksullinen toiminta 18,4 12,0 16,0 16,0 13,0 13,0 13,0 Sopimuskasvatus 0,7 1,0 1,0 1,0 1,0 0,8 0,8 Muu palvelutuotanto 3,8 0,0 3,0 2,0 2,0 1,0 1,0 Yhteensä 274,9 274,9 272,0 267,5 260,8 256,2 255,1 7
Taulukko 1c. Päätoimintojen tuotot (milj. euroa) Päätoiminnot 2012 toteuma 2013 arvio 2014 2015 2016 2017 2018 Riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi 1,28 0,90 0,82 0,95 1,00 1,08 1,08 Kalastoseuranta 1,03 0,70 0,65 0,70 0,70 0,75 0,75 Riista- ja poroseuranta 0,05 0,10 0,07 0,05 0,10 0,10 0,10 Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu 0,20 0,10 0,10 0,20 0,20 0,23 0,23 Tutkimus ja asiantuntijuus 3,75 1,54 1,92 2,08 2,65 2,87 2,87 Kalatalous 3,06 1,25 1,59 1,58 1,95 2,12 2,12 Tutkimus 1,93 0,80 0,76 0,85 1,05 1,15 1,15 Asiantuntijatehtävät 0,37 0,05 0,48 0,33 0,45 0,47 0,47 Maksullinen toiminta 0,75 0,40 0,35 0,40 0,45 0,50 0,50 Riista- ja porotalous 0,69 0,29 0,33 0,50 0,70 0,75 0,75 Tutkimus 0,66 0,24 0,24 0,30 0,40 0,45 0,45 Asiantuntijatehtävät 0,03 0,05 0,05 0,10 0,15 0,15 0,15 Maksullinen toiminta 0,00 0,00 0,04 0,10 0,15 0,15 0,15 Vesiviljely 2,35 1,40 1,80 1,71 1,71 1,72 1,72 Vesiviljely 0,64 0,00 0,65 0,71 0,71 0,72 0,72 Maksullinen toiminta 1,70 1,40 1,15 1,00 1,00 1,00 1,00 Sopimuskasvatus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muu palvelutuotanto 0,20 0,20 0,20 0,20 0,10 0,10 0,10 Yhteensä 7,58 4,04 4,74 4,94 5,46 5,77 5,77 Tutkimuslaitoksessa toimeenpantua ministeriön tulostavoitteiden ja strategian muutosten mukaista voimavarojen uudelleen kohdentamista jatketaan. Vesiviljelyn ja tukipalvelujen, lukuun ottamatta tietohallinnon, voimavaroja on siirretty tutkimukseen. Eniten kasvaneita aloja ovat olleet asiantuntijatehtävät, maasuurpetotutkimus, elinkeinotutkimus, kansainvälistyminen sekä uusien tuotteiden ja menetelmien kehittäminen. Tulevalla TTS-kaudella panostetaan ydintehtäviin kehittämällä tutkimusten ja seurantojen tuotantoprosesseja. Voimavaroja suunnataan, mm. Luonnonvarakeskus- ja LYNET-yhteistyössä tehtävään monitieteelliseen tutkimukseen, jossa yhdistyvät ekologiset ja sosioekonomiset näkökohdat sekä panostetaan sosioekonomiseen tutkimukseen. Valtionhallinnon linjausten mukaan lisätään yhteistyötä muiden sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa ja osallistutaan laaja-alaisiin, monitieteisiin tutkimusohjelmiin. Yhteistyötä kehitetään hallinnonalan muiden tutkimuslaitosten kanssa sekä tutkimuksessa että tukipalveluissa. Lisäksi lisätään ostopalvelun käyttöä ja sisäistä yhteistyötä. Varmistetaan resurssit myös uusiin tehtäviin. Päätoimintojen menoissa ja henkilötyövuosissa sekä menojen kululajittaisessa jakaumassa on huomioitu tuottavuusohjelman sekä valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi tuomat muutokset. Tilojen käytön tehokkuutta lisätään mm. toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman mukaan sekä hyödyntämällä Senaatti-kiinteistöjen tilahallintajärjestelmää. Tilakustannukset henkilötyövuotta kohden nousevat suunnittelukaudella lievästi Senaatti-kiinteistöjen vuokrankorotusten ja henkilöstömäärän pienenemisen vuoksi, vaikka joitakin toimipaikkoja/pisteitä lakkautetaankin. 8
Taulukko 1d. Tuotto- ja kululaskelma (milj. euroa) 2012 toteuma 2013 arvio 2014 2015 2016 2017 2018 TOIMINNAN TUOTOT 8,06 4,74 4,74 4,94 5,46 5,77 5,77 Maksullisen toiminnan tuotot 2,61 1,54 1,54 1,50 1,60 1,65 1,65 Vuokrat ja käyttökorvaukset 0,10 0,03 0,03 0,03 0,03 0,02 0,02 Muut toiminnan tuotot 5,34 3,17 3,17 3,41 3,83 4,10 4,10 TOIMINNAN KULUT 25,28 23,80 23,89 23,55 22,95 22,60 22,50 Aineet, tarvikkeet, tavarat 2,52 3,00 2,80 2,80 2,75 2,70 2,70 - Ostot tilikauden aikana 2,74 3,00 2,80 2,80 2,75 2,70 2,70 - Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) -0,21 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Henkilöstökulut 14,64 13,50 14,00 13,80 13,50 13,35 13,30 Vuokrat 3,11 2,80 2,60 2,50 2,50 2,40 2,40 Palvelujen ostot 3,23 3,10 3,10 3,00 2,70 2,70 2,65 Muut kulut 0,98 0,70 0,50 0,50 0,45 0,45 0,45 Valmistu omaan käyttöön (-) -0,16-0,60-0,41-0,35-0,25-0,20-0,20 Poistot 0,82 0,90 1,00 1,00 1,00 0,90 0,90 Sisäiset kulut 0,13 0,40 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 JÄÄMÄ I -17,22-19,06-19,15-18,61-17,49-16,83-16,73 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT 0,04 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 JÄÄMÄ II -17,18-19,06-19,15-18,61-17,49-16,83-16,73 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT Siirtotalouden tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtotalouden kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuottavuus ja taloudellisuus Tutkimuslaitoksen tilakustannukset ovat henkilöstökustannusten ohella merkittävin kustannuserä. Toimipaikkastrategian mukaisia tutkimusyhteisöjä vahvistetaan edelleen. Valtiohallinnon linjausten ja tuottavuusohjelman mukaisesti jatkamme toimipaikkaverkoston kehittämistä suunnitelmakauden aikana siten, että tarvittavat kustannussäästöt saadaan toteutettua. Toimipaikkaratkaisuissa hyödynnetään tutkimuslaitosten suunnitteilla olevien uudelleenjärjestelyjen tarjoamat mahdollisuudet. Taulukko 3. Tutkimuslaitoksen tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavat tunnusluvut Työn tuottavuus kpl/htv, mätilitra/htv tai poikasyksikkö/htv 2012 toteuma 2013 arvio 2014 2015 2016 2017 2018 Kokonaistuottavuus (3. vuoden ka.) 105 110 110 110 110 110 110 Työntuottavuus (3. vuoden ka.) 104 110 110 110 110 110 110 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/ tutkija-htv, 1000 euroa 160 160 160 160 160 160 160 Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit/tutkijahtv, kpl 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 Muut julkaisut/tutkija-htv, kpl 3,00 3,00 3,10 3,10 3,10 3,10 3,10 Kanta-arviot kpl 0,48 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 Tilastot kpl 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Mäti, litraa 415 415 415 415 415 415 415 Laitospoikaset 1000 py à 50 g /kpl 140 140 140 140 140 140 140 Luonnonravintopoikaset 1000 py à 5 g /kpl 1100 1100 1100 1100 1100 1100 1100 Yksikkökustannukset /kpl, /mätilitra tai /poikasyksikkö 2012 toteuma 2013 arvio 2013 2015 2016 2017 2018 Kanta-arviot, kpl 270000 270000 270000 270000 270000 270000 270000 Tilastot, kpl 80000 80000 80000 80000 80000 80000 80000 Mäti, litraa 400 400 400 400 400 400 400 Laitospoikaset 1000 py à 50 g /kpl 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Luonnonravintopoikaset 1000 py à 5 g /kpl 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 9
Ulkoinen rahoitus Rahoituspohjan laajentaminen ja maksullisen tutkimustoiminnan lisääminen on tutkimuslaitoksen pitkän tähtäimen tavoitteena. Muutos lisää asiakaslähtöisyyden tarvetta, kasvattaa kilpailua rahoituksesta sekä edesauttaa yhteistyötä laajentuville uusille tutkimusalueille. Kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta tulee kiristymään myös valtion sektoritutkimuksen kehittämistavoitteiden mukaan, jossa siirrytään yhä laajemmin tilaaja-tuottajamalliin perustuvaan rahoitukseen. Menestyminen kilpailussa edellyttää kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuslaitoksista ja yliopistoista koostuvien tuottajakonsortioiden ja verkostojen muodostamista. Maksullisen toiminnan kannattavuus Tavoitteena on, että maksullinen toiminta on kustannukset kattavaa ja kannattavaa. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteiden maksullisen toiminnan kannattavuus on suunnittelukaudella edellisten vuosien tasolla. Maksullisen toiminnan tulot säilyvät nykyisellä tasolla. Vesiviljelytuotteiden kannattavuutta parannetaan kehittämällä uusia tuotteita ja tehostamalla toimintaa. Useimpien viljelylaitosten perustamisessa ei ole otettu huomioon kaupallisen toiminnan taloudellisia reunaehtoja. Tämä on aiheuttanut vaikeuksia saavuttaa asetettuja kannattavuustavoitteita. Vesiviljelytuotannon on katsottu palvelevan yhteiskuntaa kokonaisuudessaan tavalla, joka yhteisölainsäädännön nojalla mahdollistaa maksulliseen toimintaan ohjautuvan tuen. Maksullisen toiminnan kustannuslaskennan uudistuksen käyttöönottoaikataulu riippuu mm. muista valtiohallinnon taloushallinnon kehittämistoimenpiteistä. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen määräksi arvioidaan tulevina vuosina 2,5 milj. euroa. Kiristyvä tutkimusrahoituksen kilpailu ja erityisesti EU-rahoituksen myöntöperusteiden muutokset vaikeuttavat yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavien tulojen lisäämistä. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuustavoitteeksi TTS-kaudella asetetaan 50 %. Kustannusvastaavuus riippuu saadun rahoituksen säännöistä, kustannuksien tukikelpoisuudesta sekä vaadittavasta omasta rahoitusosuudesta. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijatehtävien odotetaan lisääntyvän. Tieteellinen julkaisutoiminta pyritään pitämään saavutetulla tasolla. Muiden julkaisujen määrää pyritään kasvattamaan. Vesiviljelyn tuotantomäärät supistuvat tuotantoyksiköiden määrän vähentymisen myötä. Taulukko 4. Tutkimuslaitoksen suoritteet 2012 toteuma 2013 arvio 2014 2015 2016 2017 2018 Annetut lausunnot 100 100 100 100 100 100 100 Työryhmäjäsenyydet 305 300 300 300 300 300 300 Tieteelliset julkaisut (3 vuoden ka.) 73 73 73 72 71 69 67 Muut julkaisut 240 240 240 235 230 220 210 Tilastot ja kanta-arviot 22 23 22 23 22 22 22 Mäti, litraa 4400 4300 4200 4100 4100 4100 4100 Laitospoikaset, 1000 py à 50 g /kpl 1600 1500 1300 1100 1100 1000 1000 Luonnonravintopoikaset, 1000 py à 5 g /kpl 1400 1300 1300 1200 1200 1100 1100 Emokalat ja ravut, kantoja säilytykssä/mädintuotannossa, kpl 61 60 59 57 57 57 57 Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu, kpl 42 42 42 42 42 42 42 10
c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Tutkimuslaitos jatkaa vuonna 2012 aloitettua tutkimus- ja asiakkuusprosessin käytäntöön vientiä ja kehittämistä. Tutkimusohjelma- ja projektityöskentelyä evaluointijärjestelmineen vahvistetaan edelleen. Tutkimuslaitoksen toiminnan eettisyys varmistetaan. Vesiviljelyn toiminta varmistetaan ISO-standardien mukaan rakennetuilla laatu- ja ympäristöjärjestelmillä. Myös kanta-arvioinnin, tilastoinnin ja tutkimuksen prosessien laatuun panostetaan. Tutkimuslaitoksen vuosina 2012-2013 toteutettavan palvelukartoituksen tulosten perusteella kehitetään toimintaa asiakastarpeita vastaavaksi. Tietoturvasuunnitelman toteuttamista jatketaan. 2.2 KESKEISET TUOTTAVUUS-, KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKKEET Palkeiden palvelujen käyttö Palkeiden asiakkaaksi tutkimuslaitos siirtyi vaiheittain. Ennen siirtoa prosessit muutettiin mahdollisimman pitkälle Kieku-mallin mukaisiksi. Talouspalvelun siirto toteutettiin vaiheittain ja tällä hetkellä tutkimuslaitos hyödyntää kaikkia Palkeiden tarjoamat palveluja. talouspalvelun siirto 1.9.2007-1.11.2009 henkilöstöpalvelu siirto 1.3.2009 Palvelukeskuksen käyttäjäksi siirtyminen ei ole vähentänyt työmäärää suunnitellun mukaan ja näin ollen Palvelukeskuksen palvelumaksu on kohtuuttoman suuri suhteessa saatuun hyötyyn. Tilankäytön tehostaminen Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman mukaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) fuusioitumisen myötä yhdistetään ensimmäisessä vaiheessa samalla työssäkäyntialueella olevat toimipaikat toiminnallisten ja ulkopuolisten yhteistyömahdollisuuksien mukaan. Toimintoja keskitetään alueellisesti ja toimipaikkoja lakkautetaan erillisen luonnonvarakeskukselle tehtävän suunnitelman mukaan vuoteen 2020 mennessä. Toimipaikoista luopumiseen tähtäävä työ aloitetaan 2015. Säästöä ei arvioida syntyvän vielä 2017 loppuun mennessä. Matkustusmäärien vähentäminen Tutkimuslaitos on valtiohallinnon tavoitteiden mukaisesti sekä määrärahojen supistumisen seurauksena vähentänyt matkustamista. Asetettu 8 %:n vähentäminen toteutui jo vuonna 2010. Tavoitteena on suunnitelmakauden aikana vähentää matkustusmenoja 200 000. Tutkimuslaitos on ottanut käyttöön laajasti videoneuvottelujärjestelmän. Tämä on vähentänyt toimipaikkojen välistä matkustamista, säästää matkustusmenoja ja lisäksi tehostaa työajan käyttöä. Tietojärjestelmähankkeet Tutkimuslaitoksen hallinnassa on laaja ja arvokas tutkimus- ja seuranta-aineisto. Sen käyttöä tehostamme ja parannamme panostamalla tiedonhallinnon järjestelmiin ja palveluihin. Tietovarantojen kehittäminen ja tiedon jakelu on yksi tutkimuslaitoksen keskeisistä kehittämislinjauksista. 11
Luonnonvarakeskuksen tietohallinnon yhdistäminen ja käynnissä olevat TORI ja ELMA -hankkeet otetaan huomioon tietojärjestelmähankkeita suunniteltaessa. Hallinnollisten sähköisten järjestelmien käyttö ja lisenssit on hankittu Palvelukeskuksen kautta. Tuottavuusohjelman ja henkilötyövuosien seuranta sekä suunnittelu (liite 2) YPA Tutkimuslaitokselle suunnittelukaudelle esitetyt rahoitusresurssit johtavat käytännössä suurempaan henkilöstön pienennykseen kuin tuottavuusohjelmassa esitetyt htv-kehykset. Valtiohallinnon tavoitteiden mukaisesti henkilöstömäärä vähenee ja tuottavuus nousee. Suunnittelukaudella tarkennetaan ja toteutetaan valtiohallinnon ohjeiden perusteella valmisteltua vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa, jossa on perustehtävien osalta esitetty kuvaus vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamisen tavoitteista ja keinoista sekä edellytyksistä. Ohjelman toteuttamisen myötä henkilötyövuosien määrä laskee suunnitelman mukaan. Muut Investointien määrät vähenevät mm. määrärahojen vähenemisen ja toimipaikkaverkoston kehittämisen seurauksena verrattuna aikaisempaan tasoon. Ne kohdistetaan tuloksellisuuden kannalta tärkeimpiin kohteisiin. 2.3 MERKITTÄVÄT TULOSALUE-, TEHTÄVÄALUE- SEKÄ PROSESSITASOISET TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikkö vastaa RKTL:n päätehtävien toteuttamiseksi tarvittavan tutkimus- ja asiantuntijatiedon tuottamisesta. Luonnonvarojen kestävän käytön pohjaksi yksikkö tuottaa kansallisten ja kansainvälisten velvoitteiden mukaiset kala- ja riistavara-arviot, seurannat, tilastot ja taloudelliset seurannat. Yksikkö toteuttaa päätehtävien edellyttämän tietotuotannon kannalta keskeisiä tutkimusohjelmia ja projekteja sekä asiantuntijapalveluja. 1. Luonnonvarojen seuranta ja arviointi a. Kalaseurannat ja kanta-arviot b. Riistaseurannat ja kanta-arviot c. Tietovarannot ja tiedon jakelu 2. Luonnonvaratalouden kannattavuus ja kilpailukyky a. Tilastot, ennusteet, analyysit b. Elinkeinojen edellytykset ja kilpailukyky c. Uudet liiketoiminta-alueet 3. Luonnonvarojen käytön yhteensovittaminen a. Politiikka- ja hoitotoimien vaikutukset sekä ennakointi b. Käytön nykytila ja muutokset c. Kestävän käytön toimintamallit 4. Elinympäristöt ja monimuotoisuus a. Monimuotoisuuden indikaattorit b. Elinympäristöjen tila ja muutokset c. Kantojen hoitostrategiat 12
Luonnonvarojen seuranta ja arviointi Luonnonvarojen seuranta ja arviointi on tutkimuslaitoksen pysyvä tehtävä, johon sisältyy kala- ja riistavara-arvioiden laadinta ja tieteellinen neuvonanto näiden luonnonvarojen hyödyntämiseen ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Keskeiset tutkimusteemat ovat: 1) Itämeren kalakannat 2) Teno- ja Näätämöjoki 3) Sisävesien kalakannat 4) Suurriistaseurannat 5) Pienriistaseurannat 6) Kanta-arvioita tukeva tutkimus 7) Tietovarannot ja tiedon jakelu Tärkeimpien Itämeren kalalajien kanta-arviot ja niihin perustuva tieteellinen neuvonanto tuotetaan ICESin koordinoimana kansainvälisenä yhteistyönä. Näytteenotto ja muu tiedonkeruu toteutetaan EU:n tiedonkeruuohjelman mukaisesti. Tarvittaessa kalakantojen seurantaa tehostetaan kalastuksen kestävyyden arvioimiseksi. Laaditaan raportti silakan, kilohailin, lohen, turskan, merialueen kuha- ja ahvenkantojen sekä Pohjanlahden siikakantojen tilasta sekä ennusteet seuraaville vuosille. Tuloksia hyödynnetään erityisesti Itämeren saaliskiintiöiden määrittämisessä sekä suunnitelmallisen kalastuksen järjestämisessä. Teno- ja Näätämöjoella tuotetaan arvio Teno- ja Näätämöjoen lohi- ja meritaimenkantojen tilasta ja hyödyntämismahdollisuuksista. Tuloksia hyödynnetään Teno- ja Näätämöjoen kalastuksen järjestelyssä sekä ICESin ja NASCOn toimesta Atlantin lohikantojen tilan arvioinnissa. Sisävesien kalakantojen seurannassa keskitytään tärkeimpien muikkukantojen sekä rapukantojen seurantaan. Riistakantojen seurannalla tuotetaan ajankohtaista tietoa riistakantojen koosta, kantojen koon muutoksista ja jälkeläistuotosta. Pyynti- ja poikkeusluvan varaisen suurriistan seurannassa käytetään monipuolisia menetelmiä, esimerkiksi pannoitusta, lentolaskentoja, lupajärjestelmän tuottamaa tietoa ja näkö- tai jälkihavaintoja. Petoeläintenkantojen arvioimiseksi ja yleisesti hyväksyttävien kanta-arvioiden tuottamiseksi jatketaan yhteistyössä metsästäjien kanssa toteutettavia maastolaskentoja. Pienriistaseurantojen keskeinen menetelmä ovat riistakolmiolaskennat metsissä ja peltoalueilla. Merilintujen seuranta perustuu pääosin harrastajavoimin toteutettaviin laskentoihin. Olennaisena osana kaikkia riistaseurantoja on metsästäjien ja lintuharrastajien kanssa tapahtuva yhteistyö, jota tehostetaan mm. tiedon keräämisen ja raportoinnin osittaisella siirrolla verkkopalveluun. Tärkeimpiä tulosten hyödyntäjiä ovat riistahallinnon toimijat etenkin metsästyksen säätelyyn liittyvien ohjeiden ja määräysten laatimisessa. Riistalajien osalta vastataan myös EU:n luontoja lintudirektiivien edellyttämien raportointivelvoitteiden täyttämisestä. Kanta-arvioita tukevan tutkimuksen tavoitteena on arviointimenetelmien ja raportoinnin kehittäminen etenkin tilastotieteen ja tietotekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen. Erityisesti kehitetään mm. suurpeto- ja hirvieläinseurantoja sekä taantuvien ja uhanalaisten riistalajien kannanarviointia. Kalakantojen arviointimenetelmiä kehitetään ICESin koordinoimana kansainvälisenä yhteistyönä sekä kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Tietovarannot ja tiedon jakelu teeman alla kehitetään tietovarantoja, tiedon hallintaa ja tiedon jakelua siten, että tietoaineistoja on laajasti saatavilla ja tiedon käyttäjien tietopyyntöihin pysty- 13
tään vastaamaan sujuvasti. Suuntaus on kohti avointa dataa, laajasti käytettävissä olevia tietopankkeja ja käyttäjien tarpeiden mukaan räätälöitävissä olevia raportteja. Luonnonvaratalouden kannattavuus ja kilpailukyky Luonnonvaratalous ja kilpailukyky -tutkimusalue tuottaa tietoa elinkeinotoiminnan vahvistamiseksi ja sen toimintaedellytysten kehittämiseksi. Samalla tuotetaan toimialan tilastot ja taloudellisia analyysejä. Keskeiset tutkimusteemat ovat: 1) Elinkeinotoiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen 2) Elinkeinokalatalouden biotaloudelliset hyödyntämismahdollisuudet 3) Ratkaisukeskeinen tieto ruokakalatuotannon edellytysten vahvistamiseksi ja ympäristötaloudellisen ohjauksen edistämiseksi 4) Eläinluonnonvarojen käytön taloudellis-yhteiskunnalliset seurannat, arvioinnit, analyysit ja tietojen julkaiseminen tilastoina 5) Toimialan uudet liiketoiminta-alueet ja osaamisen vienti Kala-, riista- ja porotalouden elinkeinoihin liittyvissä tutkimuksissa tuotetaan tietoa toimialan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on ennakoida elinkeinojen ja toimintaympäristön kehitystä, sekä tutkimuksen keinoin edistää laadukasta, terveellistä, monipuolista ja kestävää tuotantoa koko arvoketjussa. Lisäksi tutkitaan vähäarvoisesta kalasta saatavien biomassojen sekä sen sivuvirtojen liiketaloudellisia ja ravitsemuksellisia edellytyksiä ja muita eläinraakaaineisiin liittyviä biotaloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia. Tutkimusalue tuottaa myös tietoa, jonka avulla voidaan kehittää vesiviljelyn tuotantotekniikoita ja ympäristötaloudellista ohjausta, sekä lisätä ruokakalatuotannon viljelylajeja. Porotaloudessa tutkitaan porolaidunten käytön, poronhoidon ja porotalouden kytköksiä muihin elinkeinoihin ja maankäytön muotoihin osana arktista kokonaisuutta. Tutkimusalue tuottaa kala- ja riistatalouden viralliset tilastot, yhteiskunnallista seurantatietoa ja julkaisee tilastotiedot mm. tietokantapalveluna. Tilastointi vastaa EU-säädösten mukaisista ja muista kansainvälisistä velvoitteista (mm. FAO ja ICES). Tutkimusalue vastaa myös EU:n tiedonkeruuasetusten mukaisesta kalataloutta koskevasta taloudellis-yhteiskunnallisesta tietotuotannosta ja tietojen raportoinnista, sekä säädösten kehittämiseen liittyvästä asiantuntijatyöstä. Tilastointiaiheet kattavat ammattikalastuksen merellä ja sisävesillä, vesiviljelyn, kalan tuottajahinnat, jalostuksen, ulkomaankaupan ja kulutuksen, kalatalousyritysten tilinpäätökset sekä vapaaajankalastuksen ja metsästyksen. Lisäksi tutkimusalue selvittää vapaa-ajankalastukseen ja metsästykseen liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vastaa vesiviljelyosaamisen tuotteistamista ja osaamisen vientihankkeista. Luonnonvarojen käytön yhteensovittaminen Luonnonvarojen käytön yhteensovittamisen tutkimusalue tutkii kala- ja riistaluonnonvarojen käytön ja käyttäjien nykytilaa ja muutoksia, kestävän käytön toimintamalleja sekä politiikka- ja hoitotoimien vaikutuksia ja vaikutusten ennakointia. Tutkimusalueen työ tuottaa tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja kestävän käytön ja erilaisten käyttö- ja suojelutavoitteiden ristiriitojen hallinnan tarpeisiin. 14
Keskeiset tutkimusteemat ovat: 1) Eläinluonnonvarojen käytön ennakointi, arviointi ja vaikutukset: Kalaa ja riistaa koskevan päätöksenteon ja kehittämisen tueksi tarvittava ennakointi ja vaikutusten arviointi sekä eri politiikkojen yhteisvaikutukset ja hyväksyttävyys. 2) Kestävän käytön perusteet ja mallit: Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävät tavat käyttää eläinluonnonvaroja ja niiden lähtökohdat. 3) Eläinluonnonvaroihin liittyvien ristiriitojen hallinta: Eri käyttömuotojen välisten ristiriitojen lähtökohdat ja syyt sekä hallinta- ja ratkaisumahdollisuudet ja -vaihtoehdot. 4) Eläinluonnonvarojen virkistyskäyttö ja käyttäjät: Vapaa-ajankalastus ja metsästys yhteiskunnallisina ilmiöinä, virkistyskäytön merkitys ja vaikutukset sekä kalaan ja riistaan liittyvät ekosysteemipalvelut. Tutkimustoimintaa ohjaa suurelta osin MMM:n tietotarpeet kala- ja riistatalouden strategisessa kehittämisessä sekä säädösvalmistelussa. Eläinluonnonvarojen käytön, suojelun, omistuksen ja eri toimijaryhmien sekä luonnonvaroihin liittyvien arvojen ja merkitysten tunteminen luo perustan biologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän käytön toimintamallien tutkimukselle. Tämä tutkimus kohdistuu sekä elinkeinotoimintaan että vapaa-ajankalastukseen ja metsästykseen. Politiikka- ja hoitotoimien vaikutusten seuranta, arviointi ja ennakointi edistävät kestävän käytön suunnittelua ja päätöksentekoa ja auttavat kehittämään ja suuntaamaan sitä. Luonnonvarojen käyttöön liittyvien ristiriitojen hallinnan tutkimuksen kohteena ovat erityisesti runsastuneiden merimetso-, hylje-, suurpeto-, hirvieläin- ja eräiden vieraslajikantojen aiheuttamat vahingot ja muut ongelmat ja ristiriitojen hallinnan ja lieventämisen menetelmät. Elinympäristöt ja monimuotoisuus Elinympäristöt ja monimuotoisuus -tutkimusalueessa tuotetaan tietoa kala- ja riistakannoista ja niiden elinympäristöstä, kehitetään elinympäristöjen tilan luokittelua ja mittareita sekä etsitään ratkaisuvaihtoehtoja kala- ja riistakantojen sekä niiden elinympäristöjen ja monimuotoisuuden turvaamiseksi. Keskeiset tutkimusteemat ovat: 1) Elinympäristöjen tila, kestävyys ja tilan luokittelu 2) Elinympäristökunnostukset ja kalatiet 3) Alueiden käyttö 4) Säilytysviljelyn toimintamallit 5) Lajien ja kantojen hoitosuunnitelmat 6) Monimuotoisuuden indikaattorit. Elinympäristöjen tilaa ja sen luokittelua koskevan tutkimuksen sisältöä ohjaavat pitkälti EU:n vesipolitiikan vesipuite- ja meristrategiadirektiivin edellyttämät kalaston ja merialueen tilan seurantaja kehittämistehtävät. Sisävesissä toteutetaan jokien ja järvien kalaston vuosittainen perusseuranta sekä maa- ja metsätalouden hajakuormittamien vesien kalastoseuranta. Kehitetään myös jokien ja järvien kalastoperusteisia luokittelumenetelmiä. Merialuetta koskevat tehtävät liittyvät merialueen tilan arviointiin ja indikaattorien kehittämiseen, hyvän tilan ja ympäristötavoitteiden määrittelyyn, seurantaohjelmien käynnistämiseen sekä merenhoitosuunnitelman valmisteluun. Direktiivien asettamien velvoitteiden ohella seurataan porolaidunten tilaa ja laidunympäristön muutoksia mm. hallinnon porolukujen määrittämistä varten. 15
Elinympäristöjen kunnostamisen ja kalateiden suunnittelua ja toteutusta tuetaan tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja tuottamalla. Arvioidaan myös kunnostusten ja kalateiden vaikutuksia ja kehittämistarpeita yhtenä keskeisenä tavoitteena Kansallisen kalatiestrategian toimeenpaneminen. Tutkimusalueella tuotetaan myös tietoa ja kehitetään mm. paikkatietoaineistoihin perustuvia työkaluja vesi- ja maa-alueiden käytön suunnittelun ja ohjauksen tarpeisiin. Tutkimusalue palvelee myös kala- ja riistalajien ja niiden kantojen hoidon ja säätelyn suunnittelua, hoitosuunnitelmien toimeenpanoa sekä luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista. Uhanalaisten kalakantojen viljelyn ja istutusten toimintaa kehitetään tavoitteena viljeltävien kalakantojen monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä istukkaiden luonnossa menestyminen. Tuotetaan myös istutuksiin kalamerkintäpalveluja ja ylläpidetään merkkipalautustietokantaa palautustietojen hallintaa ja jakelua varten. Lisäksi vastataan lajien ja kantojen kansallisten ja kansainvälisten hoitosuunnitelmien valmistelun ja toteutuksen tietotarpeisiin tuottamalla ajankohtaista tietoa uhanalaisista ja taantuvista tai yhteiskunnallisesti muutoin tärkeistä, kuten vahinkoa aiheuttavista tai erityisiä kannansäätelytoimia vaativista lajeista ja niiden populaatioiden kokoon ja sen vaihteluun vaikuttavista tekijöistä. Tuotetaan myös tietoa kala- ja riistalajien geneettisestä monimuotoisuudesta ja uhanalaisuudesta sekä merkityksestä ekosysteemissä, ja kehitetään menetelmiä ja mittareita monimuotoisuuden seuraamiseksi ja kuvaamiseksi sekä perinnöllisellä että lajitasolla. Toteutetaan myös kansallista vieraslajistrategiaa tuottamalla tietoa vieraslajeista. Tutkimusalue sisältää kaksi tutkimusohjelmaa. Rakennettujen jokien tutkimusohjelmassa tuotetaan rakennettujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämistä ja hoitoa tukevaa tietoa ja ratkaisumalleja Kansallisen kalatiestrategian toimeenpanemiseksi ja laajemminkin yhteiskunnan tarpeisiin. Keskeiset toimintalinjat ovat vaelluskalakantojen palauttaminen ja kalatiet, jokikunnostuksien ja valuma-alueiden maankäytön vaikutukset kalakantoihin sekä vaelluskalojen palauttamisen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuuriset edellytykset. Itämeri-tutkimusohjelmassa suunnittelukauden keskeisiä tehtäviä ovat mm. rannikon kalojen lisääntymisalueiden kartoitukset sekä meristrategiadirektiivin toimeenpanoon liittyvät työt. Suunnittelukaudella pääpaino on meren tilan indikaattorien kehittämisessä ja seurantaohjelmien käynnistämisessä koskien kalastoa ja merilintuja. Direktiivin edellyttämä ensimmäinen kansallinen merialueiden tilan seurantaohjelma valmistuu syksyllä 2014 ja kansallinen merenhoitosuunnitelma vuonna 2015. Vesiviljely Kalakantojen säilytys ja vahvistaminen Vesiviljelyn keskeisimpänä tehtävänä on uhanalaisten kalakantojen monimuotoisuuden turvaaminen säilytysviljelyn ja maitipankkitoiminnan sekä mädin ja istukkaiden tuotannon avulla. Alkuperältään tunnettujen kalakantojen mätiä ja pienpoikasia tuotetaan valtion virastoille, yhteisöille ja yrityksille kalakantojen hoitoa ja säilytystä tukevia istutuksia varten. Kalanpoikasia tuotetaan Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutuksiin sekä sopimuskasvatuksella uhanalaisten kalakantojen elvytysistutuksiin ottaen huomioon kalatiestrategian toimintasuunnitelmat. Asiakasvaikuttavuudessa tärkeitä kriteerejä ovat tarjonnan riittävyys sekä tuotteiden laatu ja tunnettu perinnöllinen tausta. 16
Toiminnan kehittämisen erityiskohteina ovat monimuotoisuuden ylläpidon toimintamallien käytön tehostaminen sekä emokalaparvien varhaiskasvatuksen laadullinen kehittäminen. Yksilötunnistukseen ja dna-tekniikkaan perustuvien sovellusten käyttöä laajennetaan uhanalaisten arvokalakantojen emokalanviljelyssä perinnöllisen monimuotoisuuden säilymisen parantamiseksi. Elinkeinon kehittämistä tukeva toiminta Elintarvikemarkkinoita palvelevan vesiviljelyn toimintaedellytysten parantamiseksi kehitetään valintajalostuksen avulla tuottavampia kirjolohi- ja siikakantoja. Viljelytoiminnassa panostetaan myös uusien vaalealihaisten lajien, kuten nelman, tuotannon kehittämiseen. Jalostuksen lisäksi laajennetaan myös muiden tuotantoa tehostavien ja tuotearvoa parantavien menetelmien, kuten steriilikalatuotannon, käytettävyyttä. Viestintä, tietohallinto ja muut sisäiset palvelut Tavoitteena on palvelukyvyn sekä tehtävien hoidon taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen valtiohallinnon kehityslinjauksia noudattaen. Tavoitteen saavuttamiseksi tehtävät on mm. keskitetty ja osittain hankitaan ostopalveluna. Viestintä integroidaan osaksi tutkimusprosessia tavoitteena entistä parempi ja suunnitellumpi viestintä. Tutkimusalueille laaditaan omat viestintäsuunnitelmat ja perusviestit. Asiakasviestinnän keskeinen kehittämiskohde on verkkopalvelu, mutta kehittäminen jatkuu uuden tutkimuslaitoksen aikataulujen ja tavoitteiden mukaisesti. Asiakaslehden tekemistä jatketaan toistaiseksi ja sisältöä kehitetään palvelemaan entistä paremmin tutkimustiedon käyttäjiä. Sisäisen viestinnän painopistealueena on muutosviestintä, joka tukee strategian toteuttamista ja tulevan Luonnonvarakeskuksen suunnittelua. Yhdessä johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa suunnitellaan viestintätoimenpiteitä tavoitteena muutoksen mahdollisimman hyvä läpivienti. Tietohallinto jatkaa panostamista substanssitietojärjestelmien ja sähköisten asiointipalveluiden kehittämiseen. Ratkaisut mahdollistavat tutkimushallinnollisen tiedon saatavuuden ja käytettävyyden tehostamisen hakupalveluiden, meta-tiedon, paikkatiedon ja karttakäyttöliittymän avulla mm. Inspire-direktiivin mukaisesti. Tietohallintolain (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/634) mukaisesti kehitystyössä huomioidaan hallinnonalan ja Luonnonvarakeskuksen sekä muiden sidosryhmien arkkitehtuuriratkaisut. Riistapolitiikkalohkon osalta edistetään Julkisen riistakonsernin tietohallintostrategian mukaisten hankkeiden toteutumista mm. osallistumalla riistakonsernin tietohallintoryhmän työskentelyyn sekä Riistavahinkorekisteri- ja Riistapäiväkirja-järjestelmien suunnittelu- ja ohjaustyöhön. Lisäksi jatketaan muiden hallinnonalan ja LYNET-yhteistyöhankkeiden (mm. LifeData ja Radar) edistämistä tavoitteena luonnonvaratietojen entistä laajempi yhteiskäyttöisyys. Ministeriön tulosohjauksen ja tutkimuslaitoksen tulosjohtamisen, suunnittelun ja raportoinnin tarvitsemaa informaatiota parannetaan mm. kustannuslaskentaa kehittämällä. Tutkimuslaitoksen sisäistä laskentaa kehitetään osana tutkimushankkeiden arviointiprosessia (RYSÄ-malli) vastaamaan lisääntyneen ulkopuolisen rahoituksen hallinnan tarpeita. 17
Siirtymistä sähköiseen hallintoon jatketaan valtionhallinnon suunnitelmien mukaan. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja hankitaan palvelukeskukselta. Muiden tukipalvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan hallinnonalan suunnitelmien mukaisesti. Käytetään valtiohallinnon yhteisiä järjestelmiä. Suunnitelmakauden aikana siirrytään Kieku-järjestelmän käyttöön. Henkilöstöpalvelun rutiinitehtävien ulkoistamisen myötä painopistettä siirretään vähitellen strategista lisäarvoa tuottaviin palveluihin kuten työyhteisön, työhyvinvoinnin, esimiestyön ja osaamisen kehittämisen tehtäviin sekä johdon tukeen muun muassa henkilöstöraportointia tuottamalla ja tulkitsemalla. Hankintatoimen tehokkuutta ja tuloksellisuutta parannetaan jatkamalla Hanselin kilpailuttamien puitesopimusten hyödyntämistä ja lisäämällä hankintatoimen yhteistyötä muiden LYNET-laitoksien kanssa. Liitteet Liite 1: Kehyslomake (2 sivua) Liite 2: Tuottavuuslomake Liite 3: Htv:t maakunnittain 2011 2015 Liite 4: Tietovarantojen avaaminen 18