Yritykset kumppaneiksi palvelutuotantoon Toimitusjohtaja Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 623 0,9% Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7% Pienyritykset: 15 175 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 479 5,7% Pienyritykset (10-49 hlöä) 15 175 93,1% Mikroyritykset (1-9 hlöä) 247 785 Yhteensä 266 062 yritystä vuonna 2011, poislukien toimiala A Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri
3 Käsitteiden määrittely
Yksityistäminen Mitä muotoja yritysten osallistumisella Kunta luopuu tehtävästä kokonaan Ulkoistaminen/ostopalvelu osin tai kokonaan Tukipalvelu Järjestämisvastuulla olevan palvelun tuotannon osto alihankintana Ei-järjestämisvastuulla olevan palvelun osto Huom. Ostopalvelu-termin määrittely kussakin tilanteessa aina ei kysymys ostoista yksityisiltä toimijoilta Palvelusetelit 4 palvelun tarjoaminen kuntalaiselle hänen valintansa mukaiselta tuottajalta
Tärkeää erottaa Yksityistäminen ulkoistaminen/ostopalvelu Järjestämisvastuu, tilaajarooli Tuotanto Valvonta 5
Palvelutuotannon järjestämisratkaisujen edut ja haitat on punnittava tapauskohtaisesti - ei ennalta ja periaatteessa päättäen. Tavoitteeksi pyrkimys niin lähelle totuutta kuin mahdollista. 6
7 Miksi?
Kunnilla hurjat haasteet Jos käyttömenojen nykykasvu jatkuu, kuntien veroprosentit nousevat 30 %:iin vuoteen 2024 mennessä. Strategiset linjavalinnat ovat tähän asti puuttuneet tapa järjestää palvelut on olennainen kysymys Kunnat tukahtuvat tehtäviin ja velvoitteisiin. Palveluiden kehittämiseen ei jää voimia. Pystytäänkö palveluita tuottamaan tarpeeksi ilman nopeampaa ulkoistamista? 8
Kuntien tuottavuus on laskenut 102 100 indeksipisteluku 98 96 94 92 90 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Koulutus Terveydenhuoltopalvelut Sosiaalipalvelut Yhteensä Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys vuosina 2002 2011 (2002=100) Lähde: Tilastokeskus 9
Mitä merkitystä tällä on yrityksille? Kuntasektorin heikko tuottavuuskehitys ei ole yksin kuntien ongelma. Se vaikuttaa kielteisesti myös yritystoimintaan Vaikutukset verorasitukseen ja ostovoimaan Hyvinvoiva kunta on edellytys myös hyvinvoivalle yritykselle! 10
Kuntien käyttökustannukset 2011 Yhteensä 42,1 Miljardia euroa Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2011 Sosiaali- ja terveystoimi 21.6 miljardia euroa Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2.3 miljardia euroa eli 10,7 % Palvelusetelien käyttö 33.7 miljoonaa euroa. Muut käyttökustannukset 20,5 miljardia euroa
Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000-2012 ja osuus palvelutuotannosta (Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus)
Yrityksille olisi tilaa ja tilausta 13
Yritykset kunnan kumppaneiksi palvelutuotantoon mahdollisuuksia kaikille osapuolille Kunnat Yritystoiminta Kuntalaiset Tehokkuus ja tuottavuus Palveluun ja toimialaan erikoistunut tuotanto Kustannussäästöt Kustannukset vain tehdystä työstä tai tuotoksesta Kilpailu hillitsee kustannuskehitystä Uusia yrityksiä Kuntien ostot mahdollistavat kannattavan toiminnan Yritystoiminnan kasvu Asiakastyytyväisyys Valinnanvapaus Helpotus veropaineisiin Työllisyys Joustavuus Kilpailu Parantaa hintalaatusuhdetta Kannustaa kehittämään uusia ratkaisuja Investointitarpeet helpottuvat Tuotekehitys Uusi teknologia Palveluinnovaatiot Palveluiden ja menetelmien kehittyminen Lähipalveluiden säilyminen Oman tuotannon kapasiteettia vapautuu, työvoiman tarve 14 vähenee
Onnistuminen edellyttää 1) Toimivia markkinoita Monituottajamalli Terve kilpailu edellyttää useita erilaisia tarjoajia mm. eri kokoisia yrityksiä 2) Omien tuotantokustannusten laskentaa On verrattava keskenään vertailukelpoisia kustannuksia 3) Ostotoiminnan hallintaa Ostosopimukset, valvonta Hallittavissa olevat hankintakoot 15
Haasteena Kunnilla itsellään on yksinoikeus arvioida omaa toimintaansa. Käytössä ei ole mekanismia, joka velvoittaisi arvioimaan oman toiminnan kustannustehokkuutta ja laatua toiseen käytäntöön Tapahtuuko uudistaminen hallitusti vai hallitsemattomasti? Palvelualoite? 16
1) Monopoli ei kehitä ketään 17
Monipuolinen palvelun tuottajarakenne takaa terveen kilpailun ja kustannustason
Yksipuolisen tuotantorakenteen / oman tuotannon ongelmia Ei ole pakko selvittää todellisia tuotanto/yksikkökustannuksia -> aito vertailu eri tuotantovaihtoehtojen välillä on mahdotonta -> miten kehittää omaa kustannustehokkuutta, jos kustannusrakenne ei ole selvillä? Järjestäminen, tuottaminen ja valvontatehtävät sekoittuvat myös kustannuksiin Muun vertailutiedon puuttuminen menetelmät, tehollinen työaika In house -ostot Julkisella sektorilla kustannustekijöitä, jotka eivät ole kilpailukykyisiä Mammuttimainen kokonaisuus ei ole ketterä Kunnan edun mukaista huolehtia osaltaan markkinoiden toimivuudesta 19
2) Kustannukset avattava - tuotteistus avuksi 20
Palvelun tuottamisvaihtoehtojen vertailuun oikeat luvut Vertailtava keskenään vertailukelpoisia lukuja ja yksikköhintoja Järjestäminen, valvonta ja tuottaminen ovat eri asioita Kaikki omaan tuotantoon vaikuttavat kulut laskettava mukaan, omassa tuotannossa näkymättömiä kuluja Hallinto, ei-tehollinen työaika (esim. matkat) Laskenta on vaativaa, ei saa sortua tarkoitushakuisuuteen eikä ylimalkaisuuteen Yksityiseltä eri vaatimuksia esim. mitoituksissa Panostus kustannuslaskentaan ja laskentamallien kehittämiseen Lainsäädäntö, mitoitukset tasapuolisiksi ja keveämmiksi 21
3) Ostotoiminta ensimmäinen linkki onnistuneeseen palveluhankintaan 22
Esteenä käytännölliselle ostamiselle Tottumattomuus, kulttuuri, mukavuusalue, pelko Yritysten kanssa neuvottelu ja ostotoiminta edellyttävät eri valmiuksia kuin perinteinen virkamieshallinto tai oman alan substanssiosaaminen Sitä saa, mitä tilaa Puutteet tilaamisessa johtavat ongelmiin yritysten ostopalveluiden hallinnassa ja palvelun laadun arvioinnissa Suuret, monimutkaiset ostokokonaisuudet Esim. kokonaisen terveyskeskuspalvelun ostaminen 23
Transaktiokustannukset pyrittävä arvioimaan ostopalvelun kustannuksiin, ovatko kertaluonteisia? Hyvällä ostamisella tehdään tulosta yrityksissäkin Yritystoiminta perustuu yritysten välisiin hankintasuhteisiin ja verkostoitumiseen, sopimuksiin ostamisesta ja myymisestä. Panostus koulutukseen Ostotoiminnasta oma osa-alue, sourcing Hankintakoot hallittaviksi 24
Kaikkea ei voi ulkoistaa kaikkea ei tarvitse tehdä itse Kuntien tehtävien karsiminen? Case Autoilijoiden näkökyvyn tarkistus 25
Mitä kaikkea voisi ulkoistaa? Tukipalvelut Ei-järjestämisvastuulla olevat palvelut Järjestämisvastuulla olevat palvelut Esim. Ruotsissa hyväksytyt palvelualoitteet koskeneet Vanhustenhuoltoa, erityisryhmien asumispalveluja, kuluttajaneuvontaa, teiden ja katujen kunnossapitopalveluja, ulkotilojen hoitoa, vahtimestari- ja toimitilapalveluja, ruokahuoltoa ja ateriapalveluja, liikuntapalveluja, kirjastotointa, koulu- ja työterveyshuoltoa, koulupsykologitoimintaa 26
27 Mikä estää?
Vastustan periaatteessa, koska Terveydellä ei saa tehdä bisnestä On paljon elintärkeitä aloja, jotka ovat täysin yksityisiä vrt elintarvikeala Ala kehittyy yksityisen sektorin innovaatioista Kunta ei voi valita asiakkaitaan Mikä on kunnan perustehtävä? Kapasiteettia vapautuu kaikkein tarpeellisimpaan Palveluseteli antaa mahdollisuuden kaikille tuottajille, myös kunnalle Julkinen raha valuu yksityiselle ilman kontrollia Ilman kilpailun tuomaa vertailua verorahamme valuvat kunnille ilman kontrollia Ostot kohdistuvat suurille monikansallisille toimijoille Kilpailutettavien hankintojen koko ja kriteerit ovat oma päätös Ostopalvelut ovat aina kalliimpia ja laadultaan huonompia Vain aito tapauskohtainen vertailu voi antaa vastauksen 28
Ennakkoasenteet ja vastakkainasettelut Kunnan ja yksityisen työn välillä Onko lähihoitajan työ laadukkaampaa ja eettisesti parempaa kunnan työntekijänä kuin yrittäjänä tai yksityisen yrityksen työntekijänä? Suurten ja pienten yritysten, monikansallisten ja suomalaisten yritysten välillä Tarvitsemme myös ulkomaisia investointeja Hankintakokonaisuudet ja kriteerit ovat ostajan valinta ei yritysten vika Kunta on suuri sopimusosapuoli, joka voi vaikuttaa markkinoiden toimimiseen 29
Palvelusetelit - ratkaisu moneen ongelmaan 30
Tuloksia Case Jyväskylä Palveluseteliyritysten määrä kasvanut Jyväskylässä vuodesta 2004 2012 3 -> 200 kpl Käyttö 10 milj.euroa Vuonna 2012 palvelusetelin käytöstä aiheutunut säästö kaupungille yht. 2 milj. euroa verrattuna siihen, jos kyseinen palvelu olisi tuotettu kaupungin omana toimintana 31
Palvelusetelit, etuja Case: Jyväskylä Pienetkin yritykset pääsevät kunnan järjestämisvastuulla olevien toimintojen toteuttajiksi Vrt suurten kokonaisuuksien kilpailutus Asiakas kilpailuttaa tuottajia valinnoillaan Kunta säästyy kilpailutuksen kustannuksilta Kilpailussa korostuu laatu Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Kunnan oma toiminta parantaa kilpailukykyään, kun rinnalla on yksityistä tuotantoa Julkisen ja yksityisen sektorin tuottajat ovat yhdenvertaisessa asemassa asiakkaaseen nähden Kunnan investointitarve vähenee Kustannusten hallinta paranee 32
Esimerkki kustannustenlaskennasta/palveluseteli Palvelu Palveluseteli/ Oma toiminta/ Erotus Päiväkotihoito 8 628/v 9 521/v -893 Perhepäivähoito 8 327/v 10 866/v -2 539 Kotihoito 38/h 58/h -20 Palveluasuminen 58/vrk 75/vrk -17 Lasten tilapäinen kotiapu Lähde: Jyväskylän kaupunki 29/h 59/h -30 Terapia ja neuvonta 68/h 83/h -16 Avosairaanhoito 63/krt 109/krt -46 Päivähoidossa luvut ovat vuoden, palveluasumisessa vuorokauden ja sosiaalipalveluissa tunnin kustannuksia. Avosairaanhoidon luku on lääkärin yhden vastaanoton kustannus. 33
Palvelusetelien käyttö Oivan alueella Kunta Tilapäinen kotihoito (kpl) Asiakasmäärä Säännöllinen Kotihoito (tunnit) Omais- Hoito (kpl) Asikkala 16 422 0 195 Hollola 34 0 14,5 2427 Hämeenkoski 0 0 0 0 Kärkölä 0 0 0 0 Padasjoki 0 0 0 0 Yhteensä 50 422 14,5 2622 34
Palveluseteliyrittäjien määrä Kunta Kotihoito Omaishoito Omaishoitajien kodinhoidollinen apu Asikkala 22 13 22 Hollola 36 19 15 Hämeenkoski 10 6 10 Kärkölä 11 8 11 Padasjoki 9 6 9 35
36 Lopuksi
Vastuu toimivista markkinoista Kustannukset avattava Panostus ostotoimintaan Hankintakoot hallittaviksi Palvelusetelien soveltamista laajennettava Palvelualoite on mahdollisuus 37
Yrityksen kumppaneiksi ostopalvelut on käytännön kysymys Ei tehdä kategorista etukäteispäätöstä oman tuotannon tai yritysten tarjoaman palvelun paremmuudesta Kehitetään osto-osaamista ja kustannuslaskentaa Yritysten hyödyntäminen palvelutuotannossa kannattaa, kun on mahdollista muodostaa terveesti toimivat markkinat 38
39