HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan työyhteisön rakentaminen yhdessä Tulevaisuuteen suuntautuva osaamisen kehittäminen ydintehtävissä
2 (12) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Ikärakenne... 4 2.3 Vaihtuvuus... 5 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes... 6 3.1 Osaaminen... 6 3.2 Koulutus... 6 4 Hyvinvoiva Tukes... 7 4.1 Sairauspoissaolot... 7 4.2 Työterveyshuolto... 8 4.3 Virkistystoiminta... 8 4.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset... 9 4.5 Työaika... 9 4.6 Palkkaus... 9 4.7 Työhyvinvointi...10 1 Johdanto Henkilöstötilinpäätös kuvaa Tukesin henkilöstövoimavaroja ja niissä vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Se sisältää henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja sekä tietoa henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Tiedot esitetään pääsääntöisesti kolmelta vuodelta. Tunnuslukujen vertailtavuuteen vaikuttaa jonkin verran se, että Tukesin henkilöstömäärä kasvoi merkittävästi vuoden 2011 alussa voimaan tulleessa organisaatiomuutoksessa. Henkilöstötilinpäätöksen rakenne noudattaa Tukesin strategian ja vuonna 2012 vahvistetun henkilöstölinjauksen mukaista jaottelua: Vaikuttava ja palveleva Tukes - Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes - Hyvinvoiva Tukes. Henkilöstötilinpäätös perustuu pääosin Personec -henkilöstötietojärjestelmän ja työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin tietoihin. Lisäksi on hyödynnetty Tukesin kirjanpitotietoja, koulutustietoja ja työterveyshuollon raportteja.
3 (12) 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes 2.1 Henkilöstörakenne Tukesin henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2012 Rovaniemen toimipaikan rekrytointien loppuunsaattamisen vuoksi. Kaikkiaan Tukesissa oli palvelussuhteessa vuoden lopussa 246 henkilöä, joista 18 oli virkavapaalla ja 228 työssä. Vuonna 2011 toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä naisten osuus henkilöstöstä kasvoi ja kasvu jatkui vielä jonkin verran. Myös määräaikaisten virkasuhteiden osuus nousi organisaatiomuutoksessa mm. Euroopan kemikaalivirastossa työskentelevien henkilöiden sijaisuuksien sekä useiden perhevapaiden vuoksi. Vuonna 2012 määräaikaisten virkasuhteiden osuus kääntyi laskuun, mutta oli edelleen hieman valtionhallinnon keskitasoa suurempi (Tukes 17 %, valtionhallinto 14 %). 250 200 Henkilötyövuodet 2008-2012 199 218,5 150 100 112 113 123 50 2008 2009 Henkilömäärä vuoden lopussa Yksiköt Muutos 2011-12, % Tuote- ja laitteistovalvonta 55 56 57 2 Laitos- ja kaivosvalvonta 42 55 55 0 Kemikaalituotevalvonta 0 73 80 10 Tuki- ja kehityspalvelut 32 34 36 6 Yhteensä 129 218 228 5
4 (12) Toimipaikat Muutos 2011-12, % Helsinki 71 146 143-2 Tampere 55 65 73 12 Rovaniemi 0 4 9 125 Lahti, Kuopio, Oulu 3 3 3 0 Yhteensä 129 218 228 5 Sukupuolet Muutos 2011-12, % Naiset 68 138 146 6 Naiset, % 55 63 64 Miehet 58 80 82 3 Miehet, % 45 37 36 Yhteensä 129 218 228 5 Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa Lkm % Lkm % Lkm % Vakinaiset 116 89 173 79 190 83 naiset 57 49 103 60 114 60 miehet 59 51 70 40 76 40 Määräaikaiset 13 11 45 21 38 17 naiset 11 85 36 80 32 84 miehet 2 15 9 20 6 16 Yhteensä 129 218 228 2.2 Ikärakenne 50 49,4 Keski-ikä 2010-2012 49 48 47,7 47,6 47 46
5 (12) Henkilöstö ikäluokittain (lkm) 83 80 70 67 66 60 40 20 0 49 47 42 33 32 26 27 16 3 5 4 4 1 alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 0 Tukesilaisten keski-ikä on hieman yli valtionhallinnon keski-iän (45,9 vuotta). Keski-ikä on kuitenkin laskemassa eläkkeelle jäämisten myötä. Yli 65-vuotiaiden osuus laski tässä yhteydessä voimakkaasti ja vuoden 2012 lopussa Tukesissa ei työskennellyt yhtään 65 vuotta täyttänyttä. 2.3 Vaihtuvuus Vaihtuvuuden raportoinnissa ei oteta huomioon alle 3 kuukauden pituisia palvelussuhteita, työllisyysvoimavaroin palkattuja henkilöitä eikä harjoittelijoita. Vaihtuvuutta verrataan edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään, minkä vuoksi vuoden 2011 vaihtuvuusluvut ovat suhteessa muita vuosia suuremmat, koska henkilöstön määrä kasvoi merkittävästi vuoden 2011 alussa. Kokonaispoistumalla tarkoitetaan toisen palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita. Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan toisen palvelukseen siirtyneitä (mukaan luetaan myös määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuva palveluksesta eroaminen). Lisäksi Tukes raportoi tilinpäätöksessä erikseen lähtövaihtuvuudesta muualle kuin valtion palvelukseen. Kokonaispoistuma, % 9,8 17,8 12,4 Lähtövaihtuvuus, % 3,2 10,1 8,3 Eläkkeelle siirtyneet, % 4,1 4,6 3,7 Tulovaihtuvuus, % 19,5 101,0 19,3
6 (12) 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes 3.1 Osaaminen Tukesin rooli asiantuntijavirastona ilmenee hyvin myös tukesilaisten koulutusjakaumasta. Vuoteen 2010 verrattuna tutkija- tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on selvästi kasvanut (54 % vuonna 2010, 67 % vuonna 2012). Perus- tai keskiasteen suorittaneiden osuus on pysynyt ennallaan. Koulutustasoa koskevissa tilastoissa on otettu huomioon koko henkilöstömäärä, mukaan lukien vuoden lopussa virkavapaalla olleet henkilöt. Koulutustasoindeksi lasketaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelun mukaisesti. Tukesin koulutustasoindeksi on ollut vähittäisessä kasvussa. Vuoden 2012 lopussa se oli Tukesissa 6,2 (6,0 vuonna 2010) ja koko valtionhallinnossa 5,2. Tutkintotiedot 2012 Alempi korkeakoulu 15 % Alin korkeaaste 5 % Ylempi korkeakoulu 54 % Perusaste 7 % Keskiaste 6 % Tutkijakoulutus 13 % 3.2 Koulutus Tukes vahvisti osaamisen kehittämisen linjauksen elokuussa 2012. Tukes kehittää henkilöstönsä osaamista paitsi järjestämällä henkilöstökoulutusta, myös mm. tukemalla omaehtoista opiskelua, myöntämällä opintovapaita ja järjestämällä opintopiirejä. Mittarina seurataan koulutuspäivien lukumäärää (tavoite 8 pv/htv). Koulutukseen osallistuneiden naisten ja miesten lukumääriä on verrattu naisten ja miesten määriin vuoden lopussa. Taulukon prosenttiluku kuvaa siten koulutukseen osallistumisen kattavuutta. Koulutuspäivien osalta on tarkasteltu niiden jakautumista miesten ja naisten kesken.
7 (12) Työnantajan antama koulutus koulutuspäivinä Ammattikoulutus* 211 537,5 463 Kielikoulutus 292 407 524 IT-osaaminen 102 454,5 185 Viestintäosaaminen 17 96 31 Laatuosaaminen 19 3 Muu koulutus** 206 310 41 Tukes-päivät ja henkilöstötilaisuudet 200 344 297 Yhteensä 1 028 2 168 1 544 Koulutuspäivät / htv 8,4 10,9 7,1 * turvallisuustekninen, taloudellinen, normatiivinen ja hallinnollinen koulutus, johtamiskoulutus ** projektiosaaminen, hankintaosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, AY- ja muu koulutus Koulutukseen osallistuneet ja osallistumisen kattavuus* Koulutuspäivät (Tukes-päivät poisluettuina) Koulutukseen osallistuminen sukupuolittain Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % 57 84 54 89 123 88 66 84 151 100 71 87 439 53 389 47 1220 67 604 33 808 65 439 35 * koulutukseen osallistuneiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä 4 Hyvinvoiva Tukes 4.1 Sairauspoissaolot Kokonaisuutena sairauspoissaolojen määrä on ollut laskeva muutaman vuoden ajan. Tämä johtuu ensisijaisesti sairauspoissaolojen keskimääräisen pituuden lyhenemisestä, sillä sairaustapausten lukumäärä kasvoi sekä lyhytaikaisten että pitkäaikaisten sairauspoissaolojen osalta. Kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus on myös vähentynyt. Tukesin Helsingin toimipaikassa oli voimakkaasti esillä sisäilmaan yhdistetty oireilu. Tukes vahvisti loppuvuodesta sairauspoissaolojen seurannan mallin ja sairauspoissaolojen raportointi työterveyshuoltoon käynnistettiin.
8 (12) Sairauspoissaolot Sairauspäivät/htv 8,7 8,2 8,0 Valtio 2012 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 6,7 6,7 6,0 9,3 Lyhytaikaiset sairaustapaukset (1-3 pv) lkm/htv 1,1 1,4 1,6 Lyhytaikaisten sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % 82 76 82 76 Sairaustapausten lkm/htv 1,3 1,7 1,8 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 47,3 43,1 39,5 36,1 4.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtiin yhteistyötä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Varhaisen välittämisen ja sairauspoissaolojen seurannan malli vahvistettiin joulukuussa. Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv 3,4 3,1 4,0 Terveystarkastukset, lkm 68 75 101 Terveystarkastuksissa käyneet, % 28 27 36 Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista, % 26,7 29,3 4.3 Virkistystoiminta Hyvistapahtumat lukuina 100 80 60 40 20 30 25 20 15 10 5 kpl 0 2006 2007 2008 2009 0 liikuntatapahtumat liikunnan aktivointi kulttuuritapahtumat osallistumisprosentti
9 (12) 4.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset Tukesin henkilöstöinvestoinnit olivat selvästi yli valtionhallinnon keskitason. Työterveyshuollon kustannuksissa on otettu huomioon Kelan maksama korvaus. Koulutuksen sekä työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpidon kustannukset sisältävät sekä ulkopuolisille palveluntuottajille maksetut kustannukset että näihin toimintoihin käytetyn työajan palkat. Henkilöstöpalveluiden kustannukset Valtio 2012 Koulutus, /htv 2 467 1 610 2 787 1 374 Työterveyshuolto, /htv 565 571 559 443 Työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpito ja parantaminen*, /htv 427 473 458 363 Henkilöstöruokailu, /htv N/A 340 319 N/A 4.5 Työaika * Tahti-järjestelmässä raportoidut kustannukset kohdissa virkistystoiminta, liikunnan aktivointi ja tukeminen sekä muu työkunnon ylläpito ja parantaminen. Tukesin liukuvan työajan saldokertymät tasoitetaan kahdesti vuodessa korkeimpaan sallittuun kertymään eli 30 tuntiin. Leikkaantuvia työaikasaldoja on seurattu aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksissa. Tukes uudisti raportointimenettelyjä vuonna 2011. Aluehallintovirasto antoi joulukuussa Tukesille toimintaohjeen ja selvityspyynnön saldoleikkausten määristä 2013 aikana. Saldoylijäämät, ns. harmaat työtunnit Saldoylijäämä, leikatut tunnit työpäivinä 78 234 157 Saldoylijäämä, leikatut tunnit/htv (hh:mm) 4:49 8:44 5:20 Niiden henkilöiden lukumäärän osuus, joilta leikattu tunteja, % Alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten osuus saldoleikkausten lukumäärästä, % 19 31 28 29 32 55 Taulukossa on esitetty tiedot saldoleikkauksista työaikasäännösten piirissä olevan henkilöstön osalta (ei sisällä ylijohtajaa ja johtajia). 4.6 Palkkaus Tukesin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 13,1 miljoonaa euroa. Palkkoja korotettiin 1,9 %:n tai vähintään 39,50 euron suuruisella yleiskorotuksella ja 0,5 %:n suuruisella virastoerällä 1.3.2012 lukien. Lomarahojen maksaminen siirrettiin tarkentavalla virka- ja työehtosopimuksella tehtäväksi kesäkuussa. Suoriutumisarviointeihin perustuvat palkantarkistukset maksettiin heinäkuun palkanmaksussa takautuvasti 1.4.2012 lukien. Tukes käynnisti palkkausjärjestelmän uudistamistyön, joka jatkuu vuonna 2013. Lisäksi saatiin päätökseen organisaatiomuutoksissa Tukesiin siirtyneen henkilöstön tehtävien vaativuusarviointi Tukesin palkkausjärjestelmässä. Keskipalkka Muutos 2011-12, % Tukes, 3 757 3 872 3 910 1,0 Naisten keskipalkka, 3 428 3 684 3 702 0,5 Miesten keskipalkka, 4 118 4 172 4 291 2,9 Aritmeettinen keskiarvo joulukuun palkanmaksun mukaan (koko henkilöstö, mukaan lukien virkavapaalla olevat). Keskiarvoon vaikuttaa palkantarkistusten lisäksi myös tulo- ja lähtövaihtuvuus.
10 (12) Henkilöstön jakautuminen vaativuustasoihin 102-105 21 20 35 106-109 66 69 133 110-113 20 22 42 Yhteensä, lkm 107 111 210 Vaativuusarvioinnin piirissä olevat, % 86 52 94 Vaativuusluokkiin arvioidut tehtävät joulukuun palkanmaksun mukaan. Vaativuusarvioinnin piirissä olevien osuus on laskettu vuoden lopun henkilömäärästä ilman ylintä johtoa. 4.7 Työhyvinvointi Vuonna 2012 Tukesissa toteutettiin ensimmäisen kerran työtyytyväisyyskysely valtionhallinnossa yleisesti käytetyllä VMBaro-työhyvinvointikyselyllä. Kaikkiaan vastausten indeksiarvot olivat hieman paremmat kuin TEM:n hallinnonalalla tai valtionhallinnossa keskimäärin. Kyselyyn vastasi 177 tukesilaista (78 % koko henkilöstöstä). Vastausprosentit paikkakunnittain: Helsinki 74 %, Tampere 88 % ja Rovaniemi 55 %. Osa-alue Indeksiarvo Tukes 2012 Indeksiarvo valtio 2012 1 Johtaminen 3,5 3,4 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,8 3,7 3 Palkkaus 2,9 2,9 4 Kehittymisen tuki 3,4 3,2 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,7 3,7 6 Työolot 3,7 3,6 7 Tiedon kulku 3,2 3,1 8 Työnantajakuva 3,6 3,3 Yhteensä 3,5 3,4 Yhteenvetona voidaan todeta, että tukesilaiset viihtyvät pääsääntöisesti töissä hyvin ja työ koetaan mielekkääksi ja haasteelliseksi. Vahvuuksina tuotiin esiin tyytyväisyys työpanostuksen arvostukseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun työtovereiden taholta. Työntekijät olivat tyytyväisiä esimiehiltä saamaansa tukeen, mutta moni toivoi esimiehiltä lisää jämäkkyyttä työn organisoinnissa ja yhteisten pelisääntöjen laatimisessa. Kiitosta tukesilaiset antoivat mahdollisuudesta käydä koulutuksissa ja kehittää omaa osaamistaan. Monen mieltä askarruttivat kuitenkin palkkaukseen liittyvät asiat. Palkkausjärjestelmän vaikeaselkoisuus ei ole haaste vain Tukesissa, vaan sama ongelma on tunnistettu muuallakin valtionhallinnossa.
11 (12) VMBaro-kyselyn osa-alueiden indeksiarvot verrattuna TEM:n hallinnonalan ja koko valtionhallinnon keskiarvoihin 1 Johtaminen Joukkonimi TUKES HA_TEM Valtio 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 3 Palkkaus 4 Kehittymisen tuki 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 6 Työolot 7 Tiedon kulku 8 Työnantajakuva Y Yhteensä Inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittaristo Tukes 2012 TEM hallinnonala 2012 Valtio 2012 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 3,1 3,1 3,1 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,3 3,1 3,2 Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisen välineenä Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 3,1 3,0 3,0 3,3 3,2 3,2 3,1 3,0 3,0 Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo 3,6 3,5 3,5
12 (12) Henkilöstötilinpäätös on käsitelty Tukesin johtoryhmässä 18.3.2013 ja YT-toimikunnassa 12.3.2013 ja vahvistetaan Helsingissä 19.3.2013 Seppo Ahvenainen ylijohtaja Annika Kutilainen johtajan sijainen, hallintopäällikkö