Stina Potoinen MELUN HÄIRITSEVYYS LEMPÄÄLÄN KUNNASSA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Syyskuu 2016
KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 22.9.2016 Tekijä(t) Stina Potoinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Ympäristöteknologia Nimeke Melun häiritsevyys Lempäälän kunnassa Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lempäälän kunnan alueella asukkaiden kokemaa melun häiritsevyyttä. Kunnan läpi kulkee rautatie, Tampere-Helsinki moottoritie (Vt 3) sekä muita vilkkaasti liikennöityjä maanteitä. Lisäksi eri puolille kuntaa sijoittuu laitoksia ja toimintoja, joilla voi olla vaikutusta lähiympäristön melutilanteeseen. Asukkaiden kokemaa melun häiritsevyyttä tutkittiin kahden erillisen kyselytutkimuksen avulla. Ensimmäinen kyselytutkimus toteutettiin internetpohjaisena, jolloin kartalle pystyi laittamaan pisteen, jossa meluhaitta oli. Tämän kyselyn avulla nousi esiin selviä melualueita. Näitä melualueita olivat Sääksjärven Uusi-Eurooppa, Moision Lopentien alue sekä Kuljun Linnajärventien ja Puskiaistentien alue. Näiden alueiden asukkaille lähetettiin kirjeitse jatkokysely, jonka tarkoituksena oli saada ensimmäistä kyselyä tarkempaa tietoa melun häiritsevyydestä sekä sen mahdollisista terveysvaikutuksista. Alueilla tehtiin myös selvitysluontoisia melumittauksia, joiden tuloksia verrattiin jatkokyselyn tuloksiin sekä alueille tehtyjen melumallinnuksien tuloksiin. Jatkokyselyn tuloksien perusteella kaikilla tutkimukseen valituilla asuinalueilla häiritsevimmäksi melulähteeksi mainittiin tieliikennemelu ja erityisesti Tampere-Helsinki moottoritien (Vt 3) aiheuttama melu. Asuinalueiden kesken tehdyssä vertailussa Sääksjärven Uusi-Euroopassa koettiin eniten melua ja siitä aiheutuvia terveyshaittoja mainittiin olevan mm. rentoutumisen vaikeudet ja melusta aiheutuvat negatiiviset tuntemukset. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa kunnan melutilanteesta, jonka avulla voidaan suunnitella meluntorjuntaa. Lisäksi tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään kunnan vuonna 2017 laadittavassa meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa. Asiasanat (avainsanat) ympäristömelu, melumittaus, melumallinnus, tieliikennemelu, melun häiritsevyys, meluntorjunta Sivumäärä Kieli 57 + 3 Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) 1 liite Ohjaavan opettajan nimi Hannu Poutiainen Timo Ålander Opinnäytetyön toimeksiantaja Lempäälän kunta
DESCRIPTION Date of the bachelor s thesis 22.9.2016 Author(s) Stina Potoinen Degree programme and option Environmental Engineering Name of the bachelor s thesis Noise disturbance in the municipality of Lempäälä Abstract Object of this thesis was to examine how inhabitants of Lempäälä municipality area experience noise disturbance. The area is intersected by a railroad, Tampere-Helsinki motorway (Vt 3) and other roads with intense traffic. In addition, other functions and production facilities in the municipality can have an effect on the noise situation. Two separate surveys were conducted to examine how the inhabitants response to noise disturbance. First survey was an internet based query in which the recipients were asked to mark the noise disturbance area on a map. The survey showed clear noise areas. Such areas include Uusi-Eurooppa in Sääksjärvi, Lopentie in Moisio and the surroundings of Linnajärventie and Puskiaistentie in Kulju. The inhabitants of these areas received a second query by mail. The aim of this second query was to further examine noise disturbance and it's possible effects. Furthermore, a noise metering was conducted within these areas and the results were compared with the results of both the second query and noise modelling, conducted in the areas, mentioned before. The results of the second query show that in all the residential areas included in this project recipients mentioned road noise (Tampere-Helsinki Vt 3 in particular) as the most disturbing noise source. When comparing the residential areas, the inhabitants of Uusi-Eurooppa in Sääksjärvi experienced most noise. According to the inhabitants, resulting health issues include difficulty to relax and other types of negative sentiments, caused by noise. Project provided information on current noise situation in the municipality. This information can be used when planning noise control measures. Furthermore, project results will be used when composing a municipal plan of actions for noise control in 2017. Subject headings, (keywords) environmental noise, noise metering, noise modelling, road traffic noise, noise disturbance, noise control Pages 57 + 3 Language Finnish Remarks, notes on appendices 1 appendice Tutor Hannu Poutiainen Timo Ålander Bachelor s thesis assigned by Municipality of Lempäälä
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TAUSTATIETOA... 2 2.1 Melu... 2 2.2 Melun häiritsevyys... 2 2.3 Meluherkkyys... 4 2.4 Melun fysiologiset vaikutukset... 4 2.4.1 Vaikutukset uneen ja lepoon... 4 2.4.2 Vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin... 5 2.4.3 Vaikutukset kielelliseen viestintään... 5 2.4.4 Vaikutukset verenkiertoelimistöön... 6 2.5 Ympäristömelulähteet... 7 2.5.1 Tieliikenne... 7 2.5.2 Raideliikenne... 7 2.5.3 Lentoliikenne... 8 2.5.4 Teollisuus... 8 2.6 Meluun liittyvä lainsäädäntö... 9 2.6.1 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992... 9 2.6.2 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta... 10 2.7 Meluntorjunnan suunnittelu ja kustannusvastuu... 10 2.7.1 Melun huomioiminen kaavoituksessa ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma... 10 2.7.2 Meluntorjunta maantieliikenteessä... 12 3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT... 14 3.1 Asukaskysely... 14 3.2 Jatkokysely... 14 3.3 Melumittaukset... 15 3.4 Melumallinnus ja meluselvitykset... 16 4 TAUSTATIETOA JATKOKYSELYYN VALITUISTA ALUEISTA... 16 4.1 Sääksjärven Uusi-Eurooppa... 16 4.1.1 Melumallinnus... 18 4.2 Moision Lopentie... 19 4.2.1 Meluselvitys... 21
4.3 Kuljun Puskiaistentie... 22 4.3.1 Melumallinnus... 23 4.4 Kuljun Linnajärventie... 24 4.4.1 Melumallinnus... 25 5 TULOKSET... 27 5.1 Asukaskyselyn tulokset... 27 5.2 Melumittauksien tulokset... 28 5.2.1 Sääksjärven Uusi-Eurooppa... 28 5.2.2 Moision Lopentie... 30 5.2.3 Kuljun Puskiaistentie... 32 5.2.4 Kuljun Linnajärventie... 33 5.3 Jatkokyselyn tulokset... 35 5.3.1 Sääksjärven Uusi-Eurooppa... 35 5.3.2 Moision Lopentie... 39 5.3.3 Kuljun Puskiaistentie... 42 5.3.4 Kuljun Linnajärventie... 45 6 TULOSTEN TARKASTELU... 48 6.1 Asukaskysely... 48 6.2 Jatkokysely... 49 6.3 Melumittaukset... 51 6.4 Sääksjärven Uusi-Eurooppa... 51 6.5 Moision Lopentie... 53 6.6 Kuljun Puskiaistentie... 54 6.7 Kuljun Linnajärventie... 55 7 JOHTOPÄÄTÖKSET... 56 8 LÄHTEET... 58 LIITE 1 Jatkokyselylomake
1 JOHDANTO 1 Lempäälän kunnan läpi kulkee Tampere-Helsinki moottoritie (Vt 3) sekä rautatie. Kunnan alueelle sijoittuu lisäksi nauhataajaman läpi kulkeva Tampereentie ja muita vilkkaasti liikennöityjä maanteitä. Liikennemelu on Lempäälässä yksi merkittävä ympäristöoloihin vaikuttava tekijä. Lisäksi eri puolille kuntaa sijoittuu laitoksia ja toimintoja, jotka voivat vaikuttaa etenkin lähiympäristönsä melutilanteeseen. Lempäälän kunnalle tulee vuosittain kuntalaisilta yhteydenottoja koettuihin meluhaittoihin liittyen. Näiden pohjalta syntyi tarve kartoittaa laajemmin kunnan asukkaiden kokemaa melua koko kunnan alueella. Lempäälän väkiluku on 22 555 asukasta (Lempäälä 2016), josta 877 asukasta altistuu valtatie 3 aiheuttamalle yli 55 db melun keskiäänitasolle päiväaikana sekä 2055 asukasta, jotka altistuvat rautatien aiheuttamalle yli 55 db melun keskiäänitasolle päiväaikana (Liikennevirasto 2012 a ja b). Valtatie 3 aiheutuvaa melua pidetään kuntalaisten mielestä pahimpana melulähteenä Lempäälän alueelle, vaikkakin junaradasta aiheutuvan melun melualueella asuu enemmän ihmisiä kuin Vt 3 aiheuttamalla melualueella. Lempäälän kunnalle ollaan suunnittelemassa ympäristönsuojelulain mukaista meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään torjumaan melua ja sen vaikutuksia. Meluntorjunnan suunnittelun lähtökohtana on meluhaittojen tunteminen. Tässä työssä toteutettujen kyselytutkimusten avulla saatiin kuntalaisilta tietoa meluhaitoista, joita tullaan käyttämään hyödyksi meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Kuntalaisille suunnatun asukaskyselyn avulla selvitettiin Lempäälän meluisimmaksi koetut alueet. Meluisimmille alueille lähetettiin jatkokysely, jossa pyydettiin lisätietoja melun häiritsevyyden osalta. Tutkimuksen tavoitteena oli siis selvittää meluisimmaksi koetuilla alueilla melun häiritsevyyttä ja melun vaikutusta elämänlaatuun kuntalaisen näkökulmasta. Ajatuksena oli myös vertailla alueella tehtyjen melumallinnusten ja melumittauksien tuloksia kyselyn tuloksiin ja pohtia niiden eroja tai yhtäläisyyksiä.
2 2 TAUSTATIETOA 2.1 Melu Melulla tarkoitetaan epämiellyttävää, häiritsevää, odottamatonta tai kuulolle haitallista ääntä. Äänen fysikaaliset ominaisuudet, kuten voimakkuus, impulssimaisuus, kapeakaistaisuus sekä taajuus vaikuttavat melun aiheuttaman haitan suuruuteen. Myös henkilön yksilölliset ominaisuudet meluherkkyydelle sekä asenne melulähdettä kohtaan vaikuttavat koetun melun suuruuteen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.) Häiritseväksi koettu ääni heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä sekä vaikuttaa myös ihmisen terveyteen. Melun äänitaso ilmoitetaan desibeleinä (db), joka on logaritminen luku. Ihmisen havaittavissa oleva melutason muutos on 2 3 db, kun taas 8-10 db:n melutason muutos koetaan melun kaksinkertaistumisena. (Tiehallinto 2006, 2.) Ympäristömelulla on monia terveysvaikutuksia, joista keskeisimpiä ovat vaikutukset uneen ja kielelliseen viestintään vaikeuttamalla puheen kuulemista ja tuottamista. Melun on tutkittu vaikuttavan myös oppimiseen ja muistiin. Sydän- ja verisuonitautien yhtenä riskitekijänä on pitkäaikainen melualistus. (Haahla ym. 2012, 18.) 2.2 Melun häiritsevyys Melusta aiheutuvat elämykselliset haittavaikutukset voidaan jakaa kahteen luokkaan; melun aiheuttamat kielteiset kokemukset ja tehtävistä tai toiminnoista suoriutumisen vaikeutuminen. Käsitteet melun kiusallisuus ja häiritsevyys ovat reaktioita tai vaikutuksia, jotka aiheutuvat melusta. (Pesonen 2005, 53.) Kiusallisella melulla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö kokee tai arvioi melun kielteiseksi, tai asuinympäristön laatua heikentäväksi. Häiritsevällä melulla tarkoitetaan tilannetta, jossa melu häiritsee keskittymistä ja siten vaikeuttaa tehtävästä suoriutumista. Erityisesti lapsilla pitkäaikainen melualtistus voi johtaa mm. oppimisen, muistin ja kielellisen kehityksen häiriöihin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.)
3 Melun äänitason kasvamisella ja häiritsevyyden lisääntymisellä on selkeä yhteys (taulukko 1). Kuitenkin melun häiritsevyyteen vaikuttavat monet muutkin tekijät, sillä melun äänitaso selittää vain noin viidenneksen häiritsevyydestä. Äänitason lisäksi melun häiritsevyyteen vaikuttavat muut äänen laadulliset ominaisuudet, kuten kapeakaistaisuus, taajuussisältö sekä impulssimaisuus. (Heinonen-Guzejev ym. 2012.) TAULUKKO 1. Melun terveysvaikutusten riippuvuus melutasosta (Heinonen- Guzejev ym. 2012) Vaikutus Mittasuure Kynnystaso Häiritsevyys l den 42 db Puheviestinnän häiriöt lapset aikuiset l eq l eq 35 db 45 db Oppiminen, muisti l eq 50 db Vaikutukset uneen itse raportoidut unihäiriöt raportoidut heräämiset l n SEl sisällä 42 db 53 db Kohonnut verenpaine l den 50 db Sepelvaltimotauti l den 60 db l den = päivä- ilta -yömelutaso (vuorokausimelutaso), jossa ilta-ajan keskiäänitasoa painotetaan + 5dB ja yö-aikaa + 10 db melun häiritsevyyden kuvaamiseksi (Liikonen 2013). l eq = keskiäänitaso, mittausjakson äänitasojen tehollinen keskiarvo (Liikonen 2013). l n = yöajan painottamaton keskiäänitaso SEl = yhden melutapahtuman aikainen äänialtistustaso Melun häiritsevyyteen vaikuttavat myös muut kuin äänen laadulliset tekijät. Häiritsevyyteen vaikuttavat paljon henkilön omat asenteet melulähdettä kohtaan. Jos henkilöllä ei ole paljon vaikuttamismahdollisuuksia melulähdettä kohtaan, saattavat henkilön asenteetkin jyrkentyä. Myös sillä on merkitystä, millaista melutasoa henkilö odottaa tietyltä alueelta tai onko alueella tapahtunut selvä melutason muutos. Vapaa-ajan asutuksilla tai virkistysalueiksi tarkoitetuilla alueilla odotetaan pienenpää melutasoa kuin muilla alueilla. Sen lisäksi erityisesti kiinteistöjen omistajat voivat olla huolissaan melutason vaikutuksesta omaisuuden arvoon. (Liikonen 2013.)
2.3 Meluherkkyys 4 Meluherkkyydellä kuvataan ihmisen herkkyyttä kokea melua sekä reagoida siihen. Meluherkät ihmiset reagoivat meluun muita enemmän, tottuvat siihen hitaammin sekä aistivat melun uhkaavampana. Näistä johtuen meluherkkyys lisää sen koettua häiritsevyyttä. Iän ja sukupuolen yhteyttä meluherkkyyteen ei ole pystytty osoittamaan. Sen sijaan lähisukulaisilla esiintyy meluherkkyyttä enemmän kuin väestössä yleensä perintötekijöiden vuoksi. Meluherkkyys ei liity kuulontutkimuksella mitattuun kuulokykyyn, joten meluherkät eivät voi saada muita herkemmin kuulovauriota. (Heinonen- Guzejev 2015, 58 59.) Meluherkkien ihmisten on osoitettu olevan alttiimpia siitä aiheutuville terveysvaikutuksille. Meluherkkyys mm. lisää melun aiheuttamia unihäiriöitä sekä kognitiivisia häiriöitä. Heillä on todettu tilastollisesti merkitsevä yhteys melualtistuksen ja subjektiivisen terveydentilan välillä. Lisäksi meluherkkyys heikentää terveyteen liittyvää elämänlaatua melun häiritsevyyden takia. Työtehtävissä meluisa ympäristö voi heikentää meluherkän ihmisen työtuloksia. (Heinonen-Guzejev 2015, 58 59.) 2.4 Melun fysiologiset vaikutukset 2.4.1 Vaikutukset uneen ja lepoon Melulla voi olla sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia uneen. Välittömiä vaikutuksia ovat nukahtamisvaikeudet, unen laadun heikentyminen, kehon liikkeiden lisääntyminen sekä muut fysiologiset ominaisuudet kuten sydämen sykkeen muutokset ja stressihormonin erityksen lisääntyminen. Välittömiä vaikutuksia ovat myös melusta aiheutuvat heräämiset, jotka vaarantavat unen aikana tapahtuvan psyykkisen ja fyysisen palautumisen. Melun aiheuttamia välillisiä vaikutuksia ovat unen laadun, yleisen hyvinvoinnin, kognitiivisten toimintojen ja suorituskyvyn heikkeneminen. Pitkäaikaisaltistuksessa osa vaikutuksista voi stressin kautta myötävaikuttaa esimerkiksi sydänja verisuonitautien ilmaantumiseen. (Haahla ym. 2012, 22 23.) Ihmiselle tyypilliseen uni-valverytmiin kuuluu tavanomaisten yöunien lisäksi rentoutumista tai jopa nukkumista muina vuorokaudenaikoina. Voimakas, toistuva tai epäsäännöllinen melu voi haitata unen saantia tai unen eri vaiheita. Melualtistuksesta joh-
5 tuville unihäiriöille on tyypillistä, että sen oireet tulevat esiin melualtistuksen yhteydessä ja vähentyvät tai lakkaavat kokonaan altistuksen loputtua. Terveydellistä haittaa voi ilmetä nukkumisen häiriöiden jatkuessa pitkään esimerkiksi onnettomuusalttiuden lisääntymisenä. (Jauhiainen ym. 2007, 22.) 2.4.2 Vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin Ihmisen kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. keskittymistä, tarkkaavaisuutta, muistitoimintoja, suoritustarkkuutta, oppimista sekä lukemista. Lapsilla vaikutukset ulottuvat oppimiseen ja koulusuoriutumiseen, kun taas aikuisten vaikutukset liittyvät työkykyyn. Lapsilla meluun liittyvät häiriöt voivat johtaa koko loppuelämään vaikuttaviin haittoihin, sillä lasten kognitiiviset taidot ovat usein voimakkaan kehittymisen vaiheessa. Ikäihmisillä taasen kognitiiviset häiriöt voivat aiheuttaa haittoja omatoimisuudessa sekä sosiaalisessa suoriutumisessa. (Jauhiainen ym. 2007, 26.) Melussa herkimmin vaikeutuvat kognitiivisesti vaativat tehtävät kuten lukeminen ja muistitoiminnot. Suoritustason heikentyminen riippuu enemmän vallitsevasta melutasosta kuin erottelu- ja huomiokyvystä. Melutason lisäksi toimintoja häiritsevä vaikutus riippuu myös melun laadusta. Tieliikennemelun on osoitettu vaikuttavan enemmän muistitoimintoja kun taas lentomelu ilmenee lukemisen ja tunnistamisen häiriöinä. Melun kognitiiviset haittavaikutukset ilmenevät erityisesti oppimistilanteissa lapsilla, joilla on myös oppimisvaikeuksia, kielellisen kehityksen viivettä tai eri äidinkieli. (Jauhiainen ym. 2007, 27.) 2.4.3 Vaikutukset kielelliseen viestintään Kielellinen viestintä on kaksisuuntaista, jolloin ihminen kuuntelee toisen ihmisen puhetta sekä tuottaa itse puhetta. Melulla on merkitystä sekä puheen kuulemisen että oman puheen tuottamisen kannalta. Kuullessaan puhetta ihminen joutuu erottelemaan puheen eri äänipiirteitä erilaisissa ääniympäristöissä. Puheen kuulemisen tarkkuus riippuu monista tekijöistä kuten puheen äänitasosta suhteessa taustan äänitasoon. Taustamelun ollessa voimakas ongelmana on usein puheen seuraamisen vaikeus, jolloin epätarkan puheen kuuleminen vaatii ylimääräisiä ponnisteluja. (Jauhiainen ym. 2007, 28 29.)
6 Riittävän voimakas melu aiheuttaa puheäänen peittovaikutusta, joka ensin vaikeuttaa konsonanttien ja sitten vokaalien erottelua. Puheen erottamisen vaikeudet tulevat esiin erityisesti huonokuuloisilla henkilöillä, jotka tarvitsevat jopa 15 db paremman häiriöetäisyyden normaalikuuloiseen verrattuna. Kuulokojeet ym. vahvistimet eivät voi erotelle puhetta melun tai hälyn keskeltä. Puheen kuuntelun vaikeutuessa syntyy viestintäongelmia. Työtilanteissa viestintäongelmat saattavat vaikeuttaa työntekoa ja kotona vaikutukset heijastuvat ihmissuhteisiin. Kouluissa korkea melutaso puheääneen verrattuna johtaa oppilaan ylimääräisiin ponnisteluihin opetuksen seuraamiseksi. Puheen erottamisvaikeudet kouluissa johtavat usein vieraan kielen ja äidinkielen kehityksen vaikeuksiin, oppimisvaikeuksiin, keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmiin ja jopa syrjäytymisriskiin. (Jauhiainen ym. 2007, 29 30.) 2.4.4 Vaikutukset verenkiertoelimistöön Ihminen on yhteydessä ympäristöönsä mm. kuulon avulla, jonka tarkoituksena on toimia varoitusjärjestelmänä ulkopuolisen vaaran varalta. Äänien ollessa epämieluisia tai jopa outoja ne voivat aiheuttaa erilaisia heijastevasteita. Heijastevasteissa keskushermosto prosessoi äänen voimakkuuden ja taajuuden ja vertaa niitä aikaisempiin kokemuksiin. Melu vaikuttaa mm. varuillaan oloon, jolloin äkillisissä tilanteissa sydämensyke nousee. (Jauhiainen ym. 2007, 33.) Jatkuva melualtistus saattaa aiheuttaa ääreisverisuonten supistumista, jonka seurauksena verenpaine kohoaa. Yksilöllisten erojen mukaan ihmisten eri elimet reagoivat stressiin enemmän kuin toiset ja ajan mukaan saattavat saada kyseisiin elintoimintoihin liittyvän sairauden. Kohde-elin on osalle ihmisistä sydän ja verenkiertoelimistö, jolloin ääniärsykkeet aiheuttavat ajoittaisia verenpaineen nousuja. Ajoittaiset verenpaineen muutokset voivat lopulta johtaa muutoksiin verisuonissa sekä pysyvän verenpaineen kohoamista. Työpaikka- ja liikennemelun on todettu olevan yksi riskitekijöistä sairastua kohonneeseen verenpaineeseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. (Jauhiainen ym. 2007, 33.)
2.5 Ympäristömelulähteet 7 Ihmisen asuin- ja elinympäristössä esiintyvää melua kutsutaan ympäristömeluksi. Kuitenkin sisätilojen ja naapurustosta aiheutuvaa melua ei lasketa ympäristömeluksi. (Pesonen 2005, 11.) 2.5.1 Tieliikenne Tieliikenteen melu syntyy tien ja auton renkaan kosketuksesta sekä moottoreiden äänistä. Kuitenkin moottorin aiheuttama melu on merkittävää ainoastaan hiljaisilla nopeuksilla eli alle 40 km/h. (Ympäristö 2013.) Melulle tyypillistä on, että yksittäisen melutapahtuman äänitaso on melko alhainen, mutta melutapahtumia on paljon varsinkin vilkkaasti liikennöidyillä teillä (Haahla ym. 2012, 24). Tieliikenteestä syntyvään meluun vaikuttavat suuresti myös ajotapa ja liikenteeseen liittyvät kiihdytykset ja jarrutukset (Ympäristö 2013). Tieliikenteestä syntyvälle melulle altistutaan erityisesti suurten kaupunkien katujen sekä sisääntuloteiden varsilla. Tieliikenteestä aiheutuvaan melutasoon vaikuttavat liikennemäärä, raskaiden ajoneuvojen osuus, ajoneuvojen nopeus, liikenteen sujuvuus, autojen mahdolliset nastarenkaat, tien mäkisyys ja ajoradan päällyste. Etäisyyden kaksinkertaistuessa liikenteen aiheuttama melu vaimenee noin 3 db. Pehmeät pinnat mm. nurmi, pelto ja tuore lumi vaimentavat jonkin verran ääntä. Kovat pinnat kuten asfaltti, jää, kova hanki ja vedenpinta heijastavat ääntä. Myös puut ja pensaat vaikuttavat äänen heijastumiseen sekä sirontaan. Pintojen lisäksi melun leviämiseen vaikuttavat tien sijaitseminen esimerkiksi sillalla tai penkereellä ja tien läheisyyden maaston muoto. (Tiehallinto 2006, 4.) Kuntien hallinnoimien katujen ja teiden meluntorjunnasta vastaa kunta. Maanteiden meluasioista vastaavat alueellinen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä liikennevirasto (Ympäristö 2013). 2.5.2 Raideliikenne Pääasiassa raideliikenteestä tuleva melu syntyy pyörien ja kiskojen välillä aiheutuvasta värähtelystä. Muita melua aiheuttavia tekijöitä ovat junan moottori sekä yleislaitteet. Ainakaan vielä junien aerodynaaminen melu ole merkittävä tekijä, sillä Suomessa ajonopeudet ovat alle 200 km/h. Melutasoon vaikuttavat monet seikat, kuten raiteen
8 kunto eli tasaisuus, raiteeseen liittyvät erilaiset laitteet ja epäjatkuvuuskohdat raiteiden välissä. Raideliikenteestä aiheutuva melu on voimakkaimmillaan vilkkaasti liikennöidyillä osuuksilla, joilla junat kulkevat matkanopeuttaan. (Ympäristö 2013.) Suomen rautateillä on hyvin rajallinen ratakapasiteetti, minkä takia tavaraliikenne liikkuu pääsääntöisesti yöaikana. Meluhaitan lisäksi erityisesti tavarajunat saattavat aiheuttaa tärinähaittaa. Henkilöjuniin verrattuna tavarajunat ovat keskimäärin 10 15 db äänekkäämpiä. (Trafi 2014.) Liikennevirasto vastaa junaliikenteen meluasioista (Ympäristö 2013). 2.5.3 Lentoliikenne Lentokoneista aiheutuva melu on joko moottorimelua tai aerodynaamista melua. Moottorin koko ja tyyppi sekä käytettävä tehoasetus vaikuttavat moottorimelun määrään. (Ympäristö 2013.) Suihkumoottorista aiheutuva melu syntyy kuuman ja nopeasti liikkuvan poistoilman sekoittuessa kylmään ulkoilmaan. Varsinkin vanhemmat moottorit antavat kapealle ilmasuihkulle suuren nopeuden. (Finavia.) Aerodynaamisen melun määrään vaikuttavat monet asiat kuten lentokoneen tyyppi ja nopeus ja lennon vaiheen mukainen lentoasu. Lentokoneesta syntyvän kokonaismelun määrä riippuu lentokoneen koosta. (Ympäristö 2013.) Lentoliikennemelussa yksittäisen melutapahtuman äänitaso on voimakas, mutta melutapahtumia on huomattavasti vähemmän verrattuna esimerkiksi liikenteestä aiheutuvaan meluun (Haahla ym. 2012, 25). Finavia vastaa siviililentoliikenteen meluasioista lentoasemien läheisyydessä ja puolustusvoimien lentotoiminnan aiheuttamasta melusta vastaa ilmavoimat (Ympäristö 2013). 2.5.4 Teollisuus Teollisuudesta syntyvä melu voi olla hyvinkin monimuotoista, jolloin melun laatu riippuu merkittävästä teollisuuden toiminnasta. Melulle tyypillisiä piirteitä ovat erilaisten ilmanvaihtolaitteiden, pumppujen ja puhaltimien aiheuttama ääni sekä liikenteen aiheuttama melu kaikkine kolahduksineen. Toiminnan aiheuttamasta melusta vastuu on toiminnan harjoittajalla. Kuntien sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat lupiin liittyviä määräyksiä, joissa usein on annettu määräyksiä myös melun osalta. (Ympäristö 2013.)
2.6 Meluun liittyvä lainsäädäntö 9 Meluasioista koskevista säädöksistä keskeisimpiä ovat ympäristönsuojelulaki (527/2014), ja sen nojalla annetut asetukset. Ympäristönsuojelulain tavoitteena on mm. ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä turvata terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Melu on ympäristönsuojelulain tarkoittama päästö, joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulaki sisältää säädökset myös ympäristön tilan seurannasta sekä ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sisältää määräyksiä, joihin sisältyy meluasioiden huomioiminen. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) antaa yleiset ohjearvot ulko- ja sisätilojen enimmäismelutasoista. Vuonna 2006 on annettu valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta, joka antaa tavoitteita melutasojen vähentämiselle vuoteen 2020 mennessä. 2.6.1 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä sovelletaan valtioneuvoston päätöstä (993/1992) meluhaittojen ehkäisemiseksi sekä ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Päätöksen (993/1992) mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä melutaso ulkona ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeg ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Kuitenkin uusilla alueilla yöohjearvo on 45dB. (VNp 993/1992.) Ohjearvot loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ettei melutasot saa ylittää päivällä 45 db eikä yöllä ohjearvoa 40 db. Kuitenkin taajamissa sijaitsevilla lomaasumiseen käytettävillä alueilla voidaan soveltaa edellisessä kappaleessa mainittuja ohjearvoja. (VNp 993/1992.) Asuinhuoneistoissa sekä potilas- ja majoitushuoneissa ulkoa sisätiloihin kantautuva melu ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeg ) päiväohjearvoa (klo 7
10 22) 35dB ja yöohjearvoa (klo 22 7) 30dB. Melun ollessa iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista yleiseen ohjearvoon. (VNp 993/1992.) 2.6.2 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta Annetun periaatepäätöksen tavoitteena on melulle altistumisen vähentäminen sekä melutasojen alentaminen. Melusta aiheutuvien haittojen vähentyminen edellyttää, että kaikkea melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa tai toteutettaessa tulisi ottaa huomioon meluntorjunta, jonka päämääränä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen elinympäristö. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2006.) Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on, että päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin alueilla asuvien määrä on 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2003 ja että sisämelutaso ei ylitä missään vaiheessa valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Tavoitteena on myös, että annettuihin ohjearvoihin mukaisiin melutasoihin päästäisiin oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla. Jo rakennetuilla alueilla ei välttämättä päästä kustannus tai paikallisten olosuhteiden takia ohjearvoihin, mutta tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 db tai yömelutaso 55 db. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2006.) Ensi vaiheessa meluntorjuntatoimet kohdistetaan asuinalueille, joilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 db tai alueille, joilla melulle altistuvia ihmisiä on paljon. Meluntorjunnan keinoja ovat melun ehkäiseminen sen lähteestä, melun leviämisen estäminen, toimintojen sijoittaminen melun kannalta tarkoituksenmukaisesti ja melulle altistuvien kohteiden suojaus. Uusia asuinalueita sijoitettaessa tulee huolehtia riittävistä meluntorjuntatoimenpiteistä. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2006.) 2.7 Meluntorjunnan suunnittelu ja kustannusvastuu 2.7.1 Melun huomioiminen kaavoituksessa ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma Yhdyskuntien melutilanteen hallinnassa kaavoitus on avainasemassa. Melusta aiheutuvien haittojen ja meluntorjuntatoimenpiteiden ennakoiminen on tärkeää. Kaavoituksen tehtävänä on varmistaa edellytykset eri toiminnoille ja kulkumuodoille, mutta
11 myös turvata asukkaille melun suhteen terveellinen ympäristö. Melutasosta annettuja ohjearvoja pidetään yleisesti hyväksyttävinä suurimpina melutasoina, vaikka ohjearvot eivät vielä takaa laadullisesti häiriötöntä ääniympäristöä. Tavoitteeksi voidaankin asettaa ohjearvoja alhaisemmat melutasot, jolloin myös riittävän alhainen sisämelutaso voidaan saavuttaa, vaikka tuuletusikkunat olisivat avoinna. (Suomen ympäristö 2001, 9 12.) Ohjearvojen mukaisiin melutasoihin tulisi pyrkiä koko asumiseen ja virkistykseen varatulla alueella tai ainakin asuntojen pihoilla oleskeluun tarkoitetuilla alueilla ja aktiivisessa käytössä olevilla virkistys- ja ulkoilualueilla. Ulkomelun ohjearvoihin pyrittäessä tulee ensisijaisesti rakennukset sijoittaa alueille, joilla ohjearvoja ei ylitetä. Jos asuintalon liikenneväylän puoleisella julkisivulla melutason ohjearvoja ei voida noudattaa, tulisi huoneiston ulottua läpi talon, jolloin tuuletus voidaan järjestää talon hiljaisemmalta puolelta. Käytännössä maankäytön suunnittelussa suunnittelun kohteena olevan alueen ääniympäristön laatua tarkastellaan melumallinnusten avulla. (Suomen ympäristö 2001, 13.) Uuden maantien rakentamisen tai nykyisen maantien parantamisen yhteydessä tehtävien meluesteiden rakentamisesta syntyvistä kustannuksista vastaa valtio. Valtio vastaa myös silloin meluesteiden kustannuksista, kun maantien lisääntyvää meluhaittaa poistetaan tai lievennetään. Olemassa olevan meluhaitan torjumiseksi tehtävien meluesteiden rakennuskustannuksista vastaa kunta 25 %:n osuudella. Kunnan kaavoittaessa olemassa olevan tien läheisyyteen toimintaa, joka tarvitsee melusuojausta, vastaa kunta meluntorjunnasta syntyvistä kustannuksista. Ellei toisin sovita, maantien meluesteiden omistaja on valtio. Meluesterakenteiden kunnossapito on niiden omistajan vastuulla. (Kuntaliitto & Liikennevirasto 2010.) Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittava ympäristömelun arvioinnista alueilla; joilla on yli 100 000 asukkaan väestökeskittymä, yleisistä teistä, joiden liikennemäärä on yli kolme miljoonaa ajoneuvoa, rautateistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli 30 000 junaa ja siviili- ilmailuun käytettävistä lentoasemista, joilla ilma-alusten lentoonlähtöjen ja laskujen määrä ylittää 50 000 vuodessa. (YsL. 257/2014.)
12 Meluselvityksessä annetaan melun tunnuslukuja käyttäen alueen nykyistä ja tulevaa melutilannetta hiljaiset alueet mukaan lukien ja esitetään melulle altistuvien henkilöiden määrä ja alueella olevien asuinrakennusten määrä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman avulla pyritään torjumaan melua ja sen vaikutuksia sekä ehkäisemään melun lisääntymistä hiljaisilla alueilla. (YsL. 257/2014.) Meluntorjunnan toimintasuunnitelman ja meluselvityksen laatii maanteistä ja rautateistä Liikennevirasto, lentoasemista lentoaseman pitäjä, muista liikennealueista liikennealueen pitäjä ja väestökeskittymistä asianomainen kunta poissuljettuna edellä mainitut kohteet. Liikennevirasto toimittaa laatimansa meluselvityksen ja toimintasuunnitelman kunnalle, joka ottaa sen huomioon laatiessaan omaa väestökeskittymän meluselvitystä ja toimintasuunnitelmaa. (YsL. 257/2014.) Meluselvitys ja toimintasuunnitelma ovat tarkastettava vähintään viiden vuoden välein niiden laatimisesta. Tällöin toimintasuunnitelma uusitaan ja tarvittaessa myös meluselvitys. Jos alueella ilmenee melutilanteeseen oleellisesti vaikuttava uusi tekijä, on toimintasuunnitelmaa tarvittaessa muulloinkin muutettava ja täydennettävä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa laadittaessa on asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus lausua mielipiteensä. (YsL. 257/2014.) 2.7.2 Meluntorjunta maantieliikenteessä Meluesteiksi lasketaan meluvallit, -aidat ja -kaiteet sekä näiden yhdistelmät. Rakenteiden tarkoituksena on katkaista äänen suora kulku äänilähteestä suojattavaan kohteeseen. Rakenteilla on helppo saavuttaa viiden desibelin vaimennus. Kun halutaan saavuttaa yli 10 desibelin vaimennus, kustannukset kasvavat merkittävästi. Äänen vaimennuksen tehokkuuteen vaikuttaa esteissä käytetty materiaali sekä esteiden korkeus. Tehokkaan esteen tulisi vähintään peittää suora näköyhteys melulähteeseen. Meluesteiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös ilman laatu, sillä suuret pölyhiukkaset voivat laskeutua ilmapyörteen mukana esteen taakse. (Suomen ympäristö 2001, 27.) Meluvallin avulla voidaan melutasoa laskea jopa 15 desibeliä. Niiden huonona puolena on suuri tilantarve, jolloin niitä voidaan yleensä käyttää vain harvaan rakennetussa ympäristössä tai uusia alueita suunniteltaessa. Toisinaan vallin rakentamisen esteenä
13 ovat tilanpuutteen lisäksi heikko maaperä sekä alueella mahdollisesti olevat putket ja johdot. Asutuksen puolella valli saadaan yleensä hyvin sopeutumaan ympäristöön, kun se noudattelee maastonmuotoja. (Suomen ympäristö 2001, 27.) Meluaidan eli meluseinän tai seinämän etuna on pieni tilantarve. Materiaalina voidaan käyttää heijastuksen takia ääntä vaimentavia huokoisia pintamateriaaleja, kuten esimerkiksi puuta, betonia, polykarbonaattilevyjä sekä lujitemuovia. Parhaimmillaan meluaidat rikastuttavat tienmaisemaa ja meluaitojen ympäristöön sovittamisessa käytetään usein apuna kasvillisuutta. Oikein sijoitettuna ne voivat vähentää melua 8 15 desibeliä, mutta niiden huonona puolena on korkea hinta. (Suomen ympäristö 2001, 27.) Ajoradan viereen voidaan sijoittaa melukaiteita, joiden suojausvaikutus ja haitat ovat meluaitoja pienempiä. Erityisesti ne sopivat alueille, joilla halutaan säilyttää avoin maisema. Melukaiteiden suunnittelussa on huomioitava, että melulta suojattavien kohteiden tulisi olla tietä alempana. Myös mahdolliset heijastumat tulee ottaa huomioon, varsinkin tien toisella puolella. (Suomen ympäristö 2001, 27.) Maantieliikenteen melua voidaan torjua myös laskemalla ajonopeuksia, käyttämällä tavallisen asfaltin sijaan hiljaista päällystettä sekä liikennemääriä laskemalla. Hiljaisella päällysteellä voidaan vähentää tieliikenteestä syntyvää rengasmelua parhaimmillaan noin 3 5 db. Hiljaisen asfaltin huonona puolena on sen huono kestävyys liikennemäärien ollessa suuria. Se sopiikin parhaiten taajama-alueille, joilla on alhaiset nopeusrajoitukset. Hiljainen asfaltti maksaa enemmän kuin normaali päällyste ja kustannuksia syntyy enemmän myös lyhemmän käyttöiän myötä. (Liikenteen turvallisuusvirasto 2014.) Ajoneuvojen nopeuteen vaikuttaa eniten vallitseva nopeusrajoitus ja tarvittaessa tielle voidaan rakentaa erilaisia hidasteita estämään suuret ajonopeudet. Liikennemäärät vaikuttavat olennaisesti melutasoon. Liikennemäärän kaksinkertaistuessa lähtömelutaso voimistuu noin 3 db. (Tiehallinto 2006, 4.) Myös raskaan liikenteen osuus vaikuttaa melutasoon. Liikennemääriin voidaan vaikuttaa huolellisella tieverkoston suunnittelulla.
14 3 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 3.1 Asukaskysely Koko Lempäälän kunnan aluetta koskevan kyselyn perusteena oli selvittää asukkaiden meluisiksi ja hiljaisiksi kokemia alueita. Kyselyyn vastaajia pyydettiin ilmoittamaan joko meluhaitasta tai ns. hiljaisesta alueesta, joissa äänimaisema koostuu pääasiassa luonnon äänistä. Samalla lomakkeella pystyi ilmoittamaan kerralla vain jommankumman, mutta asukas pystyi halutessaan täyttämään lomakkeen useampaan kertaan ja näin ilmoittamaan kaikki haluamansa tiedot. Kyselyn laajuuden vuoksi se päätettiin toteuttaa internetpohjaisena, jonka avulla onnistui sijaintitiedon liittäminen vastaukseen. Vastaaja pystyi laittamaan kartalle pisteen, jossa meluhaitta tai hiljaiseksi koettu alue oli. Sijaintitietoa voidaan käyttää myöhemmin hyödyksi esimerkiksi meluntorjunnan sekä maankäytön suunnittelussa. Kysely toteutettiin aikavälillä 14.3. 22.5.2016. Asukaskyselystä tiedotettiin Lempäälän kunnan internet-sivuilla, Lempäälän kunnan Facebook-sivuilla sekä Lempäälän- Vesilahden sanomissa. Kyselystä tehtiin mahdollisimman yksinkertainen ja helposti lähestyttävä, jotta mahdollisimman moni olisi vastannut kyselyyn. Kyselyyn vastaajan ilmoittaessa koetusta meluhaitasta, pyydettiin nimeämään melun pääasiallinen lähde, jossa vastausvaihtoehtoina olivat tieliikenne, raideliikenne, lentoliikenne, teollisuus tai joku muu. Lisäksi melun kiusallisuutta tai häiritsevyyttä pyydettiin arvioimaan sekä päivä- (klo 7 22) että yöaikaan (klo 22 7) asteikolla ei ollenkaan, vähän, kohtalaisesti, paljon ja erittäin paljon. Lomakkeessa oli myös kohta, jossa pystyi kuvailemaan sanallisesti koettua meluhaittaa, kuten sen vaikutuksia arkielämään tai ilmenevätkö vaikutukset asuinpaikan sisätiloissa vai oleskelupihalla. 3.2 Jatkokysely Asukaskyselyn tuloksien perusteella valittiin Lempäälän kunnan alueelta neljä kohdetta, joihin jatkokysely valittiin lähetettäväksi. Valitut asuinalueet olivat Sääksjärven Uusi-Eurooppa, Moision Lopentien asuinalue sekä Kuljun Puskiaistentien ja Linna-
15 järventien asuinalue. Näiltä alueilta saatiin paljon vastauksia asukaskyselyyn, jossa ilmoitettiin meluhaitasta. Lisäksi asuinalueiden valitsemisessa otettiin huomioon kuntaan aiemmin tulleet meluvalitukset ja maankäytölliset näkökulmat. Asukaskyselyn tuloksien perusteella kunnan asukkaat kokevat Vt 3 pahimmaksi melulähteeksi ja tästä syystä jatkokyselyssä keskityttiin enemmän tieliikennemeluun. Myös muiden melulähteiden häiritsevyyttä alueella kysyttiin. Jatkokyselyyn valituilta alueilta saatiin postitustiedot kunnan Facta WebGis - karttapalvelusta. Jatkokysely lähetettiin kirjeitse ja vastausaikaa oli noin kolme viikkoa, ajalla 6.6. 30.6.2016. Jatkokyselykirjeitä lähetettiin yhteensä 320 talouteen. Kyselylomake tehtiin yhden ihmisen vastattavaksi, joten samaan talouteen päätettiin lähettää kaksi kyselylomaketta. Kyselylomakkeiden lisäksi mukaan lähetettiin saatekirje, jossa selvitettiin tutkimuksen taustaa ja motivoitiin kyselyn saajaa vastaamaan kyselyyn. Kyselylomakkeessa (liite 1). kysyttiin mm. perustietoa asuinrakennuksesta sekä melun häiritsevyyteen liittyviä asioita. 3.3 Melumittaukset Jatkokyselyyn valituilla alueilla tehtiin melumittauksia kesän 2016 aikana, jotta jatkokyselyn tuloksia voitaisiin verrata melumittauksen tuloksiin. Mittaukset tehtiin Rion NL-22 -mittarilla, joka kalibroitiin mittarin sisäisellä kalibroinnilla ennen ja jälkeen mittauksien. Selvitysluontoisissa 10 minuutin ajanjakson mittauksissa käytettiin mittalaitteiston asteikkoa 30 120 db. Aikavakiona käytettiin Fast-asetusta sekä A- taajuuspainotusta. Mittaukset tehtiin 1,5 metrin korkeudella maanpinnasta tuulisuojuksen ollessa paikallaan. Mittaukset pyrittiin suorittamaan ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 mukaan, jossa on määritelty mm. mittauksen paikka, siihen liittyvät sallitut sääolosuhteet sekä mittausepävarmuuden arvioiminen. Mittauksia tehtiin jokaisella neljällä jatkokyselyyn valitulla alueella iltapäiväruuhkan aikana (klo 15.00 17.00), jolloin liikennemäärien oletettiin olevan suurimmillaan. Mittaustulosten avulla pyrittiin saamaan tietoa melutasoista asukkaiden kokeman meluhaitan arvioimiseksi. Mittauspaikoiksi valikoitiin asuin kiinteistöjen oleskelupihoja, jotka olivat mahdollisimman lähellä melulähdettä. Jokaisella mittauspisteellä tehtiin 10 minuutin mittaus. Melumittaukset olivat luonteeltaan selvitysluontoisia mittauksia. Tulosten arvioinnissa oli huomioitava, että saatu mittaustulos edustaa vain kyseistä
16 mittausajankohtaa ja sen mukaisen liikennemäärän aiheuttamaa melua. Vaihtelevan tieliikennemelun osalta lyhytaikaisen mittauksen perusteella saatuja tuloksia ei pystytä suoraan vertaamaan valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin melutason ohjearvoihin. 3.4 Melumallinnus ja meluselvitykset Melumallinnuksien tiedot saatiin kunnan Facta WebGis -karttapalvelusta, jonka avulla pystyi tarkastelemaan eri alueiden päivä- ja yö -melutasoja erikseen. Käytetty melumallinnus on osa Liikenneviraston teettämää, YsL :ssä 151 edellyttämää meluselvitystä ja mallinnus on tehty Vt 3 vuoden 2011 liikennemäärätiedoilla (melumallinnus ei huomioi muiden liikenneväylien liikennettä). Liikenneviraston melumallinnukset on tehty Datakustik CadnaA 4.1 XL 64bit- ohjelmalla. Melumallinnukseen liittyvä paikkatietoaineisto on saatu Lempäälän kunnan käyttöön ja siirretty Lempäälän kunnan paikkatieto-ohjelmistoon. Melumallinnusta tarkempaa tietoa oli saatavilla Moision Lopentieltä, josta valmistui Destian tekemä meluselvitys kesän 2016 aikana. Mallinnuksen osalta liikenteen keskiäänitasot on mallinnettu CadnaA- ohjelman versiolla 4.6. Meluselvityksessä on huomioitu vuoden 2015 liikennemäärätiedot sekä selvityksessä on mallinnettu kaikista lähettyvillä olevista teistä syntyvä melu. 4 TAUSTATIETOA JATKOKYSELYYN VALITUISTA ALUEISTA 4.1 Sääksjärven Uusi-Eurooppa Jatkokyselyyn valituista alueista Uuden-Euroopan alue sijaitsee Lempäälän kunnan pohjoisosassa, Sääksjärvellä. Jatkokyselyyn valittu alue rajoittuu Vt 3 ja Ruskontien väliin. (Kuva 1.) Alueella on pientaloasuntoja, joista suurin osa vanhahkoja omakotitaloja. Alueen melutasoon vaikuttaa vallitsevasti Vt 3 aiheuttama tieliikennemelu. Etäisyys moottoritiestä välittömästi tien vieressä oleviin asuntoihin on vain noin 30 metriä. Vt 3 on varustettu kyseisellä osuudella elektronisilla nopeusrajoitusmerkeillä, joten nopeusrajoitukset vaihtelevat olosuhteiden mukaan. Pääsääntöisesti talvella kyseisellä tiellä nopeusrajoitus on 100 km/h ja kesällä 120 km/h. Keskimääräinen vuoro-
17 kausiliikenne Vt 3 tiellä Sääksjärven Uuden-Euroopan kohdalla on 39 312 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä keskimäärin 2855 ajon./vrk. Ruskontien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 5777 ajon./vrk (Liikennevirasto 2015.) Muita alueella olevia melulähteitä ovat junarata, jonka etäisyys ensimmäisiin asuntoihin on noin 300 metriä sekä asuinalueen yläpuolella menevät lentoreitit. Asuinalueen läheisimmät teollisuuskiinteistöt sijaitsevat Vt 3 länsipuolella, jossa on useita eri teollisuuden alan yrityksiä. KUVA 1. Sääksjärven Uuden-Euroopan alue Alustavassa internetpohjaisessa asukaskyselyssä Uuden-Euroopan alueelta tuli runsaasti ilmoituksia koetusta meluhaitasta, joissa melulähteeksi ilmoitettiin pääsääntöisesti Vt 3. Meluhaitasta on oltu yhteydessä kuntaan jo tätä ennenkin. Sääksjärven Uuden-Euroopan alueella ei ole toteutettu rakenteellisia meluesteitä torjumaan Vt 3 melua. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi meluntorjuntaa. Liikennevirasto hyväksyi 3.2.2010 päätöksellään yleissuunnitelman, jossa Vt 3 parantaminen välillä Sääksjärvi- Multisilta tapahtuu rakentamalla meluesteet. Alueelle suunniteltuihin meluntorjuntaratkaisuihin on tuonut omat haasteensa Vt 3 itäpuolella asutuksen ja tien välissä kulkeva maakaasuputki. Lisäksi alueen asutus sijoittuu Uuden-Euroopan asuinalueella tien pinnan tasoa korkeammalla, jonka vuoksi riittävän tehokas meluntorjunta vaatii korkeita meluesteitä. (Tiehallinto 2007.) Yleissuunnitelmassa meluntorjunnan toteuttaminen esitettiin tehtäväksi Vt 3 molemmille puolille 6 metrin korkuisilla esteillä tasausviivasta ja Ruskontiellä noin 3 metrin korkuisilla esteillä tasausviivasta. Tietilan ahtaimmissa kohdissa esitettiin meluseiniä
18 ja väljemmässä tietilassa meluvalleja. (Tiehallinto 2007.) Vuonna 2013 tehdyn meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaan Sääksjärven Uuden-Euroopan alue on arvioitu toiseksi kiireellisimmäksi melun torjuntakohteeksi Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella. Priorisointi on tehty melun voimakkuuden ja altistuvien asukkaiden määrän mukaisesti. Järjestys ei välttämättä tarkoita toteuttamisjärjestystä, sillä toteutus on riippuvainen rahoituksen järjestymisestä. (Liikennevirasto 2013.) Alueen meluntorjuntasuunnitelma ei ole edennyt korkeiden kustannusten ja rahoituksen saamisen vaikeuden takia. 4.1.1 Melumallinnus Melumallinnuksen perusteella moottoritien välittömässä läheisyydessä asuvien tieliikenteen melutasot ovat päivisin 65 75 db. Asuinkiinteistöjä, jotka altistuvat 65 75 db melutasolle on 25 kappaletta. Melutasolle 55 60 db altistuvia on 85 asuinkiinteistöä. (Kuva 2.) KUVA 2. Päiväajan (klo 7 22) Vt 3 tieliikenteen melumallinnus Sääksjärven Uuden-Euroopan alueella (Liikennevirasto 2011) Melumallinnuksen perusteella tieliikenteen melutasot ovat yöaikaan tien välittömässä läheisyydessä asuvilla 65 70 db. Suurin osa asuinkiinteistöistä altistuu yöaikana 50 55 db:n melutasoille. (Kuva 3.)
19 KUVA 3. Yöajan (klo 22 7) Vt 3 tieliikenteen melumallinnus Sääksjärven Uuden-Euroopan alueella (Liikennevirasto 2011) 4.2 Moision Lopentie Moision Karvoisessa sijaitseva asuinalue sijoittuu Kuljuntien ja Sarvikkaantien väliin. Samansuuntaisesti Sarvikkaantien kanssa kulkee Vt 3. (Kuva 4.) Kuljuntien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 4571 ajon./vrk ja Sarvikkaantien 3464 ajon./vrk. Moision Lopentien kohdalla Vt 3 keskimääräinen vuorokausiliikenne on 28 106 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä 1500 3000 ajon./vrk. (Liikennevirasto 2015.) Asuinalueella sijaitsee suurimmaksi osaksi uusia omakotitaloja sekä joitakin rivi- ja paritaloja. Alueen ympäristömelulähteenä on vallitsevasti tieliikenne, junaradan ollessa noin kilometrin päässä asuinalueesta.
20 KUVA 4. Moision Lopentien alue Alueelle on tehty meluntorjuntaratkaisuja; Lopentien kohdalla Vt 3 reunassa on maavalli sekä alikulkuväylän kohdalla meluseiniä. Kuljuntien viereen on rakennettu maavalli asutuksen kohdalle suojaamaan tiemelulta. Sarvikkaantiellä on meluntorjuntakeinona toteutettu meluvallia. Ainoat alueen lähistöllä sijaitsevat teollisuuskiinteistöt ovat rengasliike sekä kylpytynnyrien ja sen varusteita valmistava yritys. Toteutetuista meluntorjuntaratkaisuista huolimatta alueelta on oltu kuntaan yhteydessä koetusta meluhaitasta, joissa melulähteeksi on ilmoitettu pääsääntöisesti Vt 3. Myös alustavassa internetpohjaisessa asukaskyselyssä alueelta tuli runsaasti ilmoituksia koetusta meluhaitasta, joissa melulähteeksi ilmoitettiin pääsääntöisesti Vt 3. Lopentien asemakaavassa on annettu melun osalta määräyksiä; Rakennukset on rakennettava niin, ettei ulkoinen melu asuintiloissa ikkunoiden ollessa suljettuina ylitä 35 db (L Aeq 7 22) ja 30 db (L Aeq 22 7). Alueelle saa rakentaa asuinrakennuksia edellyttäen, että leikki- ja oleskelualueena käytettävän piha-alueen melutaso on alle 55 db (L Aeq 7 22) ja alle 50 db (L Aeq 22 7). Asemakaavamääräysten mukaan meluntorjuntaa on määrätty toteutettavaksi myös asuinkiinteistöjen rakennuttajille.
4.2.1 Meluselvitys 21 Meluselvityksen mukaan nykytilanteessa asuinalueella 8 asuinkiinteistöä altistuu päiväaikana 55 60 db melutasolle (kuva 5). Meluselvityksessä on otettu huomioon olemassa olevat melurakenteet. Selvityksessä on mallinnettu myös melutasoja vuonna 2040. Ennusteen perusteella melutasojen pitäisi kasvaa ja näin useamman asuinkiinteistön jäävän 55 60 melutasolle. Ennusteessa on mallinnettu uusia meluntorjuntaratkaisuja, kuten useampi kerroksisia teollisuuskiinteistöjä sekä uusien meluseinien rakentamista. Kuitenkin jopa uusilla meluntorjuntarakenteilla Sarvikkaantien puoleisilla asuinrakennuksilla on selvityksessä esitetty yli ohjearvojen olevia melutasoja. KUVA 5. Tieliikenteen päiväajan melumallinnus Moision Lopentiellä (Destia 2016) Meluselvityksen mukaan Moision Lopentien yöaikainen tieliikennemelu ei ylitä asuinalueen missään osassa yli 60 db. Vt 3 viereiset muutamat asuinkiinteistöt altistuvat 50 55 db melutasolle, mutta suurin osa asuinkiinteistöistä sijaitsee 45 50 db melualueella. (Kuva 6.)
22 KUVA 6. Tieliikenteen yöajan melumallinnus Moision Lopentiellä (Destia 2016) 4.3 Kuljun Puskiaistentie Alue rajoittuu Tampereentiehen, Vt 3 sekä Kuljun ramppiin, joka liittyy valtatiehen (kuva 7). Näistä vilkasliikenteisin on Vt 3, jolla keskimääräinen vuorokausiliikenne Puskiaistentien alueen kohdalla on 40 362 ajon./vrk, josta 2987 ajon./vrk on raskasta liikennettä. Kuljun rampissa liikennettä on 3280 ajon./vrk ja Tampereentiellä Puskiaistentien kohdalla 7842 ajon./vrk. (Liikennevirasto 2015.) KUVA 7. Kuljun Puskiaistentien alue
23 Alueella on paljon pientaloasuntoja, joista suurin osa on vanhahkoja omakotitaloja. Rautatie on yli kilometrin päässä asuinalueen läheisimmistä asunnoista. Teollisuutta ei asuinalueen välittömässä läheisyydessä ole. Meluntorjuntaratkaisuja on tehty Vt 3 varteen, jotka ovat toteutettu maavallin ja meluseinän avulla. Asukaskyselyssä alueelta tuli runsaasti ilmoituksia koetusta meluhaitasta, joissa melulähteeksi ilmoitettiin pääsääntöisesti Vt 3. 4.3.1 Melumallinnus Tieliikenteen osalta Vt 3 vieressä olevat talot (37 kpl) altistuvat päiväaikana 60 75 db melutasolle. Alueella 60 db melutason alue ulottuu myös laajemmalle alueelle kuin pelkästään Vt 3 välittömään läheisyyteen. Suurin osa asuinalueen kiinteistöistä (51 kpl) sijaitsee melumallinnuksen mukaan 55 60 db melutasolla. (Kuva 8.) KUVA 8. Tieliikenteen Vt 3 päiväajan melumallinnus Kuljun Puskiaistentiellä (Liikennevirasto 2011) Yöaikainen tieliikennemelu on viidellä asuinkiinteistöllä 60 65 db. Suurimmassa osassa kiinteistöjä (18 kpl) melutasot ovat 50 55 db. Vt 3 kauimpana olevat kiinteistöt altistuvat 45 db yömelutasoille. (Kuva 9.)
24 KUVA 9. Tieliikenteen Vt 3 yöajan melumallinnus Kuljun Puskiaistentiellä (Liikennevirasto 2011) 4.4 Kuljun Linnajärventie Alue sijoittuu Vt 3 ja Tampereentien väliin ja asuinalueen pahin melulähde on Vt 3 (kuva 10). Keskimääräiset vuorokausiliikenteet ovat samat sekä Tampereentien että Vt 3 osalta kuin Kuljun Puskiaistentien asuinalueen; kohdalla on 40 362 ajon./vrk, josta 2987 ajon./vrk on raskasta liikennettä (Liikennevirasto 2015). Junarata on myös noin kilometrin päässä alueen lähimmistä asuinrakennuksista. Teollisuutta varsinaisella asuinalueella ei ole, joskin n. 200 metrin päässä on kylmäasema, ruokakauppa sekä löytötavaratalo.
25 KUVA 10. Kuljun Linnajärventien alue Alueelle ollaan valmistelemassa asemakaavaa, jonka tarkoituksena on asuinalueen tiivistäminen ja samalla liikenneturvallisuuden parantaminen. Kaavoituksen yhteydessä on tarkoitus alueelle osoittaa joitakin uusia pientalotontteja. Kuitenkin on ristiriitaista, voidaanko alueelle kaavoittaa lisää pientaloja Vt 3 aiheutuvan melun takia. Ainakin suunniteltujen piha-alueiden melutason tulisi olla alle 55 db, mutta on epävarmaa millä tavalla melutason ohjearvot alueella saavutettaisiin. Meluntorjuntaratkaisuja on jo tehty Vt 3 viereen, jossa on osan matkaa meluaitaa ja osa on meluvallia. Näistä alueen maankäyttöön liittyvistä näkökulmista johtuen katsottiin tarpeelliseksi kartoittaa alueen melutilannetta ja ääniympäristön laatua. 4.4.1 Melumallinnus Melumallinnuksen mukaan Vt 3 vierellä menee selvä kaistale, jossa melutasot ovat 60 65 db välillä. Kaistaleelle sijoittuu jo nykyisellään olemassa olevaa asutusta. Suurin osa Linnajärventien asuinkiinteistöistä on 55 db melutasoalueella. Tampereentien puolella olevat kiinteistöt sijoittuvat enimmäkseen päiväaikana 45 db melutasolle. (Kuva 11.)
26 KUVA 11. Tieliikenteen Vt 3 päiväajan melumallinnus Kuljun Linnajärventiellä (Liikennevirasto 2011) Yöaikana muutama kiinteistö altistuu 60 db melutasolle. Selvästi suurempi osuus Vt 3 vieressä olevista asuinkiinteistöistä altistuu 55 db melutasolle. Melumallinnuksen mukaan suurin osa asuinalueesta on 50 db melutasoalueella. Vt 3 kauimpana olevat kiinteistöt ovat hiljaisimmalla alueella, jossa melutasot ovat yöaikana 45 db. (Kuva 12.)
27 KUVA 12. Tieliikenteen Vt 3 yöajan melumallinnus Kuljun Linnajärventiellä (Liikennevirasto 2011) 5 TULOKSET 5.1 Asukaskyselyn tulokset Asukaskyselyyn saatiin yhteensä 185 vastausta. Kyselyn perusteella ilmoitettiin 156 melukohdetta sekä 29 hiljaiseksi koettua aluetta. Suurimmassa osassa vastauksia koetun melun pääasiallinen lähde oli tieliikenne (75,6 %), jonka jälkeen tuli raideliikenne (12,2 %). Loput vastaukset pääasiallisesta melulähteestä jakaantuivat mm. lentoliikenteen ja teollisuuden kesken. Pahimmaksi tieliikennemelun aiheuttajaksi nimettiin Vt 3, joka koettiin häiritsevänä Lempäälän alueella. Eniten Vt 3 tieliikenteen meluhaitasta ilmoitettiin Uuden-Euroopan, Moision ja Kuljun alueilta, jotka valikoitiin tarkempaan jatkokyselytutkimukseen mukaan. Melun aiheuttaman häiritsevyyden tason vastausvaihtoehdot olivat; ei ollenkaan, vähän, kohtalaisesti, paljon sekä erittäin paljon. Kyselyn vastauksissa pääasiallisen melulähteen häiritsevyys päiväaikaan oli suurimmaksi osaksi erittäin paljon (36,2 %) ja
paljon (33,7 %). Melulähteen yöaikainen häiritsevyys koettiin kohtalaiseksi (28,0 %) ja paljoksi (28,0 %). 28 5.2 Melumittauksien tulokset 5.2.1 Sääksjärven Uusi-Eurooppa Sääksjärven ja Uuden-Euroopan alueella tehtiin melumittauksia perjantaina 3.6.2016 kello 8.00 10.00 ja 15.00 17.00. Mittaukset haluttiin tehdä aamu- ja iltapäiväruuhkan aikana, jolloin saatiin mitattua mahdollisesti päivän meluisinta aikaa. Samalla saatiin selvitettyä onko aamu- ja iltapäiväruuhkan melutasolla eroa. Melumittauksia tehtiin seitsemällä mittauspisteellä, jotka olivat lähimpänä moottoritietä (kuvat 13 ja 14). Mittaukset tehtiin asuinkiinteistöjen oleskelupihoilta, jolloin saatiin mitattua asukkaiden kokemaa melutasoa ulkona. Mittausajankohdan aikana sääolosuhteet olivat ympäristöministeriön oppaan 1/1995 mukaan sallitut; aamupäivän mittauksilla lämpötila + 24 o C ja länsituulta, jonka nopeus 2 m/s sekä iltapäivän mittauksilla lämpötila +23 o C ja länsi- ja luoteistuulta, jonka nopeus 4 m/s. KUVA 13. Mittauspisteet 1-5 Sääksjärvi Uusi-Eurooppa
29 KUVA 14. Mittauspisteet 6 7 Sääksjärvi Uusi-Eurooppa Melumittauksen tuloksiin vaikuttavat melumittarin ja melulähteen välillä oleva etäisyys, jonka perusteella melumittauksen epävarmuus lasketaan. Muita mittaustuloksiin epävarmuutta lisääviä tekijöitä ovat sääolosuhteet sekä mittauspisteen alusta ja kasvillisuus mittarin ja melulähteen välillä (taulukko 2). TAULUKKO 2. Mittauspisteiden etäisyys melulähteestä sekä kasvillisuus melulähteen ja mittauspisteen välillä Mittauspiste Etäisyys Vt 3:sta (m) Kasvillisuus Mittauspiste 1. n. 60 pensaikkoa, puustoa Mittauspiste 2. n. 40 pensaikkoa, puustoa Mittauspiste 3. n. 30 pensaikkoa, puustoa Mittauspiste 4. n. 60 pensaikkoa, puustoa, maavalli Mittauspiste 5. n. 100 pensaikkoa, puustoa Mittauspiste 6. n. 50 puustoa Mittauspiste 7. n. 30 pensaikkoa, puustoa
30 Lähes kaikilla mittauspisteillä oli suuremmat melutasot iltapäivän mittauksilla kuin aamupäivän mittauksilla. Keskiäänitason perusteella suurimmat lukemat molemmilla mittauskerroilla saatiin mittauspisteeltä 3. Muut tulokset olivat suunnilleen samaa luokkaa keskenään. Mittauspiste 5 sijaitsi kauimpana melulähdettä, jonka vuoksi sen mittaustuloksen epävarmuus oli suurin, 4 db. (Taulukko 3.) TAULUKKO 3. Melumittaustulokset Sääksjärven Uusi-Eurooppa Mittauspiste Kellonaika L Aeq (db) L max (db) L min (db) Epävarmuus (db) Mittauspiste 8.04 8.14 66,4 73,8 58,1 3,0 1 15.09 15.19 66,7 74,9 59,5 Mittauspiste 8.22 8.32 67,8 73,5 55,5 2,5 2 14.54 15-04 68,0 77,8 60,8 Mittauspiste 8.37 8.47 73,1 82,6 61,0 2,0 3 15.23 15.33 72,5 80,7 65,0 Mittauspiste 8.51 9.01 62,9 71,5 55,8 3,0 4 15.38 15.48 64,6 76,3 57,9 Mittauspiste 9.05 9.15 61,2 73,4 53,3 4,0 5 15.52 16.02 65,1 75,1 59,0 Mittauspiste 9.26 9.36 67,9 73,9 54,8 2,5 6 16.14 16.24 69,0 74,0 62,8 Mittauspiste 7 9.44 9.54 16.28 16.38 66,6 68,6 74,3 74,0 54,6 61,3 2,0 5.2.2 Moision Lopentie Moision Lopentiellä melumittauksia tehtiin perjantain 12.8.2016 aikana kello 15.00 16.30 aikana, jolloin oletettavasti oli iltapäivän ruuhka-aika. Selvitysluontoisia melumittauksia tehtiin viidellä mittauspisteellä. Mittauspisteet sijaitsivat hyvin lähellä asuinkiinteistöjen oleskelupihoja. (Kuva 15.) Sääolosuhteet olivat mittausajankohtana kohtuulliset; tuuli oli länsi- ja lounaistuulta 4 5 m/s, lämpötila +16 17 o C. Tuulensuunta ei täyttänyt ympäristöministeriön oppaassa annettuja ohjeita, minkä takia tulosten epävarmuus kaikilla mittauspisteillä oli 10 db.
31 KUVA 15. Mittauspisteet Moision Lopentie Melumittauspisteiden ja melulähteen välissä oleva kasvillisuus saattaa vaikuttaa melumittauksen epävarmuuteen. Ympäristöministeriön ohjeistuksen 1/1995 melumittauspisteiden tulisi olla alle 1000 metrin päässä melulähteestä. Kaikki Lopentiellä tehdyt melumittauspisteet olivat alle 1000 metrin päässä Vt 3. Oppaan mukaan sääolosuhteiden vaikutus mittaustuloksiin on suuri, erityisesti tuulen suunnalla ja nopeudella saattaa olla merkittävä vaikutus. Melumittauksia tehdessä tuulen suunta ei ollut annettujen ohjeiden mukainen, jonka takia kaikilla melumittauspisteillä oli sama 10,0 db epävarmuus (taulukko 4). TAULUKKO 4. Melumittaustulokset Moision Lopentiellä Mittauspiste Kellonaika L Aeq (db) L max L min Epävarmuus Etäisyys Kasvillisuus (db) (db) (db) Vt 3:sta (m) Mittauspiste 14.56 55,5 83,4 50,5 10,0 n. 150 nurmea 1 15.06 Mittauspiste 2 15.17 15.27 56,2 66,5 55,3 10,0 n. 110 nurmea
32 Mittauspiste 3 15.39 15.49 61,1 76,7 52,6 10,0 n. 80 asfalttia, puustoa Mittauspiste 4 15.55 16.05 52,5 67,8 47,3 10,0 n. 160 nurmea Mittauspiste 5 16.13 16.23 50,8 66,9 45,4 10,0 n. 270 nurmea 5.2.3 Kuljun Puskiaistentie Puskiaistentien alueella suoritettiin melumittauksia maanantain 15.8.2016 aikana kello 15.00 16.00 välillä. Sääolosuhteet olivat hyvät; koillistuulta 2 m/s ja lämpötila +16 o C. Melumittauksia tehtiin kolmella eri mittauspisteellä, jotka sijaitsivat välittömästi vakituisten asuinkiinteistöjen läheisyydessä (kuva 16). KUVA 16. Mittauspisteet Moision Lopentiellä
33 Lopentien mittaustuloksien epävarmuutta on arvioitu ympäristöministeriön oppaan 1/1995 mukaan, sääolosuhteiden täyttäessä vaatimukset voidaan epävarmuus arvioida etäisyyden mukaan. Kaikilla mittauspisteillä melumittauksien tulokset olivat samansuuntaisia (taulukko 5). TAULUKKO 5. Melumittaustulokset Moision Lopentiellä Mittauspiste Kellonaika L Aeq (db) L max L min Epävarmuus Etäisyys Kasvillisuus (db) (db) (db) Vt 3:sta (m) Mittauspiste 14.57 56,8 71,5 51,0 2,0 n. 40 nurmea 1 15.07 Mittauspiste 2 15.19 15.29 66,6 85,6 58,5 2,0 n. 25 nurmea Mittauspiste 3 15.40 15.50 63,2 67,1 56,6 2,0 n. 35 nurmea 5.2.4 Kuljun Linnajärventie Melumittauksia tehtiin alueella tiistaina 28.6.2016 klo 15.00 16.30, iltapäiväruuhkan aikana. Mittausten aikana Vt 3 aiheuttava melu oli vallitseva. Melumittauksia tehtiin 4 mittauspisteellä, joista yksi oli vakituisen asuinkiinteistön oleskelupiha ja loput mittauspisteistä sijaitsivat asuinkiinteistöjen välittömässä läheisyydessä (kuva 17). Mittauspisteillä haluttiin mitata suurimman ympäristömelulähteen eli Vt 3 aiheuttamaa melutasoa.
34 KUVA 17. Mittauspisteet Kuljun Linnajärventiellä Mittausajankohtana lämpötila oli +21 o C ja lounaistuulta oli 2 3 ms/s. Ympäristöministeriön oppaan 1/1995 mukaan tuulen suunnan tulisi olla melulähteestä mittauspisteeseen päin suunnilleen sektorissa 45 o C. Tässä tapauksessa tuulensuunta ei täyttänyt ympäristöministeriön oppaassa annettuja ohjeita, joka lisää tulosten epävarmuutta. Muita mittaustuloksiin vaikuttavia tekijöitä ovat etäisyys melulähteestä sekä kasvillisuus (taulukko 6). TAULUKKO 6. Mittauspisteiden etäisyys melulähteestä sekä kasvillisuus melulähteen ja mittauspisteen välillä Mittauspiste Etäisyys Vt 3:sta (m) Kasvillisuus Mittauspiste 1. n. 30 pensaikkoa, meluseinä, tie n. 10 m mittauspistettä ylempänä Mittauspiste 2. n. 20 pensaikkoa, meluseinä, tie n. 10 m mittauspistettä ylempänä Mittauspiste 3. n. 90 pensaikkoa, puustoa, maavalli Mittauspiste 4. n. 40 pensaikkoa, puustoa, meluseinä
35 Linnajärventien melumittaustulokset mittauspisteillä 1 ja 2 sekä mittauspisteillä 3 ja 4 olivat keskenään samankaltaisia. Karttatarkastelun perusteella kyseiset mittauspisteet sijaitsevat lähellä toisiaan. Tuulen suunta ei täyttänyt ympäristömelun mittaamiseksi annettua ohjeistusta (ympäristöministeriö 1/1995), minkä vuoksia ohjeistuksen mukaan mittaustulosten epävarmuus oli 10 db. (Taulukko 7.) TAULUKKO 7. Melumittaustulokset Kuljun Linnajärventie Mittauspiste Kellonaika L Aeq (db) L max (db) L min (db) Epävarmuus (db) Mittauspiste 15.08 15.18 61,3 73,0 52,4 10,0 1. Mittauspiste 15.34 15.44 63,4 68,3 54,8 10,0 2. Mittauspiste 15.54 16.06 54,5 65,7 48,1 10,0 3. Mittauspiste 4. 16.18 16.28 56,8 60,0 51,3 10,0 5.3 Jatkokyselyn tulokset 5.3.1 Sääksjärven Uusi-Eurooppa Sääksjärven Uuden-Euroopan alueelle lähetettiin jatkokysely yhteensä 93 kiinteistön omistajille. Vastanneita kiinteistöjä oli 44 kpl, jolloin vastausprosentiksi kiinteistöjen perusteella saatiin 47,3 %. Samaan talouteen lähetettiin kaksi kappaletta kyselylomaketta ja kyselyyn vastanneita henkilöitä oli yhteensä 77 kpl. Kyselyyn vastanneista talouksista 1 oli rivi- tai paritalo ja muut vastanneista asuivat omakotitalossa. Meluherkkyydestä suurin osa (64 %) vastasi, että ei ole kovin herkkä melulle. Toiseksi yleisimmäksi vastaukseksi nousi melko herkkä 18 %, kun taas 8 % mainitsi olevansa erittäin herkkiä melulle. Vastanneista 10 % vastasi en lainkaan herkkä. Kyselyyn vastanneista 4 % piti melua asuintilojen sisätiloissa erittäin paljon häiritsevänä, 20 % hyvin paljon häiritsevänä ja 37 % melko paljon häiritsevänä. Ulkotiloissa eli asuinkiinteistöjen oleskelupihoilla 38 % vastanneista koki melun erittäin paljon häiritsevänä, 13 % hyvin paljon häiritsevänä ja 10 % melko paljon häiritsevänä.
36 Vastanneista 51 % piti päiväaikana tieliikenteestä syntyvää melua erittäin paljon häiritsevänä, ja vain 8 % mielestä tieliikennemelu ei ollut ollenkaan häiritsevää. Rautatieja lentoliikenteestä syntyviä meluhaittoja pidettiin suurimmaksi osaksi vähän häiritseviksi. Teollisuudesta syntyvä melu 78 % mielestä ei ole ollenkaan häiritsevää ja seuraavaksi suurin osa 17 % koki melun vähän häiritseväksi. (Kuva 18.) KUVA 18. Päiväaikainen melun häiritsevyys. N=77 Melun häiritsevyys päivällä (klo 07-22) Tieliikenne 8 8 9 25 51 Rautatieliikenne 32 39 28 1 Lentoliikenne 27 49 14 8 1 Tehtaat ja laitokset 78 17 13 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei ollenkaan vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon Myös yöaikana tieliikenteen aiheuttama melua pidettiin häiritsevimpänä, vastanneista 23 % piti melua erittäin häiritsevänä ja 38 % paljon häiritsevänä. Rautatieliikenteen osalta suurin osa vastaajista piti melun vähintään vähän häiritseväksi. Yöaikainen lentoliikenne oli 33 % mielestä vähän häiritsevää, kun taas 56 % ei pitänyt sitä ollenkaan häiritseväksi. (Kuva 19.)
KUVA 19. Yöaikainen melun häiritsevyys. N=77 37 Melun häiritsevyys yöllä (klo 22-07) Tieliikenne 13 16 10 38 23 Rautatieliikenne 45 41 10 4 Lentoliikenne 56 33 11 Tehtaat ja laitokset 96 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei ollenkaan vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon Kyselyn perusteella melu vaikuttaa arkielämän eri toimintoihin. Suurin osa vastaajista, 30 % kertoi melun takia joutuvansa sulkemaan ikkunoita. Seuraavaksi eniten 24 % melu vaikutti pihalla oleskelun vähentämiseen. Uuden-Euroopan alueella 8 % kertoi ottaneensa yhteyttä viranomaisiin ja että asuinrakennukseen on tehty melun takia rakenteellisia muutoksia. Myös 8 % vastanneista kertoi, että melun takia ei ole ollut tarvetta toimiin. (Kuva 20.) KUVA 20. Melun häiritsevyyden vähentäminen. N=169 Melun häiritsevyyden vähentäminen 8% 8% 13% 4% 5% 8% 24% 30% ei tarvetta toimiin pihalla oleskelun vähentäminen rakenteelliset muutokset muuton harkitseminen ikkunoiden yms. sulkeminen huonejärjestyksen muuttaminen yhteydenotto viranomaisiin jotain muuta Kysyttäessä meluntorjuntakeinojen väittämiin mielipidettä vastaukset hajaantuivat eniten. Liki yksimielisiä oltiin meluesteiden rakentamisen suhteen, jota kannatti ehdottomasti 92 % vastanneista. Seuraavaksi eniten (32 %) kannatettiin ehdottomasti
38 julkisten kulkuyhteyksien parantamista. Vastanneista 5 % mainitsi tehneensä jotain muuta, johon kuului kasvillisuuden lisääminen omalla tontilla, oman maavallin tekeminen ja terassin toteuttamatta jättäminen melun takia. (Kuva 21.) KUVA 21. Väittämien mielipiteet. N=77 Väittämien mielipiteet Julkisten kulkuyhteyksien parantaminen 32 25 44 Yksityisautoilun vähentäminen 9 18 25 18 29 Rakennusten äänieristyksen parantaminen 16 24 43 12 6 Nopeusrajoitusten valvonnan tehostaminen 26 18 40 4 12 Nopeusrajoituksien alentaminen 28 22 24 11 15 Meluesteiden rakentaminen 92 3 41 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kannatan ehdottomasti kannatan hieman asia on samantekevä vastustan hieman vastustan jyrkästi Kyselylomakkeessa sai halutessaan valita melusta aiheutuvan terveysvaikutuksen. Jos terveysvaikutuksia ei ollut, jätettiin kohta tyhjäksi. Kyselyyn vastanneita henkilöitä Uuden-Euroopan kohdalla oli 77 kappaletta. Vastanneista 18 henkilöä oli jättänyt kohdan kokonaan tyhjäksi eli eivät olleet kokeneet melun aiheuttamia terveyshaittoja. Vastanneista 59 henkilöllä oli melun aiheuttamia terveyshaittoja, joista yleisimmin vastatut olivat negatiiviset tuntemukset sekä vaikeudet rentoutua. Vastausvaihtoehdossa jotain muuta mainittiin ulkona keskustelun vaikeus melun takia, tieliikenteestä aiheutuvat pöly- ja muut hiukkaspäästöjen vaikutukset sekä asuintilojen kuumuus, kun ei voi melun takia pitää tuuletusikkunoita auki. (Kuva 22.)
Kappaletta KUVA 22. Melun aiheuttamat terveysvaikutukset. N=77 39 Terveysvaikutukset 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 30 43 35 13 14 12 18 5.3.2 Moision Lopentie Moision Lopentien alueelle jatkokysely lähetettiin yhteensä 56 talouteen, joista vastauksia saatiin 20 kiinteistöltä. Näin ollen kiinteistöjen perusteella vastausprosentti oli 35,7 %. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 112 kpl ja kyselyyn vastanneita henkilöitä oli 31 kpl. Vastanneista suurin osa 20 kappaletta asui omakotitalossa ja loput 11 kpl rivi- tai paritalossa. Suurin osa 43 % kertoi, ettei ole kovin herkkiä melulle, seuraavaksi eniten 40 % vastaajista kertoi olevansa melko herkkiä melulle. Lopentien alueen kyselyyn vastanneista yksikään ei pitänyt ympäristömelua sisätiloissa erittäin paljon häiritsevänä. Vastanneista 3 % piti melua hyvin paljon häiritsevänä, 40 % melko paljon ja toiset 40 % vähän häiritsevänä. Vastanneista kaikki pitivät ulkotilojen melua vähintään vähän häiritsevänä. Ulkotiloissa melu oli 23 % mielestä erittäin paljon häiritsevää, 10 % hyvin paljon, 37 % melko paljon ja 30 % vähän häiritsevää. Suurin osa vastaajista piti päiväaikana rautatie-, lento- ja tehtaiden ja laitoksien aiheuttamaa melua ei ollenkaan häiritsevänä. Alueella eniten häiritsevä ympäristömelulähde oli tieliikennemelu. Vastaajista 16 % piti tieliikennemelua erittäin paljon häiritsevänä ja 35 % paljon häiritsevänä. (Kuva 23.)
KUVA 23. Melun häiritsevyys päivällä. N=31 40 Melun häiritsevyys päivällä (klo 07-22) Tieliikenne 3 16 29 35 16 Rautatieliikenne 64 25 11 Lentoliikenne 54 46 Tehtaat ja laitokset 96 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei ollenkaan vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon Myös yöaikana tieliikenteestä syntyvä melu koettiin häiritsevimmäksi. Erittäin paljon ja paljon häiritsevänä tieliikenteen melua piti 19 % vastaajista. Tehtaiden ja laitosten aiheuttamaa melua ei juurikaan koettu. (Kuva 24.) KUVA 24. Melun häiritsevyys yöllä. N=31 Melun häiritsevyys yöllä (klo 22-07) Tieliikenne 23 16 23 19 19 Rautatieliikenne 75 14 4 7 Lentoliikenne 64 36 Tehtaat ja laitokset 96 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei ollenkaan vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon Melu vaikuttaa kyselyn perusteella eniten 42 % Moision Lopentiellä ikkunoiden sulkemiseen. Vastaajista 26 % kertoi vähentäneensä melun takia pihalla oleskelua ja 19 % kertoi, että ei ole kokenut tarvetta toimiin melun takia. Vastaajista 7 % mainitsi harkinneensa muuttoa melun häiritsevyyden takia. (Kuva 25.)
41 KUVA 25. Melun häiritsevyyden vähentäminen. N=43 Melun häiritsevyyden vähentäminen 0% 5% 0% 2% 7% 19% 26% 42% ei tarvetta toimiin pihalla oleskelun vähentäminen rakenteelliset muutokset muuton harkitseminen ikkunoiden yms. sulkeminen huonejärjestyksen muuttaminen yhteydenotto viranomaisiin jotain muuta Meluntorjuntaan liittyvien väittämien vastauksissa yksimielisimpiä, 73 % vastaajista kannatti meluesteiden rakentamisesta. Eniten mielipiteitä jakoivat nopeusrajoituksien alentaminen tai niiden valvonnan tehostaminen, yksityisautoilun vähentäminen sekä rakennusten äänieristyksen parantaminen -väittämät. (Kuva 26.) KUVA 26. Väittämien mielipiteet. N=31 Väittämien mielipiteet Julkisten kulkuyhteyksien parantaminen 30 41 26 4 Yksityisautoilun vähentäminen 12 50 19 19 Rakennusten äänieristyksen parantaminen 19 19 37 11 15 Nopeusrajoitusten valvonnan 15 23 27 8 27 Nopeusrajoituksien alentaminen 28 24 14 14 21 Meluesteiden rakentaminen 73 23 3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kannatan ehdottomasti kannatan hieman asia on samantekevä vastustan hieman vastustan jyrkästi Moision alueella eniten koetut, 13 kpl, melusta johtuvia terveydellisiä haittavaikutuksia olivat negatiiviset tuntemukset. Kuitenkin 13 kpl vastauksia jätettiin tyhjäksi eli koettuja terveysvaikutuksia ei ollut. Vastauksissa 7 kpl oli maininnut vaikeuksia rentoutua ja 5 kpl unihäiriöitä. (Kuva 27.)
Kappaletta 42 KUVA 27. Melun aiheuttamat terveysvaikutukset. N=31 Melun aiheuttamat terveysvaikutukset 14 12 10 8 6 4 2 0 5 13 7 2 1 0 13 5.3.3 Kuljun Puskiaistentie Kuljun Puskiaistentien alueella jatkokysely lähetettiin 104 asuinkiinteistölle. Kyselyyn vastasi 35 kiinteistöä, jolloin vastausprosentiksi saadaan 33,65 %. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 208 kpl ja yhteensä vastauksia saatiin 56 henkilöltä. Vastaajista 49 kpl asui omakotitalossa, 6 kpl rivi- tai paritalossa ja yksi vastaaja jätti kohdan tyhjäksi. Meluherkkyyden osalta vastaajista 63 % ei kokenut olevansa kovin herkkiä melulle, 25 % oli melko herkkiä, 11 % ei lainkaan herkkiä ja 2 % erittäin herkkiä. Melun häiritsevyys sisätiloissa oli 7 % mukaan hyvin paljon häiritsevää, 16 % piti melua melko paljon häiritsevänä ja valtaosa 64 % vähän häiritsevänä. Vastaajista 13 % ei pitänyt melua ollenkaan häiritsevänä sisätiloissa. Ulkotiloissa 22 % piti melua erittäin paljon häiritsevänä, 39 % hyvin paljon, 30 % melko paljon, 7 % vähän ja loput 2 % ei ollenkaan häiritsevänä. Alueella olevaa tieliikennemelua pidetään päiväaikana häiritsevimpänä melulähteenä. Vastaajista 16 % piti melua erittäin paljon häiritsevänä, 38 % paljon ja 34 % kohtalaisen häiritsevänä. Seuraavaksi häiritsevimpänä tekijänä pidetään lentoliikennettä. Lentomelua vähän häiritsevänä piti 43 %, kohtalaisen häiritsevänä 10 % ja paljon häiritsevänä 2 % vastaajista. Valtaosa piti rautatien sekä tehtaiden ja laitosten aiheuttamaa melua ei ollenkaan häiritsevänä. (Kuva 28.)
43 KUVA 28. Melun häiritsevyys päivällä. N=56 Melun häiritsevyys päivällä (klo 07-22) Tieliikenne 2 11 34 38 16 Rautatieliikenne 96 4 Lentoliikenne 45 43 10 2 Tehtaat ja laitokset 98 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei ollenkaan vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon Myös yöaikana häiritsevimpänä tekijänä pidettiin tieliikennemelua. Vastanneista 5 % piti melua erittäin häiritsevänä ja 13 % paljon häiritsevänä. Muiden melunlähteiden osalta suurin osa ei kokenut ollenkaan häiritsevyyttä. (Kuva 29.) KUVA 29. Melun häiritsevyys yöllä. N=56 Melun häiritsevyys yöllä (klo 22-07) Tieliikenne 16 34 32 13 5 Rautatieliikenne 98 2 Lentoliikenne 90 10 Tehtaat ja laitokset 98 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei ollenkaan vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon Vastanneista 42 % kertoi melun takia sulkevansa ikkunoita ja 23 % vähentäneensä pihalla oleskelua. Asuinrakennukseen 14 % oli tehnyt rakenteellisia muutoksia, joita olivat mm. uusien ikkunoiden laitattaminen ja lisäeristyksen tekeminen. (Kuva 30.)
KUVA 30. Melun häiritsevyyden vähentäminen. N=96 44 Melun häiritsevyyden vähentäminen 4% 4% 3% 8% 2% 14% 23% 42% ei tarvetta toimiin pihalla oleskelun vähentäminen rakenteelliset muutokset muuton harkitseminen ikkunoiden yms. sulkeminen huonejärjestyksen muuttaminen yhteydenotto viranomaisiin jotain muuta Vastaajista 87 % kannatti ehdottomasti meluesteiden rakentamista. Muiden vastausvaihtoehtojen osalta vastaukset hajaantuivat eri vaihtoehtojen välille. Esimerkiksi nopeusrajoituksien alentamista kannatti ehdottomasti 51 %, mutta 26 % vastusti väittämää ja 22 % asia oli samantekevä. (Kuva 31.) KUVA 31. Väittämien mielipiteet. N=56 Väittämien mielipiteet Julkisten kulkuyhteyksien parantaminen 36 40 20 2 Yksityisautoilun vähentäminen 15 27 15 25 19 Rakennusten äänieristyksen parantaminen 19 26 24 19 15 Nopeusrajoitusten valvonnan 49 24 18 4 4 Nopeusrajoituksien alentaminen 51 22 4 14 8 Meluesteiden rakentaminen 87 11 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kannatan ehdottomasti kannatan hieman asia on samantekevä vastustan hieman vastustan jyrkästi Moision alueella eniten melun aiheuttamia terveydellisiä haittavaikutuksia olivat vaikeudet rentoutua, joita oli 20 kpl. Seuraavaksi eniten 18 kpl oli negatiiviset tuntemukset. Kolmantena 16 kpl oli tyhjät, jotka voidaan olettaa vastauksiksi, joissa ei koeta ollenkaan melun aiheuttamia haittavaikutuksia. Vastauksissa 13 kpl oli luokiteltu jo-
Kappaletta tain muuta, joita olivat oleskelupihalla puheen kuulemisen vaikeus, päänsärky sekä mahdollisesti melun takia huonontunut kuulo. (Kuva 32.) 45 KUVA 32. Melun terveysvaikutukset. N=56 Melun terveysvaikutukset 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 11 18 20 4 6 13 16 5.3.4 Kuljun Linnajärventie Kuljun Linnajärventien asuinalueelle lähetettiin kyselylomake yhteensä 66 kiinteistön omistajille ja vastauksia saatiin 18 kpl, jolloin vastausprosentti oli 27,27 %. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 132 kpl ja vastanneita henkilöitä oli 27 henkilöä. Vastaajista kaikki kertoivat asuvansa omakotitalossa. Vastanneista suurin osa eli 62 % kertoi, ettei ole kovin herkkiä melulle, 27 % oli melko herkkiä, 8 % ei lainkaan herkkiä ja 4 % erittäin herkkiä melulle. Sisätiloissa melua erittäin häiritsevänä piti 11 %, hyvin paljon 4 %, melko paljon 4 %, vähän 48 % ja loput 33 % ei ollenkaan häiritsevänä. Ulkotiloissa melua erittäin häiritsevänä piti 23 %, hyvin paljon 19 %, melko paljon 27 %, vähän 27 % ja ei ollenkaan häiritsevänä 4 %. Päiväaikana selvästi häiritsevimpinä melulähteinä pidettiin tieliikennettä ja lentoliikennettä. Tieliikenteen melua erittäin häiritsevänä piti 22 % vastaajista ja paljon häiritsevänä 15 %. Lentoliikennemelua vastaajista 48 % ei häirinnyt ollenkaan, mutta 33 % piti sitä vähän ja 19 % kohtalaisen häiritsevänä. (Kuva 33.)
KUVA 33. Melun häiritsevyys päivällä. N=27 46 Melun häiritsevyys päivällä (klo 07-22) Tieliikenne 11 19 33 15 22 Rautatieliikenne 95 5 Lentoliikenne 48 33 19 Tehtaat ja laitokset 95 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei ollenkaan vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon Myös yöaikana tie- ja lentomelua pidettiin häiritsevimpinä melulähteinä. Tieliikenteen melu häiritsi erittäin paljon 11 % vastaajista ja paljon 4 % vastaajista. Lentomelu häiritsi kohtalaisesti 14 % vastaajista ja vähän 19 % vastaajista. Rautatieliikennemelu häiritsi vähän 5 % vastaajista ja loput 95 % vastaajista ei häirinnyt ollenkaan. Tehtaiden ja laitosten aiheuttama melu ei häirinnyt ollenkaan. (Kuva 34.) KUVA 34. Melun häiritsevyys yöllä. N=27 Melun häiritsevyys yöllä (klo 22-07) Tieliikenne 41 30 15 4 11 Rautatieliikenne 95 0 5 Lentoliikenne 67 19 14 Tehtaat ja laitokset 100 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei ollenkaan vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon Melun häiritsevyyden vähentämisen osalta 36 % vastaajista kertoi, ettei ole kokenut tarvetta toimenpiteille. Vastaajista 19 % on sulkenut ikkunoita melun takia ja 17 % vähentänyt pihalla oleskelua. Vastaajista 8 % oli tehnyt melun takia jotain muuta kuin
vastausvaihtoehtojen mukaisia toimia, joita olivat mm. oman pienen meluvallin tekeminen ja kasvuston istuttaminen. (Kuva 35.) 47 KUVA 35. Melun häiritsevyyden vähentäminen. N=36 Melun häiritsevyyden vähentäminen 0% 6% 8% 6% 8% 17% 19% 36% ei tarvetta toimiin pihalla oleskelun vähentäminen rakenteelliset muutokset muuton harkitseminen ikkunoiden yms. sulkeminen huonejärjestyksen muuttaminen yhteydenotto viranomaisiin jotain muuta Myös Kuljun Linnajärventien asuinalueella eniten kannatusta sai meluesteiden rakentaminen. Julkisten kulkuyhteyksien parantamista kannatettiin myös. Eniten mielipiteitä jakoivat väittämät yksityisautoilun vähentämisestä sekä nopeusrajoituksien alentaminen. (Kuva 36.) KUVA 36. Väittämien mielipiteet. N=27 Väittämien mielipiteet Julkisten kulkuyhteyksien parantaminen 20 35 45 Yksityisautoilun vähentäminen 5 23 32 18 23 Rakennusten äänieristyksen parantaminen 15 50 30 5 Nopeusrajoitusten valvonnan 26 22 35 13 4 Nopeusrajoituksien alentaminen 28 24 20 4 24 Meluesteiden rakentaminen 77 23 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kannatan ehdottomasti kannatan hieman asia on samantekevä vastustan hieman vastustan jyrkästi Kyselylomakkeen kohdan melun aiheuttamista terveysvaikutuksista jätettiin 13 lomakkeessa tyhjäksi. Kuitenkin kohtaan vastanneista 8 kpl vastauksista kerrottiin me-
Kappaletta 48 lun aiheuttavan negatiivisia tuntemuksia, 5 kpl vaikeuksia rentoutua ja 4 kpl unihäiriöitä. Vastausvaihtoehdossa jotain muuta kerrottiin, että omalla pihalla ei meinaa kuulla toisen puheääntä melun takia. (Kuva 37.) KUVA 37. Melun terveysvaikutukset. N=27 Melun terveysvaikutukset 14 12 10 8 6 4 2 0 4 8 5 1 3 2 13 6 TULOSTEN TARKASTELU 6.1 Asukaskysely Asukaskyselyn tarkoituksena oli selvittää Lempäälän alueella asukkaiden kokemia meluisia ja hiljaisia alueita. Kyselyyn tuli eniten vastauksia alueilta, joissa melutasot olivat korkeita Liikenneviraston 2011 liikennetietojen perusteella tehdyn melumallinnuksen perusteella. Asukaskyselyä pidettiin onnistuneena, vaikkakin kyselyyn vastanneet ihmiset eivät todennäköisesti edustaneet kaikkia ikäryhmiä. Kysely toteutettiin internetissä, jolloin ikäihmisten vastausten määrä voi olla pieni. Kesän 2016 aikana tuli myös ilmi, että osa ihmisistä ei ollut tietoisia asukaskyselystä, vaikka kyselystä tiedotettiin eri paikoissa. Lempäälän kunnan asukkaiden toivomuksesta asukaskyselyä jatkettiin kevään aikana muutamilla viikoilla.