Hyvinvoiva Suomi 2011 Suomen Yrittäjien tavoiteohjelman 2007-2011 keskeiset ehdotukset 2.10.2006 1
SUOMEN HAASTEET Globalisaatio Väestön ikääntyminen Julkisen talouden tasapaino Hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan yrittäjyyttä ja menestyvää yritystoimintaa 2.10.2006 2
Suomal. yritysten ulkomaiset tytäryhtiöt 140 000 000 000 euroa henkilöä 350 000 120 000 000 000 300 000 100 000 000 000 250 000 80 000 000 000 200 000 60 000 000 000 150 000 40 000 000 000 100 000 20 000 000 000 50 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Liikevaihto (vas. ast.) Henkilöstö (oik. ast.) 0 Lähde: Suomen Pankki 2.10.2006 3
6 000 000 henkilöä Väestökehitys ikäryhmittäin 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 1940 1948 1956 1964 1972 1980 1988 1996 2004 2012 2020 2028 2036 Lähde: Tilastokeskus 0-19 20-34 35-49 50-64 65-79 80-2.10.2006 4
Julkisen talouden näkymät 70 % % BKT:sta % BKT:sta 8,0 % 60 % Jäämä = Kokonaistulot - Kokonaismenot 6,0 % 50 % 4,0 % 40 % 2,0 % 30 % 0,0 % 20 % -2,0 % 10 % -4,0 % 0 % -6,0 % 2000 2010 2020 2030 2050 Lähde: Valtiovarainministeriö Kokonaismenot Kokonaistulot Jäämä (oikea ast.) 2.10.2006 5
110 Työllisyyden muutos erikokoisissa yrityksissä 100 Henkilöstä v. 1990 = 100 90 80 70 60 50 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Mikroyritykset (1-9 hlöä) Pienyritykset (10-49 hlöä) Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) Suuryritykset (250- hlöä) Lähde: Tilastokeskus 2.10.2006 6
Yritysten henkilöstö koon mukaan 2004 Suuryritykset (250- hlöä); 502 503; 38,3 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); 322 577; 24,6 % Yrityksissä oli yhteensä 1 312 245 työntekijää v. 2004. Pienyritykset (10-49 hlöä); 256 274; 19,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 230 890; 17,6 % Lähde: Tilastokeskus 2.10.2006 7
VEROT JA TYÖNANTAJAMAKSUT (1 ) Työn verotus Ansiotulon verotusta kevennetään alentamalla valtion tuloveroasteikon progressiovaikutusta: vähemmän portaita ja rajaveroasteet kauttaaltaan alemmiksi. Lisäansioista tulee jäädä niin yrittäjille kuin palkansaajille aina vähintään 50 prosenttia käteen. Veronalennukset ovat yhteensä noin 1,6 mrd. euroa. Työeläkemaksu jaetaan tasan työnantajan ja työntekijän kesken. Kansaneläkevakuutusmaksu poistetaan vaiheittain yrityksiltä: maksuluokkien euromääräiset rajat paremmin rahan arvon muutosta vastaavaksi, kaikki maksuluokat alemmiksi. Työnantajan matalapalkkatuki laajennetaan myös alle 25-vuotiaisiin työntekijöihin. 2.10.2006 8
VEROT JA TYÖNANTAJAMAKSUT (2) Yritysverotuksen kannustavuuden lisääminen Osakeyhtiöiden nettovarallisuuden laskentapohjaa kasvatetaan ja osakeyhtiöiden nettovarallisuuden tuotto-osuutta korotetaan nykyisestä 9 prosentista 12 prosenttiin. Vastaavat muutokset toteutetaan myös henkilöyhtiöissä ja yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta. Osinkotuloille myönnetään verovapaus 5 000 euroon asti vuosittain. Yrittäjäpolvenvaihdosten edistäminen Sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi yritysvarallisuus vapautetaan lahja- ja perintöverosta sekä veroseuraamuksia huojennetaan yrityksen siirtyessä työntekijän haltuun. 2.10.2006 9
TYÖMARKKINAT (1) Työvoiman saatavuuden parantaminen Työelämään tuloa nopeutetaan monilla toimilla, kuten perustutkintojen moduloinnilla. Opiskelija suorittaisi lyhyessä ajassa työelämän perusvalmiudet antavan tutkinnon. Työvoimareservi on saatava nykyistä tehokkaampaan käyttöön muuttamalla sosiaaliturvan mitoitusta ja saamisen ehtoja. Jatkossa ei saa olla kannattavaa olla vastaanottamatta työtä, josta maksetaan jopa suomalaisten työntekijöiden keskimääräistä palkkatasoa vastaavaa palkkaa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa lisätään mm. tuottamalla nuorille, heidän vanhemmilleen ja opinto-ohjaajille tietoa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista. 2.10.2006 10
TYÖMARKKINAT (2) Työllistämisen helpottaminen ja tuottavuuden parantaminen Työllistämistä helpotetaan muuttamalla yksilöperusteista irtisanomissuojaa paremmin yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita vastaaviksi. Työsuhteen päättämiseen riittäisi hyväksyttävä syy. Tuottavuuden parantamiseksi helpotetaan mahdollisuuksia työpaikkakohtaisten parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Työnantajilla ja työntekijöillä olisi mahdollisuus paikallisesti sopien poiketa työehtosopimusten määräyksistä. Poikkeaminen perustuisi yhteiseen sopimukseen, muutoin noudatettaisiin työehtosopimusta. 2.10.2006 11
YRITTÄJYYTTÄ KOSKEVAT ERITYISTOIMET (1) Yrittäjyys koulujärjestelmässä Varmistetaan yrittäjyyskasvatuksessa ja -opetuksessa viime vuosina alkaneen myönteisen kehityksen jatkuminen kaikille koulutusasteilla: vahvistetaan opetussisältöjä, lisätään opintoohjausta sekä tehostetaan oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Opettajien peruskoulutuksessa yrittäjyysopetus saatetaan uudelle tasolle. Nykyisille opettajille luodaan edellytykset osallistua yrittäjyysaiheiseen täydennyskoulutukseen. Yrittäjäriskin kohtuullistaminen Jatketaan yrittäjän sosiaaliturvassa vielä olevien puutteiden korjaamista: yrittäjälle oikeus osittaiseen hoitorahaan ja verovähennykseen sairastuneen lapsen hoitajan palkan osalta. 2.10.2006 12
YRITTÄJYYTTÄ KOSKEVAT ERITYISTOIMET (2) Pienennetään ylivelkaantumisen riskiä. Kehitetään ylivelkaantuneelle velkajärjestelyn keinoksi ns. henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus. Luodaan määräaikainen asumisoikeus konkurssin johdosta menetettyyn omaan asuntoon. Määräajan kuluessa velallisella olisi mahdollisuus lunastaa asunto itselleen takaisin käyvästä arvosta. 2.10.2006 13
JULKINEN VALTA JA MARKKINAT Hyödynnetään yksityistä palvelutarjontaa nykyistä enemmän julkisissa palveluissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen monipuolistetaan kuntien järjestämisvastuulla olevaa palvelutuotantoa tilaajatuottaja -mallin avulla ja hyödyntämällä kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäävää palvelusetelijärjestelmää. Laaditaan julkisen sektorin harjoittamalle elinkeinotoiminnalle periaatteet: lähtökohtana on julkisen sektorin pidättyminen yksityisen sektorin kanssa kilpailevasta yritystoiminnasta. Kun julkisella sektorilla erityisestä syystä on elinkeinotoimintaa, julkinen omistus ei saa antaa kilpailuetua muihin yrityksiin nähden. 2.10.2006 14
YRITTÄJYYDEN ASEMA PÄÄTÖKSENTEOSSA Nykyinen sopimusyhteiskunta toimii vajavaisesti, koska yrittäjien valtaenemmistö puuttuu tulopoliittisista pöydistä. Hallituksen on pidättäydyttävä sellaisista työmarkkinaosapuolten linjauksista, joiden aikaansaamisessa yrittäjien valtaenemmistö ei ole ollut mukana. Hallituksella on työllisyyden ja yrittäjyyden poikkihallinnollinen politiikkaohjelma. Sen tavoitteena on yrittämisen olosuhteiden parantaminen ja työllisyysasteen nostaminen seuraavan vaalikauden loppuun mennessä 75 prosenttiin mm. yrittäjyyshalukkuuden, yritysten kasvun ja työllistämisedellytysten parantamisen avulla. Politiikkaohjelman toimivaltuuksia vahvistetaan vaikuttavuuden lisäämiseksi. 2.10.2006 15
60 % % BKT:sta Kokonaisveroaste 2004 50 % Kokonaisveroaste = Verokertymä / BKT 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % USA Japani Sveitsi Slovakia Irlanti Puola Espanja Portugali OECD Tsekki Kreikka Iso-Britannia Alankomaat Unkari Saksa EU-25 Luxemburg EU-15 Italia Itävalta SUOMI Norja Ranska Belgia Tanska Ruotsi Lähde: Eurostat ja OECD 2.10.2006 16
450 000 Poistuma työllisistä, työllisten muutos ja uuden työvoiman tarve 2000-2015 henkilö 90 % 400 000 70 % 350 000 50 % 300 000 30 % 250 000 10 % 200 000-10 % 150 000-30 % 100 000-50 % 50 000-70 % Tuntematon Suojelualan työ Maa- ja metsätaloustyö Liikennetyö Rakennustyö Toimistotyö Opetus- ja kulttuurityö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Teollinen työ Palvelutyö Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö 0-90 % Hoitotyö Lähde: Työministeriö Työlliset 2000 Uusien työllisten tarve Poistuma-% (oik. ast) Työllisten muutos-% (oik. ast.) 2.10.2006 17
70 % Palkkajäykkyys % työntekijöistä, jotka potentiaalisesti jäykkyyden kohteena 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kreikka USA Hollanti Saksa Tanska Italia Norja Iso-Britannia Irlanti Nimellinen Itävalta Belgia Portugali Reaalinen Sveitsi Ranska SUOMI Ruotsi Lähde: IWFP Nimellinen jäykkyys = nimellispalkka ei jousta alaspäin vaan on jäädytetty verrattuna tilanteeseen, jossa palkkajäykkyyttä ei olisi. Reaalinen jäykkyys = reaalipalkka ei jousta alaspäin vaan on jäädytetty verrattuna tilanteeseen, jossa palkkajäykkyyttä ei olisi, ts. palkannousu vastaa inflaatiota. 2.10.2006 18
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet % vastaajista alle 10 henkilöä 10-49 henkilöä 50-199 henkilöä 200- henkilöä Kaikki Lähde: Työministeriö ja Suomen Yrittäjät Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Kuinka väite "Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset" kuvaa työpaikkaanne? Työolobarometri 2005. 2.10.2006 19
Työn tuottavuus Norja Ranska Belgia Irlanti Alankomaat USA Itävalta Saksa Tanska SUOMI Iso-Britannia Italia Ruotsi Japani Espanja Portugali USA v. 2004 = 100 0 20 40 60 80 100 120 140 Lähde: OECD ja Tilastokeskus 1995 2004 2.10.2006 20
90 % Yritysten innovaatiotoiminta koon ja toimialan mukaan 2002-2004 % yrityksistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki 10-19 20-49 50-99 100-249 250-499 Teollisuus Tuote- tai palveluinnovaatioita Innovaatioprojekteja Kaikkia 500 - Yhteensä 10-19 20-49 50-99 100-249 Palvelut Prosessi-innovaatioita Innovaatiotoimintaa 250-499 500 - Yhteensä Lähde: Tilastokeskus 2.10.2006 21
160 000 Yksin- ja työnantajayrittäjien määrä yrittäjää 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Yksinyrittäjät Työnantajayrittäjät Lähde: Tilastokeskus 2.10.2006 22