tutkimus Pk-yritysten rooli Suomessa 2008

Transkriptio

1 tutkimus

2

3 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Yrittäjien profiili 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 6 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa 1 Yritysten määrä on kasvanut Yritysten määrä on kasvanut tällä vuosituhannella nettomääräisesti keskimäärin yrityksellä vuodessa. Vuosina yritysten määrä on kasvanut kuitenkin yli yrityksellä vuodessa. Tämä on ollut nopeinta kasvua sitten laman jälkeen Eniten yrityksiä on syntynyt mikroyritysten, eli alle 10 henkilöä työllistävien, luokkaan. Myös muiden pk-yritysten määrä on kasvanut mm. yritysten kasvun ja suuryritysten ulkoistamisen kautta. Konkurssien määrä on vähentynyt vuosittain tosin konkurssien määrä kääntyi kasvuun vuonna Tämä ei kuitenkaan selitä yritysten määrän kasvua. Yrityksiä perustetaan vuosittain yli , mutta toisaalta yli yrityksen toiminta loppuu Tilastokeskuksen Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilaston mukaan. On kuitenkin syytä huomata, että luvut sisältävät myös yhtiömuodon muutokset sekä yritysjärjestelyiden kautta päättyneet ja alkaneet yritykset. Siten arviolta aloittamisista vain reilu kolmasosa onkin aitoja uusia yrityksiä. Suomessa yritysten vaihtuvuus on vähintään keskimääräistä tasoa kansainvälisesti vertaillen. Vuonna 2008 Tilastokeskuksen Yritysrekisterin perusteella Suomessa oli yritystä. Ilman maa-, metsä- ja kalataloutta yrityksiä oli Näistä suuria, eli 250 henkilöä tai enemmän työllistäviä, yrityksiä oli 654 eli 0,3 prosenttia. Siten pk-yrityksiä oli 99,7 prosenttia kaikista yrityksistä. Suuri osa yrityksistä on vieläpä alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä 93,3 prosenttia yrityksistä. Kaupassa yrityksistä toimii 18 prosenttia, rakentamisessa 15 prosenttia sekä ammatillisissa, tieteellisessä ja teknisissä palveluissa 12 prosenttia. Kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä teollisuudessa toimii 9 prosenttia yrityksistä. Muissa palveluissa yrityksistä toimii 36 prosenttia. Siten tällä tavalla tarkasteltuna Suomen voi sanoa olevan palveluyhteiskunta. Muilla toimialoilla toimii prosentti yrityksistä. Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut toimialoilla, joissa julkisella sektorilla on perinteisesti ollut vahva asema: sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Yrityksiä on syntynyt erityisesti myös rahoitukseen sekä liike-elämän palveluihin. Niin ikään rakentamisessa yritysmuotoinen toiminta on lisääntynyt. Yritystilastossa on mukana runsaasti yrityksiä, jotka ovat toimineet vain osan vuotta, mutta kuitenkin yli puoli vuotta. Vuonna 2008 tilastossa oli yli yritystä, joiden liikevaihto jäi alle euroon. Tämä kertoo siitä, että osan tilastoidusta yritystoiminnasta täytyy olla myös sivutoimista. 1 Katsauksen on koonnut ekonomisti Harri Hietala (harri.hietala@yrittajat.fi) Suomen Yrittäjistä. 1

4 Kuva 1. Yritysten määrän kehitys v (Lähde: Tilastokeskus) (Maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset eivät ole mukana.) Kuva 2. Yritysten määrä v (Lähde: Tilastokeskus). Pienyritykset (10-49 hlöä); ; 5,5 % Keskisuuret yritykset ( hlöä); 2 416; 0,9 % Suuryritykset (250- hlöä); 654; 0,3 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); ; 93,3 % 2

5 Kuva 3. Yritysten määrä toimialoittain v (Lähde: Tilastokeskus). Muut toimialat; 2 810; 1 % Teollisuus; ; 9 % Muut palvelut; ; 36 % Rakentaminen; ; 15 % Kauppa; ; 18 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; ; 12 % Kuljetus ja varastointi; ; 9 % Kuva 4. Yritysten määrä liikevaihdon mukaan v (Lähde: Tilastokeskus) alle 2 milj.; ; 13 % 2 milj.- alle 10 milj.; ; 4 % yli 10 milj.; 3 504; 1,3 % alle ; ; 31 % ; ; 26 % ; ; 25 % 3

6 Kuva 5. Konkurssien määrä v (Lähde: Tilastokeskus) yritystä 3,6 % 3,7 % % yrityksistä 4,0 % 3,5 % ,0 % 3,1 % 3,0 % ,6 % 2,5 % ,7 % 2,2 % 1,8 % 1,5 %1,5 % 1,4 % 1,3 % 1,3 %1,2 % 2,0 % 1,5 % ,1 % 1,0 %0,9 %0,9 % 1,0 % 1,0 % ,5 % 0,0 % Konkurssit Konkurssi-% Kuva 6. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset v (Lähde: Tilastokeskus). 14,0 % 12,0 % 10,0 % % yrityksistä % yrityksistä Aloittamisaste = Aloittaneet yritykset / Yritykset Lopettamisaste = Lopettaneet yritykset / Yritykset Vaihtuvuusaste = Aloittamisaste + Lopettamisaste Nettoaste = Aloittamisaste - Lopettamisaste 25,0 % 20,0 % 8,0 % 15,0 % 6,0 % 10,0 % 4,0 % 2,0 % 5,0 % 4 0,0 % Aloittamisaste (vas. ast) Lopettamisaste (vas.ast.) Nettoaste (oik. ast.) Vaihtuvuusaste (oik. ast) 0,0 %

7 2 Yritystoiminta maakunnittain Yrittäjien määrä vaihtelee suhdanteen mukaan Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksessa tosin vuonna 2009 yrittäjien määrä on jatkanut nousuaan. Vuosina yrittäjiä on ollut noin , mutta vuonna 2008 määrä nousi Näistä työnantajayrittäjiä oli ja yksinyrittäjiä Yksinyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on siten 64 prosenttia. Yrityksistä kaksi kolmasosaa työllistää vain yrittäjän itsensä. Yrittäjyysaste (yrittäjien osuus työllisistä) on koko maassa keskimäärin 9,5 prosenttia. Maakunnista kahdeksan yltää yli 10 prosenttiin: Itä-Uusimaa, Satakunta, Päijät-Häme, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Matalin yrittäjyysaste on Pohjois- Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Yritysten lukumäärässä Uusimaa on luonnollisesti omaa luokkaansa, sillä monet yritykset rekisteröityvät pääkaupunkiseudulle, vaikka niiden tuotannollisesta toiminnasta valtaosa tapahtuisikin muualla maassa. Seuraavina tulevat vahvimpien kasvukeskusten maakunnat: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Kappalemääräisesti vähiten yrityksiä on pienemmissä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Uudenmaan yritykset ovat selkeästi muita suurempia keskimääräisellä henkilöluvulla (8,8) tarkasteltuna, koska muualla maassa sijaitsevienkin toimipaikkojen henkilöstö rekisteröityy Uudellemaalle. Seuraavina tulevat Keski-Pohjanmaa (4,5), Pohjois-Karjala ja Pohjanmaa. Keskimäärin yritykset ovat pienimpiä Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla (3,3). Ero on huomattavasti pienempi, kun tarkastellaan henkilöstö toimipaikkaa kohden: Uusimaa km. 5,4 ja Pirkanmaa km. 4,4 henkilöä sekä toisessa päässä Etelä-Pohjanmaa 2,8 henkilöä. Uusimaa erottuu samoin muista maakunnista, kun tarkastellaan yritysten liikevaihtoa henkilöä kohden. Seuraaviksi suurimpia ovat Pohjanmaan ja Itä-Uudenmaan yritykset. Liikevaihto henkilöä kohden on pienin Kainuussa ja Etelä-Savossa. Kuva 7. Yrittäjien määrä v. I/1991 III/2009. (Lähde: Tilastokeskus) tuhatta yrittäjää Yrittäjät (pl. maa-, metsä-, kalatalous) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät 5

8 Kuva 8. Yrittäjien osuus työllisistä maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus). 12 % 10 % 8 % 11,5 % 11,7 % 11,0 % 8,6 %8,7 % 9,0 % 9,1 %9,1 %9,1 %9,2 % 9,5 % 9,6 % 9,8 % 10,1 %10,1 %10,2 %10,2 % 10,3 % 8,0 %8,0 % 6 % 4 % 2 % 0 % Kuva 9. Yritysten määrä maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus)

9 Kuva 10. Henkilöstöä yritystä kohden maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus) ,3 3,3 3,3 3,4 3,5 3,5 3,7 3,7 4,0 4,0 4,1 4,1 4,2 4,2 4,3 4,4 4,4 4,5 5,5 8,8 Kuva 11. Yritysten liikevaihto henkilöä kohden maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus)

10 Kuva 12. Yritysten konkurssiasteet maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus). 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,92 % 0,94 % 0,95 % 0,86 % % 0,81 %0,81 %0,84 0,76 %0,77 %0,77 % 0,65 %0,68 %0,69 %0,70 % 0,72 % 0,62 % 0,53 % 0,57 % 0,47 % 1,03 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Kuva 13. Yritysten saneerausasteet maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus). 0,20 % 0,16 % 0,17 % 0,17 % 0,18 % 0,18 % 0,20 % 0,15 % 0,10 % 0,08 %0,09 % 0,08 % 0,14 % 0,13 % 0,11 %0,11 %0,11 % 0,12 % 0,10 %0,10 % 0,15 %0,15 % 0,06 % 0,05 % 0,00 % 8

11 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä. Yritysrekisterin mukaan yritysten noin 1,4 miljoonasta (kokopäiväisestä) työpaikasta pk-yrityksissä on vajaat , joka on 61 prosenttia koko yrityssektorin työvoimasta. Keskisuurissa yrityksissä työskentelee vajaa viidennes henkilöstöstä, pienissä viidennes ja mikroyrityksissä neljännes. Teollisuudessa työllistyy reilu neljännes yksityisen sektorin työllisistä ja rakentamisessa puolestaan 11 prosenttia. Palveluissa ml. kauppa työllistyy tänä päivänä yli 60 prosenttia. Erityisesti pk-yrityksissä henkilöstö on kasvanut viime vuosikymmenen puolivälistä. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista kolme neljästä on syntynyt pk-yrityksiin ja kaikistakin uusista työpaikoista kaksi kolmasosaa. Pienet yritykset ovat lisänneet henkilöstöään 62 prosentilla, keskisuuret 41 prosentilla ja mikroyrityksetkin 39 prosentilla, kun suurten yritysten henkilöstön lisäys on jäänyt 24 prosenttiin. Osaltaan kehitystä selittää toimintojen ulkoistaminen pienempiin yrityksiin, osaltaan yritysten kasvu. On syytä muistaa, että yritykset siirtyvät kokoluokasta toiseen henkilöstön määrän kasvaessa. Kuten edeltä voidaan havaita, on työllisyyskehitys ollut vahvaa myös yrittäjyyden kautta. Varsinkin yksinyrittäjien määrä on kasvanut yksinyrittäjien osuus yrittäjistä on lähes kaksi kolmasosaa. Moni on näin ollen työllistänyt itsensä ryhtymällä yrittäjäksi. Työnantajayrittäjien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Sekä naisten että miesten yrittäjänä toimiminen on lisääntynyt. Yrittäjistä kolmasosa on naisia, mikä on korkea osuus Euroopassa. Kuva 14. Yritysten henkilöstön kehitys v (Lähde: Tilastokeskus) = Mikroyritykset Pienyritykset Keskisuuret yritykset Suuryritykset 9

12 Kuva 15. Yritysten henkilöstö v (Lähde: Tilastokeskus). Suuryritykset (250- hlöä); ; 39 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); ; 24 % Pienyritykset (10-49 hlöä); ; 20 % Keskisuuret yritykset ( hlöä); ; 17 % Kuva 16. Yritysten henkilöstö toimialoittain v (Lähde: Tilastokeskus.) Muut palvelut; ; 28 % Muut toimialat; ; 1 % Teollisuus; ; 27 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; ; 6 % Kuljetus ja varastointi; ; 9 % Kauppa; ; 18 % Rakentaminen; ; 11 % 10

13 Kuva 17. Nais- ja miesyrittäjien määrä v (Lähde:Tilastokeskus). 170 tuhatta miesyrittäjää tuhatta naisyrittäjää Miehet (vas. ast.) Naiset (oik. ast.) 4 Yrittäjien profiili Yrittäjät ovat palkansaajiakin ikääntyneempiä. Yrittäjistä 27 prosenttia on 55 vuotta täyttäneitä, kun palkansaajista 17 prosenttia on täyttänyt 55 vuotta. Pk-yritysbarometrin perusteella seuraavan viiden vuoden aikana yli 20 prosenttia pk-yrityksistä on potentiaalisen omistajanvaihdoksen edessä. Tämä tarkoittaisi realisoituessaan, että noin yrityksessä tarvittaisiin uusi omistaja. Muuta väestöä selvästi suurempi osuus yrittäjistä on saanut opistotasoisen koulutuksen. Myös korkeasti koulutettujen osuus yrittäjissä on koko väestöä korkeampi. Kun työntekijäkotitalouksien jakauma on perinteisesti normaalijakauman muotoinen, yrittäjäkotitalouksien jakaumassa korostuvat molemmat hännät. Toisin sanoen niistä kotitalouksista, joissa suurituloisin on yrittäjä, suhteellisesti useammat kuuluvat alimpaan ja ylimpään tulokymmenykseen. Työntekijävetoisista kotitalouksista puolestaan alimpaan ja ylimpään kymmenykseen kuuluminen on muita desiilejä ja yrittäjäkotitalouksia harvinaisempaa. 11

14 Kuva 18. Yrittäjien ja palkansaajien ikärakenne 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 100 % 0,7 % 0,5 % 90 % 80 % 70 % 25,8 % 16,4 % 25,6 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 32,7 % 26,1 % 12,6 % 2,1 % Yrittäjät 24,5 % 22,6 % 10,3 % Palkansaajat Kuva 19. Yrittäjien ja koko väestön koulutusrakenne v (Lähde: SY ja Tilastokeskus) % Suomen Yrittäjät Suomen väestö 12

15 Kuva 20. Yrittäjä- ja työntekijäkotitalouksien tulojakauma 2007 (Tilastokeskus). 100 % 2,9 % 90 % 80 % 26,9 % 8,4 % 12,3 % X IX 70 % 60 % 50 % 40 % 13,8 % 8,4 % 9,2 % 7,9 % 12,3 % 13,1 % 13,5 % VIII VII VI V IV 30 % 20 % 10 % 0 % 5,4 % 5,6 % 4,9 % 6,8 % 11,2 % Yrittäjät (pl. maatalous) 13,5 % 10,6 % 9,0 % 4,7 % Työntekijät III II I Muodostettu henkilöittäin kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon mukaan. Keskiverto yrittäjä (jollaista ei tietenkään ole olemassa todellisuudessa): - 46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies - Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä - Palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa) - Toimii osakeyhtiömuodossa - Yrityksen omavaraisuusaste noin 40 % ja kokonaispääoman tuotto noin 8 % - Työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä - Yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja - Yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.) - Tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus - Käteenjäävä tulo 35 % korkeampi kuin palkansaajalla - Yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi - Kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin 13

16 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot Suomen T&K-panostukset ovat 3,7 prosenttia BKT:sta. Julkisen sektorin osuus on tästä noin 30 prosenttia 20 % korkeakoulu- ja tutkimussektori sekä 10 % muu julkinen sektori kun tavoitteeksi on asetettu kolmannes. Siten noin 70 prosenttia T&K-panostuksesta tulee yksityisistä yrityksistä. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista on reilu neljännes ja koko panostuksesta viidennes. Yrityksille suuntautuvasta julkisesta rahoituksesta pk-yritysten osuus on yli puolet, joka on kansainvälisesti vertaillen parempaa keskitasoa. Julkisen sektorin osuus yritysten T&Kpanostuksesta on kuitenkin yksi teollisuusmaiden matalammista vain muutama prosentti. Palveluyritysten osuus T&K-panostuksista on matala kansainvälisesti vertaillen. Samoin on ulkomaisen panostuksen osuus. Innovaatiotoiminta painottuu luonnollisesti suurempiin yrityksiin jo pelkästään johtuen resursseista. Tästä huolimatta yli 40 prosentissa pk-yrityksistäkin harjoitetaan innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminta on yleisempää teollisuudessa kuin palveluissa. Kuva 21. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista (Lähde: Eurostat). Viro 1) Italia 2) Irlanti 2) Tanska 4) Slovakia 1) Espanja 1) Puola 2) Portugali 2) Alankomaat 1) SUOMI 1) Unkari 1) EU 25 Itävalta 5) Iso-Britannia 2) Saksa 1) USA 3) Ranska 1) Ruotsi 2) Japani 2) 1) ) ) ) )

17 Kuva 22. Pk-yritysten osuus yritysten julkisesta T&K-rahoituksesta (Lähde: Eurostat). Viro (2001) Kreikka (1999) Portugali (2002) Espanja (2001) Sveitsi (2000) Suomi (2001) Tanska (2001) Alankomaat (1999) Itävalta (1998) Japani (2001) Ruotsi (2001) Saksa (1999) Iso-Britannia (1999) USA (1999) Ranska (2000) Kuva 23. Yritysten innovaatiotoiminta v (Lähde: Tilastokeskus). 100 % yrityksistä TEOLLISUUS YHT PALVELUT YHT Tuoteinnovaatioita Prosessi-innovaatioita Innovaatioprojekteja Innovaatiotoimintaa Kaikkia 15

18 6 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa Pk-yritykset ovat kansantaloudellemme tärkeitä. Yritysten 395 miljardin euron liikevaihdosta pksektorin osuus on puolet. Yritysten liikevaihdosta valtaosa syntyy teollisuudessa ja kaupassa. Jalostusarvostakin yli 40 prosenttia syntyy pk-yrityksissä. Pk-yritysten kokonaispääoman tuottoaste oli vuonna 2008 jopa selvästi korkeampi kuin kaikkien yritysten keskimäärin. Pk-sektorin käyttökate on suunnilleen yhtä korkea kuin suurempien yritysten. Vaikka pk-yritysten omavaraisuusaste on matalampi kuin yritysten kokonaisuutena, pk-yrityksissä velan osuus liikevaihdosta on keskimäärin matalampi. Pk-yritykset näyttivät tunnuslukujen perusteella selviävän ainakin vielä vuodesta 2008 suurempia yrityksiä paremmin. Lukuja tarkastellessa täytyy muistaa, että suuren pörssiyhtiön rakenne on toinen kuin pk-yrityksen. Pk-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia. Tuonnista pk-yritysten osuus on 23 prosenttia ja viennistäkin 10 prosenttia. Lisäksi on otettava huomioon, että monet pk-yritykset toimivat alihankkijoina suuryrityksille, joiden tuotteita ja palveluita viedään ulkomaille. Pk-yrityksistä runsaan neljänneksen tuotteita viedäänkin ulkomaille suoraan tai osana toista tuote- tai palvelukokonaisuutta. Pk-yritykset myös turvaavat tulevaisuutta. Perinteisistä reaali-investoinneista pk-yritysten osuus on noin puolet sekä tutkimus- ja kehityspanostuksistakin 20 prosenttia eli samaa luokkaa kuin julkisen tutkimus- ja koulutussektorin osuus. Kuva 24. Yritysten liikevaihto v (Lähde: Tilastokeskus). Suuryritykset (250- hlöä); 203 mrd; 51 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); 63 mrd; 16 % Pienyritykset (10-49 hlöä); 65 mrd; 17 % Keskisuuret yritykset ( hlöä); 64 mrd; 16 % 16

19 Kuva 25. Yritysten liikevaihto toimialoittain v (Lähde: Tilastokeskus). Muut palvelut; 44 mrd.; 11 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 12 mrd.; 3 % Kuljetus ja varastointi; 22 mrd.; 5 % Muut toimialat; 14 mrd.; 4 % Teollisuus; 151 mrd.; 38 % Kauppa; 125 mrd.; 32 % Rakentaminen; 27 mrd.; 7 % Taulukko 1. Liiketaloudellisia tunnuslukuja v (Lähde: Tilastokeskus). Pk-yr. Yritykset Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,4 1,6 Käyttökate/liiketoim. tuotot 8,7 % 8,5 % Rahoitustulos/liiket. tuotot 6,1 % 6,7 % Nettotulos/liiketoim. tuotot 3,0 % 3,3 % Kokonaispo:n tuotto 7,9 % 6,3 % Omavaraisuusaste 39,3 % 41,0 % Bruttovelka/liikevaihto 49,6 % 68,7 % 17

20 Taulukko 2. Pk-sektorin rooli kansantaloudessa v (Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Yrittäjät). Pk-yritykset Koko talous BKT >40 % 185 mrd. Vienti 10 % 65,5 mrd. Tuonti 23 % 62,1 mrd. Investoinnit n. 50 % n. 15 mrd. T&K n. 20 % 6,9 mrd. 18

21 Julkaisija: Suomen Yrittäjät PL Helsinki puhelin (09) faksi (09)