MYYDÄÄN Meltolan sairaalakiinteistö n. 20 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0
Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan sairaalakiinteistön alueen ja sairaalarakennuksen. Kohde sijaitsee Meltolassa harjumaisessa maastossa noin 9 km Karjaan keskustasta Hyvinkäälle päin, osoitteessa Högbenintie 30, 10350 Meltola. Maa-alueet sijoittuvat valtatie 25:n molemmille puolille. Kartat:
Kiinteistön tiedot Kiinteistötunnus: 710-626-2-20 Kaupunki: Raasepori / 710 Kaupunginosa: Högben / 626 Kortteli / tontti: 2/20 Tontin pinta-ala: 8,3373 ha (83 373 m2) Hallinta: Kiinnitykset: Kaavamerkintä: Kiinteistö kartalla: Omistustontti. Selvennyslainhuuto 6.1.2009 Meltolan sairaala sekä 25.4.2011 selvennyslainhuuto kiinteistöön Mjölbollstad sanatorium V Rasitustodistusten (5.6.2013) mukaan kiinteistöön ei ole vahvistettu panttikirjakiinnityksiä eikä muita merkittäviä rasituksia eikä rajoituksia. Alueella ei ole asemakaavaa. Merkittävin maankäyttöä ohjaava kaava on alueella Uudenmaan maakuntakaava. Siinä kohteen alue on varattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, vastaavien julkisluonteisten palvelujen sekä niitä tukevien toimintojen tarpeisiin.
Kaavatilanne Alueella ei ole asemakaavaa. Merkittävin maankäyttöä ohjaava kaava on alueella Uudenmaan maakuntakaava. Siinä kohteen alue on varattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, vastaavien julkisluonteisten palvelujen sekä niitä tukevien toimintojen tarpeisiin. Lisäksi alue kuuluu vuonna 1986 laaditun Karjaan yleiskaavan alueeseen. Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen ja se on käytännössä vanhentunut. Mikäli alueelle haluttaisiin merkittävästi uutta rakennusoikeutta, se edellyttäisi asemakaavan laatimista. Uudenmaan maakuntakaavan kartta Kohteen kaakkoispuoliselle naapurikiinteistölle Svarfvarsin alueelle on ollut vireillä osayleiskaavan laatiminen. Raaseporin kaupungin ajatuksena on ollut, että osayleiskaava laadittaisiin ns. kyläkaavana, jonka perusteella kaupunki voisi myöntää rakennuslupia. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty Svarvarsin alueelle muun muassa 17 uutta pientalon rakennuspaikkaa. Osayleiskaavan laatimistyö on keskeytynyt eikä se etene, koska kaavan vahvistava viranomainen ei ole hyväksynyt ajatusta laatia ns. kyläkaava vain yhden kiinteistön alueelle.
Muut suunnitelmat Uudenmaan Ely-keskus on laatinut suunnitelmat valtatie 25:n parantamiseksi. Mikäli parantaminen toteutetaan suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa, tielinja säilyisi nykyisellä paikallaan, mutta Meltolan sairaalan tieliittymä siirtyisi Hankoon päin likimain nykyisen jätevesipuhdistamon kohdalle. Raaseporin Vesi suunnittelee rakentavansa vuosina 2015 2015 uuden runkovesijohdon ja uuden siirtoviemärin valtatie 25:n suuntaisena Karjaan keskustasta Mustiolle. Ne on tarkoitus sijoittaa samaan kaivantoon. Linjaus kulkee valtatie 25:n varrella, pääosin valtatien ja rautatien välissä. Jos siirtoviemäri toteutetaan tällä tavalla, Meltolan sairaalalla on mahdollisuus liittyä sen jälkeen kaupungin viemäriverkostoon. Rakentamissuunnitelmat laaditaan vuoden 2013 aikana. RAKENNUSTEN TIEDOT HUOM. Pinta-alat ovat peräisin myyjän toimittamista laskelmista. Rakennus rakennusvuodet laajuus, m 2 muuta 1. Päärakennus 1929-1930 14 239 2. Ryhmäkoti Hemboet, U-talo 1936 414 3. Rivitalo (2 asuntoa), S-talo 1960 252 vuokrattu 4. Asuintalo (1 asunto), R-talo 1958 124 vuokrattu 5. Asuintalo (2 asuntoa), Ä-talo 1974 280 vuokrattu 6. Asuintalo (2 asuntoa), Ö-talo 1949 100 vuokrattu 7. Asuintalo (19 asuntoa), Z-talo 1968 732 Aravatalo, vuokrattu 8. Asuintalo (2 asuntoa), O-talo 1936 131 ei käytössä 9. Asuinkerrostalo, P-talo 1958 764 ei käytössä 10. Asuinkerrostalo, Q-talo 1958 820 ei käytössä 11. Saunarakennus 1990-luv 77 12. Lämpökeskus 2007 115 13. Hakevarasto 2007 78 14. Työkoneiden varikkorakennus 1960 140 15. Varastorakennus, M-talo 1930-luv 295 16. Vanha ruumishuone 1930-luv 150 Yhteensä 18 711 m 2
Rakennukset ja rakennusosat kartalla
Päärakennuksen tiedot Rakennusvuodet: Kerrosluku: Rakenteet: Julkisivumateriaali: Katto: 1929 1930. Laajennukset: 1936, 1990-luvulla (H-siipi) ja 2007 (G-siipi). V + kellari Teräsbetonia, H-siivessä teräsbetonielementti, seinärakenteet ovat betonia ja tiiltä. Alapohja ja välipohjat ovat betonia. Pääasiassa betonirappaus Harjakatto ja katteena konesaumattu peltikate. Pinta-ala: 14 239 m 2 Lämmitys: Ilmanvaihto: Muuta: Vesikiertopatterit Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, sekä osittainen lämmön talteenotto. Hissejä 9 kpl, Palohälytysjärjestelmä (lämpö- ja savuilmaisimet), 2 dieselgeneraattoria, osittainen kameravalvontajärjestelmä, 6. kerroksessa 50 000 litran vesisäiliö. G-siipi (Björnidet) on osittain laajennettu ja osittain rakennettu kokonaan uudelleen vuosina 2007 2008 ja se on hyvässä kunnossa. H-siipi (lakkautettu terveyskeskus) on rakennettu 1999 ja kunnostettu viimeksi vuonna 2008. H-siipi on rakenteiltaan hyvässä kunnossa ja sisätiloiltaan tyydyttävässä kunnossa. Suurimmassa osassa rakennusta on tehty viime vuosikymmeninä vaihtelevasti saneeraustoimenpiteitä. Rakennuksen kaikki ulkoikkunat on uusittu 1970-luvun lopulla ja vesikatto on uusittu 1980-luvun lopulla. A- ja B-osien kolme hissiä on uusittu vuonna 1987. Rakennus on rakennusteknisesti ja varustukseltaan vaihtelevassa kunnossa ja karkeasti yleistäen tyydyttävässä/välttävässä kunnossa.
Valokuvia kohteesta Näkymä vuodeosastolle 4B Tyypillinen potilasosaston käytävä Kuva potilashuoneesta ja kylpyhuoneesta Kuva pitkäaikaishoidon osastosta Näkymä sisääntuloaulasta Kuva toimistotilasta Näkymä ravintolasalista Näkymä kellaritiloista
Ryhmäkoti Hemboet eli U-talo Rakennusvuosi: 1936 Kerrosluku: Rakenteet: Julkisivumateriaali: Katto: I + II + kellari Betonia ja tiiltä Kivi Tiilikatteinen harjakatto Pinta-ala: 414 m² Lämmitys: Ilmanvaihto: Pintarakenteista: Muuta: Lämpö johdetaan aluelämpökeskuksesta. Rakennuksen toinen puolisko on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla, toisessa puoliskossa on painovoimainen ilmanvaihto. Lattiapinnoitteet ovat enimmäkseen laminaattia ja muovimattoa. Palohälytysjärjestelmänä ovat lämpö- ja savuilmaisimet. Rakennuksen yhteenlaskettu huoneistoala on noin 414 m2. Siinä on ryhmäkotitiloja kahdessa kerroksessa. Alun perin rakennuksessa on ollut kaksi suurta asuntoa pohjaratkaisultaan toistensa pelikuvina. Kummassakin asunnossa on ollut alakerrassa oh+ruokasali+keittiö+wc+eteinen sekä yläkerrassa neljä makuuhuonetta+ aula+kylpyhuone+wc. Myöhemmin asunnoissa on tehty pieniä väliseinä-muutoksia ja huoneluku on hieman muuttunut. Lisäksi rakennuksessa on koko rakennuksen suuruinen kellarikerros, jossa on kaksi autotallia ja varastotilaa. Valokuvia kohteesta:
Rivitalo eli S-talo Rakennusvuosi: 1960 Kerrosluku: Rakenteet: Julkisivumateriaali: Katto: Pinta-ala: Lämmitys: Ilmanvaihto: Pintarakenteista: Muuta: I Betoni ja tiili Tiili Peltikatteinen harjakatto Rakennuksen huoneistoala on noin 252 m2 ja kerrosala 364 kem2 Vesikiertopatteri, lämpö johdetaan aluelämpökeskuksesta Painovoimainen ilmanvaihto Lattiapinnoitteet ovat enimmäkseen laminaattia ja muovimattoa. Rakennus on rakennettu vuonna 1960 sairaalan lääkärien asuintaloksi kahden perheen taloksi. Se on osaksi alkuperäisessä kunnossa, sisätiloja on kunnostettu myöhemmin. Rakennus on vuokrattu asuinkäyttöön. Tilat ovat tyydyttävässä kunnossa ja laatutasoltaan melko vaatimatonta tasoa. Rakennuksen huoneistoala on noin 252 m 2 ja kerrosala 364 kem 2. Rakennuksessa on kaksi tilavaa perheasuntoa (4h+k+wc+kph ja 3h+k+wc+kph, 126 m 2 /asunto) ja kaksi autotallia ja niissä varastot. Valokuva kohteesta:
Asuintalo Lilla Lekaren eli R-talo Rakennusvuosi: 1958 Kerrosluku: Rakenteet: Julkisivumateriaali: Katto: I Tiili Rappaus Tiili, katteena pelti Pinta-ala: 124 m² Lämmitys: Ilmanvaihto: Muuta: Vesikiertopatterit, lämpö johdetaan aluelämpökeskuksesta. Painovoimainen ilmanvaihto Rakennus on rakennettu vuonna 1958 sairaalan ylilääkärin asuintaloksi. Myöhemmin se on ollut päiväkotina. Rakennuksen sisätiloja on kunnostettu myöhemmin. Rakennus on vuokrattu asuinkäyttöön. Rakennuksen tilat ovat tyydyttävässä kunnossa ja laatutasoltaan tavanomaista tasoa. Rakennuksen huoneistoala on noin 124 m2. Rakennuksessa on yksi tilava perheasunto (4h+aula+k+ruokasali+wc+kph, 124 htm2) ja autotalli 18 htm2. Valokuva kohteesta:
Asuintalo eli Ä-talo Rakennusvuosi: 1974 Kerrosluku: Rakenteet: Julkisivumateriaali: Katto: I Betoni ja tiili Tiili ja mineriittilevy Tasakatto, huopakate Pinta-ala: Rakennuksen kerrosala on 300 kem2 ja huoneistoala noin 280 m2. Lämmitys: Ilmanvaihto: Muuta: Vesikiertopatterit, lämpö johdetaan aluelämpökeskuksesta Painovoimainen ilmanvaihto Rakennus on yksikerroksinen ja on rakennettu vuonna 1974 kahden perheen asuintaloksi sairaalan ylilääkäreille. Se on pääosin alkuperäisessä kunnossa, sisätiloja on jonkin verran kunnostettu myöhemmin. Rakennuksessa on pohjaratkaisultaan kaksi samanlaista asuntoa (5h+k+wc+kph, 140 htm 2 ), jotka on molemmat vuokrattu asuinkäyttöön. Rakennuksen tilat ovat tyydyttävässä kunnossa ja laatutasoltaan tyydyttävää tasoa. Rakennuksen kerrosala on 300 kem 2 ja huoneistoala noin 280 m 2. Pihapiirissä on heikkokuntoinen kahden auton autotalli, jossa on lämmönjakohuone. Valokuvia kohteesta:
Asuintalo osoitteessa Högbenintie 49 eli Ö-talo Rakennusvuosi: 1949 Kerrosluku: Rakenteet: Julkisivumateriaali: Katto: Pinta-ala: Lämmitys: Ilmanvaihto: Muuta: II Puu Lauta Taitekatto, katteena peltikatto 120 m2 Vesikiertopatterit, lämpö johdetaan aluelämpökeskuksesta (liitetty aluelämpöverkkoon vuonna 2011) Painovoimainen ilmanvaihto Rakennus on kaksikerroksinen, käsittää kaksi asuntoa ja kaksi sisäänkäyntiä. Se on rakennettu vuonna 1949 asuintaloksi ja on pääosin alkuperäisessä kunnossa, sisätiloja on jonkin verran kunnostettu myöhemmin. Rakennus on vuokrattu asuinkäyttöön kahdelle perheelle. Tulovesijohto on uusittu vuonna 2011. Rakennuksen tilat ovat tyydyttävässä kunnossa ja laatutasoltaan tavanomaista tasoa. Rakennuksen kokonaisala on noin 120 brm 2 ja huoneistoala noin 100 m 2. Alakerran asunto on 2h+k+kph/wc alaltaan noin 60 htm 2 ja yläkerran asunto on 1h+k+kph/wc alaltaan noin 40 htm 2. Pihapiirissä on lisäksi puuliiteri ja maakellari. Valokuvia kohteesta:
Asuinkerrostalo osoitteessa Högbenintie 45 eli Z-talo (FAB Mjölbolsta) Rakennusvuosi: 1968 Kerrosluku: 4 Rakenteet: Julkisivumateriaali: Katto: Pinta-ala: Lämmitys: Ilmanvaihto: Muuta: Betoni ja tiili Betonirappaus Viistokatto ja katteena peltikatto Rakennuksen kerrosala on 742 kem2 ja huoneistoala 732 m2 Vesikiertopatterit, lämpö johdetaan aluelämpökeskuksesta Poistoilmanvaihto huippuimurien avulla Rakennus on pääosin alkuperäisessä kunnossa, sisätiloja on jonkin verran kunnostettu myöhemmin. Rakennuksessa on 19 huoneistoa. Asunnoista on vuokrattu 11 kpl asuinkäyttöön ja kahdeksan huoneistoa on tyhjillään. Asuntojen sisäpuolinen kunto vaihtelee jonkin verran, mutta enimmäkseen ne ovat välttävässä kunnossa ja laatutasoltaan vaatimatonta tasoa. Rakennus vaatisi peruskorjausta. Runkovesijohtoputket kerrosten välillä on uusittu 1990-luvulla ja lämminvesivaraaja on kunnostettu 2011. Valokuvia kohteesta: Kuvat 3 h+k asunnosta Kuvat yksiön keittokomerosta
Asuintalo osoitteessa Vanha tie 24 eli O-talo Rakennusvuosi 1936 Kerrosluku Julkisivumateriaali Katto Pinta-ala Lämmitys Ilmanvaihto Muuta II Rappaus Harjakatto ja katteena peltikatto 131 m2 Sähkö ja uunit Painovoimainen ilmanvaihto Viemäröinti, vesijohto Rakennus on kaksikerroksinen ja on rakennettu vuonna 1936 kahden perheen asuin-taloksi. Rakennuksen huoneistoala on noin 131 m2. Se on pääosin alkuperäisessä kunnossa, sisätiloja on jonkin verran kunnostettu myöhemmin. Rakennuksessa on kaksi asuntoa, joista toinen on ollut käyttämättä noin kolme vuotta ja toinen on ollut käyttämättä noin viisi vuotta. Molemmat asunnot ovat kunnostuksen tarpeessa. Asunnot ovat kaksikerroksisia ja ne käsittävät asuintiloja 2h+k+kph+wc. Rakennus vaatii peruskorjausta. Peltikatto on uusittu 1990-luvulla. Valokuva kohteesta:
Asuinkerrostalo osoitteessa Vanha tie 14 eli P-talo Asuinkerrostalo osoitteessa Vanha tie 6 eli Q-talo Rakennusvuosi: 1958 Kerrosluku: Rakenteet: Julkisivumateriaali: Katto: Pinta-ala: Lämmitys: Ilmanvaihto: Muuta: II Betoni ja tiili Betonirappaus Harjakatto ja katteena peltikatto P-talon huoneistoala on n. 764 m2 ja Q-talon huoneistoala on n. 820 m2 Vesikiertopatterit, lämpö johdetaan aluelämpökeskuksesta Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Nämä kaksikerroksiset rakennukset on molemmat rakennettu vuonna 1958 asuintaloiksi. Pohjoispuolista taloa on laajennettu myöhemmin. Rakennuksissa on kummassakin kolme porrashuonetta. P-talon huoneistoala on noin 764 m2 ja siinä on neljä asuntoa ja 16 erillishuonetta. Q-talon huoneistoala on noin 820 m2 ja siinä on yhdeksän asuntoa ja 10 erillishuonetta. Rakennusten lämmitys voidaan hoitaa vesikiertopattereilla, mutta taloja ei ole lämmitetty viime aikoina. Aluelämpöverkosto ulottuu molempiin rakennuksiin ja menee etelä-puolisen talon kautta edelleen S- taloon. Talot ovat pääosin alkuperäisessä kunnossa. Kaikki asuinhuoneistot ovat nyt tyhjillään. Taloja on käytetty viime vuosina palokunnan savusukeltajien harjoituskohteena. Rakennukset ja kaikki asunnot vaatisivat kokonaisuudessaan peruskorjauksen. Lisäksi erillishuoneita yhdistämällä niistä voisi tehdä pieniä asuntoja. Valokuvia kohteesta: P-talo Q-talo
Saunarakennus Rakennusvuosi Kerrosluku Rakenteet Julkisivumateriaali Katto Pinta-ala Lämmitys Ilmanvaihto Muuta: 1990-luvulla I Höylähirsi Höylähirsi Harjakatto ja katteena peltikatto Rakennuksen kerrosala on 81 kem2 ja huoneistoala noin 77 htm2 Takka Painovoimainen Rakennus sijaitsee Villa Familian kaakkoispuolella. Se on yksikerroksinen, on rakennettu 1990-luvulla ja on pääosin alkuperäisessä kunnossa. Rakennuksessa on sähköistys, takka, vesijohto ja viemäröinti. Rakennus on hyvässä kunnossa ja laatu-tasoltaan tavanomainen. Rakennuksen kerrosala on 81 kem2 ja huoneistoala noin 77 htm2. Rakennuksessa on tilava takahuone, kaksi pukuhuonetta, sauna ja tilava avoterassi. Saunarakennusta käytetään seikkailuradan yhteydessä ja se soveltuu myös kokoustilaksi. Valokuvakohteesta:
Muut rakennukset Lämpölaitos ja hakevarasto Alueelle valmistui vuonna 2007 lämpölaitos, joka käyttää polttoaineena puuhaketta. Laitoksen teho on 1,5 MW. Varajärjestelmänä on öljylämmitys. Lämpölaitosrakennus on betonisokkelille perustettu, teräsrunkoinen ja sen seinät ovat teräslevypintaisia ja lämpöeristettyjä seinäelementtejä. Rakennuksen pintaala on noin 115 m². Sen vieressä sijaitsee betonisokkelille perustettu, teräsrunkoinen, teräslevypintainen ja lämpöeristämätön hakevarasto pintaalaltaan noin 78 m². Rakennusten kunto on hyvä. Työkoneiden varikkorakennus Valtatie 25:n ja rautatien välissä sijaitsee vuonna 1960 rakennettu, voimavirtasähköllä varustettu, betonisokkelille perustettu, puurakenteinen, maalattialla varustettu varastorakennus pinta-alaltaan on noin 140 m². Rakennuksen kunto on välttävä/tyydyttävä. Varastorakennus eli M-talo Valtatie 25:n ja rautatien välissä sijaitsee arviolta 1930-luvulla rakennettu, betonija puurakenteinen, betonisokkelille perustettu, sähköistetty entinen sikalarakennus pinta-alaltaan on karkeasti noin 295 m². Rakennuksessa on kahdeksan autotallia ja varastotilaa. Rakennusta käytetään Meltolan VPK:n toimitilana ja varastotilana. Vanha ruumishuone eli E-talo Valtatie 25:n ja päärakennuksen välissä sijaitsee arviolta 1930-luvulla rakennettu, betoni- ja kivirakenteinen, betonisokkelille perustettu, sähköistetty, vesijohdolla varustettu ja sähkölämmitteinen entinen ruumishuone pinta-alaltaan on karkeasti noin 150 m². Rakennuksessa on ensimmäisessä kerroksessa kappelihuone ja ruumishuone käyttökelpoisine kylmiötiloineen ja kellarikerroksessa varastotilaa. Rakennuksen kunto on tyydyttävä. Muut rakennukset Karjaan Puhelimen vuokraamalla alueella on Karjaan Puhelimen omistama tietoliikennerakennus, joka on rakennettu vuonna 2001. Sen kerrosala on 12 kem 2.
Jätevesiverkosto Meltolan sairaalan alueella on oma jätevesiverkosto, joka johtaa päärakennuksesta ja useasta muusta eri rakennuksesta alueen omaan jätevedenpuhdistamoon. Puhdistamo on käytössä ja sijaitsee sairaalan päärakennuksesta noin 1,2 km lounaaseen valtatie 25:n varressa. Puhdistamo muodostuu karusellipuhdistamosta, kolmesta jätevesialtaasta sekä puurakenteisesta, sähköistetystä, alaltaan noin 20 m2:n suuruisesta pumppaamorakennuksesta. Muut rakennelmat Alueella on sairaalan asfaltoidut ja valaistut paikoitusalueet, vesijohtoverkoston ja jätevesiverkoston lisäksi useaa rakennusta palvelevia muita verkostoja, kuten tieverkosto, sähköjohtoverkosto, alueen ulkovalaistus ja aluelämpöverkosto. Päärakennuksen lounaispuolella sijaitsee kaksi asfalttipintaista tenniskenttää, välttäväkuntoinen minigolfrata ja pallokenttä. Alueen eteläosassa on seikkailurata, johon kuuluu useita rastipisteitä ja niissä sijaitsevia laitteita (mm. köysirata, jättiläiskeinu, köysitikkaat)
Yleistä kiinteistön taloteknisistä järjestelmistä Lämmitys ja lämmönjakelu: Vesijärjestelmät ja liittymät: Viemärijärjestelmät: Sähköjärjestelmät: Ilmanvaihto: Vesikiertopatterit, lämpö johdetaan aluelämpökeskuksesta Raaseporin kaupungin vesijohtoverkko Meltolan sairaalan alueella on oma jätevesiverkosto, joka johtaa päärakennuksesta ja useasta muusta eri rakennuksesta alueen omaan jätevedenpuhdistamoon. Puhdistamo on käytössä ja sijaitsee sairaalan päärakennuksesta noin 1,2 km lounaaseen valtatie 25:n varressa. Puhdistamo muodostuu karusellipuhdistamosta, kolmesta jätevesialtaasta sekä puurakenteisesta, sähköistetystä, alaltaan noin 20 m2:n suuruisesta ja tyydyttäväkuntoisesta pumppaamorakennuksesta. Fortum Oyj:n muuntaja päärakennuksen vieressä. Sähkönsyöttö tulee rakennukseen kahdesta eri suunnasta. Osaan rakennuksen tiloista sähkö tulee suuritehoisella sähkökaapelilla. Varavoimajärjestelmä (2 dieselgeneraattoria.) Koneellinen ilmanvaihto (poisto ja puhallus) sekä osittainen lämmön talteenotto.
Muuta tietoa Hoitokulut Kohteen hoitokulut ovat likimain 870.000 /v eli keskimäärin 3,9 /m2/kk rakennusten yhteenlasketulle huoneistoalalle. Päärakennuksen nykykäyttö / sopimukset Päärakennuksen vuokrausaste on noin 34 %. Päärakennuksen bruttovuokratulot ovat kolmella eri vuokrasopimuksella yhteensä noin 618.000 /v. Loput päärakennuksen tiloista ovat joko omistajan omassa käytössä tai vapaina vuokrattavaksi. Asunnot ja muut rakennukset Kaksi asuintaloa ja kaksi rivitaloa on vuokrattu yksityishenkilöille toistaiseksi voimassa olevilla vuokrasopimuksilla. Taloja on yhteensä neljä ja vuokrattuja asuntoja yhteensä seitsemän. Lämpö sisältyy vuokraan. Bruttovuokratulo on näistä asunnoista sähkömaksut, vesimaksut ja kaapeli TV-maksut mukaan lukien yhteensä 4.968 /kk eli noin 59.600 /v Aravatalosta eli Z-talosta on vuokrattu 11 asuntoa. Talon vuokrausaste on 58 %. Bruttovuokratulo on vesimaksut, kaapeli TV-maksut, autopaikkamaksut ja saunamaksut mukaan lukien yhteensä 3.103 /kk eli noin 37.200 /v. Vapaana vuokrattavaksi on tästä talosta kahdeksan asuntoa. O-talo, P-talo ja Q-talo ovat vapaina ja vaativat saneerausta. Saunarakennus ja työkoneiden varastorakennus ovat omistajan omassa käytössä. M-talo eli autotalli/varastorakennus on osaksi omistajan omassa käytössä ja osaksi Meltolan VPK:n käytössä. Vanha ruumishuone on tällä hetkellä vapaana vuokrattavaksi. Myyntikohteesta ja myyntiprosessista Myyntiesitteen tiedot perustuvat myyjältä, julkisista tilastoista sekä Catellan omasta kiinteistömarkkinoihin liittyvästä tutkimustoiminnasta saatuihin tietoihin. Myyjän ja ostajan vastuut määritellään yksityiskohtaisesti laadittavassa kauppakirjassa, joka tulee olemaan ainoa kohteen myyntiin liittyvä juridisesti sitova asiakirja. Myyjällä ja Catellalla on oikeus vapaasti tarkistaa myyntiprosessin aikana tässä myyntiesitteessä esitettyjä tietoja.
Myyjät pidättävät itsellään oikeuden hylätä esitetyt tarjoukset ja pidättäytyä kokonaan kohteen myynnistä. Myyjät varaavat myös itselleen oikeuden muuttaa myyntiprosessia ja keskeyttää neuvottelut milloin tahansa ennen lopullisen kauppakirjan tai sitovan esisopimuksen allekirjoittamista. Vaikka ensisijainen tarkoitus on etsiä ostajia koko kiinteistökokonaisuudelle varaavat myyjät oikeuden myydä osuutensa erillisillä kaupoilla sekä myös myydä kiinteistöstä eri osia. Tässä myyntiesitteessä esitetyt tiedot ovat potentiaalisille ostajille luottamuksellista informaatiota, jota ei saa luovuttaa ulkopuolisille tahoille. HINTA: Kohde myydään tarjousten perusteella. Kiinnostuneet ostajat voivat myös jättää tarjouksensa myyntikohteen eri osista. Yhteystiedot: Mikko Kantosaari Siiri Eerola Puh. 010 5220 501 Puh. 010 5220 504 GSM 050 44 34 055 GSM 0500 492 011 e-mail: mikko.kantosaari@catella.fi e-mail: siiri.eerola@catella.fi