TILINPÄÄTÖS. Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2013. Dnro 465/24/2014

TILINPÄÄTÖS Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2013 Dnro 465/24/2014

1 (60) Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Johdon katsaus... 2 1.2. Vaikuttavuus... 3 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus... 3 1.2.2. Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 6 1.3. Toiminnallinen tehokkuus... 10 1.3.1. Toiminnan tuottavuus... 10 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus... 12 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 15 1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 16 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta... 17 1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 17 1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 26 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 29 1.6. Tilinpäätösanalyysi... 32 1.6.1. Rahoituksen rakenne... 32 1.6.2. Talousarvion toteutuminen... 33 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma... 34 1.6.4. Tase... 36 1.6.5. Mavin kautta maksetut tuet... 37 1.6.6. Mavin IT-toiminta... 40 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 41 1.8. Arviointien tulokset... 41 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 42 2. Talousarvion toteutumalaskelma... 45 3. Tuotto- ja kululaskelma... 51 4. Tase... 52 5. Liitetiedot... 53 6. Allekirjoitus... 60

2 (60) 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vuoden 2013 aikana Maaseutuvirasto panosti johdonmukaisesti toiminnassaan strategiansa mukaisiin painopistealueisiin: maatalouspolitiikan uudistusten toimeenpanon valmisteluun sekä maataloushallinnon sähköistämiseen. Vuonna 2013 jatkettiin EU:n maatalouspolitiikan, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä niihin kytkeytyvien kansallisten tukien uudistusten toimeenpanon valmistelua mm. laajamittaisilla tietojärjestelmäuudistuksilla. Tammikuussa 2013 varmistui, että uudistetun maatalouspolitiikan toimeenpano alkaa vuoden 2015 alussa, jolloin vuonna 2014 toimeenpantaisiin siirtymäkauden järjestelmiä. Vuoden aikana alkoi suunnitelmallinen työ nykyisen ohjelmakauden sulkemiseksi. Tietojärjestelmien uudistamisen yhteydessä on jatkettu prosessien ja palveluiden sähköistämistä. Pinta-alatukien haku toteutettiin keväällä 2013 viidettä kertaa; tuloksena 56 prosenttia sähköisiä hakemuksia. Enemmistö viljelijöistä käyttää siis sähköisiä palveluja. Sähköisen arkiston kehittämiseen panostettiin edelleen ja se otettiin käyttöön kevään viljelijätukihaussa. Mavin internetsivuston (mavi.fi) uudistamistyö saatiin päätökseen ja uusi sivusto avattiin käyttöön marraskuussa. Lisäksi Mavi on osallistunut maaseutuverkoston ja maaseudun kehittäjien yhteisen tiedonvälityskanavan (maaseutu.fi) uudistamiseen; uusi sivusto otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Viraston uudistettu strategia hyväksyttiin helmikuussa 2013. Uudistetun strategian mukaisesti suunnittelukaudella 2013 2017 kirkastetaan viraston ydintehtäviä ja tärkeimpiä päämääriä: tarkoituksena on keskittyä asiakaslähtöisen ydintoiminnan hiomiseen sekä asiantuntijuuden syventämiseen. Viraston uuden strategian hyväksymisen jälkeen käynnistettiin henkilöstöstrategian päivitys. Päivitys tehtiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa, ja päivitetty strategia hyväksyttiin joulukuussa 2013. Henkilöstöstrategian uudistamisen lisäksi vuoden aikana päivitettiin myös viestintästrategia. Vuoden 2013 aikana Mavi osallistui aktiivisesti erityisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toisen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman seurantahankkeen Elman valmistelutyöhön. Hankkeen tavoiteasetanta muuttui kesän 2013 aikana. Hankkeessa kootaan yhteen MMM:n hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämistehtäviä sekä niitä lähellä olevia tuki- ja tutkimustehtäviä. Lisäksi virastossa aloitettiin valtionhallinnon yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon toimintamallin ja tietojärjestelmän Kiekun käyttöönottoon valmistautuminen ja toimialariippumattomien ICT-palveluiden yhteenkokoamiseen varautuminen. Syksyllä 2012 ilmenneet poikkeukselliset luonnonolosuhteet pitkittyneine sateineen ja niistä aiheutuvine tulvineen saivat jatkoa nopeammin kuin aavistettiinkaan: keväällä 2013 laaja-alaiset tulvat aiheuttivat jälleen vahinkoja ympäri Suomea. Vahinkoihin liittyvien korvaushakemusten käsittely jatkui Mavissa ja kiireelliseen työhön irrotettiin resursseja. Vuoden 2013 loppupuoliskolla ryhdyttiin valmistelemaan ministeriössä toimivan maaseutuverkostoyksikön siirtoa vuoden 2014 alusta lähtien Maaseutuvirastoon. Verkoston toiminnan katsottiin hyötyvän synergiasta, jota Maviin liittäminen tuo mukanaan. Valmisteleva työ onnistui hyvin ja toiminta viraston sisällä yhtenä maaseutuelinkeino-osaston yksikkönä on alkanut onnistuneesti. Toimintamenomäärärahan käytössä pysyttiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa mittavista investoinneista tietojärjestelmien kehittämisprojektit huolimatta. Vuodelle 2014 siirtyvä määräraha jäi jonkin verran arvioitua suuremmaksi, mikä on helpottanut kuluvan vuoden toiminnan suunnittelua ja kehittämisprojektien eteenpäin viemistä. Siirtomäärärahan tason taustalla onkin ollut mm. CAPvalmistelun (CAP = Common Agricultural Policy) hidastuminen, mistä syystä tietojärjestelmäprojek-

3 (60) tit eivät ole edenneet alkuperäisissä aikatauluissaan ja arvioissaan. Projektien määrärahatarve onkin siirtymäkauden johdosta siirtynyt osin arviolta noin vuodella eteenpäin. Henkilöstön työtyytyväisyys pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ollen 3,59 (2012: 3,63). Edelleen vastausprosentti kasvoi vuoden 2012 jo korkeasta 85 prosentin tasosta 88 prosenttiin. Mavissa otettiin käyttöön syksyllä 2013 esimiesbarometri, johon vastasi hienosti 80 prosenttia henkilöstöstä. Tuloksena oli arvosana 3,75 viraston esimiestyölle. Sekä työtyytyväisyysindeksin että esimiestyöbarometrin tuloksia voidaan pitää hyvin onnistuneina tilanteessa, jossa viraston henkilöstöä on työllistänyt merkittävästi CAP-uudistus, uuden maaseutuohjelman valmistelu ja vanhan ohjelmakauden sulkeminen. Lähivuosien tekemistä virastossa leimaavat uudistetun politiikan ja maaseutuohjelman onnistunut toimeenpano, mittavien tietojärjestelmien uudistustyön loppuunsaattaminen sekä asiointipalveluiden ja hallinnon prosessien sähköistämisen edistäminen. Samalla on sitouduttu valtionhallinnon ja hallinnonalan yhteisiin kehittämishankkeisiin, jotta ne voidaan viedä läpi onnistuneesti. Kehittämistyössä joudutaan ottamaan huomioon valtiontalouden kehitysnäkymät ja viraston käytettävissä olevat resurssit. Toiminnassa ja henkilöstösuunnittelussa on huomioitava lisäksi mm. tuottavuusohjelman mukaiset vähennysvelvoitteet. Henkilöstö ja sen työtyytyväisyys, -viihtyvyys ja -hyvinvointi ovatkin keskeisessä roolissa tulevien vuosien toiminnan onnistumisessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on maataloushallintoa koskeneessa tarkastuskertomuksessaan todennut, että Suomessa on mutkikas, mutta toimiva maataloustukien hallinto. Merkittäviin rahoitusoikaisuihin johtaneita virheitä ei ole ollut, ja tältä osin järjestelmä toimii hyvin. Maaseutuvirasto on vuoden 2013 aikana suoriutunut hyvin tehtävistään ja täyttänyt sille asetetut tulostavoitteet osaavan henkilöstönsä ansiosta. 1.2. Vaikuttavuus 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus Mavi tukee osaltaan maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti. Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön välisessä vuoden 2013 tulossopimuksessa sovittiin viraston vaikuttavuuden, toiminnallisen tehokkuuden, tuotosten ja laadunhallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan tulostavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty koko virastoa koskevat, lähinnä toiminnan vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet, niitä kuvaavat mittarit, toimenpiteet tai tehtävät sekä tavoitteiden toteumat. TAVOITE 1. EU:n maatalouspolitiikan siirtymäkauden mukaiset tukijärjestelmät ovat toimeenpantavissa vuoden 2014 alusta. Uuden yhteisen EU:n maatalouspolitiikan ja uuden maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanon valmistelu siten, että politiikan toimeenpano voi alkaa onnistuneesti vuoden 2015 alusta. MITTARI / TOIMENPIDE / TEH- TÄVÄ Valmistellaan 2014 siirtymäkauden toimeenpano. Valmistaudutaan siirtymäkaudesta johtuviin mahdollisiin erityisjärjestelyihin mm. tietojärjestelmien ja raportoinnin osalta. Valmistellaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta johtuvat tukijärjestelmämuutokset sekä valmistaudutaan uuden ohjelmakauden toimeenpanon vaatimiin KOKO VUODEN 2013 TILANNE = TOTEUMA Ministeriön CAP-työryhmissä ja uuden kauden hallintomallia suunnittelevassa työryhmässä pyrittiin aktiivisesti vaikuttamaan asioiden valmisteluun ja tuomaan toimeenpanon näkökulmaa esiin sekä vaikuttamaan hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tukijärjestelmien yksinkertaistamiseksi. Maatalouspolitiikan uudistukseen osallistuttiin tiiviisti sekä kansallisella että EU-tasolla. Säädösesityksistä laadittiin lausuntoja annetuissa

4 (60) muutoksiin ja uudistuksiin. Toteutetaan tietojärjestelmien uudistamisprojekteja (Tukisovellus ja Hyrrä). Aikataulutetaan uudestaan tietojärjestelmien uudistamisprojektit. Tehdään yhteistyötä ministeriön kanssa maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvän koulutuksen ja viestinnän suunnittelussa. Tietojärjestelmien kehittämisessä varaudutaan siihen, että uudella ohjelmakaudella kerätään hanke-, yritys- ja rakennetukien seurantatiedot sähköisesti. Virasto osallistuu ja vaikuttaa uuden politiikan mukaisten toimeenpanoasetusten sisällön käsittelyyn EU-tasolla. Lisäksi osallistutaan kansallisiin tukijärjestelmiin liittyvään valmisteluun ja valmistaudutaan toteuttamaan sen mukanaan tuomat muutokset toimeenpanoon. Mavi vaikuttaa omalta osaltaan ohjelman toteutukseen vaikuttavien säädösten uudistuksen sisältöön EU- ja kansallisella tasolla. aikatauluissa. Lakiluonnoksia, EU-asetuksia ja ohjelmaluonnosta kommentoitiin. Uuden maaseutuohjelman valmisteluun osallistuttiin asiantuntijoina. Tietojärjestelmäuudistukset etenivät suunnitelmien mukaisesti. CAPin toimeenpanon siirtyminen vuodella eteenpäin on kuitenkin vaikuttanut jonkin verran tietojärjestelmäprojektien aikatauluihin ja kustannusarvioihin. Ensimmäinen uuden Tukisovelluksen versio otettiin viranomaiskäyttöön keväällä 2013. Maatilarekisterin päivitys toteutettiin syksyllä 2013; kunnat aloittivat päivitettyjen tietojen tallennuksen uuteen Tukisovellukseen. Maaseudun kehittämisohjelman lausunto laadittiin maaseutuelinkeino- ja valvontaosaston yhteistyönä. Ohjelmaan sisällytettävä toimenpiteiden todennettavuutta ja valvottavuutta koskeva arvio valmistuu helmikuun 2014 aikana. Todentamisviranomaisen uusintavalvontojen organisointia suunniteltiin ja esitetyt resurssit saatiin työn suorittamiseen. Mavi toimittaa säännöllisesti ja oikeaaikaisesti tietoa kansallisten säädösten muutostarpeisiin ja uusien säädösten valmisteluun, jotta turhilta säädöskorjauksilta vältyttäisiin. Mavi ja MMM tekevät yhteistyössä vuoden 2013 aikana horisontaaliasetuksen artiklan 69 mukaisen ennakkoarvion maaseutuohjelman valvottavuudesta ja todennettavuudesta. Politiikkauudistukseen liittyvän koulutuksen ja viestinnän valmistelu aloitettiin yhteistyössä ministeriön kanssa. Viraston sisäisesti CAP-uudistuksen valmistelua edistettiin mm. ydinprosessiryhmissä, tietojärjestelmäprojekteihin liittyvissä projekti- ja ohjausryhmissä sekä prosessien eri osista koostuvissa muissa asiantuntijaryhmissä. Uuden rahastokauden tehtävien organisointi ja resursointi suunnitellaan vuoden 2013 aikana uuden ohjelmakauden vaatimusten edellyttämällä tavalla. Mahdollisesti tarvittavat budjettimuutokset valmistellaan talousarvioon. 2. Vanhan ohjelmakauden 2007 2013 sulkeminen etenee aikataulussa ja onnistuneesti. Valmistaudutaan meneillään olevan ohjelmakauden sulkemiseen aikataulusuunnitelman mukaisesti. Varmistetaan tulosohjauksen keinoin ELYkeskusten vastuulla olevien ohjelman toimeenpanoon/sulkemiseen liittyvien toimien toteuttaminen menestyksellisesti. Mavin sulkemistyöryhmä sekä yhteistyöryhmä MMM-Tike-Mavi (aloittaneet työnsä 2012) valmistelevat ohjeen hallinnon sisäiseksi työohjeeksi sekä aikataululiitteen tulevista ohjelmakauden sulkemiseen liittyvistä toimista: ohje valmis tammikuussa 2013. Mavin sulkemistyöryhmä valmistelee ohjeen ELY-keskuksille, toimintaryhmille ja asiakkaille (asiantuntija-apuna MMM-Mavi-Tike työryh-mä): ohje valmis helmi maaliskuussa 2013. Tuen saajille valmisteltiin yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön kanssa tiedote kauden päättymisestä ja sulkemisesta. ELYkeskukset toimittivat tiedotteen tuen saajille tuki- ja maksupäätösten yhteydessä. Ohjelmakauden sulkemiseen valmistauduttiin aikataulusuunnitelman mukaisesti. Sulkemista käsiteltiin työryhmissä ja sulkemisen osalta on järjestetty koulutuksia. Sulkeminen ja siihen liittyvät toimenpiteet on otettu esille säännöllisesti ELY-keskusten kanssa järjestetyissä kokouksissa. Hallinnon sisäinen ohje valmistui syksyllä 2013. Komission sulkemisohjeistukseen on tutustuttu. Alaisen hallinnon koulutus ja neuvonta, kaksipäiväiset koulutustilaisuudet keväällä ja syksyllä 2013, lisäksi tietoiskut ja koulutus muiden yhteistyötapaamisten yhteydessä, painopistealueina sulkemistoimenpiteet ja

5 (60) 3. Sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämisessä vuonna 2013 toteutetaan sähköinen päätukihaku, viljelijöiden Vipu-palvelun uudistaminen, sähköisen arkiston käyttöönotto viljelijätukihakemusten osalta, mavi.fi-sivuston uudistaminen sekä käyttövaltuuksien haku sähköisesti. varautuminen onnistuneeseen ohjelmakauden sulkemiseen. Mavi kehittää sähköisiä palveluitaan painopisteen siirtyessä yhä enemmän hallinnon prosessien sähköistämiseen. Sähköinen päätukihaku avautuu 19.3.2013. Tavoitteena on sähköisten hakemusten osuus 70 %. Palvelua kehitetään saadun palautteen perusteella. Uusitaan viljelijöiden Vipu-selailupalvelu. Palvelu otetaan käyttöön 6.2.2013 lähtien. Samana ajankohtana avautuu eräiden eläinpalkkioiden sähköinen haku, karttakorjausten teko sekä perus- ja kasvulohkotietojen täyttömahdollisuus. Kunnissa otetaan käyttöön sähköinen arkisto koko maassa sähköisesti palautettujen viljelijätukihakemusten osalta. Arkiston käyttöönottoa markkina- sekä yritys-, hanke- ja rakennetukien osalta selvitetään. Uudet tietojärjestelmät kehitetään toimimaan sähköisen prosessin mukaisesti. Mavi.fi palvelua uudistetaan tukemaan sähköistä asiointiprosessia. Tukiin liittyvien tietojärjestelmien käyttövaltuudet haetaan uuden pääsynhallintajärjestelmän kautta sähköisesti. Tuki- ja maksatusjärjestelmien tuottamat raportointitiedot yhdistetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi sähköisen prosessin avulla. Uudistunut Vipu-palvelu otettiin käyttöön 6.2.2013. Sähköinen pinta-alatukien haku avattiin 19.3.2013 ja se suljettiin 30.4.2013; tuloksena 56 % sähköisesti tukea hakeneita tiloja. Uuhipalkkion hakemuksista sähköisiä oli 39 % ja kotieläintuen ennakoista 40 %. Sähköisten tilojen osalta asiankäsittelyssä muodostuvat asiakirjalliset tiedot on kaikissa kunnissa Ahvenanmaata lukuunottamatta otettu talteen sähköiseen arkistoon (yksinomaan sähköisessä muodossa) kevään 2013 viljelijätukihausta alkaen. Arkiston sähköistäminen on otettu kuntien yhteistoimintaalueilla myönteisesti vastaan. Muiden tukijärjestelmien osalta valmistellaan sähköiseen arkistointiin siirtymistä. Täyttöopas päätettiin lopettaa. Valtaosa tiedoista lisättiin lomakkeiden liitteiksi Suomi.fipalveluun ja loput yhdistettiin hakuoppaaseen. Tukihaun siirtyminen verkkoon vähensi selvästi paperilomakkeiden ja painettujen oppaiden tarvetta. Hakuoppaiden painosmäärä väheni 19 000 kpl, kun painettu tukihakumateriaali postitettiin vain niille, jotka olivat sen tilanneet vuoden 2012 haun yhteydessä. Tietojärjestelmien (Hyrrä, Tukisovellus, Nekka) uudistamisprojekteissa on huomioitu sähköiset asiointimahdollisuudet sekä hallinnon prosessien sähköistäminen. Uudistettu mavi.fi-sivusto otettiin käyttöön marraskuussa 2013. Pääsynhallintajärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2013. Järjestelmän kautta haetaan ydintoiminnan tietojärjestelmien käyttövaltuudet sähköisesti. Tietojärjestelmät siirtyvät pääsynhallinnan alaisuuteen asteittain. Vuonna 2013 Mavin verkkosivuilla julkaistiin tiedot Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta vuonna 2007-2013 rahoitetuista maaseudun kehittämishankkeista (hankerekisteri). Raportointijärjestelmien kehittämisessä vuoden aikana edettiin Tukisovellus- ja Hyrrä- DW-projekteissa sekä käynnistettiin Nekka- DW:n kehittämisprojekti. 4. Euroopan unionin puutavara-asetuksen (EUTR) toimeenpanossa EUlainsäädännön soveltaminen aloitetaan vuonna 2013 onnistuneesti siten, että laaditaan alustava tarkastussuunnitelma ja aloitetaan suunnitelman mukaiset tarkastukset. Mavi toimii Suomessa asetuksen mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. Mavi hoitaa vuonna 2013 asetuksen mukaisia toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvia tehtäviä. EU-lainsäädäntöä aletaan soveltaa 3.3.2013 lähtien; kansallista lainsäädäntöä tullaan soveltamaan myöhemmin. Laaditaan alustava toimintasuunnitelma 3.3.2013 mennessä. Aloitetaan EU:n puutavara-asetuksen mukaiset tarkastukset vuonna 2013. Selvitetään mahdollisuudet järjestää sähköi- Toimintasuunnitelma laadittiin tavoitteen mukaisesti. Tarkastuksia ei aloitettu vuonna 2013, koska kansallinen lainsäädäntö valmistui vasta 13.12.2013. Tarkastuksiin on valmistauduttu ja laadittu mm. tarkistuslistat. Sähköisen käyttöyhteyden selvitys tehty, ei rahoitustarvetta. Käyttö-oikeushakemus tehtiin 28.5.2013 ja oikeudet saatiin Suomen Metsäkeskukselta 4.7.2013.

6 (60) nen yhteys Suomen metsäkeskuksen metsälain valvontajärjestelmään. Selvitetään yhteyden rakentamisen mahdollinen rahoitustarve. 5. Peltolohkorekisterin ajantasaistusprosessin nopeuttaminen suunnitelmien mukaisesti siten, että ajantasaistetaan vuoden aikana tavallista suurempi peruslohkomäärä. 6. Satovahinkokorvausten maksaminen voidaan aloittaa huhtikuun alkuun mennessä, joten ne on pääosin maksettu korvausten saajille huhtikuun puoliväliin mennessä (15.4.2013). Tulvavahinkokorvaushakemukset on käsitelty kesäkuun loppuun mennessä (30.6.2013). Nopeutetaan prosessi komission suosittamalle tasolle, vuoden mittaiseksi. Nopeuttaminen tarkoittaa ajantasaistettavien lohkojen määrän nostamista vuosina 2012 2013. Korvaushakemusten käsittelyssä ja korvausten maksatuksessa edetään siten, että satovahinkokorvausten maksaminen voidaan aloittaa huhtikuun alkuun mennessä ja tulvavahinkokorvaushakemukset saadaan käsiteltyä kesäkuun loppuun mennessä. Tulvavahinkokorvaushakemuksia käsitellään siten, että ministeriölle voidaan toimittaa riittävät tiedot maataloustuotannolle aiheutuneista tulvavahingoista notifikaatiotarpeen arvioimiseksi 15.2.2013 mennessä. Peltolohkorekisterin ajantasaistusprosessi on nopeutettu suunnitelmien mukaisesti. Esivalinta on päättynyt ja digitoinnit valmistuvat helmikuun 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2012 myönnetyistä satovahinkokorvauksista oli maksettu yli 98 % 15.4.2013 mennessä (osuus laskettu euroista). Maksaminen aloitettiin 22.3.2013. Vuoden 2012 tulvavahinkokorvaushakemukset käsiteltiin kesäkuun loppuun mennessä ja arvioitu korvausmäärä ilmoitettiin MMM:lle kesäkuussa. Korvausten maksu aloitettiin yksityistalouksien vahingoista 11.9. ja yritys- ja maatalousvahingoista 30.10.2013. 1.2.2. Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Mavin kautta maksettavien kansallisten ja EU-tukien tarkoituksena on mm. turvata maatalous- ja puutarhatuotannon kannattavuus ja jatkuvuus sekä tuotannon harjoittaminen kestävästi ja ympäristöystävällisesti, maataloustuotteiden hintatason vakauttaminen ja EU:n markkinoiden tasapainon sääteleminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen, tuotteiden ja elintarvikkeiden laadun parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen. Mavin toimintakertomuksessa on arvioitu siirtomenojen vaikuttavuutta virastolle tilijaottelussa osoitettujen siirtomenomomenttien osalta. Siirtomenomomentti: 30.01.40. Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 76 017 euroa Bioenergiantuotannon avustukset -momentilta maksetaan Maatilojen energiaohjelmaan kuuluvaa maatilan energiasuunnitelmatukea. Tukijärjestelmän tavoitteena on toteuttaa kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa edistämällä energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä maataloudessa. Toiminnan tuloksellisuus: Maatilan energiasuunnitelmatukea maksettiin vuonna 2013 noin 30 000 euroa enemmän kuin vuonna 2012. Maatilojen energiaohjelmaan liittyi vuonna 2013 yhteensä 95 tilaa, kun vuonna 2012 liittyneitä tiloja oli 82. Nyt voidaan todeta, ettei maatilojen energiaohjelma ole saavuttanut viljelijöiden keskuudessa sellaista suosioita, jota alun perin toivottiin. Tukimäärät ovat hieman vaihdelleet vuosittain, mutta varsinaisia piikkejä niissä ei ole havaittavissa. Siirtomenomomentit: 30.10.61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) käyttö 70 082 713 euroa ja 30.10.62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) käyttö 60 193 624 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoja on käytetty sangen tehokkaasti vuoden 2013 aikana. Tuhansia yrityksen investointi-, kehittämis- ja aloittamishankkeita, koulutushankkeita ja Leader-toimenpiteitä toteuttavia hankkeita on käynnistynyt lisää. Erityisesti laajakaistavaltuuksien käyttö on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Toiminnan tuloksellisuus: Tuloksena on maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen, uusien yritysten käynnistyminen, yritysten liikevaihdon ja menestyksen pa-

7 (60) rantuminen, matkailutulojen kasvu sekä maaseudulla asumisen edellytysten paraneminen monin tavoin. Laajakaistahankkeiden määrän kasvu on tästä yksi esimerkki. Tuloksia mitataan hankekohtaisilla tulos- ja tuotosindikaattoreilla. Vuotta 2013 koskevat indikaattoritiedot ovat saatavilla vuoden 2014 maaliskuussa. Siirtomenomomentti: 30.20.40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 508 853 614 euroa Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki täydentää EU:n tukijärjestelmiä. Se turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä, tuotannon kannattavuutta ja maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Kansallisten tukien osuus vuoden 2012 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukaisesta kokonaistuotosta oli noin 12 %. Maatalouden tuotto kasvoi vuodesta 2011, mutta yrittäjätulon määrä aleni edelleen. Maataloustuotannon määrä pysyi samalla tasolla. Toiminnan tuloksellisuus: Kansallista tukea maksettiin lähes kaikille tiloille (n. 57 000 tilaa). Vuonna 2013 maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksettiin lähes 509 milj. euroa, joka on aiempia vuosia vähemmän. Vähennys johtuu määrärahan pienenemisestä ja tuensaajien lukumäärän vähenemisestä. Siirtomenomomentti: 30.20.41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 523 245 713 euroa Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan EU-tulotuella. Siihen kuuluvien suorien tukien ehtona on myös ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. EU-tulotuen osuus vuoden 2012 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli hieman yli 10 %. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU-komission avaamiin maataloustuotteiden vientijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin kuten koulumaitotukeen. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea maksettiin runsaalle 57 000 tilalle yhteensä n. 519 milj. euroa. Tämä on n. 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Merkittävin tekijä alenemiseen on rahoituskurin soveltaminen. Rahoituskuria sovellettiin tukivuoden 2013 suoriin tukiin. Pidätys tehtiin ennen tuen maksamista tilalle myönnettyjen suorien tukien yhteenlasketun määrän 2000 euroa ylittävältä osalta. Leikkausprosentti oli 2,453658. Rahoituskurin vaikutus vähenemiseen oli n. 10,8 miljoonaa euroa. Tilatukioikeudet ja tukikelpoinen pinta-ala kohtasivat edelleen edellisvuotta huonommin tilatasolla, jonka vuoksi tilatukea jää vuosittain maksamatta. Tämä raha hyödynnetään osittain käyttämättömien EU-varojen kautta tuotantosidonnaisiin suoriin tukiin. Muita syitä vähenemiseen oli mm. se, että EU:n siementuotannon tuki timoteille siirtyi osaksi tilatukea vuonna 2012. Vuonna 2012 maksettiin tukivuoden 2011 siementuotannon tuki timoteille sekä vastaava määrä tukivuoden 2012 tukea uudessa muodossa osana tilatukea. Vuonna 2013 maksettiin pelkästään tilatukea. Lypsylehmäpalkkion kansallinen osuus korvattiin tilatuesta leikatulla rahalla tukivuonna 2013. Osa tukivuoden 2013 lypsylehmäpalkkiosta maksetaan vasta vuonna 2014. Aiemmin vastaava rahasumma on maksettu tilatuen kautta tukivuoden joulukuussa, joten myös tästä syystä EU-tulotuen kokonaiskäyttö väheni. Tärkkelysperunapalkkiota maksettiin n. 900 000 euroa edellisvuotta enemmän, mikä johtui tukiehtojen muutoksesta. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin neljä miljoonaa euroa vuonna 2013. Markkinatukien osalta momentin ainoa käyttökohde oli EU:n koulumaito-ohjelma, jossa tuen määrä on hieman noussut vuodesta 2012. Siirtomenomomentti: 30.20.42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 9 265 152 euroa Satovahinkokorvauksia maksetaan satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) perusteella. Vuonna 2013 maksettiin korvaukset vuonna 2012 tapahtuneille vahingoille. Vuonna 2012 oli vaikeat sääolosuhteet ja satovahinkoja aiheuttivat erityisesti runsaat sateet ja niiden aiheuttamat tulvat. Korvausten määrää nostivat myös perunanviljelyalueelle sattuneet vahingot. Toiminnan tuloksellisuus: Satovahinkokorvausta haettiin noin 55 000 hehtaarille vuonna 2012 tapahtuneista vahingoista. Korvauksia maksettiin noin 9,2 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä satovahinkoja maksetaan keskimäärin/vuosi. Siirtomenomomentti: 30.20.43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö 324 527 999 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta:

8 (60) Ympäristötukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuen osuus vuoden 2012 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 7 %. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ei-tuotannollisia investointeja ovat monivaikutteisen kosteikon perustaminen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Monivaikutteisilla kosteikoilla edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla, parannetaan linnuston elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä ja lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä. Samalla edistetään riista-, kala- ja raputaloutta ja maaseutumaiseman hoitoa. Arvokkaiden perinnebiotooppien tavoitteena on maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen kunnostamalla perinnebiotoopeilla esiintyvää monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvää maaseudun kulttuuriperintöä ja maisemallisten arvojen parantaminen. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden ympäristötukea maksettiin vuonna 2013 n. 52 700 tilalle. EU-osuus momentin menoista oli n. 91 miljoonaa euroa, eli hieman yli 28 %. Eläinten hyvinvoinnin tukea maksettiin vuonna 2013 n. 5 700 tilalle. Momentin käytön väheneminen vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 johtuu pääosin siitä, että osa maatalouden ympäristötukien maksusta siirtyi vuoden 2014 keväälle. Perustoimenpiteiden, lisätoimenpiteiden ja lietelannan sijoittaminen peltoon -erityistuen osalta 25 % maksusta suoritetaan vuoden 2014 keväällä. Vuonna 2013 haettuja ympäristötuen erityistukisopimuksia jäi keskeneräisiksi 65 kpl ja noin 158 000 euron edestä. Kyseisiin sopimuksiin tehdään päätökset vuonna 2014. Siirtomenomomentti: 30.20.44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 420 400 868 euroa Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Luonnonhaittakorvauksen osuus vuoden 2012 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli vajaat 8 %. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin n. 54 200 tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 118 milj. euroa. Siirtomenomomentti: 30.20.45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 98 387 393 euroa Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä tilanpidon jatkajalle tai toisten maatilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut 1990-luvun puolivälistä lähtien noin neljällä vuodella nykyiseen 51 vuoteen. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien viljelijöiden vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 annettiin luopumistuesta 605 etukäteispäätöstä. Luopumistuen alkamispäätöksiä annettiin yhteensä 460 kpl, yhteensä 689 luopujalle. Alkamispäätöksistä 4 koski porotaloudesta luopumista, 372 sukupolvenvaihdoksia, 64 lisämaakauppoja ja 20 lisämaavuokrauksia. Lisämaaluovutuksissa pellot luovutetaan usein osissa useammalle luovutuksensaajalle. Maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 18 219 henkilöä, joista 4 702 oli luopumistuen saajia ja 13 517 luopumiseläkkeen saajia. Siirtomenomomentti: 30.20.46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 1 528 632 euroa EU:n mehiläishoito-ohjelma (30.20.46.1) on joka kolmas vuosi kansallisesti laadittava EU-osarahoitteinen ohjelma, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään mehiläistuotteiden tuotantoa ja kauppaa. Mehiläishoito-ohjelma laaditaan läheisessä yhteistyössä mehiläishoitoalan edustavien järjestöjen ja osuuskuntien kanssa ja ohjelmalla on yksi tukea saava toteuttaja. Vuonna 2013 edellinen kolmevuotiskausi päättyi ja uusi alkoi syyskuussa 2013. Maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen (30.20.46.3) avustuksella tuetaan kokonaan kansallisista varoista yhdis-

9 (60) tysten ja yritysten 1 3-vuotisia hankkeita, joilla mm. edistetään maataloustuotteiden menekkiä, tietämystä laadukkaista maataloustuotteista, ruokakulttuurista tai terveellisistä ruokailutottumuksista. Hanke voidaan toteuttaa esim. mainontana, tiedottamisena, selvityksinä tai koulutuksena. Tiedotushankkeissa kansallinen avustus on korkeintaan 90 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista ja mainontahankkeissa 50 %. Vuonna 2013 käynnissä oli 15 hanketta. EU:n osarahoitteisella maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämistuella (30.20.46.4) tuetaan alaa edustavien järjestöjen 1 3- vuotisia tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia, joiden avulla pyritään lisäämään kansalaisten tuotetietämystä ja tuotteiden kulutusta. EU osallistuu rahoitukseen 50 %:n, Suomen valtio 20 %:n ja järjestö itse 30 %:n rahoitusosuudella ohjelman hyväksyttävistä kustannuksista. Vuonna 2013 käynnissä oli yksi (huhtikuussa 2013 päättyvä) maitotuotteisiin liittyvä ohjelma. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 mehiläishoitotukea maksettiin 201 190,90 euroa, josta 100 595,47 euroa oli kansallista tukea ja 100 595,43 euroa EU:n tukea. Vuonna 2013 maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen tukea maksettiin yhteensä 1 237 942,63 euroa. Vuonna 2013 EU-osarahoitteista menekinedistämistukea maksettiin 89 498,45 euroa, josta kansallisen tuen osuus 19 260,82 euroa ja EU-osuus 48 152,04 euroa. ALV:n palautuksen osuus oli 22 085,59 euroa. Siirtomenomomentti: 30.20.48. Puutarhatalouden ja sokerin tuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) käyttö 1 873 663 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tuottajaorganisaatiot ovat tuottajien muodostamia markkinointiyhteenliittymiä, jotka auttavat jäseniään muun muassa tuotannon suunnittelussa, markkinoinnissa ja viljelymenetelmien kehittämisessä. Toimintaohjelmille, joilla kehitetään tuottajaorganisaatioiden toimintaa, maksetaan EU:n tukea (50 % toteutuneista, hyväksytyistä kuluista). Suomessa tukea maksetaan vain hedelmä- ja vihannesalan tuottajille. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotukea maksettiin 1 837 663,05 euroa kolmelle tuottajaorganisaatiolle, joilla on hyväksytty toimintaohjelma. Siirtomenomomentti: 30.20.49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 11 251 114 euroa Lainojen korkotason alentamisella tuetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia. Lainamuotoinen tuki investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukeen myönnetään korkotukilainaan liittyvänä korkotukena. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on vuonna 2013 tehdyn lain muutoksen jälkeen enintään kolme prosenttiyksikköä ja aiemmin myönnetyissä enintään neljä prosenttiyksikköä. Toiminnan tuloksellisuus: Korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2012 lopussa 1 655 811 385 euroa, vuonna 2013 uusia korkotukilainoja myönnettiin 209 179 656 euroa, nuoren viljelijän tilanpidon aloittamista varten 526 kpl (68,9 milj. euroa) ja maatalouden investointihankkeisiin 999 kpl (140,3 milj. euroa). Momentin 30.20.49 menot laskivat noin 7,3 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Pääsyy tähän on ollut yleinen korkotason lasku, jolloin korkotukimenot (korkotuen osuus kokonaiskorosta) ovat laskeneet. Siirtomenomomentti: 30.40.41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 274 561 euroa Vuonna 2012 tapahtuneiden hirvieläinten maataloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaukset maksettiin vuonna 2013. Toiminnan tuloksellisuus: Hirvieläinten maataloudelle aiheuttamien vahinkojen maksua varten Maville myönnettiin vuoden 2013 talousarvion momentilta 30.40.41 280 000 euroa. Siirtomenomomentti: 30.40.42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 5 977 894 euroa Vuonna 2012 tapahtuneiden petoeläinten aiheuttamien porovahinkojen, poikkeuksellisen suurten porovahinkojen sekä viljelys-, eläin-

10 (60) ja irtaimistovahinkojen korvaukset maksettiin vuonna 2013. Korvaukset maksettiin kahdessa erässä, koska vuoden 2013 talousarvion momentilla 412.30.40.42.1 ei ollut riittävästi määrärahoja vuonna 2012 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseksi täysimääräisesti. Niin sanotussa ensimmäisessä erässä korvaustaso oli 55 %. Kaikkia korvauksia leikattiin samassa suhteessa. Vuoden 2013 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisällytettiin vuoden 2012 vahinkoihin 2,0 miljoonan euron lisämääräraha. Mavin käyttöön määrärahat osoitettiin tämän päätöksen mukaisesti loppujen petovahinkojen maksamista varten vuoden 2013 talousarvion momentilta 30.40.42.1. Toiminnan tuloksellisuus: Petoeläinten aiheuttamien poro-, viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen maksua varten Maaseutuvirastolle myönnettiin vuosien 2012 ja 2013 talousarvion momenteilta noin 4,4 milj. euroa. Summa sisältää myös muutamia maksulupapoikkeuksia aikaisemmilta vahinkovuosilta. Siirtomenomomentti: 30.50.48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) käyttö 2 343 795 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tulvavahinkokorvausta maksetaan poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983, kumottu 1.1.2014 alkaen) perusteella. Poikkeuksellisina on tulvavahinkolain toimeenpanossa pidetty harvemmin kuin kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvia tulvia. Tulvavahinkojen korvausprosentti on yleensä ollut 60 maatalousvahinkojen osalta ja 80 muiden vahinkojen osalta. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 maksetut tulvavahinkokorvaukset koskevat vuoden 2012 poikkeuksellisia tulvia. Vuonna 2012 poikkeukselliset vesistötulvat koettelivat laajasti koko läntistä Suomea, ja tulvavahingoista jätettiin yhteensä noin 550 korvaushakemusta. Näin ollen myös lopulliset korvausmäärät olivat aikaisempiin vuosiin nähden erittäin suuria. Vuoden 2013 alkupuolella tulvatilanne oli jälleen vaikea, joten myös vuoden 2013 vahingoista tullaan maksamaan korvausta lähes 2 miljoonan euron edestä. Siirtomenomomentti: 30.60.43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 5 000 euroa Kyseessä ovat Suomen metsäkeskukselle maksetut valtion ennakkovarat metsänuudistamisen teettämiskustannuksiin; varat peritään takaisin metsälain (1093/1996) 8 :n mukaisen uudistamisvelvollisuutensa laiminlyöneiltä metsänomistajilta. Kiinteistö on panttina teettämiskustannusten suorittamiseksi takaisin valtiolle (etuoikeutetut julkisoikeudelliset saatavat). Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2013 momentilta maksettiin ennakoita 5000 euroa. Momentilta vuosina 2009 2011 maksettuja varoja perittiin vuoden 2013 aikana takaisin 13 522,62 euroa, perinnässä (ulosotossa) oli 31.12.2013 avoimena 12 644,51 euroa. Lisäksi metsäkeskus ei ollut vielä 31.12.2013 tilittänyt vuonna 2013 maksetun 5000 euron ennakon käyttöä. 1.3. Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1. Toiminnan tuottavuus Virastolle asetettu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (entinen tuottavuusohjelma) mukainen henkilöstövähennysvaatimus oli vuonna 2013 1 htv. Käytettävissä oleva henkilötyövuosikehys (=htvkehys) oli 193 htv. Väliaikaisia lisäresursseja oli käytössä 9 htv ja teknisen avun käytettävissä oleva htv-kehys oli 8 htv. Yhteensä käytössä oleva henkilötyövuosikehys vuonna 2013 oli 210 htv. Kaikki edellä mainitut resurssit sekä harjoittelijoiden htv-kertymä huomioiden Mavi saavutti sille asetetut henkilöstövähennystavoitteet henkilötyövuosien yhteiskertymän ollessa yhteensä 206 htv.

11 (60) Taulukko 1. Työpanoksen kehittyminen vuodesta 2011 vuoteen 2013 (sis. teknisen avun ja harjoittelijat; Tahti-toteuma). Työpanos Toteuma 2011 Toteuma 2012 Toteuma 2013 Muutos-% 2012 2013 Henkilötyövuodet 212,4 204,7 206,0 +1 % Työpanosindeksi 100 96,37 Työpanosindeksi 100 100,64 Taulukko 2. Työpanoksen jakautuminen toiminnoille (htv:t ja prosentuaalinen osuus). Henkilötyö (sis. myös teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat) Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite / arvio 2013 Toteuma 2013 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 56,7 27 % 54,4 27 % 57,4 27 % 55,1 27 % Hakemusten käsittely 10,1 5 % 8,7 4 % 9,0 4 % 8,0 4 % Tukimaksujen käsittely 15,5 7 % 13,9 7 % 14,3 7 % 14,0 7 % Tukien valvonta ja tarkastukset 17,9 9 % 20,9 10 % 22,1 11 % 21,4 10 % Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 7,7 4 % 6,9 3 % 7,3 3 % 6,9 3 % Yhteistyö ja kehittäminen 12,4 6 % 13,1 7 % 13,6 6 % 14,4 7 % Sisäinen tarkastus ja valvonta 3,7 2 % 4,2 2 % 3,5 2 % 4,2 2 % IT-toiminta 36,2 17 % 36,0 18 % 37,4 18 % 38,8 19 % Ydintoiminnot yhteensä 160,2 76 % 158,1 78 % 164,6 78 % 162,8 80 % Taloushallinto 5,4 3 % 4,6 2 % 4,8 2 % 3,9 2 % Henkilöstöhallinto 11,3 5 % 10,2 5 % 10,7 5 % 8,8 4 % Henkilöstön kehittäminen 11,7 6 % 10,3 5 % 10,7 5 % 10,0 5 % Muut yhteiset toiminnot* 21,9 10 % 19,0 9 % 19,2 9 % 19,2 9 % Hallinnon toiminnot yhteensä 50,3 24 % 44,1 22 % 45,4 22 % 41,8 20 % Yhteensä ** 210,5 100 % 202,2 100 % 210,0 100 % 204,6 100 % * Muut yhteiset toiminnot: talouden ja toiminnan suunnittelu, luottamusmiestoiminta, työsuojelu, henkilöstön edustajana toimiminen ja yhteistoiminta, tietopalvelu ja asiakirjahallinto, tietoturva ja turvallisuusasiat, toimitila-asiat ja muut yleishallinnolliset tehtävät. ** Yhteensä-rivi eroaa Tahti-toteumasta mm. siitä syystä, että Mavin toimintolaskentajärjestelmässä htv:n pituudeksi on määritelty 252 htp. Tuottavuuden tunnuslukuina esitetään työajanseurannan mukainen henkilötyöpanoksen jakauma eri toiminnoille. Kaiken kaikkiaan viraston työaikapanos nousi vuonna 2013 n. 1,3 htv:lla edellisvuoteen verrattuna. Ydintoimintoihin käytetty työaika kasvoi edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 4,7 htv. Laajamittaiset tietojärjestelmäprojektit nostivat IT-toimintaan käytettyä työaikaa n. 2,8 htv:lla, lisäksi yhteistyön ja kehittämisen työaika kasvoi n. 1,3 htv mm. Seinäjoella järjestettyjen Farmari-messujen myötä. Hakemusten käsittelyn työaika laski edelleen. Henkilötyö laski edelleen vuonna 2013 hallinnon toiminnoissa, joissa laskua oli yhteensä 2,3 htv. Erityisesti henkilöstöhallinnon tehtävissä rekrytointiin käytetty työaika laski mm. alueellistamisen päättymisen takia. Lisäksi taloushallinnon tehtäviin käytetty työaika laski 0,7 htv:lla. Taulukko 3. Tuottavuusohjelman toimeenpano. HTV-vähennysten 2011 2011 2012 2012 2013 2013 kumulatiivinen muutos kiintiö toteuma kiintiö toteuma kiintiö toteuma Yhteensä 20 20 21 21 22 22

12 (60) Mavin tuottavuushankkeita on jatkettu edelleen vuoden 2013 aikana. Näitä ovat olleet mm. viljelijöiden sähköisen pinta-alatuen haun kehittäminen, raportointijärjestelmien kehittäminen sekä hallinnon prosessien sähköistämisen huomioiminen uusien tietojärjestelmien kehittämisessä. Investoinnit kyseisiin tietojärjestelmiin tuottavat kustannussäästöjä käyttöönottonsa jälkeen lähinnä kumppanien keskuudessa esim. toiminnan tehostumisena työajankäytön säästymisen kautta. Tuottavuustoimenpiteinä Mavin henkilötyövuosikehykseen kohdistui yhden htv:n vähennys. Lisäksi julkisen hallinnon atkmenosäästöinä viraston toimintamenoista vähennettiin 50 000 euroa. Virastolle osoitettiin vuoden 2013 talousarviossa 1,3 milj. euroa valtiovarainministeriön tuottavuusrahaa Tukisovelluksen uudistamiseen sekä viljelijätukiin liittyvien tukipalveluiden ja niitä koskevien sisäisen hallinnon prosessien sähköistämiseen. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman seurantahankkeen Elman valmistelu- ja selvitystyö on vuoden 2013 aikana sitonut myös Mavin resursseja. Elma-hankkeessa kootaan yhteen maaja metsätalousministeriön hallinnonalan toimialariippuvaisia tietotekniikkatehtäviä sekä paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä. Hankkeessa on pyritty tuomaan esiin Mavin tarpeita etenkin tietohallintotoiminnan ja tietojärjestelmien osalta sekä viraston erityispiirteenä maksajavirastovaatimuksia. Lisäksi virasto on jatkanut valmistautumista valtionhallinnon toimialariippumattomien IT-palveluiden yhteenkokoamiseen (TORI-hanke). 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus Toiminnan menot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna yhteensä 0,476 milj. euroa. Ydintoiminnoissa selvää supistumista tapahtui hakemusten käsittelyssä (+26 %) mm. siihen käytetyn työajan vähentyessä edelleen. Yhteistyön ja kehittämisen sekä IT-toiminnan toiminnot puolestaan kasvoivat johtuen niihin käytetyn työajan kasvusta. Yhteistyön ja kehittämisen toiminnon kasvuun (+14 %) vaikuttivat mm. Farmari-messuihin osallistuminen ja IT-toiminnan kasvuun (+6 %) mittavat tietojärjestelmäprojektit. Hallinnon toimintojen menot laskivat muita yhteisiä toimintoja lukuun ottamatta. Pääasiallisena syynä laskuun oli hallinnon toimintoihin käytetyn työajan supistuminen. Taulukko 4. Toiminnan menot toiminnoittain. Toiminnot (1 000 euroa) Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite / arvio 2013 Toteuma 2013 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 3 877 3 463 3 791 3 438 Hakemusten käsittely 530 555 597 412 Tukimaksujen käsittely 1 078 1 008 1 038 1 007 Tukien valvonta ja tarkastukset 1 042 1 373 1 479 1 392 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 406 360 360 368 Yhteistyö ja kehittäminen 882 920 970 1 049 Sisäinen tarkastus ja valvonta 246 278 290 274 IT-toiminta 14 813 13 786 15 722 14 551 Ydintoiminnot yhteensä 22 875 21 743 24 251 22 491 Taloushallinto 419 435 469 342 Henkilöstöhallinto 1 180 719 810 609 Henkilöstön kehittäminen 1 057 1 000 1 116 911 Muut yhteiset toiminnot 3 423 2 418 2 728 2 438 Hallinnon toiminnot yhteensä 6 079 4 572 5 122 4 300 Toiminnan kustannukset yhteensä 28 954 26 315 29 373 26 791

13 (60) Poistot ja korot huomioiden vuoden 2013 toiminnan kustannukset nousivat 29,5 milj. euroon. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 0,734 milj. euroa. Merkittävimpänä syynä kustannusten nousuun olivat mittavat tietojärjestelmäprojektit ja niihin liittyvät poistot ja korot. Poistojen ja korkojen osuus kokonaiskustannuksista vuonna 2013 oli yhteensä n. 2,735 milj. euroa (2012: 2,577 milj. euroa). Kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan nousseet aivan sille tasolle, mitä tulossopimuksen arvioissa alkuvuodesta 2013 oletettiin, johtuen mm. edelleen verrattain verkkaisesti edenneestä CAP-valmistelusta. Taulukko 5. Toiminnan kokonaiskustannukset ydintoiminnoittain sisältäen poistot ja korot. Toiminnot Toteuma 2011 Toteuma 2012 Kust. (1 000 ) Htv Kust. (1 000 ) Htv Tavoite / arvio 2013 Kust. Htv (1 000 ) Toteuma 2013 Kust. (1 000 ) Htv Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 6 925 75 6 148 70 6 107 74 6 027 69 Hakemusten käsittely 1 278 13 953 11 810 11 852 10 Tukimaksujen käsittely 1 977 20 1 693 18 1 466 18 1 705 18 Tukien valvonta ja tarkastukset 2 128 24 2 340 27 2 207 28 2 339 27 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 849 10 725 9 645 10 731 9 Yhteistyö ja kehittäminen 1 440 16 1 374 17 1 393 17 1 507 18 Sisäinen tarkastus ja valvonta 452 5 452 5 411 5 445 5 IT-toiminta 16 661 48 15109 46 18384 48 15919 49 Yhteensä 31709 210 28792 202 31423 211 29526 205 Toimintamenojen käytössä kululajeittain palvelujen ostot oli edelleen viraston suurin kuluerä ylittäen henkilöstökulut. Palvelujen ostot sisältää Tikeltä ostettuja IT-asiantuntijapalveluita 4,313 milj. euron edestä. Talousarvion 3,9 milj. euron lisäksi Mavi ja Tike sopivat erikseen veloitettavista palveluista. Taulukko 6. Toiminnan kulut kululajeittain, sisältäen Mavin toimintamenomomentin 30.01.03. Kulut, 1000 euroa Toteuma 2011 Toteuma 2012 Toteuma 2013 Muutos vuoteen 2012 verrattuna Käyttöomaisuuden ostot 483 0 0 0 Ostot tilikauden aikana 288 120 153 +33 Henkilöstökulut 11 385 11 246 11 593 +347 Vuokrat 1 356 1 232 1 224-8 Palvelujen ostot 14 531 13 137 13 805 +668 Muut kulut 899 770 803 +33 Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset valtion virastoille 333 322 277-45 Rahoituskulut 0 1 0-1 Satunnaiset kulut 372 0-1 -1 Käyttötalouden kulut kunnille 0 100 0-100 Kulut yhteensä 29 647 26 927 27 856 +929 Maksullisen toiminnan tuotot 198 123 162 +39 Muut toiminnan tuotot 494 489 902 +413 Tuotot yhteensä 692 612 1065 +453 Nettomenot yhteensä 28 954 26 315 26 791 +476

14 (60) Taulukko 7. Tulossopimuksen 2013 liitteen 2 taulukko (menojen ja tulojen erittely). Taloudelliset voimavarat Tilinpäätös Tilinpäätös TA Tulossop. Tilinpäätös 2011 2012 2013 2013 2013 TULOJEN JA MENOJEN ERITTELY, 1 000 Toiminnan kulut - Henkilöstökulut 11385 11246 11000 11550 11593 - Tilavuokrakulut 1 198 1 071 1 200 1 200 1 051 - Palvelujen ostokulut 14531 13137 10477 16553 13805 - Muut kulut 2 050 1 474 1 600 1 338 1 406 - Investointikulut 483 0 3 700* 0 0 Bruttomenot yhteensä 29647 26927 27977 30641 27856 Toiminnan tuotot - Maksullisen toiminnan tuotot 198 123 180 160 162 - Muut tuotot 494 489 485 1 108 902 Bruttotulot yhteensä 692 612 665 1 268 1 065 Nettokäyttö/-käyttöarvio 28954 26315 27312 29373 26791 Siirtynyt/siirtyy (arvio) 8 519 4 025 4 292 4 292 4 092 TP/TA/tulossopimus 24461 26382 27487 27487 27449 Käytettävissä yhteensä 32980 30407 31779 31779 31541 Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio) 4 025 4 092 4 467 2 465 4 751 * Talousarvioehdotuksessa 2013 investointikulujen arvioitiin olevan 3,7 milj. euroa (= tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvät ulkopuoliset ostot ja oman työn arvo). Ohjeistuksen mukaan kuitenkin investointointikuluiksi tässä huomioidaan vain 1-alkuisille lkp-tileille tehdyt kirjaukset. Tästä syystä arviota investointikuluista on nyt laskettu alaspäin. Henkilöstökulut nousivat jonkin verran edellisvuoteen verrattuna, syynä sekä henkilötyövuosikertymän hienoinen kasvu että palkkojen yleiskorotus. Tilavuokrakulut laskivat edelleen mm. tilojen käytön tehostamisen johdosta. Palveluiden ostokuluissa oli kasvua vuoteen 2012 verrattuna, kuitenkin tulossopimuksen arviosta jäätiin jonkin verran. Palveluiden ostokuluista n. 87 prosenttia oli viraston tietohallintoon ja -järjestelmiin liittyviä, mikä kertoo viraston tietojärjestelmäriippuvaisuudesta. Muut kulut (sis. aineet, tarvikkeet ja tavarat, muut vuokrat kuin tilavuokrat, matkakulut ja muut kulut, sisäiset sekä rahoituskulut ja satunnaiset kulut) pysyivät lähes vuoden 2012 tasolla. Tuotoissa kasvua oli n. 0,45 milj. euroa johtuen teknisen avun osuuden kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna sekä Makeran rahoituksen hyödyntämisestä rakenteilla olevaan hanke-, rakenne- ja yritystukien käsittelyjärjestelmä Hyrrään. Valtion pysyvien toimintamenosäästöjen ja muiden vuoden 2010 erillisten toimintamenosäästöjen aikaansaaminen Valtioneuvoston periaatepäätöksen 4.2.2010 linjausten mukaisesti virasto on ottanut toiminnassaan huomioon tavoitteet ja toimenpiteet toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi. Virasto on jo tällä hetkellä Palkeiden täysimääräinen asiakas. Valtionhallinnon yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon toimintamallin ja tietojärjestelmän Kiekun käyttöönottoon valmistautumista on jatkettu. Varsinainen käyttöönottoprojekti käynnistyy keväällä 2014. Matkanhallintajärjestelmän (M2),

15 (60) Hallinnon tilahallinta tietojärjestelmän sekä sähköisen tilaustenhallintajärjestelmän (Tilha) käyttöä on jatkettu vuonna 2013. Tilaustenhallintajärjestelmän laajamittainen hyödyntäminen ei ole ollut virastossa mahdollista sen hankintojen painottuessa IT-asiantuntijapalveluiden hankintaan. Viraston toimitilatehokkuutta ja tarvetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Syksyllä 2013 Mavin Tampereen toimitilojen osalta toteutettiin muutto Senaatilta vuokrattaviin tiloihin. Viraston matkustusmenot laskivat edelleen vuonna 2013. Vuoden 2013 matkustusmenot olivat 0,55 milj. euroa, kun vuotta aiemmin menot olivat 0,57 milj. euroa. Periaatepäätöksen mukaisen 8 prosentin säästövelvoitteen vertailuvuosi virastolla oli vuosi 2010, jolloin matkustusmenot olivat 1,01 milj. euroa. Vuoteen 2010 verrattuna matkustusmenot ovat siten laskeneet yli 45 prosenttia. Matkustusmenojen tasoon on jonkin verran vaikuttanut pyrkimys siirtyä hyödyntämään vuokra-autoja kilometrikorvausten maksamisen sijaan. Kuljetusvälineiden vuokrat ja poltto- ja voiteluaineisiin kirjatut menot ovat jonkin verran nousseet muutoksen myötä; ko. menot ovat kuitenkin kasvaneet vähemmän kuin matkustusmenot ovat laskeneet. Matkustusmenoja on kyetty lisäksi laskemaan erityisesti siitä syystä, että virasto hyödyntää monipuolisesti videoneuvottelu- ja muuta etäyhteystekniikka. Vuoden 2013 puolella aloitettiin valmistelut puhepalveluiden toimittajan vaihtamiseksi Sonerasta Elisaan Hanselin kilpailutuksen perusteella. Siirto toteutettiin tammikuun alussa 2014. Tietojärjestelmien kehittämisessä on panostettu asiointipalveluiden ja hallinnon prosessien sähköistämiseen. Lisäksi Mavi on edelleen osallistunut hallinnonalan sisäiseen yhteistyöhön sovellusten ja yhteentoimivuuspalveluiden kehittämisessä. 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Mavin maksullinen toiminta on verrattain vähäistä. Mavin tuottamat julkisoikeudelliset suoritteet ovat perintökaaren 25 luvun 8 :n mukaiset lausunnot sekä teurasruhojen luokituksen ja punnituksen vuotuiset valvontamaksut. Pääosa maksullisesta toiminnasta koostuu teurasruhokokonaisuudesta. Tulossopimuksessa tavoitteena on vuosittain ollut 100 prosentin kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2013 toteumaltaan hieman pienemmät kuin tulossopimuksessa arvioitiin. Maksullisen toiminnan kustannukset olivat korkeammat kuin vastaavat tuotot, joten tilikauden alijäämäksi muodostui 25 826 euroa (86,3 %). Pääosa alijäämästä aiheutui markkinatukiosastolla tehdyistä ylimääräisistä työtunneista verrattuna aikaisempaan vuoteen. Vuonna 2013 teurasruhojen luokituksen vastuuhenkilö osastolla vaihtui ja perehdyttämiseen kului työaikaa. Lisäksi uusi markkinajärjestelylaki aiheutti työmäärän kasvua, kuten myös Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen toiminnan alasajo. Taulukossa 8 on lisäksi esitetty vuoden 2012 aikana huomattu ja oikaistu toteuma vuoden 2011 kustannusvastaavuudesta. Vuoden 2012 aikana A-Tuottajat Oy:lle palautettiin virheellisesti laskutettu suoritus, jolloin kustannusvastaavuuden toteuma korjaantui 116 prosentista 98 prosenttiin eli hyvin lähelle vuoden 2011 tulossopimuksen tavoitetta.

16 (60) Taulukko 8. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma. Kustannusvastaavuuslaskelma Toteuma 2011 Oikaistu toteuma 2011* Toteuma 2012 Tavoite / arvio 2013 Toteuma 2013 TUOTOT 198 045 168 104 153 164 170 000 162 442 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset 6 526 6 526 7 134 2 500 9 637 muut erilliskustannukset 148 491 148 491 145 193 167 000 161 050 Erilliskustannukset yhteensä 155 017 155 017 152 328 169 500 170 687 KÄYTTÖJÄÄMÄ 43 028 43 028 837 1 000-8 245 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot 0 0 0 0 0 korot 0 0 0 0 0 muut yhteiskustannukset 15 967 15 967 13 553 1 000 17 581 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 15 967 15 967 13 553 1 000 17 581 Kokonaiskustannukset yhteensä 170 985 170 985 165 881 170 500 188 268 YLIJÄÄMÄ (+) tai ALIJÄÄMÄ (-) +27 060-2 881-12 717 0-25 826 Kustannusvastaavuus 115,8 % 98,3 % 92,3 % 100 % 86,3 % * 1.7. 31.12.2011 laskutettiin virheellisesti A-Tuottajat Oy:tä, vaikka teurastamolla ei ollut valtuutettua teurasruhojen luokittelijaa. Virheellinen maksu palautettiin vuonna 2012. 1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Vuonna 2013 Maaseutuvirastolla oli yhteisrahoitteista toimintaa Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) kanssa koskien Hyrrä-järjestelmän kehittämistä sekä Rahtu-järjestelmän ylläpitoa ja jatkuvaa kehittämistä. Kustannusten jaosta ei ole olemassa sopimusta osapuolten välillä, mutta Makeran käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen oli varattu yhteensä 300 000 euroa ostopalveluiden kattamiseen; summa käytettiin lähes kokonaan. Makeran osuudeksi ao. kustannuksista tuli n. 21 prosenttia. Taulukko 9. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma. Kustannusvastaavuuslaskelma Toteuma 2013 TUOTOT 298 548 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet, tavarat 351 henkilöstökustannukset 168 331 palvelujen ostot 978 692 muut erilliskustannukset 8 342 Erilliskustannukset yhteensä 1 155 716 KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot 0 korot 0 muut yhteiskustannukset 291 783 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 291 783 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 447 499 YLIJÄÄMÄ (+) tai ALIJÄÄMÄ (-) -1148951 Kustannusvastaavuus 20,63 %

17 (60) 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta Mavi palvelee maatilayrityksiä, maanviljelijöitä, maaseudun mikroyrityksiä ja maaseudun kehittäjiä kyläyhdistyksistä yliopistoihin. Virasto hoitaa viljelijätukien, maaseudun rahoitus- ja kehittämistukien sekä markkinatukien toimeenpanon. Viljelijät asioivat tukiasioissa kuitenkin edelleen ELY-keskusten ja kuntien yhteistoiminta-alueiden kanssa, joille Mavi on delegoinut mm. tuki- ja maksuhakemusten vastaanoton ja päätöksenteon, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan. Viraston asiakkaita ovat myös elintarviketeollisuus sekä elintarvikkeiden kauppaa harjoittavat yritykset. Koulumaitotuki, EU:n yhteisrahoitteiset tiedotus- ja menekinedistämisohjelmat sekä EU:n ruokaapuohjelma tuovat viraston asiakkaiksi koulut, kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Viraston yhteistyökumppaneita ovat myös interventiovarastoinnin palveluja tarjoavat yritykset. Vuonna 2013 on jatkettu vuonna 2011 hyväksytyn asiakasstrategian toimenpiteitä mm. asiakaspalautteiden ja -kyselyiden muodossa. Vuoden 2013 alussa otettiin käyttöön nk. suositusten seurannan tietojärjestelmä, johon kootaan viraston toimintaan liittyvät, sekä sisäisten että ulkoisten tahojen antamat suositukset ja havainnot, niihin liittyvät toimenpiteet sekä vastuutahot. Järjestelmän käyttöä on vuoden aikana vakiinnutettu osaksi toimintaa. Markkinatukipäätösten lukumääriä on kuvattu luvussa 1.6.5. 1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Maaseutuviraston tarkastustoiminta Maaseutuviraston valvontaosasto tekee komission valvonta-asetuksen mukaisia paikalla tapahtuvia otantatarkastuksia yritys- ja hanketukitoimenpiteisiin sekä koulumaitotuen otantatarkastuksia. Osasto tekee lisäksi laadunvalvontaa ELY-keskuksille siirrettyjen tarkastustehtävien osalta. ELY-keskusten suorittamat tarkastukset Peltovalvontojen osalta ELY-keskukset tekivät vuonna 2013 tarkastuksia yhteensä 3 471 tilalla. Kertomusvuonna ELY-keskuskohtaiset valvontavelvoitteet olivat peltovalvontojen osalta samalla tasolla mitä edellisvuonna. Valvontavuoden velvoite määräytyy ELY-keskuksen alueen edellisen vuoden valvontaseuraamusten perusteella kuitenkin niin, että minimivelvoite on 5 %. Vuonna 2013 ELY-keskukset tekivät eläinvalvontoja yhteensä 1 472 tilalla. Valvontavelvoite oli kertomusvuonna sama kuin edellisenä kertomusvuotena. ELY-keskukset tekivät lisäksi erikoistukien valvontoja sekä useita eri tukiehtoihin liittyviä ristiintarkistuksia. Mavin suorittamat laadunvalvonnat ja tarkastusmäärät Mavi kouluttaa (erityisesti kokotilavalvonnoissa), ohjeistaa sekä antaa käytännön neuvontaa ELYkeskusten tarkastajille sekä suorittaa laadunvalvontaa. Laadunvalvonta on komission asetuksen edellyttämää valvontaa. Laadunvalvonnan merkitys on kasvanut jatkuvasti, ja se kattaa jo kaikki keskeisimmät tukijärjestelmät. Laadunvalvonnat ovat olleet joko paikalla tehtäviä tarkastuksia tai asiakirjatarkastuksia. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa ELY-keskuksen tekemä tarkastus on uusittu tai ELYkeskuksen tarkastajan työtä on seurattu tarkastuskohteessa. Eri tukijärjestelmien valvonnan laaduntarkastusten lisäksi valvontayksikkö on tehnyt ELY-keskusten ympäristötuen erityistukisopimusten päätöksenteon valvontaa.

18 (60) Peltoalaperusteisten tukien, eläinperusteisten tukien, kuntatarkastusten, erikoistukien ja täydentävien ehtojen laadunvalvontoja tehtiin kertomusvuonna yhteensä 94 kpl. Tämä tarkastusmäärä on sisällytetty myös taulukon 10 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Vuonna 2013 laadunvalvonnoissa tarkastettiin 356 (478) maatilaa, 128 (107) erityistukisopimusta, 6 (5) kuntaa ja 1(1) teurastamoa (suluissa vuoden 2012 vastaavat määrät). Yritys- ja hanketukien otantatarkastukset Hanketarkastusyksikkö teki kertomusvuonna 243 tarkastuskäyntiä. Näistä 134 kohdistui Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukiin, joiden yhteydessä tarkastettiin yhteensä 347 maksuhakemusta. Elinkeinokalatalouden hankkeisiin tehtiin 69 tarkastuskäyntiä ja 40 tarkastusta Manner-Suomen ohjelman investointien viiden vuoden pysyvyyden seurantaan. ELY-keskusten suorittamat rakennetukien tarkastukset ja niihin kohdistuneet laadunvalvonnat Mavi vastaa rakennetukien tarkastusten otannoista ja laadunvalvonnasta sekä ohjeistaa tarkastuksia suorittavia ELY-keskuksia. Luopumistukitarkastusten otannoista ja tarkastusten seurannasta vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Mavi ohjeistaa Melaa otannoissa ja suorittaa luopumistukeen kohdistuvat laadunvalvonnat. ELY-keskusten suorittamiin rakennetukien tarkastuksiin kuuluvat EU-osarahoitteisen investointituen, investointituen lisätuen ja jälkitarkastuksen, EU-osarahoitteisen aloitustuen, kansallisen investointituen sekä luottolaitosten tarkastukset. ELY-keskukset suorittivat näitä tarkastuksia vuonna 2013 yhteensä 103 kpl. Mavin suorittamat rakennetukien laadunvalvonnat ovat olleet joko paikan päällä tehtäviä tarkastuksia (tarkastajan tekemän työn seuranta), asiakirjatarkastuksia sekä ELY-keskusten käsittelijöiden ja päätöksentekijöiden haastatteluita. Hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastuksia (asiakirjatarkastukset ja haastattelut) suoritettiin rakennetukien osalta neljässä eri ELY-keskuksessa vuonna 2013. Paikan päällä tehtävien otantatarkastusten laadunvalvontoja tehtiin yhteensä 3 kappaletta. Luopumistuen laadunvalvonta toteutettiin tarkastelemalla otantamenettelyjen toteutusta Melassa, sekä seuraamalla paikan päällä tehtäviä tarkastuksia kahdessa eri ELY-keskuksessa. Muut tarkastukset EU:n puutavara-asetuksen mukaisten toimivaltaiselle viranomaiselle nimettyjen tehtävien valmisteluja jatkettiin vuonna 2013. Mavi osallistui mm. Flegt-komitean virallisiin kokouksiin, workshoppeihin ja seminaareihin (komissio ja EU-yhteistyö), kansallisen lainsäädännön valmistelutyöhön (ministeriön ja tullin välinen yhteistyö) ja viestintäsuunnitelman toteutukseen. Koska kansallinen puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta annettu laki astui voimaan 13.12.2013, varsinaisia tarkastuksia ei toteutettu vielä vuonna 2013. Mavi suoritti lisäksi metsätalouden valtionavustusten käytön paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia vuonna 2013. Metsätalouden valtionaputarkastuksia tehtiin yhteensä kaksi kappaletta ja metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia yhteensä 45 kappaletta. Lisäksi valvontaosasto suoritti riistavahinkolain mukaisten hirvivahinkoarvioiden tarkastuksia yhteensä 15 kappaletta ja riistavahinkolain mukaisia kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemien päätösten tarkastuksia yhteensä 27 tapausta 23 kunnan alueella. Nämä sisältyvät taulukon 10 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Mavi suoritti markkinatukiin liittyviä paikalla tehtäviä otantatarkastuksia, joihin kuuluvat mm. koulumaitotuki ja lihan hintaseuranta. Koulumaitotarkastuksia tehtiin tarkastusvuonna 56 kpl ja lihan hintaseurannan tarkastuksia viidessä eri teurastamossa yhteensä 18 kpl.

19 (60) Vuonna 2013 tehtiin valvontaosaston ja Mavin sisäisen tarkastuksen yhteistyönä ELY-keskusten hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastuksia yhteensä 4 kappaletta. Tarkastuksissa käytiin läpi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset haastatteluin ja niitä täydentävin aineistotarkastuksin. Tarkastusmäärä sisältyy taulukon 10 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Lisäksi todettakoon asetuksen 485/2008 mukaiset tarkastukset (ns. jälkitarkastukset), jotka koskevat vienti-, interventio- ja sisämarkkinatukia ja jotka on sopimuksella siirretty Tullilaitoksen hoidettaviksi. Näitä tarkastuksia tehtiin tullilaitoksen toimesta 485/2008 tarkastusvuonna 1.7.2012 30.6.2013 yhteensä 12 kpl. Mavin toimesta tehtiin Tullilaitokseen ja Eviraan kohdistuvia laadunvalvontoja kertomusvuonna yhteensä 1 kpl (2012: 6 kpl). Hedelmän ja vihannesten tuottajaorganisaatiotukia tarkastettiin 2 kappaletta valvontaosaston toimesta. Alla olevaan taulukkoon on koottu Mavin valvontaosaston suorittamat valvontamäärät vuosina 2011 2013. Taulukko 10. Mavin valvontaosaston tarkastustoiminta, tarkastuskäyntien ja laadunvalvontojen määrät (kpl). Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Tarkastustoiminta 2011 2012 2013 2013 Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset 245 245 242 246 Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastukset 114 102 84 86 Tukijärjestelmien laadunvalvonnat 206 738 409 555 Metsätalouden tarkastukset ja valvonnat - - 70 62 EU-toimielinten tarkastukset Euroopan unionin toimielimistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tarkastuksia Maaseutuviraston toimeenpanovastuulla oleviin ohjelmiin ja tukijärjestelmiin. Euroopan komissio voi tarkastusten perusteella sulkea maataloustuki- tai maaseuturahastosta rahoitettuja menoja yhteisön rahoituksen ulkopuolelle asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklan mukaisesti. Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki yhden uuden tarkastuksen vuoden 2013 aikana. Leader-tarkastuksen ajankohta oli 23. 27.9.2013. Vuoden 2013 lopussa oli yhteensä 4 muuta komission tarkastusta kesken, joista kahden tarkastuksen osalta Maaseutuvirasto kävi neuvotteluja ja kirjeenvaihtoa komission kanssa vuoden aikana. Vuoden aikana päättyi 2 tarkastusta. Komissio päätti kertomusvuonna 23. 27.5.2011 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tekemän tarkastuksen. Komissio teki 12.12.2013 päätöksen 927.827,58 euron takaisinperinnästä jäsenvaltiolta. Rahoituskorjaus koski käytettyjen koneiden tukemista ohjelmasta. Suomi on kiistänyt havainnon ja esitti asiasta helmikuussa 2014 EU:n yleiselle tuomioistuimelle kanteen komissiota vastaan ja pyysi päätöksen purkua.