TILINPÄÄTÖS. Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta Dnro 728/24/2013

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS Maaseutuviraston (Mavi) tilinpäätös vuodelta 2012 Dnro 728/24/2013

2 1 (57) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Mavin kautta maksetut tuet Mavin IT-toiminta Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus... 56

3 2 (57) 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Maaseutuvirasto aloitti toimintansa , joten vuonna 2012 Maaseutuvirasto juhli 5-vuotistaivaltaan. Syntymäpäivän kunniaksi henkilöstölle järjestettiin juhlaseminaari, jossa kerrattiin mm. viraston viisivuotisen historian keskeisimpiä tapahtumia ja saavutuksia. Toimintaa on koko viraston olemassaolon ajan leimannut alueellistaminen, jonka siirtymäkausi päättyi vuoden 2011 lopussa ja josta kesällä 2012 julkaistiin loppuraportti. Raportissa kerrotaan muun muassa miten alueellistaminen toteutui, mitä alueellistaminen maksoi ja mitä erilaisia ratkaisuja alueellistamisen varrella tehtiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueellistamisen aiheuttamasta suuresta vaihtuvuudesta huolimatta virasto suoriutui hyvin tehtävistään ja kehitti toimintaansa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Mavin historian ensimmäinen strategia laadittiin vuosille , joten vuoden 2012 lopulla aloitettiin strategian päivittäminen ja uudistaminen. Edellisen strategian mukaiset tavoitteet saavutettiin viraston näkökulmasta hyvin. Uuden strategian työstämisessä otettiin heti alusta lähtien mukaan henkilöstö ja valmistelua on tehty sekä koko viraston voimin yhteisillä kehittämispäivillä että osastojen ja yksiköiden kesken pienemmillä kokoonpanoilla. Uudistettu strategia katsoo vuoteen 2017, ja se hyväksytään ja otetaan käytäntöön vuoden 2013 alkupuolella. Strategiavalmistelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2012 toteuttama strategiauudistus. Vuoden 2012 alussa virastoon perustettiin kolme ydinprosessiryhmää: viljelijätuki-, markkinatukisekä hanke-, yritys- ja rakennetukien ydinprosessiryhmät. Ryhmien tavoitteena ja tehtävänä on ollut huolehtia kunkin ydinprosessin toiminnasta ja vaikuttavuudesta sekä kehittää ja ohjata prosessia yhtenä kokonaisuutena tavoitteiden ja tulosten saavuttamiseksi. Vuoden aikana ryhmien toimintaa on vakiinnutettu ja tehty tunnetuksi ja näkyväksi viraston sisällä. Lisäksi linjaorganisaatiota uudistettiin siten, että se tukisi paremmin ydinprosessien toimintaa. Valtiovarainministeriön syksyllä 2011 käynnistämän vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman vaatimusten mukaisesti myös Mavi laati syksyn 2012 aikana viraston ydintoimintoanalyysin. Virastojen ja laitosten analyysien pohjalta ministeriö asetti kaksi hallinnonalan yhteistä VaTu-hankkeen yhteisseurantaan nostettavaa hanketta, joiden tarkoituksena on mm. tehostaa ja uudistaa hallinnon toimintaa. Erityisesti ELMA-hanke, jossa pyritään kokoamaan yhteen MMM:n hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämistehtävät sekä niitä lähellä olevat tuki- ja tutkimustehtävät, koskee Maaseutuvirastoa sen ollessa hyvin tietojärjestelmäriippuvainen valtionhallinnon toimija. Kuntien yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa edettiin vuoden 2012 aikana varsin ripeästi. Pelkästään vuoden 2012 loppupuolella solmittiin yli 40 maksajavirastosopimusta. Maaseutuhallinnon uudistuksen myötä vuoden 2013 alussa aloitti toimintansa 61 yhteistoiminta-aluetta; muutama sopimus jäi kuitenkin solmittavaksi vuoden 2013 alkupuolelle. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden muodostaminen sujui muutamia alueita lukuun ottamatta varsin sopuisasti; 61 tapauksesta vain kahdessa asia jouduttiin ratkaisemaan valtioneuvoston päätöksellä. Niissäkin tapauksissa pysyttiin kuitenkin aikataulussa ja alueet aloittivat toimintansa lain aikataulun mukaisesti Seuraavana hallinnon uudistuksessa on tarkoituksena vakiinnuttaa Mavin ohjausja koulutusmalli yhteistoiminta-alueiden suuntaan. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen osalta jatkettiin politiikan toimeenpanossa tarvittavien tietojärjestelmien uudistamista niiltä osin, kuin asetusluonnosten ja muun tietämyksen perusteella on ollut mahdollista. Vuoden 2012 aikana CAP-valmistelun (Common Agricultural Policy) eteneminen osoitti jo alustavia merkkejä siitä, että uudistusta saatettaisiin tulla lykkäämään. Tammikuussa 2013 varmistuikin, että vuodesta 2014 olisi tulossa siirtymäkausi ja varsinainen politiikan toimeenpano alkaisi vuoden 2015 alusta. Tämän johdosta mm. tietojärjestelmien uudistamisessa joudutaan ottamaan huomioon sekä uuden politiikan toimeenpano että mahdolliset siirtymäkauden toimeenpanon vaatimat muutokset.

4 3 (57) Euroopan unioni antoi lokakuussa 2010 puutavara-asetuksen (EUTR 995/2010), jonka tarkoituksena on estää laittoman puun ja siitä jalostettujen tuotteiden saapuminen ja käyttö EU:n alueella. Asetuksen soveltaminen on aloitettu EU-jäsenmaissa toimivaltainen viranomainen valvoo asetuksen noudattamista. Suomessa toimivaltaisiksi viranomaisiksi on nimetty Maaseutuvirasto ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus. EUTR-asetuksen osalta vuonna 2012 Mavissa on muun muassa osallistuttu Flegt-komitean (Forest Law Enforcement, Governance and Trade) kokouksiin sekä laadittu viestintäsuunnitelma ja aloitettu sen toteuttaminen. Kansallisen lainsäädännön valmistelu on parhaillaan käynnissä maa- ja metsätalousministeriössä. Mavi on edelleen vuoden 2012 aikana panostanut prosessien ja palveluiden sähköistämiseen. Pinta-alatukien haku toteutettiin keväällä 2012 nyt neljättä kertaa onnistuneesti tuloksena 45 prosentin sähköinen osuus hakemuksista. Tukihallintoprosessin sähköistämiseksi on toteutettu useita pilottiprojekteja sekä valvonnan kehittämisprojekteja. Vuoden alkupuolella otettiin käyttöön hallinnon uudistettu ekstranet Aitta, joka on vuoden aikana saanut hyvää palautetta. Mavin ulkoisten nettisivujen uudistaminen on aloitettu tavoitteena, että sivusto palvelisi entistä paremmin asiakkaita maatalouspolitiikan uudistuessa. Maaseutuvirasto aloitti itsenäisenä kirjanpitoyksikkönä vuoden 2012 alussa oltuaan siihen asti osa MMM:n kirjanpitoyksikköä yhdessä ministeriön ja Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) kanssa. Tehtävien ja vastuiden siirto on onnistunut hyvin ja kyseessä oleva tilinpäätös onkin ensimmäinen, jonka Mavi tekee itsenäisesti. Vuoden lopulla toteutettiin lisäksi valtion maksuliikennepalvelujen päävälittäjäpankin vaihdos Nordeasta Pohjolaan. Pankkivaihdos saatiin toteutettua ongelmitta, vaikka se osuikin juuri suurten viljelijätukimaksatusten alle joulukuun alussa. Syksyllä 2012 poikkeukselliset luonnonolosuhteet pitkittyneine sateineen aiheuttivat merkittäviä tulva- ja satovahinkoja eri puolilla Suomea. Vahinkoihin liittyvien korvaushakemusten käsittelyyn varauduttiin Mavissa jo vuoden 2012 lopulla ja työtä jatketaan vuoden 2013 puolella. Mavin henkilöstön työtyytyväisyys nousi edelleen vuonna 2012 ollen nyt 3,63 (vuonna 2011: 3,56). Virasto on hyvin tyytyväinen tulokseen ja erityisesti siihen, että vastausprosentti nousi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2011 prosentti oli 68, kun vuonna prosenttia henkilöstöstä vastasi barometrikyselyyn. Työhyvinvointiin on kiinnitetty vuoden aikana edelleen huomiota ja jatkettu esimiesten kokonaisvaltaista, valtionhallinnossakin poikkeuksellisen laajaa valmennusta. Kaiken kaikkiaan virastolle asetetut ja sen asettamat tulostavoitteet vuodelle 2012 toteutuivat hyvin osaavan henkilöstön ansiosta Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Mavi tukee osaltaan maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti. Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön välisessä vuoden 2012 tulossopimuksessa sovittiin viraston vaikuttavuuden, toiminnallisen tehokkuuden, tuotosten ja laadunhallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan tulostavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty koko viras-

5 4 (57) toa koskevat, lähinnä toiminnan vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet, mittarit ja tavoitteiden toteumat. TAVOITE 1. Valmistautuminen ohjelmakauden vaihtumiseen ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen. MITTARI mennessä suunnitelma tietojärjestelmien uudistamiseksi mennessä suunnitelma ohjelmakauden sulkemisesta. Varaudutaan maatalouspolitiikan uudistuksista johtuviin tietojärjestelmämuutoksiin. Aloitetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja ohjelmakauden vaihtumisen toimeenpanon suunnittelu mm. niiden vaatimien tietojärjestelmämuutosten toteuttamiseksi. KOKO VUODEN TILANNE = TOTEUMA Suunnitelmat tietojärjestelmien uudistamisesta on laadittu asetetussa aikataulussa. Tietojärjestelmäuudistusten osalta on jatkettu Hyrrä- ja Tukisovellus-hankkeita ja edetty niissä sen mukaan, kuin on tähänastisten tietojen perusteella ollut mahdollista. Tammikuussa 2013 varmistui CAPin toimeenpanon siirtyminen vuodella eteenpäin. Siirtymisilmoitusta oli uumoiltu jo vuoden 2012 puolella, mikä otettiin huomioon mm. tietojärjestelmien kehittämisessä. Ohjelmakauden sulkemisen osalta tarvittavat työryhmät on asetettu sekä sulkemisen aikatauluista on laadittu suunnitelma sekä sulkemiseen liittyvä työohje. Lisäksi on laadittu aikataulusuunnitelma tarvittavasta koulutuksesta ja tiedotettu asiasta Aitassa ja yhteistyöryhmissä. Sulkemisen työryhmien kokoontumiset on aloitettu huhtikuussa Hallinnon sisäisen ohjeen laatiminen aloitettiin vuonna 2012, mutta sen julkaisu siirrettiin tammikuulle 2013 siirtymäkauden säädösmuutosten takia. On osallistuttu aktiivisesti uuden ohjelmakauden valmisteluryhmiin, kuten esim. CAP-uudistusta käsitteleviin komission kokouksiin (Agrifin) sekä kansallisiin valmisteluryhmiin, kuten MMM:n CAP-työryhmiin. Työryhmien työskentelyssä on pyritty tuomaan esille etenkin toimeenpanon näkökulmaa. Lisäksi Mavi on tuottanut erilaisia muistioita valmistelun ja valmisteluryhmien työskentelyn tueksi. Mavin sisäistä CAP-valmistelutyötä uudistettiin kesäkuussa 2012 siten, että CAP-koordinaatiotyö keskitettiin viraston ydinprosessiryhmiin. 2. Laajennetaan sähköisiä palveluija. Sähköisten hakemusten osuus pinta-alatukien tukihakemuksista on vähintään 50 %. Valmistaudutaan sähköisen haku- ja asiointipalvelun käyttöönottoon yritys- ja hanketuissa (ml. indikaattoritiedot) niin, että palvelu otetaan käyttöön Vuoden 2012 aikana palveluiden ja prosessien sähköistämisen osalta mm. otetaan käyttöön Aitta-ekstranet Learning Network-ryhmän (Euroopan maksajavirastojen muodostama vapaaehtoinen verkosto) toimintaa on osallistuttu vuoden aikana. Verkosto on keskustellut mm. yksinkertaistamisesta ja viherryttämisestä. Sähköisten hakemusten osuus pintaalatukien tukihakemuksista oli 45 %. Hanke-, yritys- ja rakennetukien tietojärjestelmän Hyrrän kehittämisprojekti on edennyt aikataulun mukaisesti. Samoin Tukisovelluksen uudistaminen. Tietojärjestelmien kehittämisessä on huomioitu prosessien sähköistäminen. Mm. tietovarastoinnin ja raportoinnin osalta on vuoden 2012 aikana toteutettu maksatustietoihin liittyvää tietovaraston kehittämisprojek-

6 5 (57) ja pilotoidaan viljelijätukihakukoulutusten yhteydessä verkkokoulutusmahdollisuutta sekä osallistutaan yrityspalvelujen tietojärjestelmästä annetun lain (240/2007) mahdollistamaan asiakastiedon välittämiseen yritystuissa. Aloitetaan uuden koulumaitosovelluksen toteuttaminen; projektissa huomioidaan mm. sähköiset asiointimahdollisuudet. Sähköistä arkistointia kehitetään edelleen. tia sekä aloitettu uuden Tukisovelluksen tietovaraston kehittäminen. Uudistettu Aitta-ekstranet otettiin käyttöön Verkkokoulutusta pilotoitiin viljelijätukihakukoulutuksessa Euran, Porin ja Huittisten yhteistoimintaalueiden kanssa. Lisäksi valvontakoulutusten yhteydessä osa koulutusta on toteutettu ns. verkkokoulutuksena. Vuoden 2012 aikana aloitettiin Mavin ulkoisten internetsivujen uudistaminen konseptisuunnittelulla. Projekti on edennyt aikataulussaan. Uuden koulumaitosovelluksen kehittämisprojektissa on edetty siten, että määrittelytyö on saatu valmiiksi. Toteutus on aloitettu helmikuussa Sovelluksen sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen siirtyi vuodelta 2012 vuoden 2013 puolelle. Hallinnon prosessien sähköistämisen osalta on vuoden 2012 aikana kehitetty maataloushallinnon tietojärjestelmien käyttövaltuuksien hakuprosessia. Vuoden 2013 alkupuolella otetaan käyttöön pääsynhallintasovellus, jossa käyttöoikeuksien haku, puolto ja hyväksyntä tehdään sähköisesti. Sähköisen arkiston kantarakenne ja sovellusten käyttöönottomalli on tehty. Sähköinen arkistointi on tehty yhteiskäyttöiseksi META-tasolla. Sähköiset työtilat on otettu käyttöön. 3. Viljelijätukihallinnon uudistuksen toimeenpano. 4. Flegt-lisätoimiasetuksen toimeenpano. Maksajavirastosopimusten laadinta kuntien yhtymien kanssa. Mavi toimii Suomessa asetuksen mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. EU-lainsäädäntöä sovelletaan lähtien. Lainsäädännön valmistelu on MMM:n (MEO:n) vastuulla; Mavi osallistuu valmisteluun ja hoitaa vuonna 2012 lisätoimiasetuksen mukaisia toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvia tehtäviä. Toimeenpanolain (ns lain) valmistelussa otettiin huomioon viraston kannalta tärkeä sähköinen asiointi. Maksajavirastosopimukset laadittiin vuoden 2012 loppuun mennessä lähes kaikkien yhteistoiminta-alueiden kanssa. Puuttuvat sopimukset saatiin solmittua tammi-helmikuussa Alueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2013 alussa. Yhteensä alueita muodostui 61 kpl. Toimivaltaisen viranomaisen tehtävät on aloitettu niiltä osin, kuin on ollut kansallisen lainsäädännön puuttuessa mahdollista. Lisäksi on osallistuttu Flegt-komitean virallisiin ja epävirallisiin kokouksiin ja seminaareihin. Viestinnän osalta on laadittu viestintäsuunnitelma ja aloitettu sen toteuttaminen (mm. www-sivut, tiedotteet, infot, seminaarit ja messut). Puutavaraasetus (EUTR, EU Timber Regulation) perustuu metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevaan EU:n toimintaohjelmaan (FLEGT, Forest Law Enforcement, Governance and Trade).

7 6 (57) Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Mavin kautta maksettavien kansallisten ja EU-tukien tarkoituksena on mm. turvata maatalous- ja puutarhatuotannon kannattavuus ja jatkuvuus sekä tuotannon harjoittaminen kestävästi ja ympäristöystävällisesti, maataloustuotteiden hintatason vakauttaminen ja EU:n markkinoiden tasapainon sääteleminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja tuotteiden ja elintarvikkeiden laadun parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen. Mavin toimintakertomuksessa on arvioitu siirtomenojen vaikuttavuutta virastolle tilijaottelussa osoitettujen momenttien osalta. Siirtomenomomentti: Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Bioenergiatuotannon avustukset momentilta maksetaan Maatilojen energiaohjelmaan kuuluvaa maatilan energiasuunnitelmatukea. Tukijärjestelmän tavoitteena on toteuttaa kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa edistämällä energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä maataloudessa. Toiminnan tuloksellisuus: Maatilan energiasuunnitelmatukea maksettiin tukivuonna 2012 huomattavasti vähemmän kuin tukivuosina 2010 ja Tukivuonna 2012 maksettu tuki oli vain 31 prosenttia vuonna 2011 maksetusta tuesta. Maatilojen energiaohjelmaan liittyi vuonna tilaa. Vuonna 2011 liittyneitä tiloja oli 104. Siirtomenomomentit: EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Vuoden 2012 käyttö euroa ja Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Vuoden 2012 käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoja on käytetty sangen tehokkaasti vuoden 2012 aikana. Tuhansia yrityksen investointi-, kehittämis- ja aloittamishankkeita, koulutushankkeita ja Leader-toimenpiteitä toteuttavia hankkeita on käynnistynyt lisää. Erityisesti laajakaistavaltuuksien käyttö on lisääntynyt merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Toiminnan tuloksellisuus: Tuloksena on maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen, uusien yritysten käynnistyminen, yritysten liikevaihdon ja menestyksen parantuminen, matkailutulojen kasvu sekä maaseudulla asumisen edellytysten paraneminen monin tavoin. Laajakaistahankkeiden määrän kasvu on tästä yksi esimerkki. Tuloksia mitataan hankekohtaisilla tulos- ja tuotosindikaattoreilla. Vuotta 2012 koskevat indikaattoritiedot on saatavilla vuoden 2013 maaliskuussa. Siirtomenomomentti: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki täydentää EU:n tukijärjestelmiä. Se turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä, tuotannon kannattavuutta ja maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Kansallisten tukien osuus vuoden 2011 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukaisesta kokonaistuotosta oli noin 12 %. Maatalouden tuotto kasvoi vuodesta 2010, mutta yrittäjätulon määrä aleni. Maataloustuotannon määrä pysyi samalla tasolla. Toiminnan tuloksellisuus: Kansallista tukea maksettiin lähes kaikille tiloille (n tilaa). Vuonna 2012 maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksettiin 538 milj. euroa, joka on aiempia vuosia vähemmän. Vähennys johtuu mm. siitä, että sika- ja siipikarjan muutoskorvausta ei maksettu enää 2012 ja kaikkien tukien osalta tuensaajien lukumäärä on vähentynyt.

8 7 (57) Siirtomenomomentti: EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan EU-tulotuella. Siihen kuuluvien suorien tukien ehtona on myös ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. EU-tulotuen osuus vuoden 2011 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli hieman yli 10 %. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU komission avaamiin maataloustuotteiden vientijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea maksettiin runsaalle tilalle yhteensä noin 534 milj. euroa. Tämä on n. 7,2 miljoonaa euroa vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Merkittävin tekijä alenemiseen on modulaatioprosentin nousu yhdellä prosenttiyksiköllä 10 prosenttiin. Pidätys tehtiin ennen tuen maksamista tilalle myönnettyjen suorien tukien yhteenlasketun määrän 5000 euroa ylittävältä osalta. Leikkausprosentti oli 14 suorien tukien euroa ylittävältä osalta. Tilatuen määrä väheni n. 4 miljoonalla eurolla. Tukea hakeneiden tilojen määrä laski. Modulaation korotuksen lisäksi yksi syy on se, että tilatukioikeudet ja tukikelpoinen pinta-ala kohtasivat edellisvuotta huonommin tilatasolla, jonka vuoksi tilatukea jää vuosittain maksamatta. Tämä raha hyödynnetään osittain käyttämättömien EU-varojen kautta tuotantosidonnaisiin suoriin tukiin. Muita syitä vähenemiseen oli mm. se, että valkuaiskasvipalkkion tilalle tuli valkuais- ja öljykasvipalkkio vuonna Vuoden 2011 alkupuoliskolla maksettiin tukivuoden 2010 valkuaiskasvipalkkio sekä joulukuussa 2011 tukivuoden 2011 valkuais- ja öljykasvipalkkia. Vuonna 2012 maksettiin pelkkä valkuais- ja öljykasvipalkkio. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. Markkinatukien osalta momentin merkittävin käyttökohde oli EU:n koulumaito-ohjelma, jossa maksetun tuen määrä on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. Lisäksi tukea maksettiin kotieläintuotteiden viennille. Siirtomenomomentti: Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Satovahinkokorvausta haettiin vuonna 2011 noin puolet pienemmälle peltoalalle kuin Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2012 maksettiin vuonna 2011 syntyneet vahingot, joita oli euromääräisesti vähemmän kuin vuonna 2010 sattuneita satovahinkoja. Siirtomenomomentti: Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ympäristötukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuen osuus vuoden 2011 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 7 %. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ei-tuotannollisia investointeja ovat monivaikutteisen kosteikon perustaminen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Monivaikutteisilla kosteikoilla edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla, parannetaan linnuston elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä ja lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä. Samalla edistetään riista-, kala- ja raputaloutta ja maaseutumaiseman hoitoa. Arvokkaiden perinnebiotooppien tavoitteena on maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen kunnostamalla perinnebiotoopeilla esiintyvää monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvää maaseudun kulttuuriperintöä ja maisemallisten arvojen parantaminen. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden ympäristötukea maksettiin vuonna 2012 n tilalle. EU-osuus momentin menoista oli n. 114 miljoonaa euroa, eli hieman yli 28 %. Eläinten hyvinvoinnin tuki kasvatti suosiotaan merkittävästi vuonna Eläinten hyvinvoinnin tukea maksettiin vuonna 2012 yli tilalle.

9 8 (57) Siirtomenomomentti: Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Luonnonhaittakorvauksen osuus vuoden 2011 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli vajaat 8 %. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin n tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 118 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä tilanpidon jatkajalle tai toisten maatilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut 1990-luvun puolivälistä lähtien noin neljällä vuodella nykyiseen 51 vuoteen. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien viljelijöiden vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2012 annettiin luopumistuesta 444 etukäteispäätöstä. Luopumistuen alkamispäätöksiä annettiin yhteensä 425 päätöstä 638 luopujalle. Luovutuksista 7 koski porotaloudesta luopumista, 252 sukupolvenvaihdoksia, 64 lisämaakauppoja ja 127 lisämaavuokrauksia. Erityisesti lisämaaluovutuksissa luopumistukitilan pellot luovutettiin osissa useammalle luovutuksensaajalle. Maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan henkilöä, joista oli luopumistuen saajia ja luopumiseläkkeen saajia. Vuonna 2012 maksettiin eläkemuotoisten luopumisjärjestelmien etuuksia kaikkiaan 106,39 milj. euroa, josta vuodesta 1995 lähtien myönnettyjä luopumistukia oli 64,50 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: EU:n mehiläishoito-ohjelma ( ) on joka kolmas vuosi kansallisesti laadittava EU-osarahoitteinen ohjelma, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään mehiläistuotteiden tuotantoa ja kauppaa. Mehiläishoito-ohjelma laaditaan läheisessä yhteistyössä mehiläishoitoalan edustavien järjestöjen ja osuuskuntien kanssa ja ohjelmalla on yksi tukea saava toteuttaja. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2012 mehiläishoitotukea maksettiin ,00 euroa, josta ,03 kansallista tukea ja ,97 EU:n tukea. Tieto/arvio vaikuttavuudesta: EU:n osarahoitteisella menekinedistämistuella ( ) tuetaan toimialaa edustavien järjestöjen 1-3-vuotisia menekinedistämiskampanjoita, joiden avulla pyritään lisäämään maataloustuotteiden kulutusta tiedotuksen ja mainonnan keinoin. Vuonna 2012 käynnissä oli kaksi kolmevuotista kampanjaa. Järjestö itse osallistuu kampanjan kustannuksiin 30 prosentin omarahoitusosuudella. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2012 EU-menekinedistämistukea maksettiin ,94 euroa, josta kansallisen tuen osuus ,11 euroa ja EU-osuus ,83 euroa. ALV:n palautuksen osuus oli ,71 euroa. Siirtomenomomentti: Puutarhatalouden ja sokerin tuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tuottajaorganisaatiot ovat tuottajien muodostamia markkinointiyhteenliittymiä, jotka auttavat jäseniään muun muassa tuotannon suunnittelussa, markkinoinnissa ja viljelymenetelmien kehittämisessä. Toimintaohjelmille, joilla kehitetään tuottajaorganisaatioiden toimintaa, maksetaan EU:n tukea (50 % toteutuneista, hyväksytyistä kuluista). Suomessa tukea maksetaan vain hedelmä- ja vihannesalan tuottajille. Sokerialan monipuolistamistuella kannustettiin sokerijuurikkaan viljelyn ja sokerin tuotannon vaihtoehtojen kehittämiseen. Sokerin ylituotannon vähentämiseen tähtäävään sokerialan rakenneuudistukseen sisältyvää ns. monipuolistamistukea maksettiin vielä vuoden 2012 loppuun sokerintuotantoa korvaavan yritystoiminnan kehittämiseen. Sokeri-

10 9 (57) juurikkaan viljelyn jatkuminen ja tuotannon kannattavuus Suomessa pyritään varmistamaan maksamalla juurikkaan viljelijöille kansallista pinta-alaan perustuvaa tukea sen sallittu enimmäismäärä. Lisäksi tuotantoaan jatkaville on maksettu kansallista kuljetustukea vuosina keskimäärin 1 milj. euroa vuodessa. Sokerijuurikkaan viljelyä jatkaa noin viljelijää. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2012 hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotukea maksettiin ,31 euroa kolmelle tuottajaorganisaatiolle, joilla on hyväksytty toimintaohjelma. Sokerin monipuolistamistukea maksettiin ko. momentilta vuonna 2012 yhteensä ,34 euroa. Vuonna 2011 monipuolistamistukea maksettiin 2,254 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Lainojen korkotason alentamisella tuetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia. Lainamuotoinen tuki investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukeen myönnetään korkotukilainaan liittyvänä korkotukena. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Toiminnan tuloksellisuus: Korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2011 lopussa euroa, vuonna 2012 uusia korkotukilainoja myönnettiin euroa, nuoren viljelijän tilanpidon aloittamista varten 482 kpl (60,9 milj. euroa) ja maatalouden investointihankkeeseen 1081 kpl (129,9 milj. euroa). Momentin menot lisääntyivät osittain siksi, että pääoma jonkin verran nousi, mutta suurin vaikuttava tekijä oli korkotason nousu, jolloin korkotukimenot (= korkotuen osuus kokonaiskorosta) nousivat. Siirtomenomomentti: Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Vuonna 2011 tapahtuneiden hirvieläinten maataloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaukset maksettiin vuonna Toiminnan tuloksellisuus: Hirvieläinten maataloudelle aiheuttamien vahinkojen maksua varten Maaseutuvirastolle myönnettiin vuoden 2012 talousarvion momentilta noin euroa. Summa sisältää myös muutamia maksulupapoikkeuksia aikaisemmilta vahinkovuosilta. Siirtomenomomentti: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Vuonna 2011 tapahtuneiden petoeläinten aiheuttamien porovahinkojen, poikkeuksellisen suurten porovahinkojen sekä viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen korvaukset maksettiin vuonna Korvaukset maksettiin kahdessa erässä, koska vuoden 2011 talousarvion momentilta ei ollut riittävästi määrärahoja vuonna 2011 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseksi täysimääräisesti. Niin sanotussa ensimmäisessä erässä korvaustaso oli 77 %. Kaikkia korvauksia leikattiin samassa suhteessa. Vuoden 2012 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisällytettiin vuoden 2011 vahinkoihin 1,2 miljoonan euron lisämääräraha. Maaseutuviraston käyttöön määrärahat osoitettiin tämän päätöksen mukaisesti määrärahat loppujen petovahinkojen maksamista varten vuoden 2012 talousarvion momentilta Toiminnan tuloksellisuus: Petoeläinten aiheuttamien poro-, viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen maksua varten Maaseutuvirastolle myönnettiin vuosien 2011 ja 2012 talousarvion momenteilta noin euroa. Summa sisältää myös muutamia maksulupapoikkeuksia aikaisemmilta vahinkovuosilta. Siirtomenomomentti: Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tulvavahinkokorvausta maksetaan poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) perusteella. Poikkeuksellisina on tulvavahinkolain toimeenpanossa pidetty harvemmin kuin kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvia tulvia. Tulvavahinkojen korvausprosentti on yleensä ollut 60 maatalousvahinkojen osalta ja 80 muiden vahinkojen osalta.

11 10 (57) Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2012 maksetut tulvavahinkokorvaukset koskevat vuoden 2011 poikkeuksellisia tulvia. Tuona vuonna tulvavahinkoja ei ollut merkittävästi. Korvauksia maksettiin kuitenkin euroa enemmän kuin vuonna 2011, jolloin maksetut korvaukset koskivat vuoden 2010 tulvia. Vuonna 2012 aiheutuneista tulvavahingoista korvauksia on haettu huomattavasti enemmän. Siirtomenomomentti: Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tieto/arvio vaikuttavuudesta: käyttö 0 euroa Kyseessä ovat metsäkeskuksille maksetut valtion ennakkovarat metsänuudistamisen teettämiskustannuksiin; varat peritään takaisin uudistamisvelvollisuutensa laiminlyöneeltä metsänomistajalta. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2012 momentille ei kirjattu menoja Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Virastolle asetettu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukainen henkilöstövähennysvaatimus oli 1 htv vuonna Käytettävissä oleva tuottavuusohjelman mukainen htv-kehys oli 193 htv. Vuoden aikana virastolle osoitettiin pysyvästi lisääntyneisiin työtehtäviin 1 htv (EUTR). Väliaikaisia lisäresursseja oli käytössä 10 htv. Teknisen avun ja harjoittelijoiden htv-kertymä (yhteensä n. 7 htv) huomioiden Mavi saavutti sille asetetut henkilöstövähennystavoitteet. Taulukko 1. Työpanoksen kehittyminen vuodesta 2010 vuoteen 2012 (sis. teknisen avun ja harjoittelijat; Tahti-toteuma). Työpanos Toteuma 2010 Toteuma 2011 Toteuma 2012 Muutos Henkilötyövuodet 223,0 212,4 204,7-4 % Työpanosindeksi ,25 Työpanosindeksi ,37 Taulukko 2. Tuottavuusohjelman toimeenpano. HTV-vähennysten kumulatiivinen muutos kiintiö toteuma kiintiö toteuma kiintiö toteuma Yhteensä Tuottavuuden tunnuslukuina esitetään työajanseurannan mukainen henkilötyöpanoksen jakauma eri toiminnoille. Kaiken kaikkiaan viraston työaikapanos laski vuonna 2012 n. 8 htv:lla vuoteen 2011 verrattuna. Pääosa henkilötyön laskusta on kohdistunut hallinnon toimintoihin, joissa laskua on ollut yhteensä 6,2 htv. Ydintoimintojen työaika laski yhteensä 2,1 htv. Hakemusten käsittelyyn käytetty työaika laski edelleen vuonna 2012; jo vuonna 2011 toimintoon käytetty työaika oli laskenut erityisesti vientitukiin liittyvien tehtävien vähenemisestä johtuen. Myös tukimaksujen käsittelyyn käytetty työaika laski hienoisesti. Prosentuaalisesti suurimmat nousut olivat tukien valvontaan ja tarkastuksiin liittyvien tehtävien sekä sisäisen tarkastuksen ja valvonnan henkilötyömäärissä. Tukien valvonnan ja tarkastuksen työmäärää vuonna 2012 nosti mm. uutena tehtävänä virastoon osoitettu EUTR-tehtävä.

12 11 (57) Taulukko 3. Työpanoksen jakautuminen toiminnoille (htv:t ja prosentuaalinen osuus). Henkilötyö (sis. myös teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat) Toteuma 2010 Toteuma 2011* Tavoite 2012 Toteuma 2012 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 55,5 25 % 56,7 27 % 56,7 27 % 54,4 27 % Hakemusten käsittely 16,7 8 % 10,1 5 % 10,0 5 % 8,7 4 % Tukimaksujen käsittely 16,0 7 % 15,5 7 % 15,6 7 % 13,9 7 % Tukien valvonta ja tarkastukset 15,9 7 % 17,9 9 % 18,1 9 % 20,9 10 % Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 7,8 4 % 7,7 4 % 7,5 4 % 6,9 3 % Yhteistyö ja kehittäminen 9,8 4 % 12,4 6 % 12,3 6 % 13,1 7 % Sisäinen tarkastus ja valvonta 4,4 2 % 3,7 2 % 3,6 2 % 4,2 2 % IT-toiminta 32,1 14 % 36,2 17 % 36,3 17 % 36,0 18 % Ydintoiminnot yhteensä 158,0 71 % 160,2 76 % 160,1 76 % 158,1 78 % Taloushallinto 6,3 3 % 5,4 3 % 5,5 3 % 4,6 2 % Henkilöstöhallinto 7,8 4 % 11,3 5 % 10,0 5 % 10,2 5 % Henkilöstön kehittäminen 15,1 7 % 11,7 6 % 11,9 6 % 10,3 5 % Viestintä** 4,4 2 % Muut yhteiset toiminnot*** 30,3 14 % 21,9 10 % 23,5 11 % 19,0 9 % Hallinnon toiminnot yhteensä 63,9 29 % 50,3 24 % 50,9 24 % 44,1 22 % Yhteensä **** 221,9 100 % 210,5 100 % 211,0 100 % 202,2 100 % * Vuonna 2011 Mavin tilikarttaa uudistetaan toimintoja vähentämällä. Hallinnon prosessien osalta muutos on suurin, joten vuosi 2011 ei ole täysin vertailukelpoinen edellisten vuosien kanssa. ** Viestintä erillisenä toimintonaan poistettiin vuoden 2011 tilikartasta; ko. toiminnon työaika kohdistetaan niille toiminnoille, joista viestitään. *** Muut yhteiset toiminnot: talouden ja toiminnan suunnittelu, luottamusmiestoiminta, työsuojelu, henkilöstön edustajana toimiminen ja yhteistoiminta, tietopalvelu ja asiakirjahallinto, tietoturva ja turvallisuusasiat, toimitila-asiat ja muut yleishallinnolliset tehtävät. **** Yhteensä-rivi eroaa Tahti-toteumasta, koska Mavin toimintolaskentajärjestelmässä htv:n pituudeksi on määritelty 252 htp. Mavin tuottavuushankkeita on jatkettu edelleen vuoden 2012 aikana. Näitä ovat olleet mm. viljelijöiden sähköisen pinta-alatukien haun kehittäminen, raportointijärjestelmien kehittäminen sekä Aitta-ekstranetpalvelun käyttöönotto. Investoinnit kyseisiin tietojärjestelmiin tuottavat kustannussäästöjä käyttöönottonsa jälkeen lähinnä kumppanien keskuudessa esim. toiminnan tehostumisena Toiminnan taloudellisuus Toiminnan menot supistuivat vuoteen 2011 verrattuna yhteensä 2,639 milj. euroa. Yksittäisistä toiminnoista eniten laskivat IT-toimintaan liittyvät kulut, yhteensä reilun miljoonan euron verran. Laskun taustalla ovat mm. CAP-valmistelun hidastuminen, joka on vaikuttanut suoraan mm. tietojärjestelmäprojektien etenemiseen. Kustannusten laskuun vaikutti myös henkilötyövuosikertymän supistuminen edellisvuoteen verrattuna sekä alueellistamisen siirtymäkauden päättyminen vuoden 2011 lopussa.

13 12 (57) Taulukko 4. Toiminnan menot toiminnoittain. Oma rahoitus toiminnoittain (1 000 euroa) Toteuma 2010 Toteuma 2011 Tavoite /arvio 2012 Toteuma 2012 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta IT-toiminta Ydintoiminnot yhteensä Taloushallinto Henkilöstöhallinto Henkilöstön kehittäminen Viestintä Muut yhteiset toiminnot Hallinnon toiminnot yhteensä Toiminnan kustannukset yhteensä Poistot ja korot huomioiden vuoden 2012 toiminnan kustannukset nousivat n. 28,8 milj. euroon. Mittavien tietojärjestelmäinvestointien vuoksi poistot ja korot muodostavat merkittävän erän viraston kustannusrakenteesta (yhteensä n. 2,6 milj. euroa). Vuodelta 2010 vertailutietoa ei ole käytettävissä. Taulukko 5. Toiminnan kokonaiskustannukset ydintoiminnoittain sisältäen poistot ja korot. Toiminnot Toteuma 2011 Arvio 2012 Toteuma 2012 Kustannukset (1 000 ) Htv Kustannukset (1 000 ) Htv Kustannukset (1 000 ) Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta IT-toiminta Yhteensä Htv Toimintamenojen käytössä kululajeittain (taulukko 6) palvelujen ostot oli toista vuotta peräkkäin viraston suurin kuluerä. Palvelujen ostot sisältää Tiken palveluiden ostoja 4,03 milj. euron edestä. Talousarvion 3,9 milj. euron lisäksi Mavi ja Tike sopivat palvelusopimuksessa erikseen n. 0,120 milj. euron erillisveloitettavista palveluista. Vuosi 2011 oli poikkeuksellinen toimintamenomäärärahan käytössä johtuen osin Tiken rahoitusmallin muutoksesta. Osan ko. vuoden korkeasta määrärahan käytöstä selitti alueellistamisen lop-

14 13 (57) puunsaattaminen, jonka johdosta esim. toimitilojen kalustaminen sekä muut tavaroiden ja tarvikkeiden sekä palveluiden ostot ja satunnaiset kulut nousivat kertaluonteisesti korkealle tasolle. Vuonna 2012 näitä menoja ei enää syntynyt. Taulukko 6. Toiminnan kulut kululajeittain, sisältäen Mavin toimintamenomomentin Kulut, 1000 euroa Toteuma 2010 Toteuma 2011 Toteuma 2012 Muutos vuoteen 2011 verrattuna Käyttöomaisuuden ostot Ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset valtion virastoille Rahoituskulut Satunnaiset kulut Käyttötalouden kulut kunnille Kulut yhteensä Tuotot yhteensä Nettomenot yhteensä Henkilöstökuluissa laskua edellisvuoteen oli jonkin verran johtuen lähinnä henkilötyövuosikertymän pienenemisestä. Vuokrissa laskua oli erityisesti toimitilavuokrien supistumisesta johtuen, lisäksi tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat laskivat jonkin verran. Muissa kuluissa matkustusmenot jatkoivat edelleen laskuaan. Yhteistoiminnan kustannusten korvauksiin kirjattu ilmakuvien hankinta yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa pysyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Käyttötalouden kuluissa puolestaan näkyvät Ahvenanmaalle suoritetut korvaukset vuosilta maaseutuelinkeinojen tukitehtävien hoitamisesta. Tuotoissa laskua oli jonkin verran johtuen lähinnä teurasruhojen luokitukseen liittyvien tuottojen supistumisesta. Valtion pysyvien toimintamenosäästöjen ja muiden vuoden 2010 erillisten toimintamenosäästöjen aikaansaaminen Valtioneuvoston periaatepäätöksessä linjattiin tavoitteita ja toimenpiteitä valtion virastojen ja laitosten toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi. Edelleen vuonna 2012 Maaseutuvirasto on noudattanut toiminnan suunnittelussaan ko. periaatepäätöstä. Vuoden alussa virasto otti käyttöön sekä matkahallintajärjestelmä M2:n, sähköisen tilaustenhallintajärjestelmä Tilhan että Hallinnon tilahallinta -tietojärjestelmän. Matkahallintajärjestelmän käyttöönoton ja myyntilaskujen sähköistämisen myötä virasto hyödyntää täysimääräisesti Palkeiden (Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus) palveluita. Lisäksi vuoden 2012 alusta lähtien virasto on toiminut itsenäisenä kirjanpitoyksikkönä. Kieku-tietojärjestelmän osalta vuonna 2012 aloitettiin ministeriön johdolla orientoituminen ko. järjestelmän käyttöönottoon hallinnonalalla. Uudeksi käyttöönottoaikatauluksi varmistui tammikuussa 2013 huhtikuu Toimitilatehokkuutta ja tarvetta seurataan ja arvioidaan juoksevasti: vuoden 2012 aikana ryhdyttiin selvittämään mm. Tampereen toimitilojen siirtämistä Senaatilta vuokrattaviin tiloihin.

15 14 (57) Viraston matkustusmenot ovat edelleen vuonna 2012 laskeneet: vuoden 2012 matkustusmenot olivat 0,57 milj. euroa, kun vuotta aiemmin menot olivat 0,72 milj. euroa. Periaatepäätöksen mukaisen 8 prosentin säästövelvoitteen viitevuosi virastolla oli vuosi 2010, jolloin matkustusmenot olivat 1,01 milj. euroa. Vuoteen 2010 verrattuna matkustusmenot ovat siten laskeneet 43 %. Tietojärjestelmien kehittämisessä huomioidaan sähköisen asioinnin mahdollistaminen sekä hallinnon prosessien sähköistäminen. Hallinnonalan sisällä tehdään yhteistyötä sovellusten kehittämisessä ja otetaan käyttöön ns. yhteentoimivuuspalveluita Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Mavin maksullinen toiminta on verrattain vähäistä. Mavin tuottamat julkisoikeudelliset suoritteet ovat perintökaaren 25 luvun 8 :n mukaiset lausunnot sekä teurasruhojen luokituksen ja punnituksen vuotuiset valvontamaksut. Pääosa maksullisesta toiminnasta koostuu teurasruhokokonaisuudesta. Tulossopimuksessa tavoitteena on vuosittain ollut 100 prosentin kustannusvastaavuus. Virastossa ei ole yhteisrahoitteista toimintaa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2012 toteumaltaan hieman pienemmät kuin tulossopimuksessa arvioitiin. Maksullisen toiminnan kustannukset olivat jonkin verran korkeammat kuin vastaavat tuotot, joten tilikauden alijäämäksi muodostui n euroa (92 %). Tulossopimuksen arviosta jäätiin jonkin verran. Taulukossa 7 on lisäksi esitetty vuoden 2012 aikana huomattu ja oikaistu toteuma vuoden 2011 kustannusvastaavuudesta. Vuoden 2012 aikana A-Tuottajat Oy:lle palautettiin virheellisesti laskutettu suoritus, jolloin kustannusvastaavuuden toteuma korjaantui 116 prosentista 98 prosenttiin eli hyvin lähelle vuoden 2011 tulossopimuksen tavoitetta. Taulukko 7. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma. Kustannusvastaavuuslaskelma Toteuma 2010 Toteuma 2011 Oikaistu toteuma 2011* Tavoite 2012 Toteuma 2012 TUOTOT KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) tai ALIJÄÄMÄ (-) Kustannusvastaavuus 105,0 % 115,8 % 98,3 % 100 % 92,3 % * on laskutettu virheellisesti A-Tuottajat Oy:tä, vaikka teurastamolla ei ole valtuutettua teurasruhojen luokittelijaa. Virheellinen maksu on palautettu vuonna 2012.

16 15 (57) 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta Mavi palvelee maatilayrityksiä, maanviljelijöitä, maaseudun mikroyrityksiä ja maaseudun kehittäjiä kyläyhdistyksistä yliopistoihin. Virasto hoitaa viljelijätukien, maaseudun rahoitus- ja kehittämistukien sekä markkinatukien toimeenpanon. Viljelijät asioivat tukiasioissa kuitenkin edelleen ELYkeskusten ja kuntien yhteistoiminta-alueiden kanssa, joille Mavi on delegoinut mm. tuki- ja maksuhakemusten vastaanoton ja päätöksenteon, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan. Viraston asiakkaita ovat myös elintarviketeollisuus sekä elintarvikkeiden kauppaa harjoittavat yritykset. Koulumaitotuki, EU:n yhteisrahoitteiset tiedotus- ja menekinedistämisohjelmat sekä EU:n ruoka-apuohjelma tuovat viraston asiakkaiksi koulut, kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Viraston yhteistyökumppaneita ovat myös interventiovarastoinnin palveluja tarjoavat yritykset. Vuonna 2011 hyväksytyn asiakasstrategian toimeenpano eri toimenpiteineen käynnistettiin vuonna 2012 mm. asiakaspalautejärjestelmän selvityksellä. Suositusten seurannan tietojärjestelmän kehitystyö saatiin päätökseen vuoden 2012 lopulla ja järjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2013 alussa. Järjestelmällä seurataan erityisesti maksajavirastotoimintaan kohdistuvien tahojen antamia havaintoja ja suosituksia sekä niihin liittyvien toimenpiteiden edistymistä. Markkinatukipäätösten lukumääriä on kuvattu luvussa Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Maaseutuviraston tarkastustoiminta Maaseutuviraston valvontaosasto tekee komission valvonta-asetuksen mukaisia paikalla tapahtuvia otantatarkastuksia yritys- ja hanketukitoimenpiteisiin sekä koulumaitotuen otantatarkastuksia. Osasto tekee lisäksi laadunvalvontaa ELY-keskuksille siirrettyjen tarkastustehtävien osalta. ELY-keskusten suorittamat tarkastukset Peltovalvontojen osalta ELY-keskukset tekivät vuonna 2012 tarkastuksia yhteensä tilalla. Kertomusvuonna ELY-keskuskohtaiset valvontavelvoitteet olivat peltovalvontojen osalta samalla tasolla mitä edellisvuonna. Valvontavuoden velvoite määräytyy ELY-keskuksen alueen edellisen vuoden valvontaseuraamusten perusteella kuitenkin niin, että minimivelvoite on 5 %. Vuonna 2012 ELY-keskukset tekivät eläinvalvontoja yhteensä tilalla. Valvontavelvoite oli kertomusvuonna sama kuin edellisenä kertomusvuotena. ELY-keskukset tekivät lisäksi erikoistukien valvontoja sekä useita eri tukiehtoihin liittyviä ristiintarkistuksia. Mavin suorittamat laadunvalvonnat ja tarkastusmäärät Mavi kouluttaa (erityisesti kokotilavalvonnoissa), ohjeistaa sekä antaa käytännön neuvontaa ELYkeskusten tarkastajille sekä suorittaa laadunvalvontaa. Laadunvalvonta on komission asetuksen edellyttämää valvontaa. Laadunvalvonnan merkitys on kasvanut jatkuvasti, ja se kattaa jo kaikki keskeisimmät tukijärjestelmät. Laadunvalvonnat ovat olleet joko paikalla tehtäviä tarkastuksia tai asiakirjatarkastuksia. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa ELY-keskuksen tekemä tarkastus on uusittu tai ELY-keskuksen tarkastajan työtä on seurattu tarkastuskohteessa. Eri tukijärjestelmien valvonnan laaduntarkastusten lisäksi valvontayksikkö on tehnyt ELY-keskusten ympäristötuen erityistukisopimusten päätöksenteon valvontaa. Peltoalaperusteisten tukien, eläinperusteisten tukien, kuntatarkastusten, erikoistukien ja täydentävien ehtojen laadunvalvontoja tehtiin kertomusvuonna yhteensä 91 kpl. Tämä tarkastusmäärä on sisällytetty myös taulukon 8 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Vuonna 2012 laadunvalvon-

17 16 (57) noissa tarkastettiin 478 (378) maatilaa, 107 (163) erityistukisopimusta, 5 (5) kuntaa, 1 (1) tärkkelysperunatehdas ja 1(0) teurastamoa (suluissa vuoden 2011 vastaavat määrät). Lisäksi Mavin toimesta tehtiin Tullilaitokseen ja Eviraan kohdistuvia laadunvalvontoja kertomusvuonna yhteensä 6 kpl (2011: 9 kpl). Yritys- ja hanketukien otantatarkastukset Mavi suoritti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukitoimenpiteiden otantatarkastuksia kertomusvuonna 173 kappaletta, sisältäen 12 sitoumustarkastusta. Tarkastukset etenivät suunnitelmien mukaisesti. Hanke- ja yritystukien tarkastukset tehdään ennen maksuja ja tarkastusmäärää arvioidaan maksuun edenneistä maksuhakemuksista. Vuoden 2011 valvonta-asetuksen muutoksen jälkeen tarkastusmääriin voidaan ilmoittaa myös aikaisempien vuosien maksujen tarkastukset. Tarkastusprosenttia seurattiin laajennusten vuoksi osittain manuaalisesti ennen sovelluksen raportointiosion muutosta. Taulukossa 8 oleva kohta yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset sisältää lisäksi elinkeinokalatalousrahaston (EKTR) tarkastukset, joita tehtiin 72 kpl vuonna ELY-keskusten suorittamat rakennetukien tarkastukset ja niihin kohdistuneet laadunvalvonnat Mavi vastaa rakennetukien tarkastusten otannoista ja laadunvalvonnasta sekä ohjeistaa tarkastuksia suorittavia ELY-keskuksia. Luopumistukitarkastusten otannoista ja tarkastusten seurannasta vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Mavi ohjeistaa Melaa otannoissa ja suorittaa luopumistukeen kohdistuvat laadunvalvonnat. ELY-keskusten suorittamiin rakennetukien tarkastuksiin kuuluvat EU-osarahoitteisen investointituen, investointituen lisätuen ja jälkitarkastuksen, EU-osarahoitteisen aloitustuen, kansallisen investointituen, edellisen kauden EU-osarahoitteisen sekä kansallisen investointituen, sokerin rakenneuudistusta koskevan maatilainvestointituen, luottolaitostuen sekä luottolaitosten tarkastukset. ELY-keskukset suorittivat näitä tarkastuksia vuonna 2012 yhteensä 192 kpl. Mavin suorittamat rakennetukien laadunvalvonnat ovat olleet joko paikan päällä tehtäviä tarkastuksia (tarkastajan tekemän työn seuranta), asiakirjatarkastuksia sekä ELY-keskusten käsittelijöiden ja päätöksentekijöiden haastatteluita. Hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastuksia (asiakirjatarkastukset ja haastattelut) suoritettiin rakennetukien osalta neljässä eri ELY-keskuksessa vuonna Paikan päällä tehtävien otantatarkastusten laadunvalvontoja tehtiin yhteensä viisi kappaletta. Luopumistuen laadunvalvonta toteutettiin tarkastelemalla otantamenettelyjen toteutusta Melassa, sekä seuraamalla paikan päällä tehtäviä tarkastuksia kahdessa eri ELYkeskuksessa. Muut tarkastukset Maaseutuvirasto aloitti EU:n puutavara-asetuksen mukaisten toimivaltaiselle viranomaiselle nimettyjen tehtävien valmistelun vuonna Mavi osallistui mm. Flegt-komitean virallisiin kokouksiin, workshoppeihin ja seminaareihin (komissio ja EU-yhteistyö) sekä kansallisen lainsäädännön valmistelutyöhön (ministeriön ja tullin välinen yhteistyö). Lisäksi laadittiin viestintäsuunnitelma, jonka toteutus alkoi syksyllä Varsinaista EU:n puutavara-asetusta alettiin soveltaa Mavi suoritti lisäksi metsätalouden valtionavustusten käytön paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia vuonna Metsätalouden valtionaputarkastuksia tehtiin yhteensä neljä kappaletta ja metsäkeskuksen tarkastustoiminnan

18 17 (57) laadunvalvontatarkastuksia yhteensä 75 kappaletta. Lisäksi valvontaosasto suoritti riistavahinkolain mukaisten hirvivahinkoarvioiden tarkastuksia yhteensä 15 kappaletta ja riistavahinkolain mukaisia kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemien päätösten tarkastuksia yhteensä 19 tapausta 11 kunnan alueella. Nämä sisältyvät taulukon 8 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Mavi suoritti markkinatukiin liittyviä paikalla tehtäviä otantatarkastuksia, joihin kuuluvat mm. koulumaitotuki ja lihan hintaseuranta. Koulumaitotarkastuksia tehtiin tarkastusvuonna 96 kpl ja lihan hintaseurannan tarkastuksia viidessä eri teurastamossa yhteensä 6 kpl. Vuonna 2012 tehtiin valvontaosaston ja Mavin sisäisen tarkastuksen yhteistyönä ELY-keskusten hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastuksia yhteensä 4 kappaletta. Tarkastuksissa käytiin läpi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset haastatteluin ja niitä täydentävin aineistotarkastuksin. Tarkastusmäärä sisältyy taulukon 8 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Lisäksi todettakoon asetuksen 485/2008 mukaiset tarkastukset (ns. jälkitarkastukset), jotka koskevat vienti-, interventio- ja sisämarkkinatukia ja jotka on sopimuksella siirretty Tullilaitoksen hoidettavaksi. Näitä tarkastuksia tehtiin tullilaitoksen toimesta 485/2008 tarkastusvuonna yhteensä 12 kpl. Hedelmän ja vihannesten tuottajaorganisaatiotukia tarkastettiin 1 kappale markkinatukiosaston toimesta. Alla olevaan taulukkoon on koottu Mavin valvontaosaston suorittamat valvontamäärät vuosina Taulukko 8. Mavin valvontaosaston tarkastustoiminta, tarkastuskäyntien ja laadunvalvontojen määrät (kpl). Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Tarkastustoiminta Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Tukijärjestelmien laadunvalvonnat, josta metsätalouden valtionapujen tarkastukset EU-toimielinten tarkastukset Euroopan unionin toimielimistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tarkastuksia Maaseutuviraston toimeenpanovastuulla oleviin ohjelmiin ja tukijärjestelmiin. Euroopan komissio voi tarkastusten perusteella sulkea maataloustuki- tai maaseuturahastosta rahoitettuja menoja yhteisön rahoituksen ulkopuolelle asetuksen (EY) N:o 1290/ artiklan mukaisesti. Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki kaksi uutta tarkastusta vuoden 2012 aikana. Täydentäviä ehtoja koskeva tarkastus suoritettiin ja takaisinperintöjä ja liitettä III koskeva tarkastus Vuoden 2012 lopussa oli yhteensä 12 komission tarkastusta kesken (uudet tarkastukset mukaan lukien), joiden osalta Maaseutuvirasto kävi neuvotteluja ja kirjeenvaihtoa komission kanssa. Vuonna 2012 käytiin kuudet kahdenväliset neuvottelut komission kanssa kesken olevien tarkastusten osalta. Vuoden aikana yksi tarkastus päättyi.

19 18 (57) Vuoden 2011 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen maaseuturahastoa ja maataloustukirahastoa koskeneen järjestelmä ja DAS-tarkastuksen lopulliset päätelmät saatiin vuoden 2012 aikana ja tarkastus on päättynyt. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta tuli joulukuussa ilmoitus maaseuturahastoa koskevasta DAS-tarkastuksesta. Tarkastus koskee vuotta 2012, mutta se suoritetaan Vuonna 2012 erilaiset Maviin kohdistuvat tarkastukset työllistivät henkilöstöä 2,5 htv:n edestä. Edellisvuonna työaikaa tarkastuksiin liittyen käytettiin n. 3 htv. Tarkastettavat kohteet Tarkastettavat kohteet valitaan vuosittain otannalla. Tukien valvontaa varten toteutettiin vuonna 2012 yhteensä 137 otantaa ja 40 ristiintarkistusajoa. Valvontaotannoista yli puolet on investointitai hanke- ja yritystukiin kohdistuvia viikoittaisia otantoja. Otantoihin ja ristiintarkistusajoihin liittyen Mavissa laaditaan määritykset ja koordinoidaan aikatauluja. Tämän lisäksi Mavissa tehdään keskeisimpiin riskinanalyysiotantoihin liittyvää tilastotieteellistä kehittämistyötä. Otantojen ja ristiintarkistusajojen varsinainen toteutus tehdään pääosin Tikessä. Mavi tilasi Tiken tietopalvelulta vuonna 2012 yhteensä 451 eri raporttia. Komission ja komission toimielinten tarkastuksiin liittyen Tiken tietopalvelun työpanosta tarvittiin yhteensä n. 30 henkilötyöpäivää, eli noin puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tietovarastointiin perustuvan raportointijärjestelmän laajempi käyttöönotto laski Hanke2007-järjestelmästä tilattujen tilausraporttien määrän edelliseen vuoteen verrattuna selvästi alle puoleen. Kokonaisuudessaan Mavin tilaamien raporttien toteuttamiseen meni Tiken tietopalvelulta yhteensä noin 390 htp vuonna 2012 (2011: 500 htp). Raportteihin liittyen Mavissa laaditaan määritykset ja koordinoidaan keskeisimpien raporttien aikatauluja. Varsinainen raporttien toteutus tehdään pääosin Tiken tietopalvelun toimesta. Taulukossa 9 on käyty läpi vuosien otantojen, ristiintarkistusajojen ja Mavin Tiken tietopalvelulta tilaamien raporttien määrät. Taulukko 9. Otannat, ristiintarkistusajot ja raportit (kpl) vuosina Otannat vuosina Toteuma 2010 Toteuma 2011 Toteuma 2012 Otannat Ristiintarkistusajot Raportit / Raporttipyynnöt Muut tarkastukset Taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa tarkastaa vuosittain Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Maksajaviraston tilit todentaa BDO Oy. Koulutukset Maaseutuvirasto järjesti vuonna 2012 useita koulutustilaisuuksia ajankohtaisista tukiin liittyvistä aiheista kuntien maaseutuasiamiehille, ELY-keskusten virkamiehille, toimintaryhmien henkilöstölle, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle ja sen liitoille, Svenska lantbruksproducenternas centralförbundille ja sen liitoille, alueellisille ympäristötiedon jakajille, ProAgria Maaseutukeskuksille ja niille yksityisille neuvojille, jotka tekevät kevään päätukihakemusten täyttöä.

20 19 (57) Kasvokkain tapahtuvan koulutuksen lisäksi on järjestetty useita koulutuksia ja kokouksia videoneu-vottelulaitteiden välityksellä. Maaseutuviraston asiantuntijat ovat myös osallistuneet luennoitsijoina muiden tahojen, kuten ELYjen järjestämiin tilaisuuksiin. Useita koulutuksia on myös järjestetty yhteistyössä maaseutuverkostoyksikön kanssa. Osa järjestetyistä koulutustilaisuuksista on myös videoitu. Videotallenteet ovat nähtävissä Maaseutuviraston www-sivuilla. Keväällä 2012 pilotoitiin myös tukihakukoulutuksen pitämistä joukolle kuntia LiveMeetingin välityksellä. LiveMeeting toimi myös suuremman joukon koulutustyökaluna ja sen käyttöä aiotaan jatkaa ja kehittää. Kunnille ja ELY-keskuksille järjestettiin sähköisen tukihaun koulutusta kevään viljelijätukihakukoulutusten yhteydessä Lahdessa , Helsingissä sekä Kokkolassa Mavin koulutuksia toteutetaan erillisen, vuosikohtaisen hallinnolle ja sidosryhmille suunnatun koulutussuunnitelman mukaisesti. Taulukko 10. Hallinnolle ja sidosryhmille järjestettyjen koulutusten lukumäärä ja koulutuksiin osallistuneiden määrä. Hallinnolle järjestettyjen koulutuspäivien määrä (päivinä)* Toteuma 2010 Toteuma 2011 Toteuma 2012 Viljelijätuet Rakennetuet Yritys- ja hanketuet Muu koulutus Hallinnolle järjestettyjen koulutusten osallistujamäärä (hlöä)* Toteuma 2010 Toteuma 2011 Toteuma 2012 Viljelijätuet Rakennetuet Yritys- ja hanketuet Muu koulutus * Vuodesta 2011 eteenpäin koulutusten seurannan jaottelua muutettiin vastaamaan enemmän Mavin ydinprosesseja. Tästä syystä aiempien vuosien toteumaa ei voida verrata suoraan vuoden 2011 toteumaan. Viestintä Maaseutuviraston viestinnässä painopiste suunnattiin verkkoviestinnän kehittämiseen. Viestinnässä hallinnon kumppaneille otettiin käyttöön uusi Aitta-ekstranet, aloitettiin ulkoisen verkkosivuston mavi.fi uudistaminen ja otettiin vastuu ohjelmaviestinnän verkkosivuston maaseutu.fi uudistamisen suunnittelusta. Uusia sivustoja suunniteltaessa ja julkaistaessa siirryttiin samalla Microsoftin SharePoint -julkaisujärjestelmään. Aitta-ekstranetin uudistamisella Mavi paransi toimeenpanoa koskevaa viestintää hallinnon kumppaneille. Aitan kohderyhmiä ovat ELY-keskukset, kuntien yhteistoiminta-alueet ja toimintaryhmät. Ekstranet-viestintää tuki Aitta-uutiskirje. Uutiskirjeen kohderyhminä ovat maaseutuhallinnon virkamiehet ELY-keskuksissa ja kunnissa sekä toimintaryhmät. Myös neuvojat saivat oman uutiskirjeen. Uutiskirjeet ilmestyivät 11 kertaa. Lisäksi Mavi osallistui MMM:n kanssa yhteistyössä Versouutis-kirjeen julkaisemiseen ja tuotti juttuja Liiteri-uutiskirjeeseen. Tukihallinnon asiakkaille ja muille ulkoisille kohderyhmille suunnatun mavi.fi-verkkosivuston uudistaminen aloitettiin sivuston rakenteen, toiminnallisuuksien ja ulkoasun määrittelyllä. Tekninen toteutus ja sisällöntuotanto ajoittuvat kevääseen 2013, ja sivuston on tarkoitus valmistua elo-