Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011
kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin Eurooppa hiipuu
Suomessa matkailun kansantaloudelliset kerrannaisvaikutukset huomattavia matkailutoimialat BKT:sta 3,8%, rahassa 5,95 mrd euroa työllinen työvoima 130 500 veroja valtiolle 4 mrd euroa
kasvupotentiaali suuri: matkailustrategian mukaan v. 2020 BKT 5,1% työllinen työvoima 171 000 veroja valtiolle 7,5 mrd ulkomainen potentiaali paljon kotimaista suurempi, vaikka nyt vain 30% ulkomaalaisia
matkailun kehitykseen vaikuttavat monet ulkoiset tekijät maailmantalous turvallisuus epidemiat kulkuyhteydet väestörakenne tekninen kehitys, etenkin internet ja siinä mobiilipuoli some pitänee pintansa ympäristötietoisuuden (ja muunkin kestävän kehityksen merkityksen) kasvu (ja LOHAS) kaupungistuminen kulutustottumusten muutokset työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen kansainvälinen kilpailu
kulutustottumuksista: tulevaisuuden matkailijat yhä kokeneempia ja vaativampia halutaan räätälöityjä palveluja, jotka heijastavat matkailijan identiteettiä ja persoonaa kohderyhmänä asiakkaat pirstoutuvat yhä pienemmiksi ryhmiksi kulutustottumuksia voidaan mainita esim. osnacking - halutaan kerätä paljon erilaisia kokemuksia yhden pitkän matkan sijaan oslow tourism olähimatkailu okoteloituminen (kesämökillä vaan ) oluksuksen kysyntä kasvaa, mutta ei niinkään materiaalisesti kuin sisäisen rikastuttamisen pyrkimyksenä Suomella voi olla hyvä sauma tässä omutta myös budjettimatkojen kysyntä korkeaa
halutaan aitoja kokemuksia muovimaailmasta on saatu kyllin perinteet, paluu juurille halu perehtyä paikalliseen tekemiseen ja elämäntapaan (tuntea pulssi) wellbeing nousussa luontoelämykset turvallisen vaaran kokemisen halu
virtuaalimatkailu saattaa kuitenkin syödä oikeaa matkailua toisaalta se voi toimia oivallisena markkinointikeinona
Ravitsemuspuolella majoitus- ja ravitsemispuolen riippuvuus matkailusta kasvaa vuoteen 2020 mennessä ulkomaalaisten rooli selkeästi merkittävämpi kuin nykyään, mutta pikemminkin vapaa-ajan matkailijoita kuin liikematkailijoita (Suomessa) kansainväliset ruokatrendit tulevat Suomeen yhä nopeammin ja ovat yhä lyhytkestoisempia rinnalla menestyvät paikallinen ruoka, puhtaus ja eettisyys asiakkaat ovat vaativia ruokamatkailu on kasvava trendi: esimerkiksi käynnit viinitiloilla ja panimoissa ruuan painoarvo matkapäätöksessä kasvaa kaikkiaankin etenkin varttuneempi väki haluaa ravintolassa myös sosiaalisia kontakteja ja henkilökunnan aikaa
hotellien osalta perinteinen jako liikematkahotelleihin ja vapaa-ajan hotelleihin hävinnee tilalle elämäntyylikriteerit (design-, teema- ja lifestyle hotellit) hotellit pyrkivät olemaan persoonallisia tekniikka antaa mahdollisuuden muokata hotellia kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan (valaistus, tuoksu, värit, musiikki jne.) ekologia ja palveluiden muunneltavuus nousevat tärkeiksi ykkösluokan hotellien käyttö kasvaa, erityisesti saksalaisten keskuudessa pienten majoitusyksiköiden suosio kasvaa
liikenteen osalta lentomatkailu kasvaa, vaikka siihen kohdistuu ympäristöpaineita junat ja risteilyt kasvattavat suosiotaan myös reilun matkailun periaatteiden mukainen patikointi, pyöräily ja joka tapauksessa paikallisten joukkoliikennevälineitten käyttö ei vaikuta varsinaisen matkailuliikenteen kehitykseen
mitä tehdä Suomessa? tulee seurata trendejä, kysynnän kehitystä kunkin toimijan tulee kristalloida oma profiilinsa kaikkea kaikille on yleensä ei oikein mitään erityistä kenellekään jokin vetonaula siis tarvitaan, se erityinen juttu tuotekehitys ja prosessit kuntoon markkinointi ja jakelu samoin isännän/emännän läsnäolo pienemmissä yrityksissä erittäin tärkeää yhteistyötä muitten kanssa ennakkoluulottomasti ei yhteistyötä yhteistyön vuoksi, mutta ei myöskään kademielellä toimien Suomi on pieni maa, 0,4% maailman matkailijavirroista tulee Suomeen siksi voimien yhdistäminen on järkevä tavoite
Kiitos!