Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X290125 8.8.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen, Keski-Suomen, Etelä- Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella

Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA... 5 3 TARKKAILUN TOTEUTUS... 8 3.1 Yleistä... 8 3.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus... 9 3.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu... 9 3.2.2 Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu... 9 3.2.3 Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu... 10 3.2.4 Jälkihoitovaihe... 10 3.2.5 Poikkeustilanteiden tarkkailu... 10 3.3 Näytteiden analysointi... 10 3.4 Päästöjen laskenta... 11 3.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus... 11 3.4.2 Ympärivuotiset kohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta... 13 3.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet... 13 3.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset... 14 3.5 Raportointi... 15 3.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2015... 16 4 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2015... 17 4.1 Yleistä... 17 4.1.1 Tuotantoalueet... 17 4.2 Ominaiskuormitussuot v. 2015... 18 4.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v. 2015... 19 4.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2015... 19 4.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu... 20 4.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu... 20 4.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina... 23 4.4.3 Vedenlaatu alueittain... 26 4.4.4 Puhdistustehot... 27 4.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut... 27 4.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla... 27 4.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina... 31 5 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2015... 31 5.1 Yleistä... 31 5.2 Kuormitus ELY-keskuksittain... 32 5.2.1 Hämeen ELY-keskus... 32 5.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus... 33 5.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus... 34 5.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus... 35 5.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 36

5.3 Kuormitus vesistöalueittain... 37 5.3.1 Kymijoen vesistöalue (14)... 38 5.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18)... 38 5.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27)... 39 5.3.4 Aurajoen vesistöalue (28)... 39 5.3.5 Lapinjoen vesistöalue (33)... 40 5.3.6 Kokemäenjoen vesistöalue (35)... 41 5.3.7 Karvianjoen vesistöalue (36)... 42 5.3.8 Lapväärtinjoen vesistöalue (37)... 43 5.3.9 Teuvanjoen vesistöalue (38)... 43 5.3.10 Närpiönjoen vesistöalue (39)... 43 5.3.11 Kyrönjoen vesistöalue (42)... 44 5.3.12 Lapuanjoen vesistöalue (44)... 45 5.3.13 Purmonjoen vesistöalue (46)... 46 5.3.14 Ähtävänjoen vesistöalue (47)... 46 5.3.15 Kruunupyynjoen vesistöalue (48)... 47 5.3.16 Perhonjoen vesistöalue (49)... 47 5.3.17 Selkämeren rannikkoalue (83)... 48 5.4 Kokonaiskuormitus... 49 6 YHTEENVETO... 50 7 VIITTEET... 51 Liitteet Liite 1 Läntisen Suomen ominaiskuormitussoiden sijainti ja aluejako vuonna 2015 Liite 2 Ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat hydrologisena vuonna 2015 Liite 3 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu vuodenajoittain Liite 4 Ominaiskuormitukset 2015 Liite 5 Tarkkailusoiden pinta-alat ja vuosikuormitukset vesistöalueittain 2015 Liite 6 Tarkkailusoiden pinta-alat ja vuosikuormitukset ELY-keskuksittain 2015 Pöyry Finland Oy Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Mikko Tolkkinen, FT Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15 67101 Kokkola Jarmo Sillanpää puh. 010 33 28370 Pia Vesisenaho puh. 010 33 28211 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

5 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2015 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ja Vapo Oy:n 23.12.2013 ELY-keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille 2014 2018. Tarkkailu käsittää ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on samoin ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli hydrologinen vuosi 1.11.2014-31.10.2015. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamadatan tarkistuksen, kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 1.11.-31.1.2015 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. 1.2.2015 alkaen näytteenoton ja näytteiden analysoinnin ovat hoitaneet Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Virtaamamittauksesta ovat 1.2.2015 alkaen vastanneet Masinotek Oy ja Valmet Oyj (Metso Oyj). Tässä raportissa esitetään kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2015 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina. Tuotantoaluekohtaiset tulokset käsitellään tarkemmin erillisissä ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat taivasalla hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona turvetuotannon vesienkäsittelyyn ja kuormitustarkkailuun liittyvää terminologiaa. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheesta mm. TASO-hankkeen julkaisuissa. Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla http://www.turveinfo.fi/ tai http://www.vapo.fi Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä.

COD Mn COD Mn -arvo tarkoittaa KMnO 4 :n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista kiehuvassa vedessä 20 min aikana hapenkulutuksella mitattuna. Määritys kuvaa siis kaikkea näissä oloissa tapahtuvaa veden sisältämän aineksen hapettumista ja sen määrää vedessä. Permanganaatti hapettaa myös humusta, joten humuspitoisten vesien COD Mn -arvo on korkeampi kuin kirkkaiden. Silti permanganaatti hapettaa vain osan orgaanisista aineista, eivätkä esimerkiksi aminohapot hapetu. COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin- ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien kasvualustana ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä. Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Kasvillisuuskenttä Kasvillisuuskenttä on pengerryksin eristetty tasainen allasmainen kasvillisuuden peittämä alue, jossa kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kentän toiminta perustuu suurelta osin laskeutukseen, jolloin kenttä pidättää kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Ravinteita pidättyy jossakin määrin myös kasvillisuuteen. Kenttien kasvillisuus koostuu ruokohelvestä, pajusta tai luonnollisesta sekakasvustosta. Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon. Kiintoaine Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines. Kosteikko Kosteikolla tarkoitetaan vesienkäsittelyrakennetta, jossa on pysyvää avovesipintaa. Se on tehty patoamalla tai kaivamalla siten, että siinä on sekä syvän, että matalan veden alueita. Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut. Vesiensuojelurakenteet tehdään ensimmäisenä. Kuormitus Kuormituksella eli päästöllä tarkoitetaan tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrää aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi). Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta. 6

Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön. Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m3/päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrä tiettyä pintaalayksikköä kohden tietyssä aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km2 vuosi) Ominaiskuormitussuo Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Pintavalutuskenttä Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Aina pintavalutuskenttää ei ole mahdollista perustaa luonnontilaiselle alueelle, jolloin joudutaan käyttämään ennestään ojitettua aluetta. Päästötarkkailu Päästötarkkailussa eli kuormitustarkkailussa mitataan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää eli päästöä. Reduktio Vesienkäsittelyrakenteen avulla saavutettava aineen poistuma. Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Turvetuotantoalue kuntoonpanovaiheen jälkeen, kun turvetuotanto on käynnissä. Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai levossa, jolloin turvetta ei tuoteta 7

Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöön on useita eri vaihtoehtoja. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Täydentävä tarkkailu Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useimmilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalishuhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km2) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m3/s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva, mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi. Ympärivuotinen tarkkailu Päästötarkkailussa on mukana jatkuvassa tarkkailussa olevia pisteitä, jotka on valittu ELY-keskuksittain edustavilta soilta tai ne on määrätty ympäristöluvissa. Asemat muodostavat edustavan otoksen tuotannossa ja kuntoonpanovaiheessa olevista tuotantoalueista huomioiden myös erilaiset vesienkäsittelymenetelmät. Veden laatua seurataan ympäri vuoden ja virtaamia mitataan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. 8 3 TARKKAILUN TOTEUTUS 3.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun hoitaa turvetuottaja. Konsultti käyttää käyttötarkkailuyhteenvetojen tietoja apuna kuormituslaskennassa ja raportoinnissa. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla tulkitaan mm. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. 1.11.-31.1.2015 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. 1.2.2015 alkaen näytteenoton ja näytteiden analysoinnin ovat hoitaneet Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Virtaamamittauksesta ovat 1.2.2015 alkaen vastanneet Masinotek Oy ja Valmet Oyj (Metso Oyj). Virtaamadatan tarkistuk-

sesta, vuosikuormitusten laskennasta ja vuosiyhteenvedon laadinnasta on vastannut Pöyry Finland Oy. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan tarkkailua, ympärivuotista tarkkailua tai täydentävää tarkkailua. Kaikkia soita ja tarkkailupisteitä ei tarkkailla joka vuosi. Normaalien päästötarkkailunäytteiden lisäksi turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla omavalvontanäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloitetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ELY-keskusten määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaaliskemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vaikutustarkkailuista on tehty erilliset vuosiraportit eikä niiden tuloksia käsitellä tässä raportissa. 9 3.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti (Nab Labs Oy, Ahma Ympäristö Oy tai Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry). Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut virtaaman. Konsultti on myös tarkastanut mittapadot silloin, kun on käynyt lukemassa jatkuvatoimiset pinnankorkeusmittarit. Virtaamamittarit mittaavat hydrostaattista painetta ja ilmoittavat vedenpinnan korkeuden senttimetreinä (tai metreinä). Pinnankorkeuden keskiarvo mittarista riippuen joko 15 tai 30 minuutin ajalta ja kellonaika ovat tallentuneet virtaamamittarin muistiin (tai palvelimelle). Virtaamamittarin pinnankorkeusaineisto on purettu kannettavalle tietokoneelle tai tiedonkeruulaitteelle (DTU A-203) tai tieto siirtyy langattomasti palvelimelle. 3.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Osalla kohteista on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1.-31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4.-1.5.) 1 krt / viikko 1.4.-31.12. 1 krt / 2 vk Tulvanäytteiden ottoaika vaihtelee tuotantoalueen maantieteellisen sijainnin ja vuotuisten sääolosuhteiden mukaisesti. 3.2.2 Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu Useilla ympärivuotisilla asemilla tehdään jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittakaivoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta:

Kuukaudet Näytteitä 1.1.-31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4.-1.5.) 1 krt / viikko 1.4.-31.12. 1 krt / 2 vk Tulvanäytteiden ottoaika vaihtelee tuotantoalueen maantieteellisen sijainnin ja vuotuisten sääolosuhteiden mukaisesti. 10 3.2.3 Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta, yleensä kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana ELY-keskuksen määräämän ajan. Tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen. Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useimmilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesäheinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama. Vapo voi omaehtoisesti lisätä tarkkailuvuosina otettavien näytteiden määrää, tarkkailuvuosia tai määritettäviä analyysejä tarpeen mukaan. 3.2.4 Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen tarkkailuista on määräyksiä tuotantoaluekohtaisissa ympäristöluvissa. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta ja päästö- ja vaikutustarkkailua jatkettava vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. 3.2.5 Poikkeustilanteiden tarkkailu Toiminnanharjoittaja on ottanut hydrologisen vuoden ajalta 2015 tarkkailukohteilta normaalin näytteenoton lisäksi ylimääräisiä vesinäytteitä poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, ylivirtaamatilanteet). Ylivirtaamatilanteissa otetut lisänäytteet kuvaavat runsaasta sateesta/valumasta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tarkkailuohjelman mukaan tavoitteena on saada kultakin ympärivuotisessa tarkkailussa olevalta asemalta, jolla on jatkuvatoiminen virtaamamittaus, rankkasateen aikaisia lisänäytteitä. Omavalvontanäytteistä on analysoitu aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Hydrologisena vuonna 2015 otettujen omavalvontanäytteiden tulokset on esitetty kunkin tuotantoalueen tarkkailutulosten yhteydessä. 3.3 Näytteiden analysointi Laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai perusanalyysivalikoima (Taulukko 1). Ympäristölupavaatimusten johdosta tai tilaajan pyynnöstä on tehty myös muita analyysejä. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta sekä kesällä sekä syksyllä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty perusanalyysivalikoima. Tuotantovaiheen

täydentävien tarkkailujen näytteistä on yleensä analysoitu perusanalyysivalikoima. Kaikista omavalvontanäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Taulukko 1 Läntisen Suomen päästötarkkailun analyysivalikoimat Laaja analyysivalikoina Kiintoaine (menetelmä SS;F8;GVS) Vesistöihin joutuva kiintoaine koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Yleensä suurin osa turvetuotannon valumavesien kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet nousevat erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa happamilla sulfaattimailla hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen ja näin ollen ph-arvon alenemiseen. Myös suomaiden normaali ph saattaa olla varsin alhainen. Fosforia ja typpeä huuhtoutuu turvetuotantosoilta enemmän kuin luonnontilaisilta soilta. Ravinteiden määrä purkuvesissä arvioidaan kokonais- ja mineraaliravinteiden perusteella. Turvetuotantoalueelta purkautuvissa vesissä saattaa esiintyä runsaasti ammoniumtyppeä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä pienet. Rautaa huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena, ja suurimmat rautakuormitukset sattuvatkin yleensä samaan aikaan suuren kiintoainekuormituksen kanssa. Pääosa happipitoisten vesien raudasta on kuitenkin humukseen sitoutuneena. Purkuvesien rautapitoisuus yleensä lisääntyy turvetuotannon vaikutuksesta. Turvetuotanto on paikoitellen lisännyt myös liukoisen orgaanisen aineen (humuksen) huuhtoutumista. Humuspitoisuutta on vesistä vaikea määrittää tarkasti. Humuksen määrä voidaan karkeasti arvioida kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn on KMnO 4 -kemikaalin aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrää. Yleisesti ottaen humusaineksen osuus pintavesien orgaanisesta hiilestä vaihtelee ollen keskimäärin noin 50 %, mutta voimakkaasti värillisissä vesissä jo 90 %. Näin ollen COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Tuloksissa COD Mn -arvo ilmoitetaan yksikössä mg O 2 /l. 3.4 Päästöjen laskenta Perusanalyysivalikoima Kiintoaine (menetelmä SS;F8;GVS) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kokonaisfosfori (kok.p) Fosfaattifosfori (suod.) (PO 4 -P) ph Kokonaistyppi (kok.n) Ammoniumtyppi (NH 4 -N) Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO 2+3 -N) Rauta (Fe) Kokonaisfosfori (kok.p) Kokonaistyppi (kok.n) 3.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta eli taustahuuhtoumasta. Bruttopääs- ph 11

tön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Kiintoaineen, typen ja fosforin päästöt on ilmoitettu yksikössä kg/d tai kg/a. Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Taustapitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). COD Mn osalta turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa ei ole annettu taustapitoisuudelle ohjearvoa, joten nettopäästöjen arviointiin on käytetty Turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksen (Pöyry 2014) luonnontilaisten soiden keskimääräistä COD Mn -pitoisuutta 32 mg/l O 2. Kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) kuormitukset on ilmoitettu yksikössä kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Laskennassa käytetään näytteenottohetken ja seuraavan näytteenottokerran välistä keskivirtaamaa (ei näytteenottohetken virtaamaa). Päästö lasketaan kertomalla otetun näytteen pitoisuus näytteenottojen välisellä keskivirtaamalla. Taustakuormitus lasketaan samalla periaatteella, mutta pitoisuutena käytetään sovittuja taustapitoisuuksia. 1) K d = C * MQ / 1000 Missä K d = Kuormitus (kg/d) C = havaittu pitoisuus (mg/l) MQ = näytteenottopäivien välinen keskivirtaama (m 3 /d) 12 Jakson kuormitus (kg/ha) saadaan jakamalla bruttokuormitus (kg/d) mittapadon valuma-alalla ja kertomalla jakson (d) pituudella. Tarkkailujakson pituus (Δt) riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. 2) K bj = K bd / F * Δt Missä Kbj = jakson bruttokuormitus (kg/ha) Kbd = bruttokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Vuosikuormitukset (kg / ha a) saadaan tarkkailujaksojen kuormitusten summana. Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu ja virtaamamittarin datasta voidaan erottaa jakso, jolla kuormitusta ei ole muodostunut. Muilta osin jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän tai seuraavan näytteenoton pitoisuuksien perusteella. Yleensä on käytetty seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Tapauskohtaisesti on kuitenkin valittu parhaiten puuttuvalle näytteenottokerralle soveltuva näyte esim. vuodenajan tai virtaamatilanteen mukaan.

Turvetuotantoalueen brutto ja netto kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle 2015 saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut (kg/ha a) tuotantoalueen pinta-alalla (tuotannossa, levossa, valmistelussa ja tuotannosta poistunut). 3) K tot = A tot * K om Missä Ktot = Kokonaiskuormitus (kg/a) Kom = Ominaiskuormitus (kg/ha a) Atot = Tuotantoalueen pinta-ala (ha) Kullekin ympärivuotiselle tarkkailukohteelle on käytetty kyseisellä kohteella mitattuja lukuja. Koko tuotantoalueen päästöt on laskettu yhden mittauspaikan tulosten perusteella, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama koko alueella eikä alueella ole muita tarkkailupisteitä. Jos turvetuotantoalueella on muita tarkkailupisteitä, niiden valumaalueella sijaitsevien tuotantoalojen kuormitukset on laskettu ko. tarkkailupisteen tulosten perusteella. Jos osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelymenetelmä on ollut eri kuin tarkkailussa olleilla osa-alueilla, on päästöt tälle alueelle arvioitu erikseen ominaiskuormituslukujen avulla. Päästöt on ilmoitettu kg/d tai kg/a ja kemiallisella hapenkulutuksella kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa. 3.4.2 Ympärivuotiset kohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Osalla ympärivuotisista tarkkailukohteista tarkkailu on aloitettu kesken vuoden tai esimerkiksi virtaamamittaria ei ole ollut tai virtaamadataa on vain osalta vuotta. Virtaamamittauksessa on esimerkiksi voinut olla ongelmia, jolloin suon omia virtaamatietoja ei ole voitu kaikilta osin pitää luotettavina. Näiden tarkkailukohteiden osalta on kuormituslaskennassa käytetty mitattuja omia pitoisuuksia ja virtaamatietoja siltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Puuttuville virtaamajaksoille on käytetty joko sopivan yksittäisen lähellä sijaitsevan kohteen valumia tai lähialueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskivalumia. Muutoin laskentaperiaate on sama kuin ympärivuotisille kohteille. 3.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet Täydentävät tarkkailukohteet ovat kohteita, joilta on otettu näytteitä ympärivuotisia kohteita harvemmin, esimerkiksi 7 kertaa vuodessa tai kerran kuukaudessa. Omaa jatkuvaa virtaamamittausta ei ole. Myös täydentävien kohteiden päästölaskennassa on pyritty käyttämään kohteen omia vedenlaatutuloksia. Mikäli kuitenkin näytteitä on saatu vähän ja esimerkiksi joltain vuodenajalta näytteet puuttuvat kokonaan, on tarkkailukohteen pitoisuuksia verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin kyseisellä jaksolla. Täydentävältä tarkkailupisteeltä mitattu pitoisuus on jaettu ominaiskuormitussoiden keskipitoisuudella. Näin on saatu kertoimet kaikille eri parametreille (kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja COD Mn ). Esimerkiksi jos täydentävän tarkkailupisteen kiintoainepitoisuus on 10 mg/l ja ominaiskuormitussoiden alueen B keskimääräinen kiintoainepitoisuus samal- 13

Taulukko 2 la jaksolla on 5 mg/l, tulee kertoimeksi 2. Näytekertojen kertoimien avulla on arvioitu pitoisuudet täydentävälle tarkkailukohteelle. Näin saatujen laskennallisten pitoisuuksien avulla on laskettu täydentävän kohteen kuormitus samalla tavalla kuin ympärivuotisille kohteille (ks. luku 3.3.1). Valumina kuormituslaskennassa on käytetty joko yksittäisen läheisen ympärivuotisen kohteen valumia tai läheisen alueen samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisiä valumia (l/s km 2 ). On huomattava että tällä menetelmällä lasketut kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Laskennassa käytettävissä olleiden näytteiden määrä vaikuttaa oleellisesti tulosten luotettavuuteen. Vuonna 2015 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri alueeseen (karttaliite 1, Taulukko 2). Lisäksi alueiden C ja H sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Muilla alueilla kaikki ominaiskuormitussuot olivat tuotantovaiheen tarkkailukohteita. Ominaiskuormitussuot alueittain jaoteltuna, niiden lukumäärä, tila ja sijoittuminen ELYkeskuksittain. 14 Alue Tila Tarkkailusoiden sijainti ELY-keskusten alueella Alue A (n=1) Tuotantovaihe Häme Alue B (n=8) Tuotantovaihe Häme / Pirkanmaa / Varsinais-Suomi Alue C1 (n=1) Tuotantovaihe Varsinais-Suomi Alue C2 (n=1) Valmisteluvaihe Etelä-Pohjanmaa Alue D (n=4) Tuotantovaihe Keski-Suomi Alue E (n=11) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa / Varsinais-Suomi / Pirkanmaa Alue F (n=5) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue G (n=1) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue H1 (n=16) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Alue H2 (n=1) Valmisteluvaihe Keski-Suomi Alue I (n=2) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Alue J (n=7) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue K (n=3) Tuotantovaihe Keski-Suomi Yhteensä 61 kpl 3.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset Tätä menetelmää käytetään kohteille, jotka eivät kyseisenä vuonna olleet tarkkailussa, mutta joiden ympäristöluvassa edellytetään laskemaan kuormitukset aikaisemmin mitattua puhdistustehoa käyttäen. Lähimpänä sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskimääräisistä yläpuolisen vedenlaadun pitoisuuksista lasketaan tarkkailukohteen aikaisemman puhdistustehon perusteella alapuoliset pitoisuudet eri virtaamajaksoilla. Puhdistustehona käytetään aiempina tarkkailuvuosina otettujen tarkkailupisteen ylä- ja alapuolisten näytteiden keskipitoisuuksista laskettua puhdistustehoa. Näiden reduktion avulla saatujen laskennallisten pitoisuuksien sekä lähellä sijaisevien ominaiskuormitussoiden keskivalumien avulla voidaan laskea kuormitukset samalla periaatteella, kuin ympärivuotisilla tarkkailupisteillä (ks. luku 3.3.1). On huomattava että tällä menetelmällä lasketut kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Puhdistusteho vaihtelee mm. yläpuolisen pisteen pitoisuuksista riippuen. Jos yläpuolisen pisteen veden pitoisuudet ovat korkeat, ovat puhdistustehot yleensä paremmat kuin jos yläpuoliset pitoisuudet olisivat jo valmiiksi alhaisia. Laskennassa käytettyjen lähimpien ominaiskuormitussoiden yläpuolinen vedenlaatu ei ole ollut välttämättä samaa tasoa kuin tark-

kailupisteen yläpuolinen vedenlaatu, joten tarkkailupisteen osalta käytetty keskimääräinen puhdistusteho voi olla yli- tai aliarvio. Vuonna 2015 minkään kohteen kuormituksia ei laskettu kyseisellä menetelmällä. 15 3.5 Raportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko hydrologisen vuoden tarkkailun tulokset päästö- ja vesistötarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille ja tarkkailualueen kunnille ensisijassa sähköisessä muodossa. Hydrologisena vuonna 2015 sekä päästö- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kunkin ELY-keskuksen alueelta. Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt tuotantoalueittain, ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain (3. jakovaihe). Vuotuiset päästömäärät (1.11. 31.10.) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportti sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella. Hydrologisena vuonna 2015 talvi oli poikkeuksellisen lyhyt ja kevät alkoi varsin aikaisin. Terminen kevät 2015 alkoi Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa jo helmikuun puolessa välissä, kun se vertailukautena on alkanut keskimäärin maaliskuun lopulla. Terminen kevät alkoi näin ollen reilut kuukautta keskimääräistä aikaisemmin (Taulukko 3 ja Kuva 1). Kevään alku näkyi myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden virtaamien kasvamisena. Vuosiraportoinnissa kuormitusjaksoja on tarvittaessa muutettu näytteenottojen välisistä jaksoista. Jaksojen pituuteen vaikuttavat mm. poikkeavat virtaamat (rankkasateet, nollavirtaamat) sekä vuodenaikojen vaihtuminen. Esimerkiksi virtaamamittarikohteiden osalta kevät on rajattu alkamaan siitä kun virtaamat ovat lähteneet keväällä nousemaan.

Taulukko 3 Vuodenaikojen keskimääräiset alkamis ja päättymispäivät alueittain hydrologisena vuonna 2015 (alueiden sijainti karttaliitteessä 1) 16 Kuva 1 Termisen talven ja kevään alkamisajankohdat hydrologisena vuonna 2015. 3.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2015 Vuonna 2015 Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa oli mukana yhteensä 783 tarkkailupistettä. Niistä 368 päästötarkkailuasemalta otettiin vuoden aikana yli 15 näytettä. Lähes puolet kaikista tarkkailuasemista oli vesienkäsittelyn yläpuolisia pisteitä.

4 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2015 17 4.1 Yleistä Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä oli vuonna 2015 yhteensä 230 tuotantoaluetta. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli 19 270 ha. Levossa oli 3 186 ha ja valmistelussa 755 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan 3 775 ha (Taulukko 4). Taulukko 4 Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) ELYkeskuksittain vuonna 2015. Vapo Oy Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Poistunut Yhteensä Häme 601 71 49 720 Pirkanmaa 2 078 151 55 677 2 961 Varsinais- Suomi 3 473 9 81 640 4 203 Keski-Suomi 3 038 1 155 264 461 4 918 Etelä-Pohjanmaa 10 081 1 800 355 1 949 14 185 Yhteensä 2015 19 270 3 186 755 3 775 26 987 4.1.1 Tuotantoalueet Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 230 tuotantoaluetta kuivatusvedet 290 eri reittiä pitkin (3. jakovaiheen vesistöt). Tuotantoalueet sijaitsevat varsin laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 17 eri vesistöalueen varrella (Taulukko 5). Eniten tuotantosoita tai niiden osia oli Kokemäenjoen vesistöalueella, jossa sijaitsi kaikkiaan 84 tuotantoaluetta. Kymijoen vesistöalueella oli 67 ja Kyrönjoen vesistöalueella 39 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Taulukko 5 Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2015. Vesistöalue Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa ValmistelussaTuotannosta Yhteensä poistunut 14 Kymijoen vesistöalue 3 025 1 124 264 452 4 865 18 Porvoonjoen vesistöalue 27 27 27 Paimionjoen vesistöalue 66 0,7 67 28 Aurajoen vesistöalue 68 68 33 Lapinjoen vesistöalue 77 1,0 78 35 Kokemäenjoen vesistöalue 4 720 676 124 1 041 6 561 36 Karvianjoen vesistöalue 2 437 2,1 37 358 2 835 37 Lapväärtinjoen vesistöalue 285 53 107 444 38 Teuvanjoen vesistöalue 138 0,8 139 39 Närpiönjoen vesistöalue 255 22 277 42 Kyrönjoen vesistöalue 4 354 128 68 989 5 538 44 Lapuanjoen vesistöalue 804 529 390 1 723 46 Purmonjoen vesistöalue 145 96 242 47 Ähtävänjoen vesistöalue 776 109 0,7 164 1 049 48 Kruunupyynjoen vesistöalue 618 329 44 37 1 028 49 Perhonjoen vesistöalue 972 288 68 208 1 536 83 Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 504 7,2 511 Yhteensä 2015 19 270 3 186 755 3 775 26 987

4.2 Ominaiskuormitussuot v. 2015 Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailussa oli vuonna 2015 mukana viiden ELY-keskuksen alueella noin 160 ympärivuotista päästötarkkailuasemaa, joilla oli käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näistä 61 päästötarkkailupisteeltä saatiin kuormitustiedot (vedenlaatu ja jatkuvatoimiset virtaamat) koko hydrologiselta vuodelta 2015 (Taulukko 6). Ominaiskuormitussoiksi kaikkia ympärivuotisia tarkkailukohteita ei voitu ottaa mukaan, koska tarkkailu (näytteenotto tai jatkuvatoiminen virtaaman mittaus) loppui tai aloitettiin kesken vuoden tai virtaamamittauksessa oli ongelmia. Ominaiskuormitussoiden tarkkailuasemien valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä 6 935 ha, mikä on noin 36 % tarkkailualueen kaikkien tuotantoalueiden kuormituslaskentaan käytettävästä kokonaispinta-alasta (19 270 ha). Kuormituslaskentaan käytettävä pintaala sisältää tuotannossa, levossa ja valmistelussa olevat sekä tuotannosta poistuneet alueet. Vuonna 2015 ominaiskuormitussoista kaikkiaan 44 suolla oli käytössä pintavalutus, 2 suolla kasvillisuuskenttä, 12 kosteikko ja 3 suolla tehostettuna vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi. 61 ominaiskuormitussuosta tuotannossa oli 59 ja valmistelussa 2 (Taulukko 6). Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailu kattaa varsin suuren maantieteellisen alueen. Tästä johtuen ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri osa-alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2), mikäli molempia kohteita kuului kyseiseltä alueelta ominaiskuormitussoihin. 18

Taulukko 6 Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna 2015. 19 Ympärivuotiset ominaiskuormitussuot vuonna 2015 Suo Paikkakunta ELY-keskus Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon yht. valuma-alue kpl ha Alue A (n=1) Jaakkolansuo PVK1 Hartola Häme Pintavalutus 26 95,3 Alue B (n=8) Okssuo PVK1 Tammela Häme Pintavalutus 25 74,0 Okssuo KOS1 Tammela Häme Kosteikko 25 74,0 Varsansuo KEM1 Ypäjä Häme Kemikalointi 18 26,2 Rinnansuo KEM1 Tammela Häme Kemikalointi 28 46,5 Nanhiansuo PVK2 Huittinen Varsinais-Suomi Pintavalutus 26 88,0 Lammisuo PVK2 Köyliö Varsinais-Suomi Pintavalutus 35 63,5 Joutsuo PVK1 Eura Varsinais-Suomi Pintavalutus 27 88,3 Isosuo KOS1 Punkalaidun Pirkanmaa Kosteikko 27 252,8 Alue C1 (n=1) Leppisuot 1 KOS1 Siikainen Varsinais-Suomi Kosteikko 26 118,6 Alue C2 (n=1) Kotokeidas PVK2 Isojoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 55,7 Alue D (n=4) Höystösensuo KK1 Joutsa Keski-Suomi Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 26 24,7 Jokipolvensuo KK1 Joutsa Keski-Suomi Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 27 30,0 Pihlassuo KEM1 Joutsa Keski-Suomi Kemikalointi 29 165,2 Rääsysuo PVK1 Joutsa Keski-Suomi Pintavalutus 26 105,5 Alue E (n=11) Ristineva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 26 155,9 Nokilamminneva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 25 43,3 Nivusneva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 28 134,0 Nivusneva PVK3 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 26 27,0 Hakonevat PVK2 Kihniö Pirkanmaa Pintavalutus 26 34,7 Hirvineva PVK1 Kihniö Pirkanmaa Pintavalutus 28 67,8 Hormaneva PVK1 Karvia / Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 387,1 Jämiänkeidas PVK1 Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 27 97,5 Kurkikeidas KOS1 Kankaanpää Varsinais-Suomi Kosteikko 28 195,6 Mustakeidas-Saarikeidas KOS1 Jämijärvi Varsinais-Suomi Kosteikko 27 115,0 Mustakeidas PVK1 Karvia Varsinais-Suomi Pintavalutus 26 187,3 Alue F (n=5) Palloneva KOS3 Jalasjärvi / Kauhajoki / Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 28 347,7 Sammatinneva PVK1 Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 157,2 Riihineva PVK1 Alavus Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 46,6 Pynttärinneva PVK1 Alavus / Kuortane Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 29 105,8 Korvaneva KOS2 Jalasjärvi / Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 27 390,5 Alue G (n=1) Takaneva KOS3 Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 29 68,8 Alue H1 (n=16) Mäkikylänsuo KK1+2 Ähtäri Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 30 124,5 Kalmuneva KOS1 Keuruu Keski-Suomi Kosteikko 31 86,0 Heposuo PVK1 Keuruu Keski-Suomi Pintavalutus 27 48,5 Permisuo PVK1 Keuruu Keski-Suomi Pintavalutus 27 74,3 Lehtosuo PVK1 Keuruu Keski-Suomi Pintavalutus 26 47,6 Umpilamminsuo PVK1 Petäjävesi Keski-Suomi Pintavalutus 23 22,3 Pohjansuo PVK2 Jämsä Keski-Suomi Pintavalutus 26 63,1 Hirvisuo PVK1 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 27 50,5 Mahasuo PVK7 Saarijärvi Keski-Suomi Pintavalutus 26 31,5 Pajumäensuo PVK1 Saarijärvi Keski-Suomi Pintavalutus 26 59,9 Pirtti-Peurusuo PVK1 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 26 100,8 Pirtti-Peurusuo PVK2 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 23 67,5 Lapsukansuo PVK3 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 28 41,5 Lapsukansuo PVK4 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 28 22,1 Palosuo PVK1+2 Jyväskylä Keski-Suomi Pintavalutus 24 131,0 Valkeissuo PVK1 Petäjävesi Keski-Suomi Pintavalutus 26 62,6 Alue H2 (n=1) Mätässuo PVK2 Saarijärvi Keski-Suomi Pintavalutus 26 33,2 Alue I (n=2) Peuralinnanneva PVK1 Kyyjärvi Keski-Suomi Pintavalutus 26 168,2 Pannuneva PVK1 Alajärvi / Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 29 85,6 Alue J (n=7) Kapustaneva PVK2 Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 155,6 Laurinneva PVK1 Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 171,1 Kairinneva KOS1 Halsua / Kokkola Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 26 557,9 Porrasneva PVK5 Evijärvi / Kauhava Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 126,3 Jauhoneva PVK3 Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 85,0 Korpisalonneva PVK1 Vimpeli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 273,5 Pyymaanneva PVK3 Evijärvi / Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 240,2 Alue K (n=3) Vehkaneva PVK1 Kinnula Keski-Suomi Pintavalutus 37 132,6 Vehkaneva PVK2 Kinnula Keski-Suomi Pintavalutus 37 112,6 Purontausneva PVK1 Pihtipudas Keski-Suomi Pintavalutus 27 71,2 Yhteensä 61 kpl 6935 4.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v. 2015 4.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2015 Ominaiskuormitussoiden (n=61) hydrologisen vuoden 2015 keskivaluma oli 14,9 l/s km 2 (12,7 l/s km 2 vuonna 2014). Valumat olivat suurimmillaan maaliskuun puolivälissä. Talvi oli huomattavasti keskimääräistä lyhyempi. Terminen kevät alkoi jo helmikuussa, noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. Valumat laskivat maaliskuun lopulla, mutta kohosivat jälleen huhtikuussa. Vuodenaikojen välisessä vertailussa kevään keskimääräiset valumat olivat muita vuodenaikoja suuremmat (Taulukko 7). Ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat ja kuvaajat on esitetty liitteessä 2.

20 Kuva 2 Ominaiskuormitussoiden (n=61) keskimääräiset valumat hydrologisena vuonna 2015. Taulukko 7 Ominaiskuormitussoiden alueelliset keskivalumat vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2015. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Kuntoonpanovaiheen soita oli vain alueilla H ja C. Keskivaluma l/s km 2 Alue Kevät Kesä Syksy Talvi Vuosi Alue A (n=1) 26,4 4,7 9,0 10,2 12,4 Alue B (n=8) 21,4 5,2 14,1 15,0 13,0 Alue C1 (n=1) 17,9 2,2 15,7 16,6 11,9 Alue C2 (n=1) 21,6 4,4 18,9 15,8 13,9 Alue D (n=4) 31,4 6,3 10,9 9,9 14,5 Alue E (n=11) 31,3 8,1 18,0 15,8 17,6 Alue F (n=5) 19,0 5,7 12,1 9,2 11,0 Alue G (n=1) 19,5 5,7 19,9 12,5 13,0 Alue H1 (n=16) 30,3 6,7 12,8 10,2 14,6 Alue H2 (n=1) 29,9 8,3 15,5 13,0 16,2 Alue I (n=2) 24,7 6,5 15,5 6,2 12,4 Alue J (n=7) 27,7 8,3 18,0 10,9 15,4 Alue K (n=3) 28,1 9,4 18,2 6,7 14,7 4.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu 4.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu Edellisiin vuosiin verrattuna ominaiskuormitussoiden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 8). Vuoteen 2014 verrattuna kohteiden keskimääräiset kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat pienempiä. Keskimääräinen rautapitoisuus ja COD Mn -arvo olivat edellisvuoden tasoa. Ominaiskuormitussoilta lähtevä vesi oli keskimäärin hapanta. Keskimääräinen ph-arvo on selvästi alhaisempi kuin edellisvuosina.

Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Myös sääolot, erityisesti valumat, sekä turvetuotantoon liittyvät kaivuut ym. työt vaikuttavat pitoisuuksiin. Luonnontilaisiin soihin verrattuna voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli melko paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat luonnontilaisia soita korkeammat ja pitoisuuksissa oli huomattavaa vaihtelua tarkkailukohteiden ja näytteenottokertojen välillä. Vuositasolla veden ph oli keskimäärin 4,8. Happamin keskimääräinen ph oli Pihlassuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä (ph 3,6). Myös Varsansuolla ja Rinnansuolla vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi, mistä johtuen purkautuvat vedet ovat happamia. Kemikalointiasemien lisäksi myös useilta pintavalutuskentiltä lähtevä vesi oli varsin hapanta. Lähimpänä neutraalia vesi oli Isosuon kosteikolla. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn -arvo) oli vuositasolla keskimäärin 43 mg O 2 /l, suurin Pohjansuon pintavalutuskentällä (96 mg O 2 /l) ja pienin Pihlassuon kemikalointiasemalla (8 mg/l O 2 ). Kaikkien ominaiskuormitussoiden koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 5,8 mg/l. Keskimäärin korkein kiintoainepitoisuus mitattiin edellisvuoden tapaan Varsansuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä (34 mg/l). Alhaisin kiintoainepitoisuus mitattiin Jämiänkeitaan pintavalutuskentältä, jossa 27 näytteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 1,6 mg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuutena on käytetty vertailuarvoa 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Keskimäärin eniten kokonaisfosforia oli Varsansuon kemikalointiasemalta lähtevässä vedessä (177 μg/l) ja vähiten Pihlassuon kemikalointiasemalta lähtevässä vedessä (9 μg/l), kaikkien soiden vuosikeskiarvon ollessa 52 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaisfosforin vertailupitoisuus on 20 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Fosfaattifosforia ominaiskuormitussoiden purkuvesissä oli keskimäärin 15 μg/l. Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Pohjansuon pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä (2 285 μg/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat Hakonevoilla (keskimäärin 527 μg/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli kaikkien ominaiskuormitussoiden purkuvedessä 1 323 μg/l ja ammoniumtyppeä 314 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaistypen vertailupitoisuus on 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Rautapitoisin vesi oli Varsansuon kemikalointiaseman lähtevässä vedessä (10,8 mg/l). Korkea rautapitoisuus on seurausta kemikaloinnissa käytettävästä ferrisulfaatista. Alhaisin keskipitoisuus raudan osalta oli Nivusnevan pintavalutuskentällä (0,18 mg/l). Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 2,3 mg/l (Taulukko 8). Vesienkäsittelymenetelmittäin verrattaessa pienimmät pitoisuudet mitattiin kasvillisuuskentiltä (ruokohelpi). Kohteet joilla vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi, kiintoainepitoisuudet olivat huomattavasti muita kohteita korkeammat. Vastaavasti kemikaloinnin vaikutuksesta COD Mn -arvo oli alhainen. Verrattaessa vesienkäsittelymenetelmiä on huomioitava kohteiden määrä. Valtaosalla kohteista vesienkäsittelynä on pintavalutus, kun taas kemikalointikohteita oli kolme ja kasvillisuuskenttiä kaksi (Kuva 3). 21

22 Taulukko 8 Ominaiskuormitussoiden hydrologisen vuoden 2015 keskimääräinen vedenlaatu. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Kuntoonpanovaiheen soita oli vain alueilla C ja H. Suo Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon Vedenlaatu yht. valuma-alue ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl ha 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Jaakkolansuo PVK1 A Pintavalutus 26 95,3 5,2 7,9 1438 849 21 5 1,8 31 Okssuo PVK1 B Kosteikko 25 74,0 5,6 3,4 1288 248 49 11 2,3 61 Okssuo KOS1 B Kosteikko 25 74,0 5,7 4,4 1802 629 46 3 1,8 73 Varsansuo KEM1 B kemikalointi 18 26,2 4,1 34 2132 605 177 57 11 31 Rinnansuo KEM1 B kemikalointi 28 46,5 4,4 8,6 903 380 18 4 5,3 20 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo KK1 D Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 26 24,7 6,2 2,0 616 143 11 4 0,99 13 Jokipolvensuo KK1 D Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 27 30,0 6,3 2,1 719 43 14 3 0,99 20 Pihlassuo KEM1 D Kemikalointi 29 165,2 3,6 12 1326 610 9 3 7,7 8 Rääsysuo PVK1 D Pintavalutus 26 105,5 5,1 2,4 1361 247 67 36 1,3 59 Kalmuneva KOS1 H1 Kosteikko 31 86,0 6,5 8,1 835 149 43 9 2,5 20 Heposuo PVK1 H1 Pintavalutus 27 48,5 5,1 3,7 1520 601 58 19 1,2 35 Permisuo PVK1 H1 Pintavalutus 27 74,3 5,8 7,2 2108 791 47 8 5,3 53 Lehtosuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 47,6 6,0 6,0 1451 348 51 11 4,5 35 Umpilamminsuo PVK1 H1 Pintavalutus 23 22,3 5,2 2,0 1115 170 63 34 1,9 46 Pohjansuo PVK2 H1 Pintavalutus 26 63,1 4,7 6,1 2285 295 101 16 5,5 96 Hirvisuo PVK1 H1 Pintavalutus 27 50,5 6,2 2,8 1191 39 53 16 0,86 34 Mahasuo PVK7 H1 Pintavalutus 26 31,5 5,2 2,8 1372 379 28 7 1,3 36 Pajumäensuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 59,9 6,4 3,4 966 123 35 10 1,2 22 Pirtti-Peurusuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 100,8 5,0 2,4 1102 213 40 14 0,82 43 Pirtti-Peurusuo PVK2 H1 Pintavalutus 23 67,5 5,8 2,2 826 55 50 23 0,43 37 Lapsukansuo PVK3 H1 Pintavalutus 28 41,5 5,7 5,2 1532 473 87 28 2,9 42 Lapsukansuo PVK4 H1 Pintavalutus 28 22,1 5,6 2,3 1164 611 38 12 1,1 40 Palosuo PVK1+2 H1 Pintavalutus 24 131,0 5,9 2,8 1220 122 83 39 1,1 32 Valkeissuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 62,6 5,4 4,9 2165 881 123 79 2,2 55 Mätässuo PVK2 H2 Pintavalutus 26 33,2 4,6 4,9 1979 790 139 64 3,0 67 Peuralinnanneva PVK1 I Pintavalutus 26 168,2 4,7 4,4 1361 185 21 3 1,2 42 Vehkaneva PVK1 K Pintavalutus 37 132,6 5,8 7,9 1488 337 38 11 4,4 39 Vehkaneva PVK2 K Pintavalutus 37 112,6 5,7 8,2 1462 395 49 9 2,9 44 Purontausneva PVK1 K Pintavalutus 27 71,2 5,4 5,7 1930 617 48 7 1,1 50 Varsinais-Suomen ELY-keskus Nanhiansuo PVK2 B Pintavalutus 26 88,0 5,0 5,0 1358 182 107 53 3,9 78 Lammisuo PVK2 B Pintavalutus 35 63,5 4,9 5,5 1003 83 27 5 2,6 56 Joutsuo PVK1 B Pintavalutus 27 88,3 6,1 13 2022 540 65 9 2,9 48 Leppisuot 1 KOS1 C1 Kosteikko 26 118,6 4,8 9,9 1363 256 48 4 2,1 55 Jämiänkeidas PVK1 E Pintavalutus 27 97,5 4,5 1,6 1058 361 14 2 0,72 46 Kurkikeidas KOS1 E Kosteikko 28 195,6 6,1 11 1148 198 57 7 2,5 31 Mustakeidas-Saarikeidas KOS1 E Kosteikko 27 115,0 6,5 9,9 1002 107 56 13 3,0 30 Mustakeidas PVK1 E Pintavalutus 26 187,3 6,1 6,3 987 31 60 8 2,5 44 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kotokeidas PVK2 C2 Pintavalutus 28 55,7 4,1 3,0 1019 280 21 4 0,46 55 Hormaneva PVK1 E Pintavalutus 27 387,1 5,8 5,8 1826 652 57 16 1,6 39 Palloneva KOS3 F Kosteikko 28 347,7 5,9 7,1 1226 228 62 16 2,1 38 Sammatinneva PVK1 F Pintavalutus 27 157,2 4,9 5,7 1186 189 31 5 1,9 62 Riihineva PVK1 F Pintavalutus 26 46,6 4,8 3,1 1983 660 52 13 1,8 69 Pynttärinneva PVK1 F Pintavalutus 29 105,8 4,4 2,4 1211 191 51 17 0,93 55 Korvaneva KOS2 F Kosteikko 27 390,5 5,2 7,1 1461 262 49 7 1,4 41 Takaneva KOS3 G Kosteikko 29 68,8 5,6 3,9 1098 179 58 27 0,91 39 Mäkikylänsuo KK1+2 H1 Kosteikko 30 124,5 5,8 7,2 1283 144 36 7 2,4 30 Pannuneva PVK1 I Pintavalutus 29 85,6 5,7 3,3 1381 252 25 3 1,0 40 Kapustaneva PVK2 J Pintavalutus 27 155,6 5,6 3,8 1318 319 38 10 1,7 33 Laurinneva PVK1 J Pintavalutus 26 171,1 6,3 3,9 1140 368 25 4 1,4 18 Kairinneva KOS1 J Kosteikko 26 557,9 6,4 7,1 1369 251 54 12 5,3 36 Porrasneva PVK5 J Pintavalutus 27 126,3 5,1 4,9 1571 368 33 13 3,6 52 Jauhoneva PVK3 J Pintavalutus 26 85,0 4,9 2,0 1252 377 67 29 1,6 63 Korpisalonneva PVK1 J Pintavalutus 28 273,5 6,0 4,6 1110 158 30 6 1,9 41 Pyymaanneva PVK3 J Pintavalutus 26 240,2 5,3 5,3 1668 513 81 24 2,8 59 Pirkanmaan ELY-keskus Isosuo KOS1 B Kosteikko 27 252,8 6,7 27 1423 87 115 25 4,8 39 Ristineva PVK1 E Pintavalutus 26 155,9 5,6 2,7 840 26 18 2 0,80 35 Nokilamminneva PVK1 E Pintavalutus 25 43,3 6,4 2,7 785 20 31 5 1,0 27 Nivusneva PVK1 E Pintavalutus 28 134,0 4,7 2,4 716 38 20 2 1,3 40 Nivusneva PVK3 E Pintavalutus 26 27,0 4,2 3,2 1068 217 72 28 0,18 55 Hakonevat PVK2 E Pintavalutus 26 34,7 6,1 1,7 527 29 12 2 0,93 22 Hirvineva PVK1 E Pintavalutus 28 67,8 5,4 5,0 1618 262 67 22 2,4 60 ka 2015 (n=61): 1651 6935 4,8 5,8 1323 314 52 15 2,3 43 ka 2014 (n=57): 1338 6949 5,1 6,7 1454 379 60 19 2,5 47 ka 2013 (n=42): 1062 6022 5,7 8,4 1535 557 61 23 3,4 45 ka 2012 (n=38): 944 4708 5,6 6,4 1612 499 56 20 3,4 52 ka 2011 (n=25): 604 3728 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 ka 2010 (n=21): 501 4260 6,0 9,2 2185 935 72 27 3,8 51 ka 2009 (n=25): 541 4495 6,0 10 1855 729 82 28 3,7 47 ka 2008 (n=25) 572 3690 6,0 8,9 1794 711 77 23 3,2 48 Minimi: 18 22 3,6 1,6 527 20 9 2 0,18 8 Maksimi: 37 558 6,7 34 2285 881 177 79 11 96 Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=59) 1597 6846 5,5 5,9 1317 306 51 15 2,4 42 Pintavalutus (n=44) 1140 4174 5,4 4,4 1350 323 50 16 2,0 46 Kemikalointi (n=3) 75 212 4,1 18,3 1454 532 68 21 7,9 19 Kasvillisuuskenttä (n=2) 53 55 6,2 2,0 668 93 12 3 1,0 17 Kosteikko (n=12) 329 2405 5,9 8,8 1275 228 56 12 2,6 41 Valmistelu (n=2) 54 89 5,3 6,8 1370 312 54 14 2,4 49