Media arvioi innovaatioita Intian talous kasvussa Aurinkoenergialla maailmalle S u o m e n T e o l l i s u u s s i j o i t u s O y : n s i d o s r y h m ä l e h t i 2 / 2 0 1 0
20 Pääkirjoitus Sisältö 2/2010 Kuva: Kari Ylitalo Uusia kansainvälisiä yhteyksiä Teollisuussijoituksen pääomasijoituksiin liittyy yhä useammin kansainvälinen ulottuvuus. Rahastosijoituksista kasvava osa kohdistuu ulkomaisiin rahastoihin. Suorat sijoitukset kasvuyrityksiin toteutuvat usein tilanteessa, jossa yritys on jo kansainvälistymässä ja sijoitus tehdään yhdessä ulkomaisten sijoittajien kanssa. Kansainvälisen yhteistyön uusi avaus on juuri allekirjoitettu yhteistyösopimus venäläisen RUSNANOn kanssa. Tarkoitus on sijoittaa 50 miljoonaa euroa yhteissijoitusohjelmassa nanoteknologiaa hyödyntäviin kasvuyrityksiin Suomessa ja Venäjällä. Suomen pääomasijoitusmarkkina on edelleen kohmeessa. Odotettu yrityskauppavolyymin kasvu ei ole toteutunut. Irtautumiset siirtyvät ja markkinoilta palautuu pääomaa varsin hitaasti. Uusia sijoituksia toteutuu verkkaiseen tahtiin. Monet suomalaiset teollisuusyritykset ovat edelleen sopeutumassa taantuman jäljiltä pienentyneeseen liiketoiminnan volyymiin. Näyttää siltä, että vuosi sitten käynnistämämme vakautuksen rahoitusohjelman 100 miljoonaa euroa tullaan sijoittamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kolmen vuoden aikana. Kasvuyrityksiä ja innovaatiokenttää läheltä seuraavat taloustoimittajat pohtivat tässä lehdessä, mitä suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvitaan, sekä sitä mikä on julkisen sektorin ja median rooli tulevaisuuden läpimurtojen löytämisessä. C o n fi d e x Polaris Images / Rick Friedman Pekkaniska 4 12 2 4 7 8 11 12 15 16 19 PÄÄKIRJOITUS TALOUSMEDIA INNOVAATION LÄHTEILLÄ Kasvuyrityksiä seuraavat toimittajat analysoivat Suomen innovaatiokenttää. INTIA SIJOITTAA NOUSEVIIN ALOIHIN Miljardiväestön laajat kotimarkkinat, vähäinen riippuvuus vientituloista ja vahvana jatkunut kulutus ovat vakauttaneet Intian talouskehitystä. ETÄTUNNISTEIDEN KÄYTTÖ LAAJENEE Suomalainen Confidex korkkasi uuden Kiinan-tehtaansa avatuksi. KANSAINVÄLISTÄ LAATUA JA PALVELULIIKETOIMINTAA Kasvumaiden lasiset pilvenpiirtäjät ja aurinkoenergian kysyntä heijastuvat Glastonin eduksi. Intia pohjustaa talouskasvua sijoittamalla uusiin nouseviin aloihin. Vesi-, tuuli- ja aurinkoenergia sekä edistyneet ratkaisut terveydenhoidossa kiinnostavat nyt sijoittajia, kertoo Intian pääomasijoitusyhdistyksen IVCA:n puheenjohtaja Mahendra Swarup. Julkisen sektorin voimakkaat panostukset sekä yksityisille sijoittajille tarjottavat taloudelliset kannustimet lisäävät uusiutuvan energiantuotannon houkuttelevuutta Intiassa. Teollisuussijoituksen sijoituskohdeyritykset etenevät rohkeasti kansainvälisillä markkinoilla. Etätunnisteita kehittävä Confidex avasi uuden tehtaan Kiinassa, henkilönostimistaan ja nostureistaan tunnettu perheyhtiö Pekkaniska vahvistaa jalansijaansa Venäjällä ja lasiteknologiayhtiö Glaston laajentaa asiakaskuntaansa aurinkoenergiahankkeiden myötä monella mantereella. Aasian markkinoilla on turha yrittää kilpailla hinnoilla, mutta laatuun ja huoltoon panostaminen tuo kilpailuedun, arvioi Glastonin toimitusjohtaja Arto Metsänen. Alamy Glaston 8 16 20 23 24 25 25 PEKKANISKA KURKOTTAA KORKEALLE Nosturiyritys panostaa Venäjään ja henkilöstöönsä. NÄKÖKULMA Vakautusrahoitus on tuloksekasta yhteistyötä. NIMITYKSET Toivotan kaikille yhteistyökumppaneillemme hyvää kesää! Juha Marjosola Toimitusjohtaja Kansikuva: Alamy 26 27 28 UUTISET TEOLLISUUSSIJOITUS LYHYESTI JULKAISIJA SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY, KALEVANKATU 9 A, PL 685, 00101 HELSINKI, PUH. (09) 680 3680, ETUNIMI.SUKUNIMI@TEOLLISUUSSIJOITUS.FI, WWW.TEOLLISUUSSIJOITUS.FI PÄÄTOIMITTAJAT JUHA MARJOSOLA, ASTA SJÖBLOM KUSTANTAJA SANOMA MAGAZINES FINLAND OY TOIMITUS PIA HYVÖNEN ULKOASU ANU PYYKKÖ PAINO PAINOYHTYMÄ OY 2010 ISSN 1796-0266 OSOITEMUUTOKSET TESI@TEOLLISUUSSIJOITUS.FI 26 2 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 3
Kuvat: Polaris Images/Rick Friedman ja Juha Salminen Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Perttu innovaatiojournalismin kurssilla Yhdysvalloissa. 1. Miten talousmedia mielestänne käsittelee innovaatioita ja kasvuyrityksiä? 2. Miten media voi vaikuttaa innovaatioiden edistämisessä? 3. Kuinka Suomen innovaatiojärjestelmää kannattaisi kehittää? 4. Minkälainen Suomen innovaatioilmasto on muuhun maailmaan verrattuna? Tärkeimmät kehittämiskohteet? Pitäisikö julkisen sektorin vastuuta yritysten kasvusta lisätä vai vähentää? 5. Miksi nousee niin vähän kasvuyrityksiä - mikä olisi ratkaisun avain? 6. Millä tavalla verkottumalla kasvuyritykset vahvistuisivat kansainvälisesti kilpailukykyisiksi? 7. Miltä toimialoilta odotatte kasvua ja merkittäviä läpimurtoja? 8. Määrittelisittekö lyhyesti käsitteen innovaatio 9. Esimerkki arjen innovaatiosta omassa työssänne Innovaatiokenttä medianäkökulmasta Taloustoimittajat seuraavat läheltä kasvuyrityksiä, innovaatiokenttää ja Suomen kilpailukykyä. Viisi Innovaatiojournalismin Seuran jäsentä kommentoi ja ideoi. Innovaatiojournalismin Seura, Finjo ry edistää innovaatioita käsittelevää journalismia sekä toimii yhdyssiteenä toimittajien, yritysmaailman ja muiden innovaatioiden kehittämisestä kiinnostuneiden kesken. Yhdistys tuottaa tapahtumia, koulutusta ja julkaisuja sekä jakaa vuosittain innovaatiojournalismin palkinnon. Innovaatiokide 2010 -kilpailun tuomarina toimi Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Yhdistys perustettiin vuonna 2007. Toimittaja JUKKA PERTTU Helsingin Sanomat 1. Jutut innovaatioista ja kasvuyrityksistä ovat monesti kiehtovasti tehtyjä. Sävy on usein hyvin toiveikas: kuvataan lupaavia, massiivisia mahdollisuuksia. Ongelmia saatetaan kuvata liian suppeasti. Kilpailutilanteen haasteellisuuden kertominen jää helposti puutteelliseksi. 2. Media tarjoaa virikkeitä ja edistää kontaktien luomista. Päättäjät seuraavat mediaa, jonka tietoihin ja luomiin mielikuviin päätökset osin perustuvat. 3. Kyllä kai pienessä Suomessa tarvitaan valtion selkänojaa, veronmaksajien apua. Yhdysvalloissakin valtio jakaa rahaa esimerkiksi energiainnovaatioita tavoitteleville yrityksille. peasti tehdä jonkin alan tai tuotantotavan kannattamattomaksi. En usko, että Suomi menestyy innovaatiokilpailussa ilman valtion mittavia aputoimia. Eivätkä mittavat tukitoimet tietenkään riitä, pitää olla myös taitoa ja ymmärrystä. 5. Taitaa olla yleismaailmallinen ongelma, että rahoitusta saaneista hankkeista vain pieni osa ajan oloon menestyy. Piilaaksossakin on paljon enemmän raunioita kuin menestystarinoita. Nykypäivän innovaatiokentässä on niin paljon muuttujia, että voi olla todella vaikea arvioida pätevästi jonkin hankkeen tulevaa menestystä. Menestymiseen tarvitaan ymmärryksen lisäksi monesti myös silkkaa onnea, oikea-aikaisuutta. 6. Luotaisiin taitavasti strategisia kumppanuuksia ulkomaisiin yhtiöihin. Jospa esimerkiksi lähetettäisiin johtaja MIT:n seminaariin Cambridgeen. Siellä hän keskustelisi strategisesti kiinnostavan amerikkalaisen yhtiön johtajan kanssa. Yhdessä todettaisiin, että tämä suomalaistuote kannattaisi kytkeä johonkin amerikkalaisyhtiön valmiiseen tuotteeseen. Markkinoinnista olisi siis huolehdittu ikään kuin valmiiksi. Varmaan strateginen liitto amerikkalaisten kanssa olisi vaikeammasta päästä, mutta todennäköisesti liittolaisia löytyisi lähempääkin. 7. Läpimurtoja odotan ainakin tietotekniikassa, energia-alalla ja materiaalitekniikassa. 8. Tuore idea tai keksintö, joka on otettu käyttöön, ja se tuottaa hyötyä käyttäjilleen ja tuottajilleen. Toimittaja Jyrki Alkio Talouselämä 1. Innovaatioita ja kasvuyrityksiä ei talousmediassa seurata systemaattisesti. Agendaa hallitsevat isot yritykset ja tutut tiedonlähteet. Innovaatioista ja kasvuyrityksistä kirjoittaminen ei ole helppoa: Toimittajan pitää erikseen perustella, miksi kannattaa kirjoittaa yhtiöstä tai oivalluksesta, jonka menestyksestä ei ole takeita. Toimittaja joutuu myös löytämään sanat asioille ja ilmiöille, joita ei ehkä koskaan aiemmin ole kuvailtu maallikon ymmärtämällä kielellä. 2. Parhaimmillaan media kaivaa esiin Suomen piilevän innovaatiopotentiaalin. Pahimmillaan media vaikenee osan hyvistäkin ideoista kuolleeksi. 3. Kansallisissa strategioissa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, mutta ylevien ideoiden toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Innovaatiojärjestelmämme on tätä nykyä niin pirstaloitunut, että uuden kehittämisen rinnalla on tarpeen miettiä, mikä on olemassa olevien organisaatioiden toiminnan tarkoitus ja arvioida sen jälkeen, toteutuvatko julkilausutut tavoitteet. 4. Ainakin muualla Euroopassa saatetaan ihastella suomalaisten innovatiivisuutta. Kalifornian Piilaaksossa ja Bostonin seudulla on kehittynyt erityinen innovaatiokulttuuri, innovaatioekosysteemi. Yrittäjät synnyttävät sarjassa yrityksiä. Yritys myydään pois, kun se on päässyt vauhtiin, ja sitten aloitetaan uusi hanke. Uskon, että 9. Työskentelen nyt muutaman kuukauden Bostonin seudulla Xconomy-nimisessä nettijulkaisussa, joka kertoo huipputekniikasta ja alueen start up -yrityksistä. Rahoitus tulee suureksi osaksi Xconomyn järjestämistä maksullisista tilaisuuksista ja 4. Opiskelin ja työskentelin jokunen vuosi sitten Piilaaksossa. Silmiinpistävin ero Suomeen verrattuna oli se, etten puolen vuoden kansakunnan taloudellisen aseman turvaamisessa innovatiivisuus on yhä tärkeämpää, ville Xconomyn kautta. Tämä on uuden vaatiojärjestelmän tai innovaatiopolitiikan sponsoreilta, jotka saavat nimensä näky- aikana kuullut kenenkään käyttävän inno-» koska jatkuvasti kiihtyvä kehitys voi no- ajan uutisjulkaisu. kaltaisia käsitteitä. Systeemianalyysien 4 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 5
6. Verkottua pitää erityisesti ulkomaisiin yrityksiin. Kehittyville markkinoille kuten Intiaan tai Kiinaan ei ole mitään asiaa, ellei luo ensin yhteyksiä paikallisiin yrityksiin. Yritysten levittäytyminen kehittyville marksijaan Piilaakson yrittäjät keskittyivät kehumaan omaa tuotettaan ja yritystään. Välillä tuntuu, että Suomessa itse tekeminen unohtuu. Meillä rakenteet ovat saaneet toiminnassa ja julkisessa keskustelussa ylikorostuneen aseman. 5. Aivan viime vuosiin asti kasvuyritykset on niputettu yhdeksi kokonaisuudeksi arvioimatta, mikä on kunkin yrityksen ambitiotaso. Kunnianhimoisimmille yrityksille on sittemmin rakennettu omat kehityspolut. Tuleeko tuloksia, se selvinnee muutaman vuoden sisällä. 6. Piilaaksossa sain seurata kasvuyrittäjien ja rahoittajien välistä yhteydenpitoa. Poikkeuksia toki on, mutta suomalaisyrittäjät eivät osaa myydä ideaansa maailmalla yhtä taitavasti kuin esimerkiksi ruotsalaiset kilpailijat. Uskottavuutta ei voi ostaa, vaan sitä pitää rakentaa pitkään ja systemaattisesti. Kasvuyrityksen pitää olla esillä oikeissa tapahtumissa. Myös yhtiön johdon pitää näkyä, verkottua ja luoda määrätietoisesti yhteyksiä mediaan, rahoittajiin ja potentiaalisiin asiakkaisiin. Näkyvyys mediassa on arvokasta. Ainakin Media kaivaa esiin Suomen piilevän innovaatiopotentiaalin Yhdysvalloissa uudenlaisella blogijulkisuudella on tietyillä toimialoilla valtava merkitys. 7. Haluan uskoa suomalaiseen cleantechiin. Näytöt ovat vielä vähäisiä. 8. Lehtijutussa innovaation voi määritellä yksinkertaisesti kaupallistetuksi keksinnöksi. 9. Työnantajani Talentum kokeilee tänä vuonna uudenlaista tuotekehityskonseptia käynnistämällä innovaatiopajatoiminnan. Osallistujat suunnittelevat pajoissa uusia tuotteita ja palveluja, joita yhtiö voi tulevaisuudessa tarjota lukijoille. Toimittaja JUKKA LUKKARI Tekniikka & Talous 1. Suurin piirtein niille kuuluvalla painoarvolla. Innovaatiot ja kasvuyritykset ovat nyt kovasti muodissa, mutta median tehtävä ei ole ryhtyä ainakaan journalististen kriteerien kustannuksella ajamaan erityisesti kasvuyritysten asiaa. Myös olemassa olevat yritykset ovat tärkeitä. Etenkin silloin, kun kasvuyritykseen liittyy jotain uutta, se ansaitsee päästä esille. Itsekriittisesti voi todeta, että ehkä me toimittajat korostamme liikaa yrityksen taloudellista tulosta ja olemme kärsimättömiä, ellei yritys viidessä vuodessa tuota voittoa. 2. Ollaan realisteja: tuskinpa media voi vaikuttaa tässä asiassa juuri enempää kuin siinä, että Suomi pääsisi miesten jalkapallon arvokisoihin. 3. Useat viisaat suomalaiset ja muunmaalaiset arvioijat ovat raporteissaan todenneet, että toimijoita on Suomessa liikaa. Mutta miten niitä demokratiassa vähennetään? 4. Ilmastossa ei ole vikaa. Suomessa innovaatioasiat tuntuvat kiinnostavan jopa ministereitä ja päättäjiä. Suuri ja vaikeasti muutettava ero esimerkiksi Yhdysvaltoihin on siinä, että yrittäminen ei ole suomalaisten arvomaailmassa korkealla. Miksi ihmeessä Nokia on synnyttänyt Suomeen niin vähän uusia yrityksiä? Julkisen sektorin vastuuta ei tarvitse lisätä. Tarkoitus on kai, että yritys pärjäisi alkuvaiheen jälkeen omillaan. 5. Onko kasvuyritysten vähyydestä valittaminen osittain klisee? Tuleeko niitä Suo- mesta olennaisesti vähemmän kuin tämän kokoisesta väestöpohjasta muualla? Useimmiten valitetaan rahoituksen puutetta. Yritykset eivät siis saa rahaa siinä vaiheessa, kun niiden pitäisi lähteä kasvamaan maailmalla. Onko tämäkin klisee? Pääomasijoittajilla on tälläkin hetkellä erittäin paljon rahaa sijoittamatta. 6. En usko verkottumiseen minään taikatemppuna. Saivatko Skype tai Facebook tai Amazon alkunsa verkostoitumalla? 7. Sähköauto ja biopolttoaineet etenevät vääjäämättä jo lainsäätäjienkin pakottamana. Miten olisi kirjakerhon tapainen laajempi kulttuurikerho pääkohderyhmänä naisopettajat, joiden kysynnän varassa toimivat Suomessa muun muassa teatterit, ooppera ja taidemuseot? Tarvitaan myös lisää yksityisiä hoitokoteja, joihin kutistuva keskiluokka voi hyvällä omallatunnolla sijoittaa vanhempansa. Huomionarvoinen on myös Åbo Akademin professori Alf Rehnin havainto, että yli 65-vuotiaita yksineläjiä on Suomessa paljon, eikä heitä palvelevaa yritystoimintaa ole lainkaan. 8. Tapa tehdä asioita toisin kuin ennen niin, että syntyy taloudellista tai muuta hyötyä. 9. Kun kysytään osallistumista kaiken maailman työryhmiin, kehittämishankkeisiin, kokouksiin ja kyselyihin, kannattaa yleensä vastata ei. Näin saa mukavasti aikaa tärkeille asioille. Toimittaja MERINA SALMINEN Kauppalehti 1. Aika laimeasti ja epäkiinnostavasti. Innovaatiojournalismi on Suomessa vielä lapsenkengissä. Innovaatioaiheita ei toimitusten sisällä pidetä kovin myyvinä, vaikka kyse on tärkeästä asiasta, kilpailukyvystä. Innovaatio-sana on ongelmallinen, se on kärsinyt inflaation. 2. Yksittäiset toimittajat voivat yrittää myydä tärkeinä pitämiään innovaatioaiheita omissa toimituksissaan. Kaikki lähtee toimittajien omasta motivaatiosta. 3. Kenttä on aivan liian hajanainen. Se on todettu useammassakin ulkomaisessa arvioinnissa. Rahanjakajia on tämän kokoiseen maahan liikaa: ainakin niiden välistä työnjakoa pitäisi miettiä. Liian pieniä summia jaetaan liian monelle yritykselle, jotta läpimurtoja syntyisi. 4. Lähtökohtaisesti Suomessa arvostetaan innovaatioita ja ne on nostettu hallitusohjelmaankin. Julkisten toimijoiden käytännön toiminnassa on rankan uudistamisen paikka. Rahaa pitäisi jakaa isompia summia parhaille hakijoille. Pitää siis karsia ja nostaa saajien rimaa. Nykyiset SHOKit lienevät aika oikeilla alueilla: metsä, ICT, energia, terveys, konepaja. Näiden sisällä on syytä tiukentaa valintaa. Suomessa julkisen rahan osuus yritysten kaikesta t&k-rahoituksesta on eurooppalaisittain alhaisella tasolla esimerkiksi verokannusteiden puutteen vuoksi. T&kverokannusteet pitäisi ottaa käyttöön. 5. Suomalaiset yrittäjät eivät halua kasvaa. He haluavat vain leivän itselleen ja korkeintaan perheelle. Riskinottohalu on erittäin alhainen. Tämä johtuu muun muassa kasvatuksesta, koulutuksesta ja verotuksesta. Yrittäjäkoulutusta tarvitaan lisää peruskouluun. Verotus pitää saada kannustavammaksi; tämä tulee esille kautta linjan kaikissa kansainvälisissä vertailuissa ja yhteyksissä. Yritysten ongelmakohtia ovat ankara verotus ja kansainvälisesti katsoen kovat työvoima- ym. kustannukset. kinoille on Suomelle ratkaiseva kysymys lähivuosina. Jos mitään kontakteja ei ole, ensimmäiset askeleet kannattaa ottaa vienninedistämisorganisaatioiden, kuten Finpron ynnä muiden kautta. Suomesta käsin ulkomaille asettuminen on yleensä mahdotonta, joten suomalaisen yritysjohdon on ainakin aluksi mentävä paikan päälle. 7. Ympäristö- ja terveysteknologiasta. 8. Kaupallistettu tai kaupallistettavissa oleva keksintö. 9. Blogeihin ja muihin mielipidekirjoituksiin aiheet löytyvät usein seminaareista tai muissa merkeissä sovituista tapaamisista. Ammennan ihmisten tapaamisista ja tilaisuuksista edustamani median eri kanaviin. Osa raaka-aineesta menee heti uutiseksi, osa jää hautumaan myöhempää uutisjuttua, kolumnia tai blogia varten. Toimittaja JUSSI ROSENDAHL Alma Median Helsingin toimitus 1. Yleisesti ottaen melko satunnaisesti ja alhaisella volyymilla. Start up -ympäristö ei painotuksissa piirry talouden erityiseksi haasteeksi. 2. Tekemällä aihepiirin ytimestä ja ympäriltä kiinnostavaa laatujournalismia. Keskustelu vaikuttaa ilmapiiriin ja tuo virtaa ekosysteemiin. 3. Tarvitaan runsaasti yksityistä riskirahaa oraalla oleviin innovaatioihin. Tärkeä uu- distus olisi enkelisijoitusten veroporkkana. T&k-toiminnan verokannustimesta vielä väännetään. Hallituksella on siis yhä mahdollisuus pitää lupauksensa kasvuyrittäjyyden edistämisestä. 4. Valtava julkinen sektori, homogeeninen kulttuuri ja toisaalta koulujärjestelmämme pitävät eri tavoin yllä erikoisen nihkeää asennetta yrittäjyyttä ja riskinottoa kohtaan. Tämän vuoksi olemme nyt takamatkalla. Vahvuuksia ovat muun muassa teknologiaosaaminen, koulutustaso, kokeileva innovaatiopolitiikka ja laboratoriomarkkinat omasta takaa. Julkisen sektorin vastuuta yritysten kasvusta kannattaa lisätä, mutta laadun pitää nousta enemmän. 5. Panostuksia tulisi keskittää tarkemmin ja asettaa tavoitteet korkeammalle. Nykyinen tukijärjestelmä on sekava, tasapäistävä ja aluepoliittinen, mikä ei tarpeeksi tue kasvuyrittäjyyttä. Kun lisäksi pääomamarkkinat toimivat huonosti, osaavaa yksityistä pääomaa tarvitaan kansainväliseen kasvuun yhä kipeämmin. Verotuksen kannustavuus on oleellista. Tietoyhteiskunnan heikko tila on niin ikään jarru it-alan kehitykselle. 6. Tekstiilialan FIN-verkosto on yksi esimerkki. Yhteisen brändin avulla joukko pieniä yrityksiä saa huomiota ja voi resurssejaan yhdistämällä paremmin suunnata uusiin verkostoihin kansainvälisille markkinoille. 7. Lähinnä it-sektorilta. 8. Onnistuneesti kaupallistettu tai muuten hyötykäyttöön levitetty uusi juttu. 9. Vaikkapa tämä Alma Median Helsingin toimitus, joka syntyessään oli uusi yhteistyön muoto ja tapa uudistaa poliittista ja yhteiskunnallista journalismia kuuden sanomalehden ketjussa. www.almamedia.fi www.finjo.fi www.hs.fi www.kauppalehti.fi www.talouselama.fi www.tekniikkatalous.fi 6 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 7
Vahva talous vetää sijoittajia Intiaan Vakaa talouskasvu ja lähes 1,2 miljardin kuluttajan kotimarkkinat tekevät Intiasta kiinnostavan sijoituskohteen. Pääomasijoittajia houkuttelevat eniten uudet energiaratkaisut, puhdas teknologia, it-ala ja kuluttajille suunnatut palvelut, sanoo Intian pääomasijoitusyhdistyksen IVCA:n (Indian Venture Capital Association) puheenjohtaja Mahendra Swarup. Miltä Intian talous näyttää nyt? Maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin vaikutukset Intian talouteen ovat olleet pelättyä pienemmät. Tosin pitkään jatkunut 8 9 prosentin talouskasvu on hieman hidastunut. Tälle vuodelle odotamme 6 6,5 prosentin kasvua, mikä moneen muuhun maahan verrattuna on hyvä saavutus. Talouskehitystä ovat vakauttaneet Intian vähäinen riippuvuus vientituloista, 1,2 miljardin asukkaan laajat kotimarkkinat ja suhteellisen vahvana jatkunut kulutus. Kotimaisten varojen ja yritysten vakaan tulovirran ansiosta investointitaso on pysynyt korkealla tasolla vaikeasta kansainvälisestä rahoitustilanteesta huolimatta. Erityisesti kasvua ovat ruokkineet hallituksen mittavat investoinnit infrastruktuurin kehittämiseen, muun muassa energiantuotantoon. Uutta on myös julkisen ja yksityisten tahojen yhteistyöhankkeiden nopea lisääntyminen. Yksityisten sijoittajien kiinnostusta Intiaa kohtaan ovat lisänneet myönteiset talousnäkymät ja houkuttelevat tuotto-odotukset. Vesi-, tuuli- ja aurinkoenergia sekä terveydenhuolto kiinnostavat sijoittajia juuri nyt. Mitkä ovat IVCA:n ja sen jäsenyritysten suurimmat haasteet tänä vuonna? Toimintamme painopiste on pääomasijoitusalaa säätelevien määräysten helpottamisessa. Hallitus ei edelleenkään tunnusta pääomasijoittamista omaksi toimialakseen, vaan se luokitellaan samaan ryhmään ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI, Foreign direct investment) kanssa. Intiassa ei vielä ymmärretä riittävästi pääomasijoittamisen keskeistä roolia uusilla nousevilla toimialoilla, joilla pohjustetaan Intian tulevaa talouskasvua. Informaatioteknologia ja edistyneet ratkaisut terveydenhoidossa ovat esimerkkejä tällaisista aloista. IVCA:n ajamiin asioihin kuuluvat ulkomaisten pääomasijoitusyhtiöiden rekisteröinnin nopeuttaminen sekä verohelpotusten saaminen kotimaisille riskirahoittajille. Kuinka suuret Intian pääomasijoitusmarkkinat ovat? Tilastojemme mukaan vuonna 2009 Intiassa tehtiin 185 pääomasijoitusta, joiden kokonaismäärä ylsi lähes 4,5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Irtautumisia oli vastaavana aikana 69, kokonaisarvoltaan noin 2,4 miljardia dollaria.» Teksti: Matti Remes Kuvat: IVCA ja Alamy 8 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 9
Kiinnostusta pääomasijoittamiseen on molempiin suuntiin Pääomasijoituksia tehtiin ennätyksellisen paljon vuosina 2005 2007. Uskon, että myönteisen talouskehityksen ansiosta voimme saavuttaa saman tason kahden vuoden kuluessa. Ketkä ovat Intian pääomasijoitusmarkkinoiden keskeiset toimijat? Yli 90 prosenttia Intiassa tehdyistä pääomasijoituksista tulee ulkomaisista rahastoista, joiden omistajakunta koostuu Euroopassa ja Yhdysvalloissa omaisuutensa tehneistä intialaisista. Tällaiset suuret rahastot tekevät sijoituksia maailmanlaajuisesti, mutta osa sijoituksista suuntautuu Intiaan. Kotimaisen rahoituksen osuus on vähäinen Intiassa. Suurin osa maan pankkisektorista on valtion hallussa, ja sama pätee vakuutusalaan. Mitkä toimialat kiinnostavat eniten? Ehdottomasti puhdas teknologia ja uusiutuvat energiamuodot. Ympäristön tilaan liittyy Intiassa paljon haasteita, joiden ratkaiseminen avaa mielenkiintoisia sijoitusmahdolli- suuksia. Myös julkisen sektorin voimakkaat panostukset sekä yksityisille sijoittajille tarjolla olevat taloudelliset kannustimet lisäävät uusiutuvan energiantuotannon houkuttelevuutta. Pääomasijoittajia kiinnostavat Intiassa myös it-ala, bio- sekä nanoteknologia. Lisäksi kuluttajille tarjottavissa palvelussa on houkuttelevia kohteita. Mille maantieteellisille alueille sijoitukset suuntautuvat? Eri puolilla Intiaa on suuria teollisuuskeskittymiä. Etelässä on paljon autoteollisuuden ja it-alan yrityksiä. Maan länsiosa on taas vahva rahoitusalalla, kaupassa ja erilaisissa kuluttajille tarjottavissa palveluissa. Siellä on myös pääomasijoittajia kiinnostavia uusia satamia. Intian pohjoisosassa on puolestaan voimakas yrityskenttä it-palveluissa ja elintarviketeollisuudessa. Lisäksi siellä rakennetaan runsaasti uutta kapasiteettia energiantuotantoon, muun muassa vesivoimaan. Itäinen Intia on jäänyt muusta maasta hieman jälkeen poliittisista syistä, mutta IVCA:n puheenjohtaja Mahendra Swarup periaatteessa koko maasta löytyy sijoittajia kiinnostavia kohteita. Pääomasijoittaminen on vielä nuori toimiala Intiassa. Miten teette toimialaa tunnetuksi? Pääomasijoittamisen tunnettuus on viime vuosina parantunut, ja teemme jatkuvasti työtä tiedon levittämiseksi muun muassa yrityksissä ja talousalan oppilaitoksissa. Yksi IVCA:n tiedotustyön painopisteistä on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa ei vielä tiedetä pääomasijoittamisen niille tarjoamista mahdollisuuksista. Koulutusta ja muita tilaisuuksia on järjestetty muun muassa YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDO:n kanssa. Mikä on julkisen sektorin rooli Intian pääomamarkkinoilla? Sääntelyä lukuun ottamatta rooli on hyvin vähäinen. Uskon kuitenkin, että yksityisten sijoittajien ja julkisen sektorin yhteistyö lisääntyy. Onko Intiassa kiinnostusta Suomea kohtaan? Pääomasijoitusyhdistyksellämme IVCA:lla ei ole virallisia suhteita Suomeen. Tiedän kuitenkin, että kiinnostusta pääomasijoittamiseen on molempiin suuntiin. Uskon Intian ja Suomen taloudellisten suhteiden tiivistyvän tulevina vuosina myös tällä alueella. www.indiavca.org Indian Venture Capital Association, IVCA Perustettu 1993 Delhissä Jäseninä yli 125 pääomasijoitusalan yritystä, institutionaalisia sijoittajia, bisnesenkeleitä, pankkeja sekä yrityshautomoita Puheenjohtaja Mahendra Swarup, joka toimii ityhtiö Smile Interactive Groupin johtavana neuvonantajana. Hän on työskennellyt myös Times Internet Ltd:n (Indiatimes.com) toimitusjohtajana sekä ACC:n, Nestle Indian ja PepsiCo Indian johtotehtävissä. Intiassa toimii yli 80 suomalaisyritystä Suomen viennin arvo Intiaan vuonna 2009 oli 450 miljoonaa euroa. Tämä on noin yksi prosentti Suomen koko viennistä. Tuonnin arvo vastaavana aikana oli 230 miljoonaa euroa. Viennistä kaksi kolmasosaa on koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Intiaan viedään myös paljon paperituotteita. Tuonnissa suurimmat tavararyhmät olivat vaatteet ja muut tekstiilit. Intiassa toimii runsaat 80 suomalaisyritystä. Lisäksi noin 100 yrityksellä on maassa paikallinen agentti tai edustaja. Suurin tuotannollinen investointi on Nokian matkapuhelintehdas lähellä Chennaita. Tuotantoa Intiassa on myös mm. Koneella, Huhtamäellä ja Wärtsilällä. Suomalaisyrityksillä on Intiassa noin 11000 työntekijää. Eniten suomalaisyrityksiä on sijoittunut Mumbain (ent. Bombay), Delhin, Kolkatan (Kalkutta), Bangaloren ja Chennain (Madras) alueille. Lähteet: Tullihallitus ja Finpro 10 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 11
Teksti: Olli Manninen Kuvat: Confidex, Lehtikuva ja AOP Oikeaan aikaan Aasiassa Etätunnisteita valmistavan tamperelaisen Confidex Oy:n uusi tehdas Kiinan Guangzhoussa pääsi vauhtiin juuri, kun alan markkinat alkavat elpyä ja etätunnisteiden käyttö laajenee useille toimialoille. Helmikuussa avattu tehdas Guangzhoussa, Kiinassa vahvistaa Confidexin asemia kilpailussa monipuolistuvista asiakkuuksista. Kansainvälisten RFID-markkinoiden (Radio Frequency Identification) arvo vuonna 2009 oli noin neljä miljardia euroa tutkimus- ja konsulttiyhtiö IDTechExin arvion mukaan. Suurinta etätunnisteiden kysyntä on joukkoliikenteessä. Etätunnisteilla varustettuja matkalippuja myytiin viime vuonna maailmanlaajuisesti noin 600 miljoonaa kappaletta. Alan tulevaisuus viiden vuoden tähtäimellä näyttää lupaavalta, Confidexin toimitusjohtaja Timo Lindström arvioi. Aasian nopea kaupungistuminen lisää tarvetta joukkoliikenteelle, mikä kasvattaa etätunnisteilla varustettujen matkalippujen tarvetta lähivuosina. Miljoonan asukkaan kaupunkeja arvioidaan olevan vuonna 2015 pelkästään Kiinassa yli 220. Euroopassa miljoonametropoleja on tällä hetkellä 25. Confidexin RFID-ratkaisuilla muun muassa huolletaan Lontoon metron rullaportaat ja seurataan Pariisin lentokentällä käytettäviä puisia kuormalavoja. Kasvualoja kauppa ja autoteollisuus Confidexin päätuotteita ovat etäluettavien matkalippujen ja vaativat toimintaympäristöt kestävien etätunnisteiden lisäksi kiinteän omai-» Confidex Oy:n uuden Kiinan-tehtaan avajaisissa Confidex Kiinan johtaja Bernard Lim (vas.), Confidexin toimitusjohtaja Timo Lindström, Suomen Pekingin-suurlähettiläs Lars Backström ja Confidexin hallituksen puheenjohtaja Reijo Mäihäniemi. Yläpuolella olevassa kaaressa on tehtaan nimi ja sana avajaisseremonia. 12 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 13
Kiinan nopea kaupungistuminen lisää tarvetta joukkoliikenteen etätunnisteratkaisuille. Lontoon metron rullaportaat huolletaan Confidexin etätunnisteratkaisuilla. Confidexin etätunnisteita käyttää eri tavoin 25 maailman metropolia, yhtenä niistä Pariisi lentokentällään. suuden hallintaan teollisuudessa ja tietotekniikassa käytettävät etätunnisteet. Kiinnostavia kasvualoja ovat vähittäiskauppa ja autoteollisuus. Logistiikan ohjaukseen liittyvät ratkaisut merkitsevät lisäkasvua myös etätunnistemarkkinoille Euroopassa ja Yhdysvalloissa, Timo Lindström sanoo. RFID-tunnisteilla voidaan vastedes hallita entistä tehokkaammin esimerkiksi koko ruokaketjua maatiloilta vähittäiskauppoihin. Elintarvikkeissa käytettyjen raakaaineiden ja materiaalien alkuperä saadaan selvitettyä yksityiskohtaisesti etätunnisteiden avulla. Etätunnisteet mahdollistavat myös tehokkaan logististen prosessien seurannan, turvallisuuden ja liikkuvuuden. Autoteollisuudessa erilaiset ajoneuvojen tunnistamiseen liittyvät sovellukset lisääntyvät, Lindström ennakoi. Kilpailuetuina tehokkuus ja teknologian hallinta Kiinasta tulee maailman laajin RFID-markkina Timo Lindströmin mukaan yhtiön kilpailuetuja ovat Suomessa Tampereelle keskittynyt vahva langattoman teknologian osaaminen ja Kiinassa Guangzhoussa sijaitseva tehokas tehdas. Helmikuussa 2010 avattu uusi tehdas kolminkertaistaa yhtiön tuotantomahdollisuudet. Tämä yhdistelmä tekee meistä kilpailukykyisen. Oikealla asenteella markkinoilta löytyy aina mahdollisuuksia ja kasvualoja. Ajoitus on olennaista. On oltava oikeaan aikaan oikeassa paikassa, Lindström pohtii. Oma tuotantomme Kiinassa takaa asiakastoimitusten aukottoman laadun, nopeuden ja joustavuuden. Ennusteiden mukaan Kiinasta tulee maailman laajin RFID-markkina. Olemme alueella jo hyvin edustettuina, mikä antaa meille etulyöntiaseman. Teknologiamme on edistyksellistä, brändi on hyvässä maineessa ja asiakaskunta on jo laaja, Lindström luettelee. Confidex on rakentanut asemaansa pitempään kuin kilpailijat. Yhtiö oli Kiinaan tullessaan vuonna 2006 maan ensimmäinen etätunnisteita valmistava länsimainen yritys. Jälleenmyyjäverkosto avainasemassa Teollisuussijoitus, Aura Capital sekä yhtiön vanhat omistajat sijoittivat vuoden 2009 lopulla Confidexiin 2,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnvera ja Sampo Pankki myönsivät yhtiölle lainaa 2,3 miljoonaa euroa. Rahoituksella yhtiö laajentaa tehdastaan ja organisaatiotaan sekä vahvistaa kansainvälistä markkinointiaan. Kilpailussa asiakkuuksista on ratkaisevaa, että käytössä on tehokas maailmanlaajuinen jälleenmyyjäverkosto. Tähän olemme panostaneet aivan erityisesti viime kuukausina, samoin oman osaamisen kehittämiseen, Lindström kertoo. Asiakkaiden liiketoimintaprosessit tehostuvat, käsityön rooli tuotannossa vähenee ja teknologia halpenee. Kysyntää kasvattavat myös lainsäädännön tuomat vaatimukset sekä liiketoimintatiedon lisääntynyt analysointitarve, Lindström huomauttaa. Lindström uskoo Confidexin liikevaihdon yltävän tänä vuonna noin 30 prosentin kasvuun. Viime vuonna yhtiö pystyi finanssikriisistä huolimatta kolminkertaistamaan liikevaihtonsa 10 miljoonaan euroon. www.confidex.fi 14 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 15
Aurinkoenergia kasvattaa lasiteknologiayhtiötä Kiinan ja Brasilian rakennushankkeet kiihdyttävät lasiteknologiayhtiö Glaston Oyj Abp:n kasvua. Tulevaisuudessa siintävät aurinkoenergian houkuttelevat mahdollisuudet. Glastonin valmistamilla laitteilla jalostettu lasi muuntuu moneen tarpeeseen. Vaativaan käyttöön tarkoitettua turvalasia tarvitaan niin autojen tuulilaseissa kuin uuden sukupolven televisioissa. Glastonin osaaminen näkyy myös useissa moderneissa kansainvälisissä rakennushankkeissa. Dubaissa sijaitsevan maailman korkeimman pilvenpiirtäjän Burj Khalifan julkisivussa käytetyt lasit on toteutettu Glastonin lasinjalostuskoneilla, samoin Shanghain finanssikeskuksen ja Pekingin lentokentän. Aasia ja Brasilia kasvun vetureina Moderniksi lasiteknologiayritykseksi trimmattu Glaston on levittäytynyt monelle mantereelle. Yhtiön tuotan- tolaitokset sijaitsevat Suomessa, Italiassa, Saksassa, Kiinassa ja Brasiliassa. Lasimarkkinat kehittyvät lähivuosina voimakkaimmin Kiinassa ja laajemminkin Aasiassa sekä Brasiliassa, Glastonin toimitusjohtaja Arto Metsänen sanoo. Glastonin valmistamat koneet ja laitteet jalostavat lasin lämmön avulla turvalasiksi. Lämpökäsittelylaitteiden tuotanto on pääosin Tampereella. Kiinan ja Brasilian tuotantolaitokset valmistavat lämpö- ja esikäsittelylaitteita. Italiassa toimii esikäsittelykoneita valmistava tehdas. Glastonin Saksan-yhtiö kehittää ohjelmistoja ja sovelluksia lasin tuotantoprosesseihin. Liiketoiminnan ydintä on tarkennettu viimeksi tänä keväänä, kun myimme eristys- ja arkkitehtuurilasin jalostustoimintomme pois, Metsänen kertoo. Aurinkoenergiaa aavikoille Glastonin liikevaihdosta 60 70 prosenttia tulee rakennusteollisuudesta Euroopassa. Muita asiakkaita ovat laite-, kaluste- ja autoteollisuudelle lasituotteita toimittavat lasinjalostajat sekä aurinkopaneelien valmistajat. Öljyhankkeet, kesäolympialaiset ja jalkapallon MM-kisat Brasiliassa synnyttävät runsaasti rakennusprojekteja. Pidemmällä tähtäimellä aurinkoenergia luo kiinnostavia mahdollisuuksia kansainväliselle lasiteknologiayhtiölle. Lasi on aurinkopaneelien paras materiaali. Se heijastaa hyvin ja sen saa tasaiseksi. Lasi on kierrätettävä materiaali, jolle ei ole haastajaa näköpiirissä, Arto Metsänen huomauttaa. Saharassa on käynnistymässä mittava, 400 miljardin euron Desertech-» Teksti: Olli Manninen Kuvat: Alamy ja Glaston Oyj Abp 16 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 17
Dubaissa sijaitsevan maailman korkeimman pilvenpiirtäjän Burj Khalifan lasinen julkisivu on valmistettu Glastonin lasinjalostuskoneilla. Laatuun ja huoltoon panostaminen tuo kilpailuedun hanke, jota vetävät Siemens ja muut saksalaisyritykset. Näissä projekteissa myös me haluamme olla mukana, Metsänen painottaa. Hyvät mahdollisuudet kannattavaan kasvuun Syksyllä Glastonin toimitusjohtajana aloittanut Arto Metsänen kuvailee viime vuotta erittäin vaikeaksi. Taantuma yllätti toimialan, eikä korjaavia toimenpiteitä saatu ajoissa käyntiin. Yhtiö lopetti USA:n kokoonpanotehtaansa, muokkasi organisaatiota, terävöitti hankinta- ja jakelutieprosesseja ja aloitti saneerausohjelman. Pitkään kansainvälisessä liiketoiminnassa mukana ollut Metsänen arvioi, että Glastonilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä parin kolmen vuoden kuluessa maailmanlaajuisesti toimivaksi, kannattavaksi yhtiöksi. Tarvitaan uutta asennetta; halua kuunnella asiakkaiden tarpeita ja vastata kysyntään kilpailukykyisillä tuotteilla. Aasian markkinoilla Glastonin on Metsäsen mukaan turha yrittää kilpailla hinnalla, mutta laatuun ja huoltoon panostaminen tuo kilpailuedun. Kiinan tehtaan laajennus edessä Laatua Glaston hakee myös työprosesseihin, esimerkiksi hankintatoi- mea on muokattu joustavammaksi Kiinan markkinoilla. Ennen laitteiden osat vietiin Kiinaan ja koottiin siellä. Nyt oma tuotantolaitoksemme mahdollistaa 40 50 miljoonan euron arvoisen laitetuotannon suurelta osin Kiinasta hankituilla osilla. Tuotanto voidaan lähes kaksinkertaistaa, sillä pystymme laajentamaan tehdasta omistamallamme maa-alueella, Arto Metsänen kuvailee. Päätös tehtaan laajennuksesta saattaa olla edessä jo tämän vuoden puolella. Ellei mitään poliittisesti tai taloudellisesti radikaalia muutosta tapahdu, Metsänen lisää. Glaston työllistää tällä hetkellä noin tuhat henkilöä, joista peräti 150 on keskittynyt tuotekehitykseen. Tuotekehitysinvestointien osuus liikevaihdosta on merkittävä. Uudistamme myös tuotekehitystämme. Meillä on ollut paljon hyviä suunnitelmia, joiden toteuttamisessa emme ole olleet riittävän aktiivisia. Lasiteknologian alalla tapahtuu paljon. Meidän pitää tarttua valppaasti uusiin mahdollisuuksiin, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi mikro- ja nanokäsittelyin, hän sanoo. Katse palveluliiketoimintaan Arto Metsänen uskoo, että tulevaisuudessa Glaston on entistä tunnetumpi luotettavana kumppanina, joka tarjoaa uusia innovaatioita ja kokonaisratkaisuja. Olemme siirtymässä laitetoimittajan roolista palveluliiketoimintaan. Se merkitsee uusia vaihtoehtoja tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun. Nyt myymme laitteita ja huoltoa eri paketteina. Tulevaisuuden hinnoittelu voi perustua asiakkaan koko arvoketjun hallintaan, Metsänen sanoo. Esikäsiteltyjen ja lämpökäsiteltyjen lasien lisäksi Glastonia kiinnostavat eristelasimarkkinat. Tällaisen kokonaisuuden pohjalle voisi järkevästi rakentaa palveluliiketoimintaa, Metsänen arvioi. Hän pitää yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta tärkeänä Teollisuussijoituksen päätöstä sijoittaa Glastonin liiketoimintaan yli 6 miljoonaa euroa. Tieto sijoituksesta otettiin markkinoilla hyvin vastaan. Se on tuonut meille hyvää imagoa ja lisännyt kiinnostusta osakkeisiimme. Investoinnin lisäksi Teollisuussijoituksen asiantuntijoilla on varmasti tarjota tärkeitä kontakteja ja osaamista, Metsänen sanoo. www.glaston.net Pekingin lentokentän rakenteissa on käytetty Glastonin teknologialla tuotettua lasia. 18 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 19
Perheyritys huipulla Rakennusalan lama vauhditti Pekkaniska Oy:n strategiamuutosta entistä järeämpään nostokalustoon ja kansainväliseen kasvuun. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on toiminnan perusta myös jatkossa, hallituksen uusi puheenjohtaja Janne Niska vakuuttaa. Pekkaniskan logolla varustetut nostolaitteet ovat tuttu näky suomalaisilla rakennustyömailla. Henkilönostimia ja nostureita vuokraavassa ja myyvässä yrityksessä on viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Perheyrityksen vetovastuu on siirtynyt Pekka Niskalta hänen pojalleen Janne Niskalle. Uuden vetäjän johdolla liiketoiminnan painopisteissä ja strategiassa on käynnistetty suuri uudistus. Ajatus strategian uudistamisesta syntyi jo ennen taantuman alkua. Rakennusalan lama oli viimeinen sysäys, Janne Niska sanoo. Strategiamuutoksen ydin on keskittyminen entistä suurempiin koneisiin henkilönostin- ja nosturipuolella. Pekkaniskan nosturikalustosta vähennetään pieniä ja keskisuuria koneita. Niiden tilalle hankitaan suuria nostureita, joista järeimmät soveltuvat esimerkiksi tuulivoimaloiden pystytystöihin. Pyrimme osallistumaan entistä suurempiin projekteihin myös ulkomailla. Venäjän markkinoilla sinnikkyys palkitaan Kasvu kansainvälisillä markkinoilla on Pekkaniskan strategiamuutoksen toinen kulmakivi. Venäjä on meille tärkein kasvualue nyt ja tulevaisuudessa. Teollisuus- ja logistiikkakiinteistöjen rakentamisen lisäksi energiantuotantolaitosten pystyttämisestä on tulossa meille entistä merkittävämpää liiketoimintaa, Janne Niska kertoo. Moskovan ja Pietarin ohella Pekkaniska on avannut toimipisteet Uralin alueen suurimmassa teollisuuskeskittymässä Jekaterinburgissa sekä seuraaviin talviolympialaisiin valmistautuvassa Sotšissa. Tarpeen ja työtilanteen mukaan olemme valmiit avaamaan toimipisteitä muuallekin Venäjällä. Helppoa jalansijan saaminen Venäjällä ei kuitenkaan ole. Niska korostaa, että jo vuosia itänaapurissa toiminut suomalaisyhtiö on tullut maahan jäädäkseen. Sinnikkäiden ja pitkäjänteisten myyntiponnistelujen ansiosta myös henkilönostinten vuokraus on yleistynyt Venäjällä. Tässäkin aiomme lisätä tarjontaa nykyistä suuremmissa kokoluokissa ja hankkia entistä korkeammalle yltäviä henkilönostimia, Niska sanoo. Suomen ja Venäjän ohella Pekkaniskalla on liiketoimintaa Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa. Yrityksellä on yhteensä 35 toimipistettä ja noin 300 työntekijää. Kasvustrategian toteuttamiseen Pekkaniska sai helmikuussa yhteensä 14,5 miljoonan euron» Teksti: Matti Remes Kuvat: Sanna Liimatainen ja Pekkaniska Oy 20 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 21
Ystävät uskaltavat sanoa suoraan Uljabuoudan tuulivoimapuisto Arjeplogin kunnassa Pohjois-Ruotsissa oli vuonna 2009 yksi Pekkaniskan työkohteista. Joulukuussa suurta huomiota Venäjällä sai 24-metrisen, 185 tonnia painavan neuvostoaikaisen patsaan siirto historialliselle paikalleen Moskovassa. pääomasijoituksen Teollisuussijoitukselta, Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiöltä Ilmariselta ja Janne Niskalta. Kasvu edellyttää Niskan mukaan jatkuvia investointeja. Tällä lisäpääomalla kehitämme Pekkaniskan toimintoja erityisesti Venäjällä ja Ukrainassa. Henkilöstö arvossaan taantumassakin Toiminnan painopisteen muutoksesta ja kasvusuunnitelmista huolimatta Janne Niska aikoo pitää tiukasti kiinni yhtiössä alusta lähtien vaalituista arvoista ja toiminnan lähtökohdista. Niistä keskeisimpiin kuuluu työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Pekkaniskalla on vuosikymmenien ajan korostettu henkilökunnasta välittämistä. Perheyrityksessä omistaja ei näe yritystä vain rahantekovälineenä, josta nostetaan maksimiosinkoja vuodesta toiseen. Omistaja tukee yritystä henkilökohtaisesti myös vaikeina aikoina. Pekkaniskan sitoutumista työntekijöihinsä kuvaa vakuutus, ettei työntekijöitä irtisanota laman takia. Nostolaitteiden kysynnän notkahtamisesta huolimatta lupaus on Niskan mukaan pitänyt. Yritys on tullut tunnetuksi myös taloudellisista kannusteista, joita se myöntää esimerkiksi tupakoimattomuudesta, raittiudesta ja kuntoilusta. Rahapalkkio maksetaan lisäksi, jos työntekijällä ei ole ollut vuoden aikana sairauspoissaoloja. Kuntopalkkioihin uhratut rahat ovat olleet hyvä sijoitus, sillä niillä on nostettu henkilöstön hyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta. Kokemusten vaihtoa yrittäjien kesken Janne Niskalla, 35, on jo pitkä ura yrittäjänä. Nostolava-autoja vuokraavan yrityksen Janneniska Oy:n hän perusti 21-vuotiaana vuonna 1996. "Yritysjohtajana pyrin olemaan mahdollisimman tasapuolinen kaikkia kohtaan. Pekkaniskalla työskentelee erittäin paljon oman alansa huippuammattilaisia, ja yksi tärkeistä periaatteistani on, että annan henkilökunnan hoitaa omat tonttinsa hyvin itsenäisesti. Ehkä pitäisikin kysyä, miten johdan itseäni, jotta pystyn antamaan työntekijöille riittävän vapaat kädet, Janne Niska pohtii. Niska pitää tärkeänä myös kokemusten vaihtoa muiden yrittäjien kanssa. Ystäväpiiristä löytyy useita eri alojen yrittäjiä sekä vähän pidempäänkin yritystoiminnassa mukana olleita. Heidän kanssaan keskustelemme usein yritystoiminnasta. Sitä kautta pystyy hyvin tarkastelemaan itseään ja omia toimintatapojaan. Ystävät uskaltavat sanoa suoraan, mitä he ajattelevat. Toisaalta heiltä saa myös uusia ideoita ja hyväksi havaittuja toimintamalleja, joita voi tarvittaessa soveltaa omassa yrityksessä. www.pekkaniska.com 22 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 23
N ä k ö k u l m a N i m i t y k s e t Hyviä yrityksiä huonojen aikojen yli Vakautuksen rahoitusohjelma on merkittävä osa valtion elvytyspakettia suomalaiselle yritystoiminnalle. Teollisuussijoitus käynnisti 100 miljoonan euron ohjelman ripeästi jo keväällä 2009. Heikki Vesterinen sijoitusjohtajaksi Anna Kilpeläinen tiedottajaksi Te o l l i s u u s - sijoituksen v a k a u t u s - rahoitus on käytettävissä tilanteessa, jossa talous- ja finanssikriisin vaikutukset ovat merkittävästi muuttaneet yritysten liiketoimintaympäristöä. Rahoitettavilla yrityksillä on usein lainasopimuksia uudelleen neuvoteltavana, likviditeetti tiukoilla tai oman pääoman määrä laskenut voimakkaasti. Yrityksillä on kuitenkin hyvät edellytykset menestyä, kun liiketoimintavolyymi jälleen kasvaa. Vakautusrahoitus on yhteistyötä Keskustelun vakautusrahoituksesta voivat Teollisuussijoituksen kanssa aloittaa kohdeyrityksen toimiva johto ja halli- tus, omistajat tai muut rahoittajat. Rahoitus on suunnattu keskisuurille yrityksille, joissa on sijoitushetkellä enintään 2000 työntekijää. Kaikkien osapuolten yhteistyönä rakennettava vakautusrahoitus tähtää kohdeyrityksen liiketoiminnan vakauttamiseen. Rahoituspäätöksen valmistelussa Teollisuussijoitus tarkastelee liiketoiminnan aiempaa kannattavuutta sekä tulevaisuuden kasvunäkymiä. Tavoitteena on vahvistaa kannattavan liiketoiminnan ydintä, jonka ympärille voidaan rakentaa tuottoisaa liiketoimintaa uuden kasvun alkaessa. Sijoituksen ehdot neuvotellaan yhdessä yrityksen johdon tai muiden rahoittajien ja omistajien kanssa. Sijoituksen valmistelu sisältää liiketoimintatilanteen arvioinnin, sopimusten laadintaa sekä taloudellisten että juridisten tietojen tarkistuksen. Teollisuussijoituksen vakautussijoitus voi vaihdella 1-15 miljoonan euron välillä. Kuhunkin rahoituspakettiin tarvitaan vähintään puolet yksityistä rahoitusta nykyisiltä omistajilta tai uusilta sijoittajilta ja rahoittajilta. Moninkertainen rahoitusvaikutus Teollisuussijoituksen vakautusohjelmaan varatut 100 miljoonaa euroa on suunniteltu käytettäväksi kolmessa vuodessa, kesään 2012 mennessä. Tähän mennessä siitä on tehty sijoituksia ja sijoituspäätöksiä yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen ensisijoituksemme on ollut noin 4,5 miljoonaa euroa. Vakautussijoituksissa on tehty merkittävästi räätälöintiä asiakkaan tilanteen mukaan. Ehdoissa laina-aika, korko ja mahdollinen vaihto-oikeus osakkeisiin neuvotellaan aina erikseen. Tuottoodotusta rakennetaan usein lainan ja osakesijoituksen yhdistelmällä. Yhdistelmäsijoitus on paikallaan nykytilanteessa, kun useiden yritysten arvot ovat erittäin alhaiset. Toteutuneissa hankkeissa rahoituspaketti on rakennettu hyvässä yhteistyössä rahoittajien ja sijoittajien välillä. Teemme tuloksellista yhteistyötä useiden pääomasijoittajien, eläkeyhtiöiden ja pankkien kanssa. Voidaankin todeta, että Teollisuussijoituksen rahoituksella on kohdeyrityksissä saavutettu yleensä kolminkertainen kokonaisrahoituspaketti. Kimmo Viertola Johtaja Yritys- ja omistusjärjestelyt, Vakautusrahoitus Kauppatieteiden maisteri Heikki Vesterinen on aloittanut sijoitusjohtajana Teollisuussijoituksessa. Yritysjärjestelytiimissä hän tekee ja hallinnoi sijoituksia yritysjärjestelyhankkeissa sekä keväällä 2009 käynnistetyssä 100 miljoonan euron vakautuksen rahoitusohjelmassa. Uusien sijoitusten tekeminen on toimenkuvani tärkein alue, sillä menestyksekkään sijoitustoiminnan jatkuminen edellyttää onnistumisia myös uusissa sijoituksissa. Salkkuyhtiöiden aktiivinen hoitaminen vaatii tässä markkinatilanteessa myös paljon aikaa. Lähiaikojen sijoitustrendin Vesterinen arvioi painottuvan pienempiin yrityksiin. Vakautussijoitukset sekä erilaiset uudelleenjärjestelyt jatkuvat. Terveys- ja hyvinvointipalvelut muodostavat edelleen mielenkiintoisen megatrendin. Aiemmin Vesterinen on työskennellyt johtajana Kaupthing Pankissa, rahoituspäällikkönä Finnfundissa sekä Ernst &Youngilla neuvonantotehtävissä. Työn ohessa Vesterinen valmistelee väitöskirjaa. Kauppatieteiden maisteri Anna Kilpeläinen on aloittanut tiedottajana Teollisuussijoituksen viestintätiimissä. Kilpeläisen päätehtäviin kuuluvat verkkoviestinnän kehittäminen, esittelyaineistot, tapahtumajärjestelyt sekä sisäisen viestinnän kehittäminen. Viestinnällä voi Kilpeläisen mielestä tukea kasvuyrityksiä. Tuomalla esiin menestystarinoita havainnollistamme pääomasijoittamisen merkitystä ja rohkaisemme yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Aiemmin Kilpeläinen työskenteli Ison-Britannian Suomen suurlähetystön kaupallisessa edustustossa viestintä- ja markkinointitehtävissä edistäen suoria investointeja sekä maiden välistä kauppaa teknologiasektoreilla. www.teollisuussijoitus.fi 24 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 25
U u t i s e t Venäjällä tilaukset ovat heti suurempia kuin Suomessa. Ei sinne voi lähteä henkseleitä paukuttamaan. Mutta kun sinne löytää oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita, kyllä sen pitäisi onnistua. Nordic TANKin toimitusjohtaja Mika Rytky Kaleva 29.4.2010 Rakennamme omaa rooliamme globaalissa innovaatioekosysteemissä ja varmistamme, että Suomi jatkossakin on kokoonsa nähden suhteutettuna innovaatiotoiminnan kärkimaa. Tekesin johtaja Riikka Heikinheimo Tekesin asiakaslehti Näköalat 2/2010 Tilanteemme on hyvä niin pankkien kuin kumppaneidenkin suhteen, koska kaivoshankkeet sijaitsevat vakaassa maailmankolkassa. Northland Resourcesin toimitusjohtaja Karl-Axel Waplan Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat 13.5.2010 Työvoima, pääomasijoitukset ja tuottavuuden kasvu. Ne voimistavat Intian talouskasvua. Goldman Sachsin Intian pääekonomisti Tushar Poddar Talouselämä 21.5.2010 RUSNANOn toimitusjohtaja Anatoly Chubais (toinen vas.) ja Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Juha Marjosola allekirjoittavat sopimuksen. Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Suomen pääministeri Matti Vanhanen todistavat. Oik. johtaja Henri Grundstén Teollisuussijoituksesta. Kuva: Lauri Heino Suomi ja Venäjä nanoteknologia-alan sijoitusyhteistyöhön Teollisuussijoitus ja Russian Corporation of Nanotechnologies (RUSNANO) ovat sopineet suomalais-venäläisestä nanoteknologia-alan sijoitusohjelmasta. Tavoitteena on sijoittaa yhteensä 50 miljoonaa euroa nanoteknologiaa soveltaviin, sekä Suomessa että Venäjällä toimiviin, nopeasti kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Sijoitusohjelma on kolmevuotinen. Uskomme, että yhdistämällä suomalainen huippuosaaminen venäläiseen huippuosaamiseen syntyy maailmanmitassa kilpailukykyistä teknologiaa, arvioi Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Juha Marjosola. Kotien kunnostamiseen erikoistunut Rustholli laajentaa palvelutarjontaansa remonttimieskeikkoihin päiväveloitusperiaatteella. Remonttimiehen voi tilata esimerkiksi pienimuotoisiin maalaus- ja tapetointitöihin, asentamaan parketteja ja lamppuja sekä tiivistämään ikkunoita ja ovia, toimitusjohtaja Kari Hirvijärvi kertoo. Rustholli on Suomen suurin asuntoja remontoiva yritys, joka tarjoaa helppoa kokonaispalvelua. Keittiöiden, kylpyhuoneiden ja saunojen uudistamisen rinnalla kasvaa energiaremontoinnin kysyntä. www.rustholli.fi Winwindin tuulivoimapuisto Viroon Matalakierrosteknologiaan perustuvia tuulivoimaloita valmistava Winwind Oy toimittaa 24 megawatin tuulipuiston Viroon. Tallinnasta 130 kilometriä itään sijaitseva Aserin tuulipuisto koostuu kahdeksasta kolmen megawatin tuulivoimalasta, jotka tuottavat sähköä vuoden 2011 alusta. Aseri mukaan lukien yhtiö on toimittanut Viroon yhteensä 108 megawatin voimalakapasiteetin, mikä nostaa yhtiön markkinaosuuden Virossa 70 prosenttiin. www.winwind.fi Yhteinen sijoitusohjelma vahvistaa resurssejamme ja kokemustamme innovatiivisten yritysten kehittämiseksi sekä avaa venäläiselle teknologialle uusia mahdollisuuksia päästä maailmanmarkkinoille, sanoo RUSNANOn toimitusjohtaja Anatoly Chubais. Sopimus allekirjoitettiin Suomen pääministerin Matti Vanhasen, Venäjän pääministerin Vladimir Putinin ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen läsnä ollessa, Lappeenrannassa järjestetyssä EU:n ja Venäjän ensimmäisessä yhteisessä innovaatiofoorumissa. www.teollisuussijoitus.fi Remonttimies Rusthollista Holiday Club Saimaan rakentaminen vauhdissa Suomen johtava vapaa-ajan matkailupalvelujen tuottaja, Holiday Club Resorts Oy vastaa uuden Saimaalle rakennettavan kylpylähotellin liiketoiminnasta. Lappeenrantaan, Rauhan historialliselle alueelle rakennettava 300 hehtaarin matkailu- ja vapaa-ajankeskus Saimaa Gardens on Pietaria lähinnä sijaitseva matkailukohde Suomessa. Kaikkiaan 221 huoneen kylpylähotellin rakentaa ja rahoittaa Keskinäinen työeläkeyhtiö Varma. Rakennamme kylpylähotellin ympärille 300 loma-asuntoa viikko-osake- ja vuokrauskäyttöön Axel Technologiesin Fuugo auttaa tv-sisältöjen etsijää Mobiiliin televisioteknologiaan erikoistunut ohjelmistoyritys Axel Technologies auttaa katsojaa löytämään haluamansa sisällön mistä tahansa kanavasta tai päätelaitteesta. Yhtiön uusi Fuugo TV-ohjelmisto yhdistää mobiili-, internet- ja perinteisen television sosiaaliseen mediaan. Fuugo syntyi tarpeesta helpottaa kuluttajien katselukokemusta kasvavan teknologia- ja sisältökaaoksen keskellä, Axel Technologiesin toimitusjohtaja Petri Kalske sanoo. Yhtiöllä on toimipisteet Turussa ja Helsingissä sekä Taiwanissa, Hong Kongissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. www.axel.fi HES-konserni vahvistuu Suomen suurin yksityinen valtakunnallinen sairaankuljetusyritys HES Sairaankuljetus Oy on ostanut Kangasalan Sairasautot Oy:n sekä Etelä-Karjalan Ensihoito Oy:n. Yrityskaupat vahvistavat konsernin asemaa ja toimintaa Pirkanmaalla sekä Etelä-Karjalassa. Lisäksi HES perustaa Tampereelle oman yksikön, joka hoitaa Tampereen yliopistollisen keskussairaalan siirtokuljetuksia. HES Sairaankuljetus Oy tuottaa lakisääteisiä hoito- ja sairaankuljetuspalveluita kunnille ja sairaanhoitopiireille. Yhtiö toimii 70 ambulanssin voimin jo kymmenen sairaanhoitopiirin alueella eri puolilla Suomea. www.hes.fi sekä kokonaan ostettavaksi. Lisäksi kylpylärakennukseen tulee mm. vesipuisto, ravintolamaailma, monitoimijääareena ja sen välittömään läheisyyteen 18-reikäinen golfkenttä, Holiday Club Resorts Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tengman kertoo. Holiday Club Saimaa -kylpylähotellin on määrä valmistua vuonna 2011. Käynnissä ovat yli sadan miljoonan euron kokonaisinvestoinnit, josta kylpylähotellin osuus on 64 miljoonaa euroa. Hanke on alansa suurin Pohjoismaissa. www.hcresorts.com Eniramin järjestelmä Oasis of the Seas -ristelijään Meriteollisuuden päätöksenteon tukijärjestelmiä kehittävä ohjelmistoyritys Eniram Oy toimittaa ympäristön kuormitusta ja polttoainekulutusta vähentävän järjestelmänsä maailman suurimpaan risteilyalukseen, Royal Caribbean Cruises -varustamon Oasis of the Seas -risteilijään. On suuri ilo tarjota teknologiaamme ja asiantuntemustamme risteilyalukselle, joka on tekniikaltaan maailman kehittynein, Eniram Groupin toimitusjohtaja Philip Padfield sanoo. Eniramin järjestelmä auttaa pitämään alusten kulkuasennon sellaisena, että polttoainetta kuluu vähemmän ja ympäristön kuormitus kevenee. Eniramin järjestelmä on jo käytössä useissa aluksissa eri puolilla maailmaa. Eniramin asiakkaita ovat muun muassa maailman suurimpiin risteilylaivavarustamoihin kuuluva Norwegian Cruise Line (NCL) sekä valtamerirahtivarustamo Hambug Süd Group. Eniramin toimipaikat ovat Helsingissä, Lontoossa ja Fort Lauderdalessa, Yhdysvalloissa. www.eniram.fi 26 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 27
Sijoitamme kasvuun Teollisuussijoitus 15 vuotta 2010 Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion pääomasijoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Teollisuussijoitus sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Pääomasijoituksia tarvitaan kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, kansainvälistymiseen, yrityksistä versoviin uusiin liiketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin. Kohteena ovat kaikki toimialat. Yhtiö sijoittaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, enintään puolella sijoitettavasta pääomasta ja omistuksesta. Nordic Koivu Sijoitukset noin 650 miljoonaa euroa Sijoituskohdeyrityksiä suoraan ja rahastojen kautta noin 440 Sijoittajana 85 yksityisessä pääomasijoitusrahastossa Machinery -Amo Orthex / Intera Fund Winwind Eniram Pisla / Midinvest Fund Suomen Teollisuussijoitus Oy Kalevankatu 9 A, PL 685 00101 HELSINKI Puh. (09) 680 3680 Faksi (09) 612 1680 etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi www.teollisuussijoitus.fi