KULTTUURITOIMI Toiminnan kuvaus Lappeenrannan kaupunginkirjasto on hyvinvointipalveluja antava, uudistuva koko kansan käyttämä yhteiskunnan toimija, joka välittää sekä paikallista että kansainvälistä kulttuuria ja tietoa. Lappeenrannan kaupunginkirjasto on toiminut maakuntakirjastona toteuttaen kirjastoasetuksessa määrättyjä alueellisia tehtäviä. Alueellisten tehtävien jatkuminen kehittämiskirjastona tiedetään uuden 1.1.2017 voimaanastuvan kirjastolain toimeenpanon myötä. Yhteiskunnan muistina Lappeenrannan museot keräävät, tallentavat, säilyttävät, tutkivat ja esittelevät toimintaalueensa ja -alansa taidetta ja kulttuuriperintöä tuottaen asiakkaalle tietoa ja elämyksiä. Lappeenrannan museoilla on museolaissa ja -asetuksessa määritelty alueellinen tehtävä tallentaa, säilyttää ja tehdä tunnetuksi Lappeenrantaan, Etelä-Karjalaan ja luovutettuun Karjalaan sekä aluetaidemuseon osalta myös Kymenlaaksoon liittyvää oman toimialansa aineistoa sekä tukea alueen muiden museoiden toimintaa. Lappeenrannan kaupunginorkesterin tehtävä maamme pienimpänä ammattisinfoniaorkesterina on tarjota korkeatasoisia klassisen ja viihdemusiikin orkesterikonsertteja pääasiassa lappeenrantalaisille, mutta myös vetovoimatekijänä muille Etelä-Karjalan maakunnan sekä Saimaan lähialueiden asukkaille. Orkesterin ohjelmistossa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon monipuolisesti erilaiset kohdeyleisöt. Orkesteri levyttää säännöllisesti ja konsertoi musiikkilähettiläänä ulkomailla kutsuttuna. Lappeenrannan kaupunginteatteri on Etelä-Karjalan johtava ammattiteatteri, jonka tuotannot ovat monipuolisia ja kiinnostavia eri kohderyhmille. Teatterin työntekijöiden koulutustaso on korkea, osaaminen laadukasta ja työn toteutus korkeatasoista uusissa toimitiloissa. Tavoitteena on tuottaa teatteriesityksiä, jotka kiinnostavat yleisöä, viihdyttävät, luovat taide-elämyksiä ja tarjoavat tekijöilleen taiteellisen haasteen. Monipuolista ohjelmistoa täydennetään vierailevilla esityksillä. Lisäksi kulttuuritoimi tukee paikallista kulttuurityötä jakamalla avustuksia. Lastenkulttuuritoimintaa tuetaan mm. Etelä- Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun kautta ja galleriatoimintaa Galleria Pihaton kautta. Kulttuuritoimi on myös tukemassa kesäteatterialueen toimintaa. TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjasto toteuttaa kaupunginvaltuuston vuosille 2017-2018 määräämiä tasapainotustoimenpiteitä. Toimenpiteet koostuvat kirjastojen automatisoinnin kehittämisestä ja henkilöstömenojen säästöistä luonnollisen poistuman kautta. Automatisoinnin kehittäminen alkaa pääkirjaston palautusautomaatti-investoinnilla siihen liittyvine toiminnallisine muutoksineen, ja jatkuu lähikirjastojen varustamisella omatoimivarustuksin. Hankinnat toteutetaan poistoinvestoinnein. Omatoimivarustus mahdollistaa kirjastojen aukioloaikojen lisäämisen ja parantaa näin palvelujen saatavuutta, mutta ei poista henkilötyövoiman tarvetta missään toimipisteessä: kirjastoihin jää edelleen runsaasti rutiinitehtäviä joihin automaatit eivät pysty, ja kaikissa kirjastopisteissä tullaan jatkossakin tarjoamaan henkilöstön ammattitaitoa edellyttäviä palveluja. Lähikirjastojen omatoimiaukioloja ja palveluaukioloja rytmitettäessä otetaan huomioon lähikirjastojen asiakkaiden tarpeet ja mm. sijainti koulun yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä. Kirjastolainsäädäntö uudistuu 1.1.2017 lähtien. Yleisten kirjastojen perusta lakisääteisenä kunnallisena maksuttomana perus- ja lähipalveluna säilyy uudessa laissa. Kirjaston aineiston käytön, lainaamisen, varaamisen, ohjauksen ja neuvonnan tulee olla maksuttomia. Lakiuudistus kieltää aineiston varausmaksut, mikä vähentää Lappeenrannan kirjastojen tuloja vuosittain noin 35 000 eurolla. Varausmaksumenetykset pyritään korvaamaan lain sallimilla muilla maksutuotoilla. Lakiluonnoksessa on esitetty merkittävä muutos maakuntakirjastojärjestelmään: 18 maakuntakirjaston tilalle tullaan perustamaan kehittämiskirjastoja, joiden lukumääräksi on kaavailtu 12. Kehittämiskirjastot hoitavat nykyisten kaupunginkirjasto-maakuntakirjastojen tavoin omien kunnallisten kirjastotehtäviensä lisäksi valtion kanssa sovitut alueelliset tehtävät saaden niistä erilliskorvauksen. Kehittämiskirjastojen alueelliset tehtävät tulevat olemaan nykyisiä maakuntakirjastotehtäviä laajemmat. Onko Lappeenranta jatkossa kehittämiskirjasto, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa kaupunginkirjastotehtävät jatkuvat ennallaan, ja myös Heili-yhteistyö alueen kirjastojen kanssa jatkuu.
Museo tuottaa asiakasta lähellä olevia monipuolisia ja kehittyviä museopalveluita, hoitaa ja käyttää kokoelmiaan aktiivisesti ja toimii asiantuntijana ja vaikuttajana erilaisissa verkostoissa. Näyttelytoiminnassa otetaan huomioon suurta yleisöä kiinnostavat laajemmat aiheet, mutta myös paikalliset ja erityisteemat. Yleisötyötä tehdään kaikenikäisten kanssa. Museo on aktiivisesti mukana valtakunnallisissa museoalan kehittämishankkeissa ja kansainvälisessä museotoiminnassa.. Museossa on viime vuosina uudistettu organisaatiota ja työtapoja. Tulevan toimintakauden aikana kehitetään työhyvinvointia ja museon hyvinvointituotetta. Työhyvinvointi lisää työhön sitoutumista ja osallisuutta mutta myös toiminnan laatua ja tehokkuutta. Kokoelmatilojen tilanne koheni hieman, sillä museo vuokrasi yksityiseltä toimijalta säilytystilaa, johon osa kokoelmia siirretään. Kokoelmien inventointi, puhdistus ja siirtäminen uusiin tiloihin ovat käynnissä ja se vie sekä taloudellisia että työvoimaresursseja toimintakauden aikana. Myös kokoelmien avaaminen yleisöille tulee olemaan keskeistä toimintakauden aikana. Etelä-Karjalan museon uuden perusnäyttelyn suunnittelu on aloitettu. Myös kansainvälistä toimintaa jatketaan. Museoala on suuressa muutoksessa, kulttuurin ja myös museoiden valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja leikkauksia valtionrahoitukseen tulee vuosittain. Opetusministeriön kutsuma työryhmä valmistelee museopoliittista ohjelmaa, joka vaikuttaa tulevaisuudessa museolaitoksen rakenteeseen, rahoitukseen ja sen kohdistumiseen. Myös museolakia tullaan uudistamaan. Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan myös maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmään. Vielä ei ole tietoa siitä, kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan paikallisella tasolla. Orkesterin pitkän tähtäimen tavoite kehittyä Saimaa Sinfoniettaksi on vakiintunut nyttemmin tiiviiseen yhteistyöhön Mikkelin kaupunginorkesterin, 12 jäsenisen jousiorkesterin kanssa tällä hetkellä n. 4 kertaa vuodessa rahoituksen mukaisesti. Valtionosuuksien leikkaukset uhkaavat niin kaupunginorkesterin toimintaa maamme pienimpänä sinfoniaorkesterina kuin Saimaa Sinfoniettan toimintaa. Orkesterin budjetista ei ole mahdollista leikata rahoitusta pois ilman pysyviä vaurioita, koska aiempien vuosien leikkaukset ovat jo kaventaneet rahoituspohjaa. Saimaa Sinfoniettan kehittäminen vaatii tehtyjen selvitysten valossa taloudellisia lisäresursseja. Lappeenrannan kaupunginteatteri on toiminut uusissa tiloissa nyt noin vuoden verran. Teatteri on hyödyntänyt uutta sijaintiaan monin tavoin ja pyrkii edelleen saamaan uutuudesta ja sijainnista lisäarvoa toiminnalleen sekä löytämään synergiaa kauppakeskuksen toimijoiden kanssa. Talossa toteutetaan esittelykierroksia, järjestetään avoimia harjoituksia, keskustelutilaisuuksia. Yleisötyötä on lisätty kynnyksen madaltamiseksi teatteriyleisölle. Tilojen ulosvuokrauksella tavoitellaan erityisesti kokous- ja seminaarijärjestäjiä, mutta myös muunlaisia tapahtumia. Näyttämötoiminnan keskeiset tavoitteet ovat korkea taiteellinen taso, omaleimaisuus ja tarjonnan monipuolisuus. Vuodessa tuotetaan yhteensä 4-10 ensi-iltaa suurelle ja pienelle näyttämölle. Ohjelmistossa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti eri ikäryhmät sekä myös eri tyylit; kotimainen ja ulkomainen draama, klassikot ja uudet näytelmät, musiikkiteatteri, komedia, lapsille ja nuorille suunnattu teatteri jne. Yhteistyötä lisätään kaupungissa toimivien alan organisaatioiden/järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Myynnin tueksi ollaan palkkaamassa myyjää sekä rakennetaan erilaisia tuotepaketteja, jotka innostavat ja helpottavat katsojaa hänen ostaessaan pääsylippuja teatteriin. Kulttuuritoimen muut tehtävät Kulttuuritoimi vastaa kulttuuriavustuksista jakosääntöjen mukaisesti. Kulttuuritoimen vastuulla on myös Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku ja avustustoimintaan liittyvän Galleria Pihaton toiminta. Lisäksi kulttuuritoimi huolehtii kesäteatteritoiminnan tarjonnan varmistamisesta. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kirjasto Kirjastotoiminnassa suurin riski on tietojärjestelmäkatkokset ja tietojärjestelmän vioittuminen. Toteutuessaan nämä riskit tyrehdyttävät kirjaston kaikkien toimipisteiden koko lainaustoiminnan lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Kirjastotoimi huolehtii niistä varmistustoimenpiteistä, jotka ovat sen vallassa, ja pyrkii ennakoimaan ulkoisten kirjastosta riippumattomien tekijöiden vaikutuksia siltä osin kuin se on mahdollista. Uuden vuonna 2017 voimaanastuvan kirjastolain muutokset aiheuttavat kirjastotoiminnalle sekä riskejä että mahdollisuuksia. Kelpoisuusehtojen väljennykset voivat toisaalta olla riski kirjastopalvelujen kehittämiselle ja tasolle toisaalta vapaammat kädet rekrytoinnissa avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia. Kirjastojen alueelliset tehtävät muuttuvat, kun uusi laki karsii maakuntakirjastojen lukumäärää ja keskittää alueellisten tehtävien hoitamisen laajempia kehittä-
mistehtäviä suorittaviin kehittämiskirjastoihin. Sen onko Lappeenranta vielä uuden lain myötä alueellinen kehittämiskirjasto, voi nähdä riskinä tai mahdollisuutena: kehittämiskirjastojen järjestämistapa ja rahoitus ovat vielä auki. Uusi laki tuo myös taloudellisia riskejä kieltämällä kirjastoilta varausmaksujen keräämisen, ja Lappeenrannan kirjastotoimi menettää 35 000 euron vuotuiset tulot. Menetykset on pyrittävä kattamaan muilla lain sallimilla maksuilla. Maakuntakirjasto on pyrkinyt vaikuttamaan lakimuutoksiin antamalla oman lausuntonsa kirjastolakiluonnoksesta. Heikentyvä taloudellinen tilanne on riski kirjastopalvelujen laadulle ja saatavuudelle. Kirjastotoimi voi vaikuttaa riskin toteutumiseen kohdistamalla resurssit tehokkaasti ja oikein. Museo Suurimpia museotoiminnan riskejä ovat kokoelmien vahingoittuminen, puutteelliset säilytysolosuhteet ja tietojärjestelmän vioittuminen. Museo hakee uusia vaihtoehtoja kokoelman säilytystiloihin. Tietojärjestelmän vioittumiseen museo pyrkii varautumaan niillä toimenpiteillä, jotka ovat käytettävissä. Myös erilaiset onnettomuudet ja luonnonolosuhteet voivat aiheuttaa mittavia vahinkoja näyttely- ja kokoelmatiloissa. Ohjeistus ja toimintamallit kriisitilanteiden varalta ovat olemassa, mutta kaikkiin luonnonmullistuksiin ei ole mahdollista täysin etukäteen varautua. Heikentyvä taloudellinen tilanne ja vuosittaisten kiinteiden kulujen jatkuva nousu ovat myös riskejä museotoiminnan laajuudelle ja saatavuudelle. Määrärahojen heikentyessä palveluja ja resursseja kohdistetaan uudella tavalla. Valtionosuusuudistuksen vaikutuksia museon toimintaan ei vielä tiedetä, mutta museo osallistuu valtionosuusuudistusta työstävän työryhmän toimintaan ja sitä kautta pyrkii vaikuttamaan lopulliseen uudistukseen. Orkesteri Suurin riski on toimintarahojen leikkaaminen ja vuokrien korottaminen. Orkesteri toimii suhteessa maamme muihin orkestereihin sangen pienellä budjetilla, josta valtionosuus on merkittävä. Talouden leikkauspolitiikka johtaa konserttien vähentymiseen ja huippusolistien sekä kapellimestarien käytön vähenemiseen radikaalisti. Teatteri Teatterissa suurin riski on uuden talon merkittävästi kohonnut vuokrakustannus, jota ei ole käyttötalousraamissa huomioitu. Toiminnalta odotetaan suurempia lipputuloja, joiden avulla vuokrankorotus tulisi kattaa. Tämä ei kuitenkaan ole teoriassakaan mahdollista. Teatteri ei kykene tasapainottamaan käyttötalouttaan ilman talouskehyksen tarkistusta. Mikäli tarkistusta ei tehdä, odotettavissa on jatkuva tappiokierre, jonka kattamista edellytetään muilta kulttuuritoimen tulosalueilta. Tilanne tulee olemaan kestämätön. Uhkana on myös teatterivastaisen ilmapiirin lisääntyminen julkisuudessa. Valtionosuusjärjestelmän muutoksista ei vielä tiedetä, mutta myös niillä voi tulevaisuudessa olla vaikutusta teatterinkin toimintaedellytyksiin. Konsernihallintoa uudistettiin kuluvalla kehyskaudella (2013-2016) säästösyistä. Markkinoinnin ja myynnin fyysinen läsnäolo teatteritoimessa olisi ensiarvoisen tärkeää. Uudistukseen liittyviä prosesseja sekä yhteistyötä teatterin kanssa tulisi vielä entisestäänkin kehittää. Näin voitaisiin yhä paremmin tukea teatterin kovia lipunmyyntitavoitteita. Teatterin mestarimyyjän rekrytointiprosessi on käynnistetty. KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET HYVINVOIVAT ASUKKAAT 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Avaintoimenpiteet Tavoiteltava tulos Toimenpiteet 2017 1.3. Edistämme harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia (Päivi- Linnea Pötry) Liikuntapaikkojen käyttöaste paranee ja perheille suunnattujen palveluiden määrä lisääntyy. Kulttuuripalveluita 1-3 krt kuukaudessa käyttävien osuus 2016 on 1,9 % ja 2028 yli 2,5 %. (Suomen ka. 1,6 %) Lastenkulttuurikeskus Metkun toiminta jatkuu. Kirjastotoimi panostaa monipuoliseen tapahtumatuotantoon, ja tehostaa palvelujen saatavuutta automatisoinnin ja lähikirjastojen omatoimimahdollisuuksien lisäämisellä. Museo tarjoaa monipuolisia museopalveluja ja kehittää toimintaansa yhdessä asiakkaiden kanssa. Orkesteri linjaa edelleen perheiden konserttikäymiseen eri teemaisten monipuolisten konserttien myötä.
Teatterin laajaa yleisötyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Tuotantoyhteistyötä kehitetään paikallisten toimijoiden kanssa (mm. Lyseon lukio ja Tanssiopisto) ohjelmiston monipuolistamiseksi ja uusien yleisöryhmien aktivoimiseksi. KIRJASTOTOIMI Kirjastokäyntien määrän ja lainauslukujen laskevan Monipuolinen asiakkaiden tarpeet huomioiva trendin pysäyttäminen. aineistokokoelma. Asiakaspalautteiden ja -toiveiden huomioon ottaminen. Asiakastyön kehittäminen. Kirjastopalveluiden saavutettavuuden parantaminen kirjaston toimipisteiden automaatiota ja omatoimimahdollisuuksia lisäämällä. Monipuolinen tapahtumatuotanto eri asiakasryhmät huomioiden. Asiakaspalautteiden ja -toiveiden huomioon ottaminen. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. MUSEOTOIMI Monipuoliset ja kehittyvät museopalvelut ovat lähellä Toiminnan kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa, asiakasta asiakasraati, museoklubi. Kiinnostavat näyttelyt, tapahtumat ja uudet palvelut. Kokoelmia käytetään, hoidetaan ja hallitaan aktiivisesti Kokoelmien aktiivinen hoitaminen, käyttö ja avaaminen ja suunnitelmallisesti asianmukaisissa olosuhteissa. yleisölle. Selvitetään kokoelmatilojen kokonaisratkaisua. Museo toimii aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana sekä alueellisissa että kansainvälisissä verkostoissa Otetaan aktiivisesti osaa olemassa oleviin verkostoihin ja haetaan vaikuttamisen paikkoja. Tietopalvelu, asiantuntijalausunnot ja aktiivinen viestiminen. ORKESTERITOIMI Orkesterikonsertit n. 40-50 konserttia vuodessa. Orkesterikonsertit n. 40-50 konserttia vuodessa Kehittyminen Saimaa Sinfoniettana. Pidempi kehittämissopimus Mikkelin kaupungin kanssa Vetovoimainen kansainvälinen kulttuurilähettiläs, joka Konserttikutsu Schwäbish Halliin kutsuttuna esiintyy ulkomailla ja levyttää.
TEATTERITOIMI Tuotantokapasiteetti Suurella ja pienellä näyttämöllä yhteensä 4 10 ensi-iltaa Vierailuesityksiä kummassakin salissa Toteutetaan tavoitteen mukaisesti. Toiminnan vaikuttavuus Esitysten yleisömenestys, katsojaluvut Uuden teatterin myynti- ja markkinointityön käynnistyminen Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Käyttötalouden tasapaino Teatteri tuottaa ohjelmistoonsa helposti lähestyttäviä, matalan kynnyksen esityksiä sekä laajentaa yleisöpohjaa tuotantoyhteistyöllä paikallisten toimijoiden kanssa (Lyseon lukio ja Tanssiopisto). Teatteri on alustavasti hyväksytty mukaan valtakunnalliseen Taidetestaajat -hankkeeseen, jonka puitteissa Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden tukevat 200 000 nuoren mahdollisuuksia tutustua kulttuurilaitoksiin seuraavien kolmen vuoden aikana. Myynti- ja markkinointityötä hoitavat konsernihallinnon asiakaspalvelutiimi sekä viestintä- ja markkinointitiimi. Fazer Food Services on aktiivisesti mukana teatterin myynninedistämistyössä. Näyttämöiden täyttöasteiden nostoon haetaan voimaa uuden myyntihenkilön palkkaamisella. Erityisesti ryhmämyyntiin panostetaan. Esitysten ympärille rakennetaan tuotepaketteja. Lippukassa avataan myös teatterin yleisölämpiöön. Käyttötalouden tasapainon saavuttaminen tulee olemaan erittäin haasteellista. Mikäli teatteri ei tässä onnistu, joutuvat muut kulttuuritoimen tulosalueet kattamaan mahdollista kateylitystä.
Kulttuuritoimen talousarvioesitys 2017-2018 Toteuma Käyttösuunnitelma TAE TS Tili Tilin nimi 2015 2016 2017 2018 500TA Kulttuuritoimi 30 Toimintatuotot 1 178 322 1 655 822 1 748 832 1 748 832 40 Toimintakulut -11 519 040-12 842 057-11 220 897-11 223 976 TOIMINTAKATE -10 340 717-11 186 235-9 472 065-9 475 144 500TY Kulttuurilautakunta 30 Toimintatuotot 93 093 84 667 101 221 101 221 40 Toimintakulut -1 473 258-1 952 772-1 295 461-1 297 055 TOIMINTAKATE -1 380 165-1 868 105-1 194 240-1 195 834 510TY Maakuntakirjasto 30 Toimintatuotot 324 372 294 044 270 500 270 500 40 Toimintakulut -3 805 091-3 771 685-3 358 892-3 360 377 TOIMINTAKATE -3 480 719-3 477 641-3 088 392-3 089 877 520TY Museo 30 Toimintatuotot 228 054 190 211 190 211 190 211 40 Toimintakulut -1 756 915-1 753 958-1 619 130-1 619 130 TOIMINTAKATE -1 528 860-1 563 747-1 428 919-1 428 919 540TY Musiikkitoimi 30 Toimintatuotot 167 846 136 900 136 900 136 900 40 Toimintakulut -1 594 859-1 605 574-1 459 232-1 459 232 TOIMINTAKATE -1 427 013-1 468 674-1 322 332-1 322 332 550TY Teatteri 30 Toimintatuotot 364 957 950 000 1 050 000 1 050 000 40 Toimintakulut -2 888 917-3 758 069-3 488 182-3 488 182 TOIMINTAKATE -2 523 960-2 808 069-2 438 182-2 438 182