TUKI JA LÄHEISET NUOREN ELÄMÄSSÄ

Samankaltaiset tiedostot
JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

TAVALLINEN ja ER!TYINEN NUORI?

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

Uskomme sinuun usko sinäkin

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Sijaishuoltopaikkaan tulo

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

NUOREN HYVÄ OLEMINEN PERHEHOIDOSSA & nuoren hyvä tuleminen perhehoitoon

Perhosveitsi-Heikki ja lika-aki

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Investointi sijaisvanhempaanparas

VERTAISKEHITTÄMINEN JA -ARVIOINTI NUOREN JA HÄNEN PERHEENSÄ TUKENA

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Nuorten foorumi RAPORTTI

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Sosiaaliset suhteet - ohje

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Kokemuksia Unesco-projektista

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

TUKENA-hanke Tukea perheryhmäkotitoiminnan kehittämiseen ja yksin tulleiden alaikäisten kotoutumiseen Uudellamaalla ASIAKASRAATI

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Testaajan eettiset periaatteet

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Palautetta nuortenryhmältä

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Transkriptio:

Nuorten foorumin järjestivät Pesäpuu ry:n Selviytyjät -tiimi ja Lähemmäs-projekti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Helsingin kaupungin sijaisperheiden koulutustilaisuuden yhteydessä TUKI JA LÄHEISET NUOREN ELÄMÄSSÄ Nuorten foorumi Siikarannassa 5.10.2013 Raportti Paikalla oli 24 12-18 - vuotiasta nuorta perhehoidon piiristä, 3 Selviytyjät -tiimin nuorta ja 4 aikuista. Foorumiin osallistuneiden nuorten ja aikuisten yhteenlaskettu lastensuojeluikä eli kokemusta lastensuojelusta oli yli 300 vuotta. Pesäpuu ry:n lastensuojelun kehittäjäryhmä Selviytyjiin kuuluu 17 27-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta. Tiimin vetäjät ovat Johanna Barkman (Pesäpuu ry) ja Marko Nikkanen (Mehiläinen).

1 NUORTEN FOORUMIT VERTAISTUKEA JA VAIKUTTAMISTA Selviytyjät -tiimin kehittämä nuoret nuorille vertaistukimalli FOORUMI TARJOAA TILAN vertaiskokemuksille, tunteille ja ajatuksille sekä oman elämän ja arjen tapahtumien jakamiselle Foorumissa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ideana on ottaa nuoret aktiivisesti mukaan kehittämään lastensuojelua. Foorumit suunnitellaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Niiden toteuttamisesta, juontamisesta sekä työskentelyn ohjaamisesta vastaavat Selviytyjät -tiimin nuoret. Taustatahojen aikuiset tarjoavat resurssit ja turvallisuuden. FOORUMEITA ON JÄRJESTETTY 18 KERTAA. Yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, kaupunkien lastensuojeluyksiköt, SINUT ry, Socca ja Helsingin nuoret Kehittäjät. JOKAINEN FOORUMI ON OMANLAISENSA KOKONAISUUS Peruselementit ovat pysyviä, mutta käsiteltävät teemat ja toimintatavat vaihtelevat osallistujajoukon mukaan. Foorumit dokumentoidaan hyvin sekä kirjallisesti että visuaalisesti. Foorumeiden viestit välitetään lastensuojelun työntekijöiden ja päättäjien tietoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 2010 2011 Valtakunnalliset perhehoidon päivät Jyväskylä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa 2012 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Helsinki

2 TUKI JA LÄHEISET NUOREN ELÄMÄSSÄ YHTEENVETO NUORTEN FOORUMISTA: KOLME KESKEISTÄ HUOMIOTA PÄIVÄN KESKUSTELUISTA : 1. TASAPAINOINEN ARKI. Nuorten mielestä elämässä on tärkeintä mahdollisuus elää tasapainoista arkea. Tämä tarkoittaa, että arki sujuu ja se sisältää ihan tavallisia juttuja: harrastuksia, sopivasti rahaa, koulun käynnin ja läheisiä ihmisiä. Nuoret korostavat kuinka tärkeää on, että lähellä on luotettavia ihmisiä, joille voi puhua, jotka kuuntelevat ja jotka haluavat ymmärtää. He ovat myös tyytyväisiä siihen, että heidän toiveensa kuultiin sijoitusvaiheessa ja he pääsivät perhehoitoon. 2. LÄHEINEN = IHMINEN, JONKA SEURASSA ON HYVÄ OLLA. Nuoret kokevat, että läheinen ihminen voi olla kuka tahansa luotattava ja rehellinen ihminen perhepiiristä tai sen ulkopuolelta. Oleellista on, että nuorelle annetaan oikeus määritellä itse, ketkä ovat hänen läheisiään. Vaikka läheinen löytyy usein sijoituksen jälkeen muodostuneista ihmissuhteista, aikuisilla on tästä huolimatta velvollisuus auttaa nuorta säilyttämään yhteydenpito myös syntymäkotiympäristön ihmisiin. 3. AIKUISTEN ON KIINNITTEVÄ HUOMIOTA KÄYTTÄMIINSÄ SANOIHIN. Nuoret ovat huomanneet, että lastensuojelussa käytettävä kieli on raskasta ja vaikeaselkoisia. Aikuiset voivat huomaamattaan käyttää sanoja, joiden merkitys ei ole nuorille täysin selvä. Esimerkiksi sanojen tuki ja lähimmäinen merkitystä voi olla vaikea ymmärtää. Puhuessaan nuorten kanssa, aikuisten ja ammattilaisten tulee varmistaa, että nuori on ymmärtänyt mistä keskustelussa tai asiassa on kyse. RAPORTISTA VOIT LUKEA TARKEMMIN PÄIVÄN AIKANA TOTEUTETUSTA TYÖSKENTELYSTÄ JA NUORTEN AJATUKSISTA.

3 Työskentelytavat AAMUPÄ IVÄ : Tuki - Millaista tukea nuori tarvitsee ja mikä voi estää tuen vastaanottamisen? TUTUSTUMINEN: Janatyöskentely (biologinen ikä ja lastensuojeluikä), Suomen kartta (mistä on saapunut foorumiin) ja yhteistyösopimukset. PIEN- RYHMÄT PIENRYHMÄTYÖSKENTELY Tuki -teeman ympärillä: *Mitä tukea on saatavilla? *Mitä tukea haluaisit? *Mitä tukea on valmis vastaanottamaan? ILTAPÄ IVÄ : Läheiset nuoren tukena YKSILÖTYÖSKENTELY Ketä ovat minun läheiseni ja miksi he ovat minulle tärkeitä? PIENRYHMÄTYÖSKENTELY Millainen on turvallinen läheinen? Millaista on hyvä yhteydenpito? YHTEENVETONA pyykkinarullinen sydämiä aikuisille vietäväksi L O P E T U S : Viestit aikuisille Unelmat Verkosto

4 TUKI mitä se on? PIEN- RYHMÄT Työskentelyn kuvaus Kyseessä oli kolmivaiheinen työskentely, jonka tavoitteena oli selvittää, millaiset asiat nuoret kokevat hyviksi ja tärkeiksi tuen muodoiksi. 1. Jokainen kirjoittaa yhden tuen muodon paperille ja taittelee paperista lennokin. Lennokit heitetään yhtä aikaa ilmaan ja jokainen hakee yhden lennokin itselleen. 2. Lennokkien pohjalta käydään keskustelua pienryhmissä: - mitä tukea on saatavilla? - mitä tukea haluaisi? - mitä tukea on valmis vastaanottamaan? 3. Yhteinen työskentelyn purku: Pienryhmät huutavat vuorollaan asioita, jotka ovat toimivia tuen muotoja sekä mitä tukea kaipaisivat. Syvennetään keskustelua esiin nousevien asioiden pohjalta Keskustelun lopuksi kootaan aikuisille vietäväksi Perhehoidon tukipaketti.

5 TUKI mitä se on? PIEN- RYHMÄT Tuki on nuorille hyvin abstrakti sana. Työskentelyn alkuun mietimme yhdessä määritelmää tuelle mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Nuorten oli helpompi ymmärtää kysymys, kun puhuttiin avusta, joka on auttanut nuorta elämässä tai avusta, jota nuori kokee tarvitsevansa. Mitä tuki voi olla? YSTÄVÄT Kuunteleminen, neuvominen, auttaminen KANNUSTUS Luottamus Kohteliaisuudet HARRASTUS Katto pään päällä Se, että kotona voi puhua Sijaisperhe Suhde syntymävanhempiin ja heiltä saatu kannustus Terapia Kuraattori RAHALLINEN TUKI Sisarukset Henkilökohtainen mentorointi/ohjaus Luotettava lastensuojelun työntekijä Tavoitteet Henkinen tuki Mitä tukea kaivataan? *Enemmän aikaa sosiaalityöntekijän kanssa *Tietoa erilaisista tukimahdollisuuksista *Avun saaminen, kun ei itse osaa pyytää/hakea *Rahaa harrastuksiin

6 TUKI mitä se on? PIEN- RYHMÄT Viestiksi aikuisille laadimme pienryhmäkeskustelujen pohjalta Perhehoidon tukipaketin. Alla oleva kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa siitä, mitkä asiat ovat nuorille kaikkein tärkeimpiä elämässä. Nuorten viestin voi tiivistää kahteen sanaan: Tasapainoinen arki. Kun arki on tasapainossa, siihen pitäisi luonnollisesti sisältyä kaikki muut listalla olevat asiat. Nuorten mukaan tarve erityisille palveluille on yksilöllistä. Esimerkiksi keskusteltaessa terapiasta tuenmuotona, nuorten kokemukset ja näkemykset sen hyödyllisyydestä vaihtelivat. Toisten mielestä terapia oli auttanut heitä selviytymään yli monenlaisista kokemuksista. Joidenkin nuorten mielestä tapaamiset terapeutin kanssa olivat olleet täysin turhia, sillä on vaikea puhua ihmiselle, joka kirjoittaa joka sanan ylös. Monen nuoren suusta kuultiin ajatus, että mikäli arki on tasapainossa ja sieltä löytyy ihmisiä, joiden kanssa voi puhua, on se parasta terapiaa.

7 TUKI mitä se voisi olla? PIEN- RYHMÄT Vain harva nuori koki saavansa sosiaalityöntekijältä elämän kannalta merkityksellistä tukea. Monen nuoren mielestä sossut kyselee paljon, mutta eivät kannusta. Monet näkevät, että sosiaalityöntekijä voisi olla nuorelle vahva tuki, mikäli hänellä olisi aikaa tutustua nuoreen ja osoittaa arvostusta eikä vaihtuvuus alalla olisi niin suurta. Tapaamisissa sosiaalityöntekijän kanssa pulmana on *sosiaalityöntekijän rooli sossu ei asetu nuoren tasolle *sossu tulkitsee paljon *sossu usein vähättelee nuorta ei arvosta nuoren näkemyksiä ja kokemuksia Nuorten korostavat, että sossun tulisi tuntea nuori, jotta hän voi tehdä nuoren elämää koskevia oikeita päätöksiä. Sossu voisi olla tuki nuorelle edellytyksenä että tuntee, kannustaa ja arvostaa nuorta.

8 Läheiset nuoren tukena Läheiset teemaa käsittelimme viisivaiheinen työskentely avulla. Työstimme teemaa kahden tulokulman kautta: millainen on turvallinen läheinen ja millaista on hyvä yhteydenpito nuorelle turvallisiin läheisiin. Työskentelyn kuvaus 1. Pienryhmissä kukin piirtää A3 paperille omat kätensä. Käsien väliin liimataan lähemmäs -sydän, johon kirjoitetaan oma nimi tai piirretään oma kuva. 2. Jokainen nimeää sormiin itselleen tärkeimmät ihmiset/eläimet. 3. Jokaisen läheisen kohdalle mietitään ja kirjataan ajatuksia: miksi tämä tyyppi on turvallinen ja tärkeä läheinen? 4. Piirretään itsestä nuolia ylöspäin ja kirjataan ajatuksia: millaista on hyvä yhteydenpito läheisiin (miksi tärkeää olla yhteydessä läheisiin, miten usein olla yhteydessä, kuka tukee ja auttaa yhteyksien säilymisessä/syntymisessä,..) 5. Yhdessä keskustellen kootaan turvalliseen läheiseen sekä hyvään yhteydenpitoon liittyviä ajatuksia isoihin sydämiin, jotka ripustetaan pyykkinarulle.

9 Läheiset nuoren tukena Luotettava. Uskoo minuun. On läsnä Turvallinen. Millainen on turvallinen läheinen? Empaattinen Tasapainoinen. Tunnettu pitkään. Lisäksi hän on: Saavutettavissa. Auttaa. Mukava. Kiltti. Kuuntelee. Voi tukeutua. Kannustava. Huolehtiva. Hyvää seuraa. Hyväksyvä. Aito. Ymmärtää. Rehellinen. Rohkaiseva. Rakastava. Viisas. Välittää. Pitää hauskaa. Pitää huolta. Pitää lupaukset. Turvallisen läheisen seurassa on hyvä olla ja hänen seurassaan voi olla oma itsensä sekä relata. Hänen kanssaan jaetaan yhteiset hyvät kokemukset.

10 Läheiset nuoren tukena Nuorten mielestä hyvässä yhteydenpidossa on kyse molemminpuolisesta vuorovaikutuksesta, joka kuitenkin on nuoresta lähtevää. Tällä nuoret tarkoittavat, että he haluavat olla itse määrittämässä keneen pitävät yhteyttä ja kuinka usein. Yhteydenpidossa korostuvat samat tekijät kuin läheisissä ihmissuhteissa: luotettavuus, säännöllisyys, tavoitettavuus, välittäminen ja ajan järjestäminen. Yhteydenpidon tapoja on monia: soittaminen, viestit, nettikeskustelut, skype, sähköposti, facebook, kirjeet ja kasvokkaiset tapaamiset. Keskustelun ja kuulumisten vaihdon lisäksi yhteydenpitoon kuuluu hemmottelu, muistamiset ja yhdessä vietetty aika. Nuorille on tärkeää, että sen lisäksi, että he saavat vaikuttaa kehen ovat yhteydessä, he saisivat päättää, millä tavoin ovat yhteydessä näihin ihmisiin.

11 Unelmat Unelmat ovat yksi Nuorten foorumeiden keskeisimmistä teemoista, koska ne rohkaisevat, tsemppaavat ja auttavat suuntaamaan ajatuksia eteenpäin vaikeissakin tilanteissa. Unelmat tuovat toivon näkökulmaa jokaisen meidän elämään. Foorumissa nuorille annettiin unelma-askit, jotka he saivat itse koristella, ja laput, joihin kirjoitettiin oma unelma. Jokainen nuori löysi itselleen vähintään yhden unelman, josta haluaa pitää kiinni. Unelmat säilöttiin askeihin eikä niitä tarvinnut kertoa muille. Nuoret saivat unelma-askit mukaansa, muistuttamaan voimaa antavista toiveista myös elämän vaikeina päivinä.

12 Siikarannan Nuorten foorumia sponsoroimassa ja tukemassa olleet: RAY Pesäpuu ry Selviytyjät tiimi Helsingin kaupunki SOS-lapsikyläsäätiö Pesäpuu ry:n Lähemmäs-projekti Nuorten foorumi kiittää ja kumartaa! Selviytyjät tiimi kiittää Nuorten foorumin osallistujia! Yhteystiedot: Selviytyjät tiimi Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 a 1 40100 Jyväskylä Kehittämispäällikkö / psykologi johanna.barkman@pesapuu.fi p. 040 514 4855 Asiantuntija / lastentarhaopettaja pipsa.vario@pesapuu.fi p. 040 705 3876 Asiantuntija / HTM sami.isoniemi@pesapuu.fi p. 040 751 4360