Avoimen yliopiston toiminta Espoon työväenopistossa - toiminnan linjaukset vuosille 2012 2015

Avoimen yliopiston toiminta Espoon työväenopistossa - toiminnan linjaukset vuosille 2012 2015 Kuva Pia Tuomola Anni Kuusela Tarja Lang Saara Patoluoto Annukka Wiikinkoski 18.5.2012

2 1. AIKUISKOULUTUKSEN ASIAKKAANA AVOIMELLE YLIOPISTOLLE SUUNTAA HAKEMASSA Espoon työväenopiston ja Helsingin Avoimen yliopiston yhteistyön lähtökohtana ovat oppimisesta kiinnostuneet espoolaiset. Akateemisia oppisisältöjä hallinnoi yliopisto. Se myös valvoo laatua ja auktorisoi opettajat. Espoon työväenopiston ydintehtävänä puolestaan on elinikäisen oppimisen mahdollistaminen kaupungissa. Opisto toimii avoimen yliopistoopetuksen paikallisena toimittajana, joka vastaa yliopistotasoisen opetuksen käytännön järjestelyistä. Espoon työväenopisto tilaa vuosittain Helsingin yliopistolta haluamansa opetuskokonaisuudet arvioimansa kysynnän suhteessa. Periaatteessa kaikilla halukkailla tulisi olla mahdollisuuden suorittaa yliopistotason opintoja kaupungissa. Avoimen yliopiston toiminnan tavoitteena on täydentää ja tukea vapaan sivistystyön koko kansan humaania sivistystehtävää. Vuoden 2011 aikana Espoon työväenopiston tavoitteena oli selvittää avoimen yliopiston toimintamallia yhteistyöverkostoissa. Tämä esitys keskittyy nuoriin aikuisiin ja työikäisiin espoolaisiin rajaten tässä yhteydessä pois ikäihmisten yliopistotoiminnan. Selvitystehtävää varten koottiin organisaation sisäinen asiantuntijatyöryhmä, jonka tavoitteena oli laatia kiteytetty esitys avoimen yliopiston toimintalinjauksiksi vuosille 2012 2015. Taloudellisen tilanteen tiukentuessa julkisten instituutioiden on priorisoitava tehtävänsä, mutta toisaalta rakennettava elämänikäisiä ja -levyisiä oppimispolkuja asiakkailleen. Avoimen yliopiston toimintakulut ovat opistoille taloudellinen kustannuserä, joka asettaa sen toiminnan vaikuttavuuden alueella uuteen tarkasteluun. Työväenopiston vahvuutena suomalaisilla aikuiskoulutusmarkkinoilla on monipuolinen ja varsin edullisesti alueellisesti toteutettu koulutustarjonta. Lähtökohtana vapaan sivistystyön opetuksen ja opiskelijapalveluiden suunnittelussa ovat asiakkaat. He voivat vaikuttaa vaihtuvaan opetustarjontaan ja toteutukseen. Avoimen yliopiston opetuksen sisällöt sen sijaan ovat yliopiston määrittelemiä, eikä niihin opisto tilaajana voi vaikuttaa. Tämän vuoksi työväenopiston kilpailuetuna avoimeen yliopistoon verrattuna on nimenomaan asiakaslähtöinen toiminta. Toisaalta avoimen yliopiston tutkintotavoitteiseen opetukseen liittyvät osakokonaisuudet täydentävät vapaan sivistystyön vapaatavoitteista sivistystehtävää. Avoimen yliopiston toiminnan on jatkossa entistä enemmän kiinnitettävä huomio asiakassegmentointiin. Espoon väestön valtakunnallisesti korkea koulutustaso kertoo väestön tietystä sivistysmotivaatiosta, mutta toisaalta se voi olla viesti myös eräänlaisesta sivistysähkystä. Yhä useampi työssäkäyvä saa lisä- ja täydennyskoulutuksen työnantajansa kustantamana. Asiakastutkimusten mukaan kaupungin korkea työllisyysaste viestii myös

3 asukkaidensa vähästä vapaa-ajasta kehittää itseään. Koska tutkittua tietoa tulee koko ajan lisää ja samalla osa tiedosta vanhenee, myös asiakkaan tarve itsensä jatkuvaan sivistämiseen muuttuu. Avoimella yliopistolla on vahva akateeminen brändi, joka vetoaa osaan väestöstä. Sekä vapaan sivistystyön että avoimen yliopiston opetustarjonta yhdentyvät elinikäisellä oppimispolulla asiakaslähtöisesti. Aikuinen oppijana tarvitsee sekä avoimen yliopiston yliopistotasoisia opintokokonaisuuksia että käytännöllisiä oppisisältöjä elämänsä aikana. Käytäntö ja teoria ikään kuin yhdentyvät avoimen yliopiston ja työväenopiston yhteistyössä. Toisaalta yksilön ja yhteisöjen tarve koulutussisältöihin muuttuu sekä yhteiskunnallisesti että sivistyspoliittisesti. Tämä puolestaan muuttaa koulutuksen sisältöjä ja tavoitteita sekä vapaassa sivistystyössä että avoimessa yliopistossa. Aikuiskoulutuksen suurena haasteena tulevaisuudessa on muuttuvien asiakkuuksien hallinta. Seuraavassa selvityksessä on avattu avoimen yliopiston toiminnan pääpiirteet sekä esitetty suositukset toiminnalle Espoon työväenopistossa. TAUSTAA AVOIMEN YLIOPISTON TOIMINNASTA Kansalais- ja työväenopistot ovat olleet 1970-luvun alkupuolelta lähtien vahvasti mukana avoimen yliopiston kehittämisessä. Suomen Kulttuurirahaston toimikunta näki vuonna 1976 laatimassa mietinnössään vapaan sivistystyön kannalta merkittäväksi eduksi sen, että avoin korkeakoulu monipuolistaa näiden oppilaitosten koulutustarjontaa. Täten avoimen korkeakoulun avulla voidaan kohottaa vapaan sivistystyön yleistä tasoa. 1 Avoin yliopisto-opetus tarjoaa Suomessa mahdollisuuden yliopisto-opintoihin ilman ikärajaa ja pohjakoulutusvaatimuksia. Opetus on yliopiston tutkintovaatimusten mukaista ja sen sisällöstä vastaavat yliopiston eri tiedekunnat. Avoimen yliopiston opiskelija saa suorituksistaan yliopiston antaman todistuksen. Opintosuoritukset ovat tutkinnon osia ja ne sisällytetään tutkintoon, mikäli opiskelija saa tutkinnonsuoritusoikeuden. 1 Jorma Rinta-Kanto, Mika Nirvi 13.6.2008, s. 2. Avoimen yliopiston asema, tehtävä ja tarpeet - näkökulmia vapaan sivistystyön kehittämisen kannalta.

4 Espoon työväenopisto on ollut yksi Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston merkittävistä yhteistyökumppaneista. Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston toiminta virisi Helsingin yliopiston ja Lahden kaupungin yhteistyöstä 1970-luvulla. Taustalla oli valtakunnallinen tavoite luoda tasa-arvoa edistävä koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa aikuisväestölle mahdollisuuden korkeakouluasteen opintoihin siten, että opetuksen aika, paikka ja opetusmenetelmät suunnitellaan aikuisille. 2 Espoon työväenopistossa on pitkät perinteen avoimen yliopiston opinnoissa. Ensimmäisenä lukuvuonna 1972 73 oli mahdollista suorittaa sosiaalipolitiikan yliopistollinen approbaturarvosana. Seuraavana lukuvuonna tarjonta laajeni: Tampereen yliopiston aikuiskasvatuslaitoksen valvomana Espoossa tarjottiin sekä aikuiskasvatuksen approbatur että cum laude. Myös muita opintoja tarjottiin Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Vaikka opistossa ei aluksi ollutkaan mahdollista suorittaa opintoja joka vuosi, vakiintui avoin yliopisto-opetus Espoossa ajan myötä. Nykyisin opetustunteja on noin 1000 lukuvuodessa. Opintoja on useasta eri tiedekunnasta painottuen käyttäytymistieteelliseen tiedekunnan oppiaineisiin. Kansalais- ja työväenopistojen arvomaailmassa puhutaan omaehtoisesta oppimisesta tavoitteena sivistys, ei niinkään suoritukset. Miten nämä kaksi maailmaa tulevaisuudessa kohtaavat Espoon työväenopistossa? 2. LAIN TAUSTAT Kaksi lakia, Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632) ja Yliopistolaki (2009, 7 ), ohjaavat välillisesti avointa yliopisto-opetusta kansalais- ja työväenopistoissa. Koska vapaan sivistystyön laki ei kuitenkaan anna tarkempaa määrittelyä, perustuu opistojen avoimen yliopiston opetus vapaaehtoisuuteen. 2 http://www.avoin.helsinki.fi/esittely/historia.htm (luettu 21.12.2011)

5 Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632) sisältää yleisen tehtävämäärityksen ja ylläpitämislupaa koskevia säännöksiä, jotka ohjaavat opiston toimintaa ja näin ollen myös avointa yliopisto-opetusta opistossa. Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportissa Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009 2012 todetaan, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa (maksullista palvelutoimintaa). Vapaan sivistystyön tarkoitukseksi laissa on säädetty elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi laissa on yleisellä tasolla säädetty kansalais- ja työväenopistojen tehtävät seuraavasti: Kansalais- ja työväenopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. 3 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lakiin vapaasta sivistystyöstä on koottu kohta muista tehtävistä ja yhteistyöstä: Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee olla yhteistyössä muiden alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Toisaalta avoimen yliopiston toimintaa ohjaa Yliopistolaki (2009, 7 ), jossa todetaan, että yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Avoimen yliopiston opintomaksut perustuvat niin ikään yliopistolakiin (24.7.2009/558) ja Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009) 2 : 3 Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009 2012. Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:12

6 Yliopiston myöntäessä opiskelijalle rajatun oikeuden suorittaa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisiin tutkintoihinsa kuuluvia opintoja yliopistolain 7 :ssä tarkoitettuina avoimina yliopisto-opintoina taikka muutoin erillisinä opintoina ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta, se voi periä opiskelijalta näistä opinnoista enintään kymmenen euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohden. Työväenopisto tekee yliopiston kanssa yhteistyösopimuksen opetuksesta vuosittain. Yliopistolle menevät maksut määräytyvät edellä mainitun yliopistolain mukaisesti ja ne laskutetaan opistolta kaksi kertaa vuodessa. Espoon työväenopisto puolestaan laskuttaa asiakkailtaan yliopistomaksun sekä Espoon kaupungin kulttuurilautakunnan hyväksymät kurssimaksut. 3. ESPOOLAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 ESPOOLAISTEN KOULUTUSTASOSTA Espoolaisilla on keskimäärin varsin korkea koulutustaso. Suomen kuntien koulutustason vertailussa espoolaisten koulutustaso on Suomen toiseksi korkein. Oheisessa kuvassa on verrattu espoolaisten koulutustasoa muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien asukkaiden koulutustasoon vuonna 2009.

7 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet 2009, % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 80 70 60 50 40 Suorittaneita % Keskiaste % Korkea-aste % 30 20 10 0 Espoo Helsinki Vantaa Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2009, Espoossa korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 43,4 prosenttia asukkaista. Vastaava luku Helsingin osalta oli 36,8 ja Vantaan 29 prosenttia. Naapurikuntiin verrattuna espoolaisista miltei puolet oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Espoolaiset ovat siis hyvin koulutettuja ja suhtautuvat myönteisesti koulutukseen ja kouluttautumiseen. Vaikka koulutusaste onkin Espoossa korkea, useat eivät jatka suoraan lukiosta yliopistotason koulutukseen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko maan vuoden 2009 ylioppilaista miltei 60 prosenttia ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua. Yliopistokoulutuksessa jatkoi opiskelua 18,3 prosenttia vuoden 2009 ylioppilaista. Uudenmaan maakunnan osalta vuoden 2009 ylioppilaista kolmannes haki yliopistokoulutukseen. Ylioppilaista 35 prosenttia ei hakenut yliopisto-opintoihin. Vuoden 2009 ylioppilaismiehistä vain yliopistokoulutukseen haki 37,5 prosenttia, naisista noin kolmannes. Miehistä 36,4 prosenttia ei hakenut jatko-opintoihin ylioppilasvuonna, naisilla vastaava luku oli 33 prosenttia. Espoolaisten työllisyysaste (15-64 -vuotiaat) on verrattain korkea. Vuosina 2007-2009 espoolaisten työllisyysaste on vaihdellut 71-79 prosentin välillä, kun koko maan keskiarvo vaihtelee 66-72 prosentin välillä. Espoolaisten työllisyysaste on samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudun työllisyysaste keskimäärin. (Tilastokeskus, työvoimatutkimus).

8 3.2 PALVELUVERKKO Espoon kaupungin strategia 2010 2013 määrittää sen, että kaupungin palvelut järjestetään palveluverkkorakenteen mukaisesti. Tämän strategian mukaisesti julkiset palvelut jakautuvat itsepalveluihin, lähipalveluihin, alueellisiin, keskitettyihin ja seudullisiin palveluihin. Perusteena alueellisen strategian muutokselle kaupungissa on muuttunut ja muuttuva väestöpohja ja toisaalta taas kaupungin mahdollisuus vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Tällä hetkellä verkkopalvelut ja kaupunkilaisten itsepalvelut ovat kehittämisen painopistealueita. Espoon työväenopistossa avoimen yliopiston opetus on keskitettyä palvelua. Tällä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan. Avoimen yliopiston opetusta tarjotaan tällä hetkellä ensisijaisesti Tapiolassa. Syksystä 2011 alkaen opetuspisteenä on toiminut Etelä-Tapiolan lukio Ahertajantiellä. Avoimen yliopiston toiminnan järjestämiseksi Tapiola on hyvä toimintaympäristö. Tapiolan sijainti on keskeinen ja sieltä on hyvä julkiset liikenneyhteydet sekä eri puolille Espoota että naapurikuntiin. Länsimetron valmistuminen tukee entisestään avoimen yliopiston toiminnan järjestämistä Tapiolassa. Myös Leppävaara soveltuu Avoimen yliopiston toiminnalle. Leppävaara on kasvava kaupunkikeskus, josta on hyvät liikenneyhteydet eri puolille Espoota ja muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. 3.3 AVOIN YLIOPISTOTARJONTA TUKEE VAPAAN SIVISTYSTYÖN YDINTEHTÄVÄN TOTEUTTAMISTA Espoon työväenopisto on monikulttuurinen, kaksikielinen opiskelu- ja kohtaamispaikka. Opisto luo mahdollisuudet omaehtoiseen oppimiseen sekä osallistumisen, olemisen ja tekemisen iloon. Työväenopisto edistää toiminnallaan erilaisuuden ja moniarvoisuuden ymmärtämistä. Työväenopistossa arvostetaan perinteitä ja luodaan uutta kulttuuria. Opetussuunnittelun kehittämisen lähtökohta on opiston opetuksen puitesuunnitelma, OPPS. Vuotuiset painopisteet ja lopullisen opinto-ohjelman laajuus kirjataan opiston toimintasuunnitelmaan, joka näkyy kaupungin talous- ja toimintasuunnitelmassa. Puitesuunnitelma ohjaa opiston erillisten opetussuunnitelmien laadintaa ja vuotuista opetussuunnittelua opiston ydintehtävän, vision ja strategisten painopisteiden mukaiseksi. Keväällä 2011 on kirjattu kehittämisen strategiset lähtökohdat (liite 1.) Suomessa on 16 yliopistoa, joilla on avointa yliopistotarjontaa. Espoon työväenopisto profiloi omaa avointa yliopisto-opetustaan valitsemalla yliopistokumppanit ja opetussisällöt.

9 Avoimen yliopiston opetussuunnitelma toteutetaan kuitenkin aina kunkin yliopiston tutkintovaatimusten ja muiden mahdollisten sopimusehtojen mukaisesti. Avoin yliopistotarjonta opistossa toteuttaa muun opetustarjonnan ohessa muun muassa seuraavia opetussuunnittelun strategisia lähtökohtia: 1) alueellisen eriarvoistumisen torjumista, 2) asukkaiden työelämävalmiuksien tukemista, 3) työvoimaan kohdistuvien elinkeinoelämän ja talouden haasteisiin vastaamista, 4) kieli- ja väestöryhmien välisen kuilun kaventamista. Avoin yliopistotarjonta toteuttaa jo itsessään yhteiskunnallista tehtäväänsä 5) tasa-arvoistamalla oppimisen mahdollisuuksia. Avoimen yliopiston opetustarjonta tukee parhaiten nuoria aikuisia: nuorten aikuisten jatkoopiskelumahdollisuudet ovat paremmat ja aikuisten uranvaihtajien tai täydennyskouluttautujien mahdollisuudet ovat laajemmat. Avoin yliopisto tukee ammatillista kehittymistä esimerkiksi avaamalla väylän kelpoisuus- tai pätevöitymiskoulutukseen tietyissä ammateissa. Opisto etsii yliopistokumppaniensa kanssa myös erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin sopivaa tarjontaa, jolloin opetuskielikin voisi olla muu kuin suomi tai ruotsi. Avoin yliopistotarjonta toteuttaa myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista elinikäistä oppimista. Avoin yliopisto tarjoaa lisäväylän kohderyhmilleen edetä oppimistarpeidensa mukaisella opinpolulla. Espoon työväenopistolla ei ole tällä hetkellä kesäyliopistotarjontaa. Kesäyliopistotarjonta laajentaisi espoolaisten mahdollisuuksia avoimen yliopiston mukaisiin opintoihin asukkaiden elämäntilanteeseen sopivana ajankohtana. 3.4 KILPAILU OPISKELIJOISTA Avoimen yliopisto-opetuksen järjestäminen on yliopistojen oman tarjonnan lisäksi erityisesti kesäyliopistojen, työväen- ja kansalaisopistojen sekä kansanopistojen tehtävä. Samalla useat järjestäjät saattavat kilpailla asiakkaista keskenään. Espoon työväenopistossa järjestetään Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opintoja. Koska Espoon työväenopisto ja Helsingin Avoin yliopisto sijaitsevat kumpikin

10 pääkaupunkiseudulla, saattaa tilanne näyttäytyä päällekäislstä tarjonnalta ja samalla kilpailulta. Koska Espoon työväenopistossa avoimen yliopiston opiskelijoista vajaa 80 prosenttia on espoolaisia 4, voidaan Helsingin Avoimen yliopiston toimintaa katsoakin Espoon opetusta tukevaksi toimeksi. Tällöin Helsingissä on mahdollista suorittaa puuttuvia jaksoja tai täydentää tietämystään aineopinnoilla. Edellä mainittuun tutkimustulokseen peilaten myöskään Helsingin suomenkielinen työväenopisto (jäljempänä HTO) ei näyttäisi olevan varteenotettava kilpailija. HTO:n kilpailuetuna onkin lähinnä Espoota alhaisempi kurssihinnoittelu. Espoolaisten osuus HTO:n avoimen yliopiston opinnoissa oli 10 prosenttia vuonna 2009. Pääkaupunkiseudulla muita avoimen yliopisto-opetuksen tarjoajia ovat lähinnä pienemmät kansalaisopistot sekä Helsingin aikuisopisto. Näiden kurssitarjonta on kuitenkin suppeahko. Helsingin seudun kesäyliopisto toimii kesäkauden lisäksi myös muuhun vuodenaikaan tarjoten avoimen yliopiston opintoja monipuolisesti. Pääkaupunkiseudun kuntien ylläpitämään kesäyliopistotoimintaan osallistuvista joka yhdeksäs on espoolainen. Sijainti rajoittanee espoolaisten halukkuutta osallistua kyseisiin opintoihin. Toisaalta opetustarjonta ei luo kilpailua, koska päällekkäisyyttä opinnoissa ei juurikaan ole. Alueellisesti merkittävimmäksi kilpailijaksi valikoituu Kauniaisissa sijaitseva Työväen Akatemia, joka tarjoaa esimerkiksi Helsingin Avoimen yliopiston opintoja useissa perusopinnoissa sekä yksittäisissä jaksoissa. Opetus tapahtuu pääasiassa päiväsaikaan, mikä usein sulkee pois työssä käyvän aikuisopiskelijan mahdollisuuden osallistua opintoihin. Lisäksi hinnoittelu Työväen Akatemiassa on usein huomattavasti korkeampi kuin Espoon työväenopistossa. Tämä saattaa niin ikään karsia kilpailua. 4 Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opintotarjonta pääkaupunkiseudulla - pystymmekö yhdessä vastaamaan kysyntään? 2009.

11 4. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS ESPOON TYÖVÄENOPISTOSSA 4.1 AVOIMEN YLIOPISTON OPISKELIJA ESPOON TYÖVÄENOPISTOSSA Espoon työväenopistossa avoimen yliopiston opintoja suorittavat asiakkaat muodostuvat pääsääntöisesti oman kunnan asukkaista; noin neljä viidesta on espoolainen. Myös helsinkiläiset suorittavat jonkun verran avoimen yliopiston opintoja Espoossa. Viiden vuoden seurannassa heitä on arviolta 14 prosenttia opiskelijoistamme. Sekä Kauniaisten että Vantaan osuus on sen sijaan marginaalinen, vain noin 0,02 prosenttia. Opiskelijoista enemmistö, noin 80 prosenttia, on naisia. Toisaalta, vaikka vain viidesosa on miehiä, oppiainekohtaisia erojakin löytyy. Esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan aineissa on sekä miehiä että naisia on yhtä paljon. IIkäjakauman mukaan opiskelijamäärä kasvaa tasaisesti 20 ikävuodesta alkaen. Huipussaan se on 35-44 vuotiailla, joita on 27 prosenttia kaikista opiskelijoista. Tämän jälkeen opiskelijamäärä kääntyy jälleen laskuun. Yli 55-vuotiaita kaikista Espoon työväenopiston avoimen yliopiston opiskelijoista on vain yhden prosentin verran. Toisaalta ikääntyvämmälle väestöllle tarjoutuu vaihtoehdoksi opiskelu ikäihmisten yliopistossa, jossa ei suoriteta opintopisteitä. Espoon työväenopisto tarjoaa myös ikäihmisten yliopiston luentoja ja seminaareja. Asiakkaiden koulutustaso on korkea. Useammalla kuin joka toisella on korkeakoulututkinto. Kun seurantaluvuista poistetaan nuoret, alle 25-vuotiaat, kasvaa korkeakoulutettujen prosentuaalinen osuus entisestään. Esimerkiksi suurimman ikäryhmän, 35-44 -vuotiaat, opiskelijoista 71 prosentilla on korkeakoulututkinto. Alimman korkea-asteen tutkinnon on suorittanut noin 14 prosenttia opiskelijoista. 5 Kärjistetty tyyppiesimerkki opiskelijasta on ruuhkavuosiaan viettävä, korkeakoulututkinnon suorittanut naispuolinen espoolainen. 5 Kuha-raportit: Opiskelijatilastot 2007-2011.

12 4.2 OPISKELUMOTIIVIT Opisto selvittii opiskelijoiden motivaatiota keväällä 2011 opiskelijoille suunnatussa kyselyssä. 6 Tulosten mukaan avoimen yliopisto-opintojen yleissivistyksellistä hyötyä pidettiin lähes poikkeuksetta tärkeänä. Opiskelu uuden ammatin tai uran aloittamiseksi oli 60 prosenttille tärkeä tai erittäin tärkeä peruste. Tärkeänä pidettiin niin ikään mahdollisuutta tutustua oppiaineeseen (80 prosenttia). Sen sijaan varsinaisesti pääsykokeisiin valmentavina vaihtoehtona opintoja ei suuremmin koettu. Kolmanneksella on aikeena hakea avoimen yliopiston väylän kautta yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi. He, jotka myös pääsevät yliopiston perusopiskelijaksi, pystyvät liittämään avoimessa yliopistossa suorittamansa opinnot suoraan tuleviin yliopistoopintoihinsa. Useampi kuin kaksi kolmesta piti erittäin tärkeänä sitä, että ammatillinen osaaminen kehittyy avoimen yliopiston opinnoissa. Se, suoritettiinko avoimen yliopiston opintoja harrastuksena, jakoi motiiveja tasaisesti kautta linjan. Hyötyä opinnoistaan oli vastaajista kokenut paljon tai erittäin paljon 83 prosenttia. 4.3 AVOIMEN YLIOPISTO-OPINTOJEN HINNOITTELU JA TALOUS Avoimen yliopisto-opetuksen hinnoittelu Espoon työväenopistossa muodostuu yliopiston perimästä rekisteröintimaksusta sekä opiston omista kurssimaksuista. (Rekisteröintimaksusta tarkemmin luvussa 2.) Rekisteröintimaksu oikeuttaa henkilön opiskelemaan yliopiston määrittämän ajan samalla maksulla. Opiston kurssimaksut avoimen yliopisto-opetuksen osalta muodostuvat lähiopetuksessa ensisijaisesti opintopisteiden mukaan ryhmiteltynä kahteen hintaluokkaan (2-4 opintopistettä ja 5-8 opintopistettä). Lisäksi poikkeuksellisen suuria opetustuntimääriä sisältäville kursseille on oma hinnoittelu. Monimuoto-opinnoissa on yksi kiinteä hinta koko opintokokonaisuudelle. Lukuvuonna 2011 2012 alkaneiden perusopintojen kokonaishinta vaihteli edullisimmillaan 264 eurosta aina kaksi lukuvuotta kestävään, 942 euron hintaiseen käsityötieteen perusopintoihin. Näistä maksuista 70 euroa opisto maksaa yliopistolle. 6 Espoon työväenopiston Avoin yliopisto. Asiakaskysely kevät 2011

13 Osa opinnoista suoritetaan kirjatentteinä, jolloin kuulusteluille on oma kiinteä hinta. Opistoon on mahdollista tulla tenttimään myös niinkutsuttuna siirtotenttinä muualla Suomessa suoritettavia kuulusteluja. Tällöin asiakas välttyy matkustamasta joskus kaukanakin järjestettävään tenttitilaisuuteen. Opisto laskuttaa asiakasta tästä etätenttipalvelusta kirjatenttimaksun mukaisesti. Avoimen yliopisto-opetuksen kurssihinnat tarkistetaan vuosittain työväenopiston yleisiä korotuksia noudattaen. Uudet hinnat hyväksytetään Espoon kaupungin kulttuurilautakunnassa. Avoimen yliopisto-opetuksen tulot opistossa muodostuvat edellä kuvatun hinnoittelun mukaisista kurssituloista. Suurin menoerä syntyy opetus- ja tuutorointipalkkioista. Työväenopisto tekee opetusta tarjoavan yliopiston kanssa sopimuksen avoimen yliopistoopetuksen järjestämisestä ennen opetuksen alkua. Siinä opisto sitoutuu noudattamaan avoimessa yliopisto-opetuksessa voimassa olevia opetuspalkkioita ja samalla vastaamaan oppilaitoksessa tapahtuvan lähiopetuksen opetuspalkkioista sekä tuutoreiden palkkioista. Muita menoja aiheutuu muun muassa kirjatenttien laadinnasta, korjauksesta ja tentinvalvonnasta. Avoin yliopisto laskuttaa opistolta opiskelijakohtaiset rekisteröintimaksut. Nämä maksut opisto puolestaan laskuttaa opintojen alussa asiakkailtaan. 5. TOIMINNAN LINJAUKSET Tämän selvityksen perusteella avoimen yliopiston tarjonta Espoon työväenopistossa tulee linjata vastaamaan opiston strategisia linjauksia. Esiin ovat nousseet seuraavat kehittämiskohteet, joille tulee laatia lyhyen tai pitkän aikavälin tavoitteet ja toimintasuunnitelma: o Avoimen yliopiston opetustarjonnan tulee perustua Espoon alueen palvelutarpeeseen, joka selvitetään kerran kahdessa vuodessa toteutettuna asiakastutkimuksella. Opisto selvittää palvelutuotteidensa palvelutarvetta pääasiassa kysyntää seuraamalla: jonoja tilastoimalla, palautejärjestelmän kautta saapunutta tietoa analysoimalla tai muun järjestelmän kautta tehdyllä kyselyllä. Palvelutarvekyselyjä on mahdollista myös räätälöidysti ostaa asiakastutkimuksia tekeviltä yrityksiltä tai soveltuvan oppilaitoksen opiskelijatyönä. Kyselyjä tulisi tehdä säännöllisesti, vertailukelpoisesti ja luotettavasti.

14 Avoimen yliopiston opetusta järjestetään Espoon työväenopistossa vuosibudjetin mukaisesti. Opiston tahtotila on säilyttää avoimen yliopisto-opetuksen tuntimäärä nykyisellä tasolla myös tulevina vuosina. o Espoon työväenopiston avoimen yliopiston opetustilat ovat tällä hetkellä keskitetty Tapiolaan. Tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että avoimelle yliopistolle järjestetään opetustilat keskitetysti hyvien liikenneyhteyksien varrelle, kaupungin palveluverkkolinjausten mukaisesti. Avoimen yliopiston tarjontaa voidaan keskittää Tapiolaan. Myös Leppävaara kasvavana kaupunkikeskuksena on hyvä paikka, mikäli Avoimen yliopiston toiminnalle löytyy keskeiseltä paikalta toimivat tilat. o Avoimen yliopiston opetusta kehitetään yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Avoin yliopisto-opetus tukee välillisesti Espoon kaupungin henkilöstön koulutusta. Tarjonnassa on lukuisia oppiaineita, joita kaupungin henkilöstö voi hyödyntää toimessaan. Uudeksi yhteistyötahoksi on virinnyt espoolaislukiot, erityisesti Etelä-Tapiolan lukio. Tällöin avoimen yliopiston opintoja on tarjolla myös lukiolaisille täydentämään vapaaehtoisten aineiden valikoimaa. Niin ikään yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun opistojen kanssa jatketaan. o Pedagogiset ratkaisut ovat yliopistokumppanien kanssa yhdessä toteutettavia kehittämiskohteita. Avoimen yliopiston tarjonnassa näitä ovat esimerkiksi verkkopedagogiikka ja sulautuva oppiminen, jossa avoimen yliopisto-opetuksen ja vapaan sivistystyön opetuksen välinen oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi tutkia ja viedä konkreettisesti sopimustasolle asti. o Uudet asiakkuudet huomioidaan opetustarjonnan suunnittelussa. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää nuoriin ja maahanmuuttajiin.

15 Uusista ylioppilaista jatko-opintoihin hakee ylioppilasvuonna kolme neljästä, mutta opiskelemaan pääsee vain noin 40 prosenttia. 7 Usein vaihtoehdoksi nuorelle jää välivuoden vietto. Avoimen yliopiston opinnot palvelevatkin näitä espoolaisnuoria monella tapaa. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot voivat mahdollistaa opiskelupaikan yliopistossa niin sanotun avoimen väylän kautta. Opinnoista on myös hyötyä hakeuduttaessa tutkinto-opiskelijaksi yliopiston opiskelijavalinnan kautta. Opinnot voi sisällyttää tutkintoon, kun henkilö saa tutkinnonsuoritusoikeuden yliopistoon. Avoimen yliopiston opinnot tarjoavat lisäksi hyvän mahdollisuuden tutustua oppiaineeseen sekä ylläpitää opiskelutaitoa. Espoon asukasmäärästä muunkielisiä on 8,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli 21 000 henkilöä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. 8 Työväenopiston onkin syytä huomioida avoimen yliopiston opetustarjonnassa myös tämä ryhmä avoimen yliopiston opetusohjelmassaan. Tällöin opetus tapahtuisi esimerkiksi englannin kielellä. Koska opetuksen sisällöt ja opettajat tulevat yliopistoista, vaatii toteutus myös yhteistyötä ja vastaantuloa yliopiston taholta. Lähteet: Espoon työväenopiston Avoin yliopisto. Asiakaskysely kevät 2011. Webropol-kyselyn tulokset 13.6.2011. Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opintotarjonta pääkaupunkiseudulla - pystymmekö yhdessä vastaamaan kysyntään? 2009. Helsingin yliopisto. Helsinki. Helsingin Avoin yliopisto: Historia [verkkojulkaisu]. Helsinki: Helsingin yliopisto [viitattu 21.12.2011]. Saantitapa: http://www.avoin.helsinki.fi/esittely/historia.htm Kuha-raportit: Opiskelijatilastot 2007-2011. Espoon työväenopiston kurssihallintajärjestelmä. 7 http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_001.html?s=0 8 http://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/tietoa_espoosta

16 Rinta-Kanto, Jorma, Nirvi, Mika 13.6.2008. Avoimen yliopiston asema, tehtävä ja tarpeet - näkökulmia vapaan sivistystyön kehittämisen kannalta. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.3.2012]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-4586. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.3.2012]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/vkour/ Tietoa Espoosta. Espoo lukuina [verkkojulkaisu]. Espoon kaupunki [viitattu 26.3.2012]. Saantitapa: http://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/tietoa_espoosta Valtaosa uusista ylioppilaista viettää välivuoden opinnoista [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus. [viitattu 24.4.2012] Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009 2012. Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:12 Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Yliopistopaino. Helsinki 2009.

17 Liite 1 Rehtori Tarja Lang, 2011. STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT VISIO: ESPOON KAUPUNGIN TYÖVÄENOPISTO ON INNOVATIIVINEN JA ARVOSTETTU VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄJÄ SUOMESSA MISSIO: ESPOON TYÖVÄENOPISTO ON KAKSIKIELINEN, MONIKULTTUURINEN OPISKELU- JA KOHTAAMISPAIKKA GLOBAALI MAANTIEDE: -KANSALLISESTA TALOUDESTA MAAILMANTALOUS -SOSIAALIVALTION YKSITYISTYMINEN -BIOLOGIA JA ILMASTONMUUTOS -KAUPUNKIALUEIDEN LUOKKAISTUMINEN -LUOVAN LUOKAN KESKUKSET -GLOBAALI LIIKKUVUUS -ELINYMPÄRISTÖN HYVINVOINTI TEKNOLOGIA -TTT -VERKOSTOTALOUS -SÄHKÖISET PALVELUT ARVOT: - IHMINEN ENSIN - OPPIMINEN ON SUURI MAHDOLLISUUS -YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN YHTEISKUNNALLISET JA TYÖELÄMÄN MUUTOKSET: -UUDET AIKATAULUT -SOSIAALISEN PÄÄOMAN VÄHENEMINEN -LÖYHÄT SITEET LISÄÄNTYVÄT - MODERNI LUOVA LUOKKA JA KANSALAISYHTEISK UNTA -UUDET TULOKKAAT (MAMUT) -BOHEEMIUS YLEISTYY TULOKSELLIOSUUS & TEHOSTAMINEN -KANSALLINEN ARVIOINTI -PAIKALLINEN ARVIOINTI -LAATU-AJATTELU -SIVISTYKSEN ARVIOINTI PROBLEMAATTISTA -BSC, CAF, ITSEARVIOINTI, OPISKELIJATYYTYVÄISY YSMITTAUKSET, ASIAKASRAADIT OSAAVA HENKILÖSTÖ - LAADUN TAE 8.2.2012 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 1