Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Samankaltaiset tiedostot
Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

Kierrätys Suomessa (biohajoavat jätteet)

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Kierrätystavoitteet kiristyvät millä keinoilla Suomen kierrätysaste nousuun? Sirje Stén, ympäristöministeriö CIRCWASTE, Helsinki

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari Jorma Mikkonen

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti Markku Salo JLY

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU Tuusulan kunnantalo

Kaatopaikkakielto ja jätehierarkia Neuvotteleva virkamies Ari Seppänen, Ympäristöministeriö

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

Kaavoitus ja jätehuolto

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Hankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta,

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry

Uudistusten merkitys alueellisesti

Jätelain kokonaisuudistus

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta,

KOKOEKO Kuopio Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Jorma Mikkonen

Jätehuoltomääräykset Esittäjän nimi 1

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa

EU:n jätesäädöspaketin toimeenpano. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Ratkaisuja kierrätyksen lisäämiseksi kokeiluhankkeiden tuloksia. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kiertotalous nyt Helsinki 15.2.

Vuoden 2011 jätelaki

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

EU:n kiertotalouspake1 jätedirek5ivien muu8aminen. Jätehuoltopäivät Tarja- Rii8a Blauberg, ympäristöministeriö

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN

Jätelainsäädännön kokonaisuudistus

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Oulun läänin jätesuunnitelman

SER Keski-Suomessa. Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto Outi Pakarinen

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Ympäristölainsäädäntö ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät

JURISTIN PUHEENVUORO MUUTTUVASTA JÄTELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Yhdyskuntajätteet ja tuottajavastuujätteet - VALTSUn ja direktiivien uudet tavoitteet ja toimenpiteet

Jätteiden hallinta ja käsittely

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Orgaaniset jätteet jätedirektiiveissä ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Biotalouspäivät Kati Vaajasaari, ympäristöministeriö

Tulevaisuuden näkymät Ehdotus valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen Tarja-Riitta Blauberg KOKOEKO-seminaari 3.10.

Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna. Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, Jätehuoltopäivät,

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Kierrätys ja kompostointi

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli P. Kouvo

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu

Jätteiden kokonaismäärä väheni vuonna 2017

Biojätteen käsittelyä ohjataan monesta suunnasta: ELSU, POLKU, JÄLKI ynnä muut

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset U 27/2015. Eduskunnan talousvaliokunta Riitta Levinen, ympäristöministeriö

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

Jätedirektiivin rakennusalaa koskevat muutokset. Riitta Levinen Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma

Muovit Suomessa nyt: mihin muovitiekartta johdattaa?

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Transkriptio:

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja vienti on laajaa eikä sen määrää tilastoida jätetilastoihin. Tekstiilijätteestä osa on yhdyskuntajätettä ja osa on teollisuuden jätettä Tekstiilijätteen kierrätykselle ei ole omia tavoitteitaan Jätehuollon ja materiaalitehokkuuden tavoitteet koskevat yhtälailla tekstiilijätettä kuin muutakin jätettä Sirje Stén YM 2

Jätehuollon ja materiaalitalouden tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Sisältää jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn kansalliset päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet. Uusi suunnittelu aloitetaan ensi vuonna. Jätedirektiivin tavoitteet toimeenpantu jätelainsäädännössä Kiertotalouspaketin tavoitteet tulossa kesäkuussa Ehdotus jäte- sekä tuottajavastuudirektiivien tavoitteiden uusimisesta Valtakunnallinen materiaalitehokkuusohjelma Sirje Stén YM 3

Jätedirektiivin ja jätelain etusijajärjestys yleisperiaatteena kaikessa jätehuollossa 1.Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu Etusijajärjestyksestä voidaan poiketa, jos tämä on tuotteen ja jätteen elinkaaren aikaisten vaikutusten vuoksi perusteltua. 3. Kierrätys 4. Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen 5. Loppukäsittely Sirje Stén YM 4

Kokonaisjätemäärän kehitys Jätekertymät sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE) 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Muut jätteet Maa- ja metsätalouden jätteet Energiantuotannon jätteet Yhdyskuntajätteet Teollisuuden jätteet Rakentamisen jätteet Kaivostoiminnan jätteet 2004 0 20 40 60 80 100 Jätemäärä, milj. t/v Sirje Stén YM 5

Tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle - yhdyskuntajäte Yhdyskuntajätteen määrän vakiinnuttaminen 2000-luvun alun tasolle ja sen jälkeen jätemäärän kääntäminen laskuun vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2016 yhdyskuntajätteistä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Sirje Stén YM 6

Yhdyskuntajätteen määrä Tavoite 2016 Yhdyskuntajätteen määrä vuosina 1997-2012 ja vuodelle 2016 VALTSUssa asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja VALTSU; Kuva: SYKE) 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Määrä, 1000 t/v Sirje Stén YM 7

Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteen %-jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina 2006-2012 sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus ja VALTSU) Tavoite 2016 30 20 30 20 Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys Kompostointi ja mädätys 2012 22 12 34 33 Hyödyntäminen energiana 2011 22 13 25 40 2010 2009 20 24 13 12 22 18 45 46 Kaatopaikkasijoitus ja muu käsittely 2008 24 8 17 51 2007 24 11 12 53 2006 24 9 9 58 0 20 40 60 80 100 Osuus yhdyskuntajätemäärästä, % Sirje Stén YM 8

Loppusijoitetun jätteen määrä, 1000 t/v Biohajoava yhdyskuntajäte Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulossa vuodesta 2016 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus vuosina 1994-2012 sekä vuosille 2009 ja 2016 asetetut enimmäistavoitetasot (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja Ympäristöministeriö; Kuva: SYKE) * Sekalaisen yhdyskuntajätteen sisältämän biohajoavan osuuden laskennassa on käytetty prosenttina 69 % vuosien 2008-2012 osalta. Aiempina vuosina em. %-osuudeksi arvioitiin 83%. Sijoitus kaatopaikalle Tavoitetaso (max) 7.2.2013 Sirje Stén YM 9

Sirje Stén YM 10

Määrä, t/v Yhdyskuntajätteen vienti Polttoon tai kaatopaikkasijoitukseen vietyjen yhdyskuntajätteiden määrät vuosina 2006-2013 (Lähde: SYKE) 30 000 25 000 20 000 Vienti polttoon Vienti sijoitettavaksi kaatopaikalle 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sirje Stén YM 11

Kierrätyksen kehittämiseksi tarvitaan panostusta Käytännönläheistä tutkimustietoa tarvitaan Innovatiivisuudelle aikaa ja rahaa yrityksissä Kokeilukulttuuri kunniaan Pienen mittakaavan kokeiluja, pienellä panostuksella Vähemmän suunnittelua, enemmän kokeiluja ja niistä oppimista Rahoitusta uudenlaisia rahoitusmalleja Uudenlaisia yhteistyömalleja Kysyntää kierrätystuotteille Sirje Stén YM 12

Antoisaa seminaaria! Lisätietoa: www.ym.fi Sirje Stén Ympäristöministeriö sirje.sten(a)ymparisto.fi