Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

Transkriptio

1 Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1 Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

2 Valtakunnallinen jätesuunni.elu Jätesuunni.elu perustuu jätedirek1iviin. Kullakin jäsenmaalla on oltava jätesuunnitelma (tai jätesuunnitelmia, jotka ka.avat koko maan alueen) sekä jä.eensynnyn ehkäisy - suunnitelma. Jätesuunnitelmat on uusi.ava kuuden vuoden välein. Jätedirek1ivissä on esite.y myös jätesuunnitelmien sisältövaa1mukset. Suomen lainsäädännössä vaa1mukset on saate.u voimaan jätelaissa. Suomen jätesuunni.eluun kuuluvat sekä valtakunnallinen jätesuunnitelma e.ä alueelliset jätesuunnitelmat Sirje Stén YM 2

3 Koh3 kierrätysyhteiskuntaa Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Val1oneuvosto on hyväksynyt ja valmistel1in laajassa yhteistyöverkostossa. Voimassa vuoden 2016 loppuun tai siihen as1, kunnes uusi jätesuunnitelma valmistuu. Sisältää kansallisen jä.een synnyn ehkäisy suunnitelman. Sisältää jätehuollon ja jä.een synnyn ehkäisyn kansalliset päämäärät, tavoi.eet ja toimenpiteet. Tavoi.eena antaa suunta jätehuollon kehi.ämiselle ja ohjata käytännön jätehuoltoa Sirje Stén YM 3

4 Valtakunnallisen jätesuunnitelman päämäärät 1. Jä.eiden syntyä ehkäistään materiaalitehokkuu.a parantamalla. 2. Kierrätystä tehostetaan. 3. Vaarallisten aineiden hallintaa jätenäkökulmasta edistetään. 4. Jätehuollon haitallisia ilmastovaikutuksia vähennetään. 5. Jätehuollon terveys- ja ympäristöhai.oja vähennetään. 6. Jätehuollon organisoin1a kehitetään ja selkeytetään. 7. Jätealan osaamista kehitetään. 8. Jä.eiden kansainväliset siirrot tehdään hallitus1 ja turvallises Sirje Stén YM 4

5 Jätesuunnitelman seuranta ja 3lastoin3 Jätesuunnitelman seuranta aloiteqin suunnitelman valmistu.ua Seurannan toteuq Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja seurantaa ohjasi laaja- alainen ohjausryhmä Tavoi.eiden ja toimenpiteiden seurantaa. Kaksi seurantaraporqa julkaistu, ensimmäinen 2012 ja toinen 2014 (Ympäristöministeriön rapor.eja 3/2012 ja 6/2014). Jälkimmäisen seurantarapor1n jälkeen valiqin 9 seurantaindikaa.oria, joita ylläpidetään seuraavaan valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan as Sirje Stén YM 5

6 Jätesuunnitelman seurannan yleisiä johtopäätöksiä Toimenpiteet pääosin kohtuullises1 edenneet Jätelain ja siihen lii.yvien lakien uudistus vaiku.anut monien toimenpiteiden edistymiseen. Parhaiten ovat edenneet ympäristöhallinnon vastuulle asetetut toimenpiteet. Jä.een määrälliset tavoi.eet on vain osin saavute.u. Esitetyt toimenpiteet eivät kaikilta osin ole kohdistuneet asete.ujen tavoi.eiden kannalta oikein. Seurannan aikana on havai.u 1lastoinnin puu.eita, mm.: Rakentamisen jä.eiden hyödyntämisasteen selvitys edelleen vaikeaa 1lastoin1ongelmien takia. Jä.een synnyn ehkäisylle ja materiaalitehokkuudelle on vaikea ase.aa indikaa.oreita Sirje Stén YM 6

7 Kokonaisjätemäärän kehitys Jätekertymät sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE) Muut jätteet Maa- ja metsätalouden jätteet Energiantuotannon jätteet Yhdyskuntajätteet Teollisuuden jätteet Rakentamisen jätteet Kaivostoiminnan jätteet Jätemäärä, milj. t/v Sirje Stén YM 7

8 Kaivostoiminnan jä.eet Kaivannaistoiminnassa syntyneiden mineraalijätteiden määrä (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE) Jätteen määrä, milj. t/v Sirje Stén YM 8

9 Mineraalijä.eiden hyödyntäminen Mineraalijätteiden materiahyödyntäminen ja loppusijoittaminen kaatopaikalle (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE) Sijoitettu kaatopaikalle Hyödynnetty materiana Määrä, milj. t/v Sirje Stén YM 9

10 Tavoi.eet jä.een synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle - rakentaminen Rakentamisen jä.eistä hyödynnetään vähintään 70 % materiaalina ja energiana. Maarakentamisessa korvataan luonnonsoraa ja kalliomurske.a teollisuuden ja kaivannaistuotannon jä.eillä 5 % eli noin 3 4 miljoonaa tonnia. Sirje Stén YM 10

11 Tavoi.eet jä.een synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle vuonna 2016 Maaseudun elinkeinotoiminnassa syntyvä lanta hyödynnetään. Tästä lantamäärästä 10 % käsiteltäisiin maa1lojen biokaasulaitoksissa. Näihin laitoksiin ohjautuisi myös vähintään 10 % syntyvästä haja- asutuksen sako- ja umpikaivolie.eestä. Haja- asutusalueiden lie.eistä 90 % ohjautuu käsi.elyyn jätevedenpuhdistuslaitoksille ja 10 % maa1lojen biokaasulaitoksiin. Yhdyskuntalie.eistä 100 % hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana. Sirje Stén YM 11

12 Biokaasulaitoksissa tuote.u biokaasu Biokaasulaitoksilla tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen ajanjaksolla (Lähde: Itä-Suomen yliopiston Suomen biokaasulaitosrekisteri; Kuva: SYKE) Hyödynnetty Ylijäämäpoltettu Biokaasun määrä, milj. m 3 Sirje Stén YM 12

13 Tavoi.eet jä.een synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle - yhdyskuntajäte Yhdyskuntajä.een määrän vakiinnu.aminen luvun alun tasolle ja sen jälkeen jätemäärän kääntäminen laskuun vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2016 yhdyskuntajä.eistä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 % Sirje Stén YM 13

14 Yhdyskuntajä.een määrä Tavoite 2016 Yhdyskuntajätteen määrä vuosina ja vuodelle 2016 VALTSUssa asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja VALTSU; Kuva: SYKE) Määrä, 1000 t/v Sirje Stén YM 14

15 Yhdyskuntajätemäärä asukasta koh3 600 Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin asukasta kohden vuodessa, kg/as/v (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja EUROSTAT) 500 kg/asukas/v Kertymä Suomessa, kg/as/v Kertymä EU27-maissa (keskiarvo), kg/as/v Sirje Stén YM 15

16 Yhdyskuntajä.een hyödyntäminen Yhdyskuntajätteen %-jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus ja VALTSU) Tavoite Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys Kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen energiana Kaatopaikkasijoitus ja muu käsittely Osuus yhdyskuntajätemäärästä, % Sirje Stén YM 16

17 Pol.olaitokset Yhdyskuntajä.een energiahyödyntämiselle tarvi.aisiin pol.olaitoskapasiteeqa noin tonnia, sisältäen jä.een polton sekä rinnakkais- e.ä ns. varsinaisissa jä.een pol.olaitoksissa. Sirje Stén YM 17

18 Biohajoava yhdyskuntajäte Loppusijoitetun jätteen määrä, 1000 t/v Biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus vuosina sekä vuosille 2009 ja 2016 asetetut enimmäistavoitetasot (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja Ympäristöministeriö; Kuva: SYKE) * Sekalaisen yhdyskuntajä.een sisältämän biohajoavan osuuden laskennassa on käyte.y prosenqna 69 % vuosien osalta. Aiempina vuosina em. %- osuudeksi arvioi1in 83%. Sijoitus kaatopaikalle Tavoitetaso (max) Sirje Stén YM 18

19 Yhdyskuntajä.een vien3 Polttoon tai kaatopaikkasijoitukseen vietyjen yhdyskuntajätteiden määrät vuosina (Lähde: SYKE) Määrä, t/v Vienti polttoon Vienti sijoitettavaksi kaatopaikalle Sirje Stén YM 19

20 Vuosi 2016 lähenee - uuden suunni.elun aloi.aminen Suomen ympäristökeskus on aloi.anut jätemäärien ennakoin1hankkeen, tavoi.eena ennakoida jätemääriä, ja tutkia poten1aalisia jätevirtoja EU:n kierrätystavoi.eiden saavu.amiseksi. Uuden Valtsun valmistelu vuoteen 2022 aloitetaan ensi vuonna. Sirje Stén YM 20

21 Lisä1etoa: Ympäristö> Jä.eet >Valtakunnallinen jätesuunnitelma Sirje Stén Ympäristöministeriö sirje.sten(a)ymparisto.fi