Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Transkriptio

1 Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille? Erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Helsinki

2 Kiertotalous Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Tavoitteena on jo lähtökohtaisesti valmistaa materiaalit ja tuotteet siten, että ne pysyvät kierrossa. YM Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät yhteiskunnassa ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja esimerkiksi älykkyydellä. Sitra Kierrätyksessä, johon kiertotalous helposti sekoitetaan, keskitytään puolestaan löytämään käyttötarkoituksia jo syntyneelle jätteelle. YM 2

3 Hiilineutraali kiertotalous Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää muutoksia koko arvoketjussa aina tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoiminta- ja markkinointimalleihin sekä kulutuskäyttäytymiseen. Tavoitteena on minimoida resurssit, jotka putoavat pois kierrosta. Hiilineutraaliin kiertotalouteen perustuva yhteiskunta tuottaa korkeintaan sen verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilinielut pystyvät sitomaan ilmakehästä. Biotalous, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen, on oleellinen osa hiilineutraalia kiertotaloutta. YM 3

4 VOIKO NÄITÄ EROTELLA TOISISTAAN? VIHREÄ KASVU KIERTOTALOUS RESURSSIVIISAUS VÄHÄHIILISYYS 4

5 Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssiiviisautta voidaan edistää kiertotalouden, materiaalien elinkaarihallinnan, energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen kautta. Resurssiviisauden tavoitteet Ei ilmastopäästöjä: Ei tuoteta ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä. Ei jätettä: Toimitaan kiertotaloudessa, jossa kaikki materiaali hyödynnetään ja kierrätetään. Ei ylikulutusta: Eletään yhdenmaapallon kantokyvyn rajoissa niin, että luonnonvarojen kulutus on globaalisti kestävällä tasolla. Kestävä hyvinvointi: Edistetään ihmisten hyvinvointia, yritysten kilpailukykyä, työllisyyttä ja alueiden elinvoimaisuutta. Resurssitehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen käyttöön perustuvien tuotantopanosten ja niillä aikaansaatavien taloudellisten tuotosten hyötysuhteen jatkuvaa kasvattamista. 5

6 Kiertotalous Lähde: ISWA task force on resource management

7 EU:n kiertotalouspaketti Komissio julkaisi ehdotuksen Korvasi vuoden 2014 kiertotalouspaketin, jonka komissio veti pois vuoden 2015 alussa Sisältää 1. Kiertotalouden toimintaohjelman 2. Ehdotukset kuuden jätealan direktiivin muuttamiseksi 7

8 Kiertotalouden toimintaohjelma Closing the loop Tarkastellaan toimia, joihin EU-tasolla ja jäsenmaissa on ryhdyttävä kiertotalouden edistämiseksi Tarkasteltuja toimia eri osa-alueilla, esim. 1. Tuotanto» ekosuunnittelu, BAT, BREF, ympäristöjärjestelmät 2. Kulutus» takuuajat, ympäristömerkit, kestävät julkiset hankinnat 3. Jätehuolto» Jätedirektiivit, jätteestä energiaa tiedonanto 2016, sertifioinnit, jätteensiirrot 8

9 Kiertotalouden toimintaohjelma Closing the loop 4. Kierrätysmateriaalien markkinat» EU:n lannoitelainsäädännön uudistaminen, jäteveden uudelleenkäyttö, toisioraaka-aineiden laatustandardit (esim. muovi) 5. Sektorikohtaiset toimet» Muovit, ruokajäte, kriittiset raaka-aineet, rakentaminen ja purkaminen, biomassa ja bioenergia 6. Innovaatiot ja investoinnit» Horisontti työohjelman suuntaaminen 7. Seuranta» Mittareiden kehittäminen 9

10 EU:n tavoitteet: Jätelainsäädännön kehittäminen Yhdyskuntajätteen kierrätys 50 % vuonna 2020 (säilyy ennallaan) EU:n yhteiseksi tavoitteeksi yhdyskuntajätteen kierrättämiselle (kierrätys ja uudelleenkäyttö) asetetaan 60 % vuoteen 2025 ja 65 % vuoteen 2030 mennessä EU:n yhteiseksi tavoitteeksi pakkausjätteen kierrättämiselle (kierrätys ja uudelleenkäyttö) asetetaan 65 % vuoteen 2025 ja 75 % vuoteen 2030 mennessä 10

11 EU:n tavoitteet: Jätelainsäädännön kehittäminen Uudelleenkäytön valmistelun määritelmän muutos Tuotteiden uudelleenkäyttö hyväksytyissä uudelleenkäyttöjärjestelmissä (esim. tuottajavastuujärjestelmät) voidaan laskea mukaan kierrätystavoitteen toteutumiseen Esitetään yksinkertaisia ja yhtenäisiä kierrätysmäärien laskentamenetelmiä koko EU:ssa (final recycling) Yhdyskuntajätteen yhteinen määritelmä Asetetaan sitova tavoite yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämisestä enintään 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Kielletään erikseen kerätyn jätteen (esim. lasi) sijoittaminen kaatopaikalle 11

12 Pelkällä yhdyskuntajätehuollolla ei ratkaista kiertotaloutta Valmistava teollisuus ja elinkeinotoimijat avainasemassa! Tarvitaan kierrätysmateriaalien imua markkinoille. Tarvitaan kaikkien toimijoiden, niin julkisen kuin yksityisen yhteistyötä. Jätehuollon vastuunjako 12

13 Resurssiviisaus, kiertotalous ja kunta Mihin kunta voi vaikuttaa? Millaiselle arvoperustalle ja fyysisille puitteille kunnan toiminta perustuu? Kunnan oma toiminta:» Esim. energiantuotanto, jätehuolto, kunnan rakennuskanta, infrarakentaminen, katuvalaistus, kestävät hankinnat Muiden toimijoiden toimintaan vaikuttaminen, esim:» kaavoitus ja maankäyttö (esim. liikkumisen tarve),» julkinen liikenne, kevyt liikenne (esim. liikkumisen tapa),» ympäristönäkökohdat hankinnoissa (tukee uusien ratkaisujen kehittämistä yrityksissä ja niiden hyödyntämistä kunnan omassa toiminnassa),» Resurssiviisauden näkökohtien huomioon ottaminen kehittämistoiminnassa ja yritystoiminnan kehittämishankkeissa» Alustojen tarjoaminen, vahvuuksien etsiminen» Biotalous, teolliset symbioosit 13

14 Resurssiviisaus ja kunta Resurssiviisaus ei ole yksittäinen toiminto, vaan näkökulma, jonka tulee olla mukana kunnan strategiassa. Ajattelutapa siirtymässä ympäristönsuojelutoimesta osaksi kunnan kaikkea toimintaa. Tukee myös kiertotalouden periaatteita Esimerkkinä FISU-kunnat (11 kaupunkia) (Finnish Sustainable Communities) kaupungit sitoutuvat pyrkimään kohti päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja ylikuluttamattomuutta vuoteen 2050 mennessä.) 14

15 Kiertotalous ja kunnallinen jätehuolto Kunnalliset jätelaitokset aktiivisesti edistämässä ja mahdollistamassa à kiertotalouden vetureina Kunnilla olemassa kattava infra ja siten mahdollisuuksia Nykyiset jätteenkäsittelykeskukset ovat monien mahdollisuuksien palvelukeskuksia, cleantech alueita, jotka toimivat innovaatioalustoina alan yrityksille Yhteisinnovointia tarvitaan Esim.» Tarpaper Recycling from roof to road, kattohuopien kierrätys (PHJ)» Gypsum Recycling International, kipsilevyjen kierrätys (HSY ja PHJ) Leviämässä muillekin alueille, esim. Kiertokapula» Kiertokapulan ja ST1:n yhteistyö Karanojan jätteenkäsittelyalueella: biojätteestä bioetanolia 15

16 Yhdyskuntajätteen käsittely Suomessa (Lähde: Tilastokeskus) tonnia Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys Kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen energiana Kaatopaikkasijoitus ja muu käsittely Vuosi Yhdyskuntajätteen erilliskeräys- ja kierrätysvelvollisuus sekä yrityksillä ja kunnilla à Yhteinen tavoite 16

17 /kolmenkulma+alkaa+tehda+rahaa+puusta+ja+jatteesta.ht ml 17