Vanhuksen sairaalahoitoon liittyvät erityisongelmat. Ismo Räihä Turun kaupungin sisätautisairaala



Samankaltaiset tiedostot
Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta Maaria Seppälä

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Tietoa eteisvärinästä

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri


Vanhusten lääkehoidon turvallisuus

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

IKÄIHMISTEN KAATUMISTEN EHKÄISY

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Liikunta. Terve 1 ja 2

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Mistä on näyttöä kaatumisten ehkäisyssä ja hoidossa?

IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Lääkkeiden turvallisuus

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy. Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö IKINÄ -ohjelma

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Voimasenioreiden tilaisuus

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

IKÄIHMISEN FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN. Pertti Pohjolainen, Ikäinstituutti

Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet

Monilääkitty iäkäs sisätautien potilaana

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Tyypin 2 diabetes sairautena

Lääkehoito ja lähihoitaja Lääkkeet ja yhteiskunta Lääkkeet ja yksilö Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

NEUROLOGISEN POTILAAN KAATUMISEN EHKÄISY OH MERJA RYDENFELT

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

Pysytään pystyssä! - vinkkejä kaatumistapaturmien ehkäisyyn

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Vajaaravitsemuksen hoito

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Transkriptio:

Vanhuksen sairaalahoitoon liittyvät erityisongelmat Ismo Räihä Turun kaupungin sisätautisairaala

90 vuotta täyttäneiden määrän kehitys Turussa 2005-2040, trendiennuste, molemmat sukupuolet määrä 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 113711401179118011501218 14741678 1708 1897 2497 3401 Sarja1 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 vuosi

Elimistön toiminnoissa tapahtuvat muutokset 30 ja 70 ikävuoden välillä Työskentelykapasiteetti - 25-30% Sydämen pumppausteho - 30% Perusaineenvaihdunta - 8-30% Lihasmassa - 25-30% Luumassa naiset - 25-30% miehet - 15-20% Munuaisten toiminta - 30-50%

Korkean iän sairaudet Degeneratiiviset sairaudet Sydän- ja verisuonitaudit Diabetes Syöpä Alkoholisairaudet Dementia Ostoporoosi Syöpä Hauraus-raihnaistumisoireyhtymä Elintapasairaudet Infektiosairaudet Tuberkuloosi Influenssa Muut infektiot 1950 2000

Jäävuori-ilmiö tiedossa olevat sairaudet hyvässä hoidossa olevat sairaudet dementia depressio sekavuustilat unihäiriöt kaatuilu, traumat osteoporoosi aliravitsemus näköongelmat kuulo-ongelmat inkontinentia ummetus alkoholismi liikaa lääkkeitä tunnistamattomat sairaudet riittämättömässä hoidossa olevat sairaudet

Geriatrian jättiläiset toimintakyvyn lasku immobilisaatio kaatuilu sekavuus dementia inkontinenssi riippuvuus laitoshoito kuolema

Iäkkäiden potilaiden erityispiirteitä Monien pitkäaikaissairauksien esiintyminen Subjektiivisten oireiden epämääräisyys ja usein vähäisyys Heikentynyt sairauksien sietokyky Hidastunut toipuminen Vähäinen sairaus tai olosuhteiden muutos voi henkentää ratkaisevasti toimintakykyä niin, ettei kotona selviäminen onnistu Pienikin toimintakyvyn paraneminen voi lisätä elämänlaatua ja autonomiaa ja ehkäistä laitoshoitoa

Vanhenemisen vaikutus ravitsemustilaan Lihasmassa pienenee PAV hidastuu Rasvakudoksen osuus kasvaa Liikunta vähenee Luuston tiheys alenee Energiatarve vähenee Lihasvoima vähenee Prot., vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti vähenee Huono ravitsemustila Kaatuilu Murtuma-alttius Tulehdusalttius Hidastunut toipuminen Omatoimisuus huononee

Ravitsemustila toimintakyvyn muuttuessa Normaali ravitsemustila Hyvä liikuntakyky Normaali aivotoiminta Normaali ravitsemustila Lievästi alentunut liikuntakyky Lievä muistihäiriö Osteoporoosi Vähäinen ravitsemushäiriö Selvästi alentunut liikuntakyky Dementia Osteoporoosi Osteomalasia Lievä aliravitsemus Laitospotilas Osteoporoosi Osteomalasia Vaikea aliravitsemus Kuivuminen Vuodepotilas

Aliravitsemuksen esiintyvyys (%) Koko väestö 5-10 Yli 80-vuotiaat 10-20 Sairaalavanhukset 25-65 Pysyvä laitoshoito 30-80

Aliravitsemuksen syitä Maku- ja hajuaistin huononem. Vähentynyt energian tarve Lisääntynyt ravinnontarve Huonot hampaat, sopimaton proteesi Ruokafobiat Depressio Kognitiiviset häiriöt Aliravitsemus Omatoimisuuden huononeminen Laitoshoito Sos. ja taloudelliset tekijät Alkoholismi Fyysiset esteet Huono näkö ja kuulo Kipu Lääkesivuvaikutukset Somaattiset sairaudet

120 KUOLLEISUUS ERI ENERGIANSAANTITERTIILEISSÄ SEURANNAN AIKANA KOKO AINEISTOSSA HENKIINJÄÄMISPROSENTTI 100 80 60 40 20 0 KJ/VRK M<8421, N<6859 M 8421-11193, N 6859-9069 M>=11193, N>=9069 P<0.001 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 SEURANTA-AIKA Rajala ym. 2000

Testit kuolleisuuden ennustajina Sensitiivisyys Spesifisyys Painonlasku 86 69 Albumiini 69 82 Transferriini 77 39 Ihotesti 52 86 Veren lymfosyytit 76 62 Uusitupa ja Fogelholm. Kirjassa: Ravitsemustiede 2005

Mini Nutritional Assessment I Antropometriset mittaukset BMI painon lasku käsivarren ja pohkeen ympärysmitta Yleinen arviointi asumismuoto monilääkitys akuutit sairaudet liikuntakyky dementia, depressio

Mini Nutritional Assessment II Ravinnonsaanti aterioiden lukumäärä ruoan laatu ruokahalu nesteen kulutus omatoimisuus ruokailussa Potilaan oma arvio terveydentila ravitsemustila Hyvä ravitsemustila >24 pistettä Aliravitsemusvaara 17-23.5 pistettä Aliravitsemustila <17 pistettä

Ravintolisän vaikutus Milne ym.. Cochrane Review 2003 Paino + Sairastavuus 0 Toimintakyky 0 Elämänlaatu 0 Sairaalahoidon pituus + Kuolleisuus + Hoitomyöntyvyys Sivuvaikutukset

Immobilisaation vaikutukset 1 Hermosto tunnon heikkeneminen älyllisen suorituskyvyn lasku liikekoordinaation heikkeneminen tasapainon heikkeneminen depressio, sekavuus Sydän- ja verisuonisto ortostaattinen hypotonia laskimotukokset fyysinen suorituskyky laskee Lihakset ja luut lihasvoima heikkenee lihasatrofia niveljäykistymät osteoporoosi

Immobilisaation vaikutukset 2 Keuhkot ventilaatio huononee keuhkokapasiteetti laskee keuhkoputkiston puhdistumiskyky heikkenee yskämekanismi heikkenee Virtsaelimet virtsaretentio virtsainkontinentia Ruoansulatuskanava ummetus ruokatorvirefluksi mahalaukun tyhjeneminen hidastuu ulosteinkontinentia

Kaatuilun noidankehä Lihasvoima heikkenee Tasapaino heikkenee Aistit heikkenevät Kognitiiviset ongelmat Sairaudet Liikekoordinaatio huononee Väärä hoito Lääkehaitat Kaatuilu Kävelypelko Tuttukin ympäristö käy vaativaksi Liikunta vähenee Elinympäristö supistuu

Kaatumisen syitä 1 Vanhenemismuutokset huonontunut tasapaino sensomotoriikan muuttuminen lihasvoiman heikentyminen näkökyvyn huononeminen vireystason vaihtelut kävelyn ja kävelyasennon muuttuminen liikunnan väheneminen ja elinympäristön kaventuminen Tapaturmat kompastuminen (matot, kynnykset, jne) liukastuminen (kylpyhuone, jää) kaatuminen portaissa

Kaatumisen syitä 2 Sairaudet keskushermoston sairaudet (aivoverisuonitaudit, dementia, Parkinson polyneuropatia) akuutit sairaudet kuivuminen, elektrolyyttihäiriöt ortostaattinen hypotonia muu huimaus nivelrikko monisairaus Lääkkeet diureetit verenpainelääkkeet psyykenlääkkeet Muut alkoholi kaatumisen pelko

Kaatumisvaaraa ennustavat aiempi kaatuilu toiminnalliset rajoitteet vähäinen liikunta kävelyepävarmuus sekavuus huimaus psykoaktiiviset lääkkeet runsas alkoholin käyttö

Kaatuilun ehkäisy kaatumisen syiden poistaminen lääkesaneeraus rohkaisu, aktivointi, liikkumispelon vähentäminen ylösnousun neuvominen tasapainoharjoitukset (tanssi, voimistelu, yms. lihasvoiman parantaminen

Ympäristöstä johtuvan kaatuilun ehkäisy oikeankorkuiset ja vakaat huonekalut oikean korkuinen vuode oikean korkuinen wc-istuin tarttumistuet ja -kahvat porraskaiteet liukumattomat matot ja lattiat kynnysten poisto riittävä valaistus, joka ei häikäise jalkakäytävien hiekoitus turvalliset jalkineet ja sukat, liukuesteet kenkiin ei liukkaalla kelillä ulos

Sydämen rakenteelliset muutokset vanhetessa Sydämen seinämä paksuuntuu Sydän ja valtimot jäykistyvät Läppien jäykistyminen Sinussolmukkeen atrofia iskemia diastolinen vajaatoiminta stenoosi sairas-sinus-syndrooma

Sydämen toiminnalliset muutokset vanhetessa Systolinen toiminta levossa ei muutosta ejektiofraktio alenee rasituksessa Diastolinen toiminta jäykistyminen eteiskontraktion merkitys korostuu pienten suonten muutokset ilman varsinaista sepelvaltimotautia

Verenkierron säätelyjärjestelmien muutokset vanhetessa Nestetasapaino Verisuonissa kiertävä nestemäärä vähenee Munuaisten verenkierto vähenee Säätelyjärjestelmät Sydämen ja verisuonten toimintaa säätelevät neuraaliset heijasteet vaimenevat > ortostatismi Hormonaaliset säätelyjärjestelmät vaimenevat > sydämen vaste adrenaliinille heikkenee munuaisten reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä vaimenee

Korkea valtimotautivaara Valtimotapahtuman todennäköisyys yli 20% 10 vuodessa Oireiset sepelvaltimotauti aivovaltimotauti ASO vatsa-aortan aneorysma Oireettomat diabetes vaaratekijöitä =>3 yksi suuri vaaratekijä

Hoidosta saavutettava hyöty http://www.cebm.net/prognosis.asp 5 yr CVD risk (nonfatal and fatal) CVD events prevented per 100 treated for 5 yrs NNT for 5 years > 30% > 10 per 100 <10 25-30% 9 per 100 11 20-25% 7.5 per 100 13 15-20% 6 per 100 16 10-15% 4 per 100 25 5-10% 2.5 per 100 40 2.5-5% 1.25 per 100 80 <2.5% <0.8 per 100 > 120

Lääkehaittavaikutuksia todettu Avohoitopotilaista 3-21 % Sairaalaan otetuista potilaista 1.5-35 % 3/4 haitoista annoksista riippumattomia Haitoista fataaleja <1 % henkeä uhkaavia 9 % vakavia 28 % (JAMA 2003;289:1107)

The Veterans Administration Healthcare System / lääkitysvirheet 27 %:ssa lääkehaittatapahtumista Missä vaiheessa hoitoketjua 61 % määräyksissä 25 % seurannassa 13 % hallinnossa 1 % jakelussa Arch Intern Med 2005;165:1111-1116

Beers criteria for medications inappropriate in the elderly (modified) Vältettävä indometasiini oksibutyniini amitriptyliini doksepiini meprobamaatti diatsepaami disopyramini dipyridamoli difenhydramiini, hydroksiini rauta >325mg/vrk petidiini Vältettävä ylittämästä enimmäisannosta/vrk loratsepaami 3mg oksatsepaami 60mg alpratsolaami 2mg tematsepaami 15mg tsolpideemi 5mg triatsolaami 0.25mg digoksiini 1.25mg Beers M. Arch Int Med 1997;157:1531-6

Farmakokinetiikka Vaikutuskohde Eritys iho keuhkot vapaa lääke sitoutunut lääke Metabolia Imeytyminen Vesiliukoinen lääke Eritys munuaiset

Tärkeimmät lääkeinteraktioiden aiheuttajat fenytoiini ja barbituraatit klaritromysiini karbamatsepiini itrakonatsoli erytromysiini doksisykliini antasidit metronidatsoli rifampisiini disulfiraami Raunio. SLL 2005;60:174-5

Tärkeimmät interaktioiden kohdelääkkeet varfariini simvastatiini ibuprofeeni atorvastatiini fluoksetiini diatsepaami furosemidi sitalopraami digoksiini enalapriili Raunio. SLL 2005;60:174-5

Tärkeimmät interaktioita aiheuttavat lääkeyhdistelmät varfariini - tulehduskipulääkkeet varfariini - makrolidi varfariini - sulfonamidi varfariini - kinoloni varfariini - fenytoiini ACE-estäjä - kalium ACE-estäjä - spirololaktoni digoksiini - amiodaroni digoksiini - verapamiili teofylliini - kinoloni verenvuotoriski verenvuotoriski verenvuotoriski verenvuotoriski kummankin vaikutus hyperkalemia hyperkalemia digoksiinimyrkytys bradykardia teofylliinimyrkytys Www.scoup.net/M3Project

Lääkkeitä, joiden tarpeellisuutta on arvioitava diureetit digoksiini masennuslääkkeet dementialääkkeet bentsodiatsepiinit neuroleptit verenpainelääkkeet allopurinoli happopumpunestäjät bisfosfonaatit rauta kipulääkkeet

Alihoito on yleistä kohonneen verenpaineen hoito ACE-estäjä sydämen vajaatoiminnassa beetasalpaaja sepelvaltimotaudissa ja eteisvärinässä statiini sepelvaltimotaudissa ASA valtimotaudeissa dementialääkkeet varfariini eteisvärinässä kipulääkitys

Alihoito laitoksessa % ACE-estäjä sydämen vajaatoiminnassa 38 ASA sydäninfarktin jälkeen 40 Beetasalpaaja sydäninfarktin jälkeen 24 ASA aivohalvauksen jälkeen 62 Sloane et al. Arch Intern Med 2004;164:2031-7

Iäkkäiden kivunhoidon karikkoja Kivun arviointi ei ole systemaattista Kivun dokumentointi on puutteellista Tulkintavaikeudet kivun arvioinnissa (sekavuus, dementia) Kivun hoito ei etene johdonmukaisesti Kipulääkkeiden valinta ja annostelu voi olla epätarkoituksenmukaista Kipulääkitys aiheuttaa useasti haittavaikutuksia, joiden tunnistaminen on puutteellista

Dementia ja kipu Kipu voi ilmetä erilaisin oirein poikkeavat kasvojen ilmeet ääntely, huuto itku epätarkoituksenmukainen liikkuminen käytösoireet ärtyisyys sekavuus ruokahalun menetys toimintakyvyn lasku

Dementian sairastavuus ikäryhmittäin 35 30 25 Prosenttia 20 15 10 Dementia Alzheimerin tauti Vaskulaarinen dementia 5 0 75-79 80-84 85-89 90+