Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl.fi
Esityksen sisältö Kouluruokailun perusteita Kouluruokasuositukset Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi interventio Kouluaikainen ateriointi ja yhteys elintapoihin - tutkimus 2
Kouluruokailun perusteita Kouluruokailu osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa Opetussuunnitelmassa näkyy koulun arvomaailma ja toiminta-ajatus oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet, mm. kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet Kouluruokailun ja sille asetetuttujen tavoitteiden kirjaaminen opetussuunnitelmaan tärkeää Kun kouluruokailun tavoitteet ja toiminta-ajatus kirjataan koulun opetussuunnitelmaan, saadaan koululle yhteinen toimintaohje, jossa yhdistyvät kouluruokailun hallinto ja käytäntö 3
Kouluruokailun ravitsemussuositukset 1/3 Joukkoruokailun piirissä tarjottu ruoka on yksi tärkeimmistä tilanteista, jossa koko väestölle tarkoitettuja ravitsemussuosituksia hyödynnetään käytännössä. Kouluruokasuositukset: suuntaviivat kuntapäättäjille, koulujen ruokahuollosta vastaaville sekä kouluille kouluaikaisen ruokailun järjestämiseksi ohjeita mm. koulujen ruokailuajoista, aterioista ja niiden ravintosisällöstä käsitellään ruoka-aineiden valintaa ja annetaan ohjeita kouluaterian ravitsemuksellisen laadun arvioimiseksi 4
Kouluruokailun ravitsemussuositukset 2/3 Kouluruokailusuosituksia täydentää Opetushallituksen julkaisema Kouluruokailun käsikirja, Laatueväitä koulutyöhön -kirja (Lintukangas S ym. 2007.) Asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia hyvin järjestetyn kouluruokailun tarjoamista mahdollisuuksista ravitsemus-, terveys-, tapa-, kulttuuri- ja ympäristökasvatuksen tehostamisessa, oppiaineiden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämisessä Kouluruuan laadusta säädetään perusopetuslaissa (Perusopetuslaki 1998 31 ), jossa todetaan, että kouluaterian tulee olla täysipainoinen 5
Kouluruokailun ravitsemussuositukset 3/3 Suositusten mukainen koululounas kattaa keskimäärin yhden kolmanneksen koululaisen päivän energian ja ravintoaineiden tarpeesta Aterian tulee sisältää pääruoan lisäksi salaattia tai raastetta, leipää, leipärasvaa ja maitoa tai piimä Kouluruokailussa kiinnitetään huomiota terveellisten, monipuolisten ja houkuttelevien ruokalaji- ja ruoka-ainevaihtoehtojen saatavuuteen sekä ohjataan oppilasta terveellisten ja monipuolisten aterioiden koostamiseen 6
Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa 1/2 Lapsena omaksutuilla ruokailutottumuksilla elinikäiset terveydelliset vaikutukset kouluruokailu tulevaisuuden kansanterveyden kannalta avainasemassa Lapsena ja nuorena omaksutut terveyttä tukevat terveystottumukset luovat perustan aikuisiän hyvälle terveydelle ja vähentävät monien sairauksien vaaraa Lasten ja nuorten ruokavalintoihin vaikuttavat ympäristö, ruoan saatavuus, kaverit ja vanhemmat 7
Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa 2/2 Ravitsemuskasvatusta toteutetaan peruskoulussa koko kouluajan eri oppiaineiden yhteydessä Peruskoulun tulisi pystyä vahvistamaan jo opittuja terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia ja hyviä tapoja Ruokaan liittyviä ennakkoluuloja tärkeä poistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Monipuoliseen ruokaan nuorena tottuneen helppo nauttia monipuolisesta ruoasta myös vanhempana Hyvä kouluateria ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia 8
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoulu -tutkimusryhmä
YLÄKOULUTUTKIMUS: THL, Leipätiedotus, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, 2007-2008, Rahoittaja: Sitra Hoppu, Kujala, Lehtisalo, Tapanainen, Pietinen (toim.) Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007-2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Keso, Lehtisalo, Garam (toim.) Järkipalaa-käsikirja. Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen. Leipätiedotus 2008. 10
Taustaa Tietoa nuorista lähinnä Kyselytutkimuksilla (mm. Kouluterveyskysely) Huolenaiheita: ylipaino, jaksaminen, napostelu- ja pikaruokakulttuuri Lisätietoa nuorten ruokavaliosta sekä miten siihen voidaan vaikuttaa 11
Intervention tavoitteet Sokerin saanti vähenee Kuidun saanti lisääntyy Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö lisääntyy Useammat oppilaat syövät koululounaan Koululounas koostetaan monipuolisemmin Koulussa syötävien välipalojen laatu paranee 12
Interventio RUOKAILUYMPÄRISTÖ Terveellisiin valintoihin kannustava ympäristö kotona ja koulussa TIEDOT JA TAIDOT Nuorten ravitsemuskasvatus KOULUAIKAINEN RUOKAILU Kouluaikaisen ruokailun toimivuus, viihtyisyys ja tarjonta TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ RUOKAILUYMPÄRISTÖ Ympäristön muutokset, nuorten ja aikuisten asennemuutokset, yhteistyö Ateriapalvelu ja kouluravintola, kouluyhteisö Oppilaat, vanhemmat, koulun aikuiset Oppilaat (välittäjinä opettajat ja terveydenhoitaja) Pehmeän leivän tarjoaminen Mausteet Ksylitolipastillit Kouluravintolan viihtyisyys: pöytäliinat, leipäkorit ym. Oma Kouluravintola konsepti: nimikilpailu, omat säännöt, ruokailutoimikunta Keittiöhenkilökunnan koulutus ja informointi Virvoitusjuoma- ja makeisautomaattien poistaminen Järkipalaa-automaatit Välipalavalikoiman muutokset ja hyvien välipalojen mainonta Oppilaiden ja koulun aikuisten draamatyöpajat Koulun aikuisten infopäivä Keskustelut rehtorin ja muiden koulun aikuisten kanssa Koulun säännöt Vanhempien kouluruokaillat, kalvosarja Nähdään kotona -lehti vanhemmille Tiedottaminen alkututkimuksen tuloksista oppilaille, koulun aikuisille ja vanhemmille Ystävänpäivän välipala Opetuskalvosarja Makukoulu Testit, pelit ja kilpailut Muut oppituntimateriaalit korppu.fi internetsivuston työkalupakki ja ravitsemus-terapeutin nettivastaanotto Hyvinvoinnin teemapäivä 13
Yhteenveto interventiosta Ympäristöt kuntoon Terveelliset valinnat helpoiksi Aikuisten asenteet ja vastuu Nuoria ohjaavien aikuisten ennakkoluulot estävät kehittämisen sekä kouluissa että kotona Käytännönläheiset opetusmateriaalit Nuoret tietävät paljon, mutta eivät aina osaa soveltaa tietojaan käytännössä 14
Kouluaikainen ateriointi ja yhteys elintapoihin Lähteet: Vikstedt ym. THLn raportteja 22/2012 ja Raulio ym. KTL:n raportteja B26/2007
Selvityksen tausta STM:n suositus joukkoruokailun kehittämisestä v. 2010 (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=1082856&name=dlfe- 11471.pdf) Suurkeittiöissä tarjotaan vuosittain 150 ateriaa/hlö Kodin ulkopuolisella aterioinnilla on Suomessa suuri kansanterveydellinen merkitys Koulu- ja työpaikkaruokailu ovat ravitsemuspolitiikan kulmakiviä Joukkoruokailun ravitsemuslaatua kehitettävä ja seurattava 16
Kouluruoka on säilyttänyt asemansa, vain 10% käy ruokalassa harvoin POJAT TYTÖT 100 90 80 70 60 69 68 % 50 40 30 20 10 21 21 10 11 0 5 päivänä viikossa 3-4 päivänä viikossa 2 päivänä viikossa tai harvemmin Syö koululounaan Kuva 1. Koululounaan syömisen säännöllisyys 17
Vain osa ateriasta syödään POJAT TYTÖT 100 90 80 70 96 92 82 69 74 78 60 60 % 50 49 40 30 20 10 34 32 0 Pääruoka Salaatti Maito/piimä Leipä Kaikki aterian osat Syödyt aterian osat Kuva 3. Kouluaterian eri osien syöminen 18
Koulussa syödään muutakin kuin kouluruokaa Pojat Tytöt 70 60 50 50 51 52 52 52 48 47 54 61 64 64 59 % 40 30 20 10 0 8.lk 9. lk Luk 1. Luk 2. Aol 1. Aol 2. Syö muutakin kuin kouluruokaa Kuva 5. Välipalojen syöminen koulussa eri oppilaitoksissa 19
Kouluruoan säännöllinen syöminen on yhteydessä muutoinkin säännöllisiin ruokatottumuksiin. Ne, jotka syövät koululounaan syövät useammin aamupalan. Syö koululounaan 5 päivänä viikossa Syö koululounaan 3-4 päivänä viikossa Syö koululounaan 1-2 päivänä viikossa tai harvemmin 70 62 61 60 49 50 50 46 44 40 38 35 35 % 31 30 25 25 20 21 20 16 13 14 15 10 0 viitenä aamuna/vko 3-4 aamuna/vko 1-2 aamuna/vko tai harvemmin viitenä aamuna/vko 3-4 aamuna/vko 1-2 aamuna/vko tai harvemmin Pojat Aamupalan nauttiminen Tytöt Kuva 7. Koululounaan syömisen yhteys aamupalan syömiseen 20
Kouluruoan säännöllinen syöminen on yhteydessä muutoinkin säännöllisiin ruokatottumuksiin. Ne, jotka syövät koululounaan syövät useammin päivällistä koko perheen kanssa. 60 50 40 % 30 20 10 Syö koululounaan 5 päivänä viikossa Syö koululounaan 1-2 päivänä tai harvemmin 11 13 20 43 46 43 46 41 37 Syö koululounaan 3-4 päivänä viikossa 14 17 22 45 48 46 41 36 33 0 Ei varsinaista ateriaa iltaisin Ateria valmistetaan iltaisin, mutta perhe ei syö yhdessä Perhe syö iltaisin yhdessä Ei varsinaista ateriaa iltaisin Ateria valmistetaan iltaisin, mutta perhe ei syö yhdessä Perhe syö iltaisin yhdessä Pojat Perheaterian nauttiminen Tytöt Kuva 8. Koululounaan syömisen yhteys päivällisen syömiseen 21
Kouluolot ja kouluruokailu, pojat Bullied at school less than once a week Bullied at school at least once a week Likes to be at school Doesn't like to be at school 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 4 9 3 14 Don't eat school meal 40 37 37 34 35 33 31 29 Eats sweets at least once a week Drinks beverages at least once a week 22
Kouluolot ja kouluruokailu, tytöt Bullied at school less than once a week Bullied at school at least once a week Likes to be at school Doesn't like to be at school 45 40 35 30 25 20 15 10 5 18 10 5 3 40 40 34 32 27 24 15 13 0 Don't eat school meal Eats sweets at least once a week Drinks beverages at least once a week 23
Elintavat ja kouluruokailu Overweight 90 Normal weight Underweight 80 70 60 Smokes daily 50 Doesn't smoke Gets drunk at least once a month Doesn't get drunk 40 30 20 10 No family dinners in the evenings Family dinners in the evenings 0 Boys Girls Eats the school meal 24
Age Pupil's education, High school Suomalaisnuorten ateriointi Mother's education, University Does not smoke Does not get drunk Bedtime earlier than 11 pm Does not feel fatigue Not being overweight Has enough PA during leisure time OR 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Syö kolme ateriaa päivässä Boys Girls 25
Kasvisten ja hedelmien kulutus suomalaisnuorilla OR 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Age Education, high school Kasvisten ja hedelmien kulutus Does eat breakfast daily Boys Does have family dinner Girls Does not smoke Does not get drunk Bedtime Has enough earlier than PA during 11 pm leisure time 26
Täysipainoinen kouluruokailu on parasta ravitsemuspolitiikkaa 1) Kouluruokailua on kehitettävä yhteistyössä, jossa ovat mukana oppilaat, opetushenkilöstö, kouluruokailusta vastaavat ja päätöksentekijät. 2) Koululle terveyttä edistävät säännöt, toimintatavat ja ruokailuympäristö 3) Kouluruokailun asemaa paikallisessa opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa tulee vahvistaa. Yhteistyö kotien ja eri henkilöstöryhmien välillä tulee kirjata näkyviin samoin kuin ruokailun ajoitus ja vähimmäisaika. 4) Kouluissa tarjottavan ruoan tulee olla ravitsemussuositusten mukaista. 5) Kasvisten ja hedelmien tarjontaa tulee lisätä. Koululounaiden salaattivalikoimaa ja välipalojen hedelmä- ja kasvistarjontaa tulee monipuolistaa. 6) Kouluja tulee edelleen kannustaa makeis- ja virvoitusjuomaautomaattien poistamiseen. 27