Näkökulma syrjäytymisen ehkäisyyn: myönteinen tunnistaminen arkiyhteisöissä Satakunnan lapsi- ja nuorisopoliittinen foorumi Pori 16.9.2014 Riikka Korkiamäki SPARG, Tampereen yliopisto riikka.korkiamaki@uta.fi
Taustaa Tutkimushanke Preventing children's marginalization through place-based participation, SA134949 2010 2013 1. Lastensuojelusuunnitelmien ja muiden kansallisten ja kunnallisten strategiapapereiden tutkiminen Hyvin monenlainen lievä oireilu kotona, päivähoidossa tai koulussa saattaa olla varhainen merkki mahdollisesta mielenterveydenterveydenhäiriöön sairastumisesta tai sille altistumisesta.
Taustaa Tutkimushanke Preventing children's marginalization through place-based participation, SA134949 2010 2013 2. Kouluetnografia 12-vuotias poika pelaa usein sotapelejä verkossa, on pelissä tarkka-ampuja. Hän on saanut ystävän pelimaailmasta. Hänen vanhempansa ovat eronneet ja tilanne on vielä hieman epäselvä. Hänellä on kaksi siskoa, jotka usein kiusaavat häntä. Hänen harrastuksensa on epäselvä, sillä sinne pääseminen riippuu isän joskus hieman muuttuvista aikatauluista. Hän ei ole juurikaan kiinnostunut koulunumeroista ja mainitsee, ettei isäkään ole niistä järin kiinnostunut. 12-vuotias poika pelaa mielellään kavereiden kanssa ja pitää itseään hyvänä pelaajana. Peliin on syytä saada paljon porukkaa, joten kaikki halukkaat ovet tervetulleita mukaan. Hän tykkää käydä isänsä kanssa kalassa ja usein leipoo äidilleen ja äitinsä kanssa. Hänellä on kaksi siskoa. Koulussa hän pärjää ihan hyvin, ja tykkää erityisesti liikasta. Hän ei viihdy tiettyjen poikien seurassa, sillä he yrittävät hänen mielestään olla liian koviksia. Hänellä on useita hyviä ystäviä.
Taustaa Tutkimushanke Early recognition in curbing the marginalization risk of children and youth, 2013 2015 (SA264436) 3. Tunnustussuhdeteoriat (Theories of recognition) Charles Taylor; Axel Honneth; Hannah Arendt Charles Bingham 2001: Schools of Recognition. Identity Politics and Classroom Practices Michael Burroughs 2013: Ideal Adults, Deficient Children. Discussions on Ethical Recognition The thesis is that our identity is partly shaped by recognition or its absence, often by the misrecognition of others, and so a person or group of people can suffer real damage, real distortion, if the people or society around them mirror back to them a confining or demeaning or or contemptible picture of themselves. Nonrecognition and misrecognition can inflict harm, can be form of opression, imprisoning someone in false, distorted, and reduced mode of being.
Myönteinen tunnistaminen Oikein tunnistetuksi tuleminen tuottaa itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa; väärin tunnistaminen epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksia.
Varhaisesta puuttumisesta myönteiseen tunnistamiseen Huomion siirtyminen riskeistä resursseihin haitoista hyvinvointiin yksilöllisyydestä yhteisöllisyyteen ja subjektiviteettiin varhaisesta varhaisemmaksi! Myönteisen tunnistamisen keinoin syrjäytymiskehitystä pyritään estämään vähemmän valikoivasti ja yksilökeskeisesti. Tällöin siirrytään oireiden ja riskien etsimisestä ja niihin puuttumisesta kohti arjen siteitä tukevan toimijuuden tunnistamista ja osallisuuden tukemista arkiympäristöissä.
Mitä tunnistaminen voi olla? tunnistamisen kohteena voi olla mikä tahansa asia, joka on tärkeä käsitykselle itsestä tilanneherkkyys Tunnistetuksi tulevat myös sellaiset lasten, nuorten ja yhteisöjen ominaisuudet, joita yleensä pitävät arvossa vain muut saman yhteisön jäsenet.
Myönteinen tunnistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen yhteisöllisen kiinnittymisen ja aktiivisen toimijuuden kehittyminen arjen tavalliset ympäristöt positiivisen tunnistamisen kenttinä tunnistamisen kohteita on kaikkialla yhteisöllisen tunnistamisen kulttuurin kehittyminen Myönteinen tunnistaminen voi tapahtua missä tahansa, milloin tahansa ja kenen kanssa tahansa. Sitä varten ei tarvitse perustaa uusia toimintoja tai toimintaympäristöjä.
Myönteinen tunnistaminen ammatillisena toimintana? monille ammattilaisille jo nyt osa jokapäiväistä toimintaa lasten ja nuorten kanssa tunnistamisen tunnustaminen ammatillisena tekona haasteita moniarvoisuus (toimijan ja toiminnan erottaminen toisistaan) laajamittaisuus (myös haastavien lasten ja nuorten myönteinen tunnistaminen) arjen ahtaus (myönteisen asenteen ja tunnistamisherkkyyden ylläpitäminen) Haasteisiin voidaan vastata tekemällä myönteinen tunnistaminen paremmin tunnetuksi ja arvostetuksi varhaisen tuen muodoksi. Jos tunnistaminen nähdään tekoina siinä missä puuttuminenkin, voi myönteisyyden haaste muuttua osaksi arkea lasten, nuorten ja aikuisten kohdatessa toisiaan.
Myönteinen tunnistaminen varhaisena tukena: Teoriasta käytäntöön myönteisen tunnistamisen näkökulman kehittäminen käytännössä hyödynnettävään muotoon yhteistyössä ammatillisten toimijoiden kanssa näkökulman keskusteluttaminen osana kansallista ja kunnallista lapsi- ja nuorisopoliittista suunnittelua ja käytäntöjä myönteisen tunnistamisen olemassa olevien hyvien käytäntöjen näkyväksi tekeminen Pitkällä tähtäimellä myönteinen tunnistaminen voi toimia paitsi sitouttavana periaatteena myös tehokkaana varhaisen tuen menetelmänä, joka vapauttaa varhaisen puuttumisen resursseja instituutioiden perustoimintaan.
Kiitos! Bäcklund, Pia & Kallio, Kirsi Pauliina (2012) Poliittinen toimijuus julkishallinnon lapsi- ja nuorisopoliittisessa osallistumisretoriikassa. Alue & Ympäristö, 41:1, 40-53. Kallio, Kirsi Pauliina & Bäcklund, Pia (2012) Oletettu alueellisuus, kuviteltu osallisuus: Tilalliset sidokset julkishallinnon lapsi- ja nuorisopoliittisessa retoriikassa. Terra, 124:4, 245 258. Kallio, Kirsi Pauliina, Bäcklund, Pia, Stenvall, Elina & Häkli, Jouni (2013) Arjen osallisuuden tunnistaminen varhaisena tukena. Teoksessa Reivinen & Vähäkylä (toim.) Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Helsinki: Gaudeamus. Korkiamäki, Riikka (2013) Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa. Acta Electronica Universitatis Tamperensis, 1307. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 137. Tampere: Tampere University Press. Stenvall, Elina (tulossa 2015). Lasten toimijuus ja arjen osallisuus. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto. http://www.uta.fi/jkk/tutkimus/alat/sparg/index.html