Lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen valvontaohjelma Luonnos Ylitarkastaja Eine Heikkinen, Valvira 1
Sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu Sosiaalihuollon palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnalle. Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät itse tai hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta taikka antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Kunnalla on velvollisuus varmistaa, että palveluita on kunnan asukkaiden saatavilla ja että niiden toteutumista valvotaan myös laadun osalta. 2
Valvontaviranomaisten tehtävät Kunnalla on itsehallintonsa mukaisesti palvelujen vastuullisena järjestäjänä ja lisäksi alueensa yksityisen palvelutuotannon valvojana ensisijainen ja keskeisin rooli asiakkaiden perusoikeuksien toteutumisen turvaamisessa myös valvonnan keinoin. Näin myös käytettäessä palvelutuotannossa esim. ns. tilaajatuottajamallia, jossa kunnat vastaavat viimesijaisesti lainsäädännön edellyttämästä palvelun tasosta ja laadusta. Kunnan on varmistuttava siitä, että palvelut vastaavat sitä tasoa, mitä vaaditaan kunnallisilta palveluiltakin (STVOL 4 :n 3 mom) 3
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) tuli voimaan 1.10.2011 Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottaja, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista Lupa palvelujen tuottajalle Lupa haetaan siltä aluehallintoviranomaiselta, jonka toimialueella palveluja tuotetaan Palveluja tuotettaessa useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueella, lupaviranomaisena toimii Valvira Aluehallintovirasto valvoo alueellaan palvelujen asianmukaisuutta luvan myöntämisen jälkeen kuten nykyisinkin, myös silloin kun palvelujen tuottajalla on Valviran lupa 4
Kyky vastata taloudellisista velvoitteista - Luvan myöntäminen edellyttää, että palvelujen tuottaja kykenee asianmukaisesti vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan. - Lupaa ei voida myöntää palvelujen tuottajalle, joka on konkurssissa tai jolla on maksukykyynsä nähden vähäistä suurempia erääntyneitä verovelkoja tai saatavia ulosotossa. Selvityksenä taloudellisesta tilanteesta palvelujen tuottajan tulee esittää omavaraisuustodistus ja todistus ulosottorekisteristä. Omavaraisuustodistuksen saa käräjäoikeudesta ja todistuksen ulosottorekisteristä ulosottovirastosta. 5
Omavalvonta Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) voimaan 1.10.2011 Sekä luvan- että ilmoituksenvaraisen yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma. Se on pidettävä julkisesti nähtävänä ja sen toteutumista on seurattava. Valvira tulee vielä syksyn 2011 kuluessa antamaan määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. AVIt ja Valvira kehottavat kuntia kiinnittämään valvontatyössään huomiota myös omavalvonnan toteutumiseen. 6
Lupa- ja valvontaviranomaiset Lupaviranomaiset: Valvira Aluehallintovirasto Valvontaviranomaiset: Kunnan toimielin tai sen määräämä viranhaltija Aluehallintovirasto VALVIRA 7
Viranomaiset ja niiden välinen yhteistyö Keskushallinto STM:llä yleinen ohjaus ja valvonta Valvira ohjaa aluehallintovirastoja Alue- ja paikallishallinto AVI ohjaa ja valvoo toimialueellaan tuotettuja yksityisiä palveluja Kunnan toimielin ohjaa ja valvoo alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja 8
Valvontaviranomaisten toimittava yhteistyössä Kunnan toimielimen on heti ilmoitettava valvonnassa tietoonsa tulleista epäkohdista AVI:lle Kunnan ilmoitettava AVI:lle tekemistään tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä. 9
VALVONTA Ohjaus, neuvonta ja seuranta ensisijaisia Toimintakertomus Valvontaviranomaisella tarkastusoikeus VALVIRA voi perustellusta syystä määrätä AVI:n tekemään tarkastuksen Lupaviranomainen voi pyytää kunnan toimielintä perustellusta syystä tarkastamaan toimintayksikön 10
18 Tarkastuksen toimittaminen Voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta Pidettävä pöytäkirjaa Tarkastajalle esitettävä kaikki tarvittavat asiakirjat salassapitosäännösten estämättä Oikeus ottaa valokuvia Apuna voi olla asiantuntijoita 11
Seuraamukset - Huomion kiinnittäminen ja huomautus - Määräys puutteiden korjaamiseksi - Toiminnan keskeyttäminen tai käyttökielto - Pakkokeinot määräyksen noudattamiseksi: uhalla tai sakon uhalla, että toiminta keskeytetään - Luvan peruuttaminen 12
Sijaishuollon valvonta 1. Sijoittajakunta tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan on ko. lain 16 :n 2 ja 3 momentin mukaisesti järjestettävä. Havaituista puutteista on ilmoitettava muille sijoituskunnille ja aluehallintovirastolle 13
2. Sijaintikunnan tehtävät Valvoo toimintaa alueellaan, myös yksityisiä sosiaalipalveluja Pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista Yhteistyö sijoittajakunnan kanssa 14
Valvontaohjelmat - Kohdennettu heikoimmassa asemassa oleviin - Valviran ja Avien keskeinen ohjauksen ja valvonnan väline - Yhteiset linjaukset, joita noudatetaan (myös) reaktiivisessa valvonnassa ja lupahallinnossa; hyväksyttävän tason kriteerit - Tavoitteena valvonnan (kattavuuden ja) vaikuttavuuden parantaminen - Kohti etukäteisvalvontaa - Suunnitelmallinen, ennalta ehkäisevä, oikein kohdistuva, läpinäkyvä valvonta - Julkisen ja yksityisen toiminnan yhdenmukainen valvonta - Ohjaus omavalvontaan 15
Valvontaohjelmat työkaluna - Toteuttaa suunnitelmallista valvontaa - Yhdenmukaistaa valtakunnallista ohjausta sekä valvonta- ja ratkaisukäytäntöjä - Voi toimia käsikirjatyyppisenä linja-asiakirjana - Luo toimeenpanolle yhteisesti sovitut valvonnan painopisteet, kohteet ja kriteerit - Kehittää valvontaa riskiperusteiseksi - Suuntaa niukkoja voimavaroja keskeisiin ja vaikuttavuudeltaan merkittäviin asioihin - Luo lähtökohtia omavalvonnan kehittämiselle - Tuo kansalaisten tietoon perälautoja 16
Sosiaalihuollon valtakunnalliset valvontaohjelmat Valmiina» Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva vanhustenhuollossa (2010) Kesken» Toimeentulotuki» Ympärivuorokautinen lastensuojelu» Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut» Vammaisten ympärivuorokautiset asumispalvelut» Kotihoito Suunnitteilla, mm.» Palvelurakenteet 17
YMPÄRIVUOROKAUTINEN LASTENSUOJELU / SIJAISHUOLTO VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ: VALVIRA: ylitarkastaja Eine Heikkinen (työryhmän vetäjä) sosiaalineuvos Hanna Ahonen lakimies Jarno Virtanen (11/2010 saakka) ylitarkastaja Marita Raassina AVIT: sosiaalihuollon ylitarkastajat: Marja-Leena Stenroos Aino Arponen Marita Turppa Marita Uusitalo Timo Mäkelä Sari Husa Etelä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lappi 18
Valvonnan painopistealueet Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Henkilöstö Henkilöstömitoitus Toimitilat Lastensuojeluyksikön turvallisuus Lapsen asema ja oikeudet sijaishuollossa Lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito Dokumentointi ja asiakirjahallinto 19
Lastensuojeluasiakkuus ja sijaishuolto - Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta, sosiaalityöntekijä on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta - Vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän on arvioitava välittömästi mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve - Lisäksi sosiaalityöntekijän tulee viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä vireille tulosta ratkaistava ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvitykseen - Lastensuojeluasiakkuus alkaa kun vireille tulon johdosta ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys - Sosiaalityöntekijän on tehtävä merkintä lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta lapsen lastensuojeluasiakirjoihin sekä ilmoitettava siitä välittömästi huoltajalle ja lapselle 20
Lastensuojeluasiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta -arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Selvityksen tulee valmistua 3 kuukauden kuluessa asian vireilletulosta Huoltajalle ja lapselle on ilmoitettava lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä 21
Sijaishuolto sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää lastensuojelulaissa tarkoitettua lapsen sijaishuoltoa sekä Lsl:n 37 :ssä tarkoitettu sijoitus avohuollon tukitoimena, ovat lastenkodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Näihin rinnastettavia lastensuojelulaitoksia ovat perhekotiyhteisöt, perhetuki- ja perhekuntoutusyksiköt sekä perheryhmäkodit. 22
Toiminta-ajatus Varsinaisen toiminnan sisältö Asiakasryhmä Arvot ja kasvatusperiaatteet Henkilöstö- ja muut resurssit Palvelut sekä erityispalvelujen saatavuus Harrastusmahdollisuudet ja kulkuyhteydet 23
Toimintayksikkö voi erikoistua toimintasuunnitelmassa määritellyllä tavalla esimerkiksi kehitysvammaisten, psykiatrisesti oireilevien tai päihde- ja huumekuntoutusta vaativien lasten ja nuorten huolenpitoon. Tällöinkin on huomioitava, että kyse on lastensuojeluyksiköstä, jonne sijoitus tapahtuu lastensuojelulain perusteella. Henkilöstörakenteessa ja mitoituksessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja henkilöstöltä edellytettävä kelpoisuus. 24
HENKILÖSTÖ Vastuuhenkilö Hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalta johtajalta vaaditaan kelpoisuuslain 10 :n 4 momentin mukaisesti 1) soveltuva korkeakoulututkinto, 2) alan tuntemus sekä 3) riittävä johtamistaito Kaikki em. mainitut yhdessä! Korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan vähintään alempaa yliopistollista tutkintoa taikka ammattikorkeakoulututkintoa. Siirtymäsäännökset: myös ammattikorkeakoulututkintoja edeltäneet opistoasteen tutkinnot 25
On tärkeää, että johtajalla on sellaista asiantuntemusta, joka tukee asiakkaiden tarpeisiin vastaamista ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä. - perusteltua valita ensisijaisesti sosiaalialan tutkinnon suorittaneita henkilöitä. - mahdollinen myös henkilö, jolla on muu soveltuva korkeakoulututkinto, joka sisältää tai jonka lisäksi on hankittu riittävästi tehtävän edellyttämiä sosiaalihuollon opintoja (vähintään 25 opintopistettä eli n. 15 opintoviikkoa eli aik. approbatur) 26
2) Alan tuntemus Riittävän pitkä kokemus lastensuojeluyksikön toiminnasta = vähintään kolmen vuoden työkokemus lastensuojelussa (lastensuojelun laitostyö, perhekotityö ammatillisessa perhekodissa tai osana työkokemusta harkinnan mukaan pitkäaikainen toimiminen useamman kuin yhden lapsen sijaisvanhempana, lastensuojelun sosiaalityö) Vähintään kolmannes (1v) työkokemuksesta tulee olla em. lastensuojeluyksikössä hankittua työkokemusta Työkokemukseksi ei riitä pelkästään esimerkiksi lasten- tai nuorisopsykiatrian yksikössä tehty työ. 27
3) Johtamistaito Riittävä johtamistaito : joko tutkintoon sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittu johtamistaitoa Vaativissa johtotehtävissä on perusteltua edellyttää sekä koulutuksen että kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa. 28
Henkilöstö - Toimintayksikön tehtävä määrittää henkilöstörakenteen - Henkilöstöllä on kelpoisuuslain mukainen koulutus (Lsl 60, Kelpoisuuslaki 6 ja 8 ) - Vähintään puolella henkilöstöstä, vastuuhenkilön lisäksi, tulee olla sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto - Kelpoisuuslaki ja STM soveltamisohje (18:2007) - Sosiaaliohjaaja - Muu hoito- ja kasvatustehtävissä toimiva 29
Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Työnantaja pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväksi, kun henkilö ensi kerran otetaan tai nimitetään työ- tai virkasuhteeseen Lakia ei sovelleta mikäli työsuhde kestää enintään kolme kuukautta vuoden aikana. Jos yksikkö käyttää vuokrayrityksen työntekijää sijaisena, tulee yksikön varmistaa, että henkilön rikostausta on selvitetty 30
Henkilöstömitoitus Lastensuojelulain 59 :n mukaan asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään seitsemää lasta tai nuorta. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta tai nuorta. Asuinyksikössä pitää olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Jos samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö, kasvatus- ja hoitohenkilökuntaa pitää olla vähintään kuusi henkilöä asuinyksikköä kohden. Lastenkodit ja nuorisokodit vähintään 7 työntekijää/enintään 7 lasta 31
Henkilöstön lukumäärä, vastuuhenkilöittäin asuinyksikköä kohti asuinyksikköjä hoito- ja kasv.hlöstö vastuuhenkilöä yhteensä hlöstöä 1 7 sisältyy ed. 7 2samassa rakennuksessa 6+6 (+1) Yhteinen vastuuhenkilö (13) 12 2eri rakennuksessa/pihapiiri 7+7 1toimii vastuuhenkilönä jommasta kummasta yksiköstä 14 2 samassa tai eri kunnassa 7 +7 molemmissa vastuuhenkilö 14 3 kahdessa eri rakennuksessa 6+6 7 (+1)yhteinen vastuuhenkilö/johtaja 12 7 (+1) 2samassa rakennuksessa ja ja 2 eri rakennuksessa 6+6 7+7 +yhteinen vastuuhenkilö/johtaja 12 14 +1 32
Perhetukiyksiköt Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. a) Ensikodit Mitoitus: tarpeen mukainen henkilöstömäärä, mutta vähintään 7 työntekijää/7 perhepaikkaa. Jos samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö, 6 työntekijää/7 perhettä ja yhteinen vastuuhenkilö. b) Turvakodit kriisiyksiköt Mitoitus: Sama kuin ensikodissa 33
c) Perhekuntoutus- ja arviointiyksiköt Lastensuojelulaissa on perheen jälleenyhdistämivelvoite. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tarkistaa huostassapidon edellytysten voimassaolo säännöllisesti pidettävien asiakassuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä ja muulloinkin, kun se osoittautuu tarpeelliseksi. Huostassapidon lopettamista on suunniteltava yhtä huolella kuin huostaanottoa. Koko perheen tukemisella perhekuntoutuksen avulla on mahdollista riittävän huolellisesti valmistella perheen jälleenyhdistämistä. 34
Perhekuntoutusta koko perheelle tarjoavassa perhekuntoutusyksikössä tulee henkilöstöllä olla tehtävän edellyttämä erityiskoulutus ja ohjaaja-tason ammatillinen tutkinto. Mikäli perhekuntoutusyksikkö toimii arviointiyksikkönä ja lausunnon antajana esimerkiksi huostaanotto- tai huolto- ja tapaamisoikeusasioissa, yksikössä tulee olla sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä. Mitoitus: tarpeen mukainen henkilöstömäärä, mutta vähintään 7 työntekijää/enintään 4 perhepaikkaa. Mikäli samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö, vähintään 6 työntekijää/enintään 4 perhettä ja yhteinen vastuuhenkilö. 35
Perhekotiyhteisöt Jos hoito- ja kasvatustehtävissä toimiva työntekijä asuu yhdessä hoidettavien lasten ja nuorten kanssa, voidaan henkilöstömääristä poiketa. laitoksia, mutta henkilöstömäärissä huomioidaan niiden erityispiirteet: perheenomaisuus, yhteinen vastuuhenkilö ja yhteinen taustatuki. tiivis samassa kunnassa sijaitseva kyläyhteisö enintään neljä (4) lasta, mikäli yksi aikuinen vastaa toiminnasta ja enintään seitsemän (7) lasta, mikäli kaksi aikuista vastaa toiminnasta. Perhekodin vanhemmilta vaaditaan samoja kelpoisuusehtoja kuin luvanvaraisessa perhekotitoiminnassa. Kylä-/laitosyhteisöön kuuluu perhekodin vanhempien lisäksi kylän johtaja, kasvattajia, ohjaajia, sosiaalityöntekijä, vanhempien sijaistajia ym. työntekijöitä. Mitoitus 0,7/lapsi. 36
Koulukodit Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä (30.12.2010/1379) tuli voimaan 1.1.2011. Lakia sovelletaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisiin lastensuojeluyksiköihin, joita ovat valtion koulukodit sekä vankilan perheosasto. Yksityisissä koulukodeissa sovelletaan samoja säädöksiä kuin valtion koulukodeissa. Asuinyksikkö: sosiaalityöntekijä, vastaava ohjaaja ja 5-6 ohjaajaa/7 lasta Perhekoti: perhekodin vanhempien lisäksi 1 ½-3 työntekijää/enintään 7 lasta Koulukodissa voi olla johtaja, apulaisjohtaja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, opettajia, erityisopettajia, koulunkäyntiavustajia, erikoissairaanhoitaja,, vastaavia ohjaajia ja ohjaajia sekä tarpeen mukaan muuta henkilöstöä. 37
Perhehoito Toimeksiantosuhteinen Perhehoitajat ovat ennakkoon valmennettuja tehtäväänsä Yksi perhekodin vanhempi/1-4 lasta/ kelpoisuus perhehoitajalaki 1 2mom. Kaksi perhekodin vanhempaa/5-7 lasta/toisella perhehoitajalain 1 3 mom. kelpoisuus ja toisella em. lain1 2 mom. kelpoisuus 38
Luvanvarainen perhehoito Kelpoisuus 1) Enintään neljä (4) lasta 1 päätoiminen perhehoitaja, jolta edellytetään samaa kelpoisuutta kuin vastuuhenkilöltä ja yhdeltä ulkopuoliselta työntekijältä vähintään lähihoitajan tutkinto 2) Enintään seitsemän (7) lasta Ainakin toisella päätoimisella perhehoitajalla tulee olla vastuuhenkilöltä vaadittava kelpoisuus ja toisella vähintään lähihoitajan tutkinto sekä yhdellä ulkopuolisella vähintään lähihoitajatutkintoa vastaava koulutus (ainakin toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus) Jompikumpi vanhemmista toimii vastuuhenkilönä 39
Perhekodin vanhemman/vanhempien tulee asua ympärivuorokautisesti perhekodissa ja heidän tulee vastata tosiasiallisesti perhekotitoiminnasta. Mikäli palveluntuottajalla on useampia perhekoteja, kussakin perhekodissa tulee olla vastuuhenkilö ja siltä edellytetty kelpoisuus. Mikäli perhehoidossa on vähemmän kuin neljä lasta, toisen vanhemman on mahdollista työskennellä kodin ulkopuolella 40
Jos perhekodin vanhemmat eroavat tai toinen vanhemmista kuolee, sijoituskunnan kanssa on tapauskohtaisesti harkittava, millä ehdoin perhekodin toimintaa voidaan jatkaa. Jos perhekotiin jäävän vanhemman kelpoisuus ei riitä vastuuhenkilöksi, ratkaisu voi olla lisäkouluttautuminen ja/ tai kelpoisuuden omaavan ulkopuolisen henkilön palkkaaminen tilapäisesti. Sijaishuoltoyksikön toiminnan jatkoa arvioitaessa on aina kuitenkin huomioitava lasten sijoitusten kesto. Uusia sijoituksia ei tule tehdä ennen kuin tilanne perhekodissa on vakiintunut ja vastaa lain edellytyksiä. Perhekodille ja viranomaisille on aina annettava riittävästi aikaa asioiden uudelleen järjestämiseksi. 41
Tilapäinen poikkeaminen hoidettavien lasten lukumäärästä Kiireellisissä tapauksissa voidaan tilapäisesti poiketa hoidettavien laissa säädetystä lukumäärästä. Henkilöstön määrä on suhteuttava hoidettavien lasten tai nuorten lukumäärään. Tilapäiseksi poikkeamiseksi voidaan yleensä katsoa sijaishuollossa enintään kolme kuukautta. Suunnitelmallinen sijaishuollon paikan käyttäminen kriisipaikkana ei ole tilapäistä toimintaa. Tilapäinen poikkeaminen saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun sijaishuollosta on lähtemässä lapsi ja tilalle tulossa toinen, ja lapsen poislähtö viivästyy tai uuden lapsen tulo aikaistuu. Tilapäisestä poikkeamisesta ja tilanteen normalisoimisesta on tiedotettava etukäteen aluehallintoviranomaisille sekä sijoittajakunnalle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti tai sähköpostitse ja siinä on mainittava tilapäisen ylityksen syy, kesto ja millä tavalla toiminta tilapäisesti järjestetään, mm. henkilöstö- ja tilaresurssit. 42
TOIMITILAT Toimintayksiköllä tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, jossa annetaan palveluja asiakkaan oman kodin ulkopuolella. Laitoksen asuinyksiköt voivat toimia myös erillisissä rakennuksissa, mutta muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Asuinyksikkö on itsenäinen toiminnallinen kokonaisuus, jolla on oma henkilöstö ja omat muista asuinyksiköistä erilliset tilat. Asuinyksiköllä tulee olla omat oleskelutilat ja sisäänkäynnit, keittiötilaa sekä erilliset saniteettitilat tytöille ja pojille sekä henkilökunnalle. Samassa rakennuksessa olevilla asuinyksiköillä voi olla myös yhteisiä tiloja, mutta saman käytävän varrelle sijoitetut asuinhuoneet eivät voi muodostaa erillisiä asuinyksiköitä. 43
Jokaisella lapsella on oma huone (vähintään 12-15 m2) Asuinyksikössä on riittävästi yhteisiä tiloja ruokailuun, yhdessäoloon, toiminta- ja harrastustiloja sekä neuvottelu- ja toimistotilaa. Asuinyksikössä on oma pienkeittiö Tytöille ja pojille omat saniteettitilat/asuinyksikkö Henkilökunnalle omat saniteettitilat 44
Lastensuojeluyksikön turvallisuus 1. Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Uusi Pelastuslaki (379/2011) Pelastussuunnitelma asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa Toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. 2. Työpaikkaturvallisuus Työväkivallan uhan ja työväkivaltatapaturmien osalta sosiaaliala on riskiala. Kirjallinen turvallisuusohjeisto ja hälytysjärjestelmä on laadittu -työnantajan vastuulla 3. 45
3. Turvallinen lääkehoito Kaikkien lääkehoitoa toteuttavien toimintayksiköiden tulee laatia STM:n oppaan 2005:32 Turvallinen lääke-hoito mukainen lääkehoitosuunnitelma. Sosiaalihuollossa lääkehoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä toimintayksikön johdon, yksikön lääketieteellisestä toiminnasta vastaavan lääkärin (terveyskeskuksen johtava lääkäri) ja lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön kanssa. Vastuut tulee olla määriteltynä lääkehoitosuunnitelmassa, jonka allekirjoittaa terveyskeskuksen johtavalääkäri/hänen määräämänsä terveyskeskuslääkäri. 4. Kameravalvonta Lähtökohtaisesti kameravalvontaa ei ole ls-yksikössä Perustuslain 10 :llä on turvattu jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha. Laitoksen yleisissä tiloissa tapahtuvalle kameravalvonnalle tulee olla perusteltu syy ja kameravalvonnan sekä sen syyn tulee olla kaikkien tiedossa. Lasten yksityisyyden suojan kunnioitusta koskeva velvoite edellyttää kuitenkin, ettei kameravalvontaa uloteta lasten omiin huoneisiin eikä esimerkiksi peseytymis- ja saniteettitiloihin. Kameravalvonnan käytöstä ja henkilötietojen keräämisestä on laadittu rekisteriseloste 46
Lapsen asema ja oikeudet sijaishuollossa 1. Lapsen huolto ja edunvalvonta Lapselle voidaan lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. 2.Lapsen osallisuus Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa julkisen vallan käyttäjät takaamaan lapsille osallistumisen ja mielipiteen ilmaisemisen mahdollisuudet kaikissa heitä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti Lapsella on oikeus keskustella sosiaalityöntekijän kanssa huostaanoton syistä ja suunnitelmista asioissaan osallistua häntä koskevien suunnitelmien tekemiseen ja raportointiin 47
3. Asiakassuunnitelma on laadittu kaikille lapsille ja laatiminen sosiaalityöntekijän vastuulla. Yksikkö huolehtii: -tarvittavat tiedot lapsesta asiakassuunnitelman laadintaan -lapsen läsnäolosta ja osallisuudesta asiakassuunnitelman laadinnassa. -siitä, että asiakassuunnitelmassa sovitut asiat pannaan täytäntöön 48
Asiakassuunnitelma: Asiakassuunnitelman laatiminen on sosiaalityöntekijän vastuulla. Asiakassuunnitelmaneuvotteluissa on tärkeää, että kaikki osapuolet ovat mukana ja saavat sanoa mielipiteensä. Mahdolliset eriävät mielipiteet kirjataan ylös. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kirjaa ja antaa asiakassuunnitelman tiedoksi molemmille huoltajille, lapselle iän ja kehitystason mukaisesti ja sijaishuoltoyksikölle kahden viikon kuluessa asiakassuunnitelmaneuvottelusta/tuloneuvottelusta, jotta varmistetaan kaikkien osallisten olevan tietoisia sijoitukselle asetetuista tavoitteista. 49
Sijoituksen käynnistymisvaiheessa asiakassuunnitelma on syytä päivittää puolen vuoden välein. Myöhemmin asiakassuunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja hoito- ja kasvatussuunnitelma aina tarvittaessa. 50
Yhteydenpito Asiakassuunnitelmaan on kirjattu lapsen ja hänen asioistaan vastaavan sosiaalityöntekijän yhteydenpito sekä lapsen ja hänelle tärkeiden henkilöiden yhteydenpito. Lapsi tietää keihin, miten ja missä asioissa hän voi olla yhteydessä valvoviin viranomaisiin 51
Lapsen oikeus palveluihin Jos lapsi tai nuori on sijoitettu lastensuojelulain perusteella kotikuntansa ulkopuolelle, on sijaintikunnan tai sen sairaanhoitopiirin, johon tämä kuuluu järjestettävä lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. Sijaishuoltoon sijoitetut lapset ovat samassa asemassa terveydenhuollon palvelujen suhteen kuin kunnan asukkaat. 52
Lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito 1. Jokaiselle lapselle on laadittu erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, jonka toteutumisen ja seurannan vastuu on sovittu. Yksiköllä on kirjalliset, yhdessä henkilökunnan kanssa laaditut kasvatus- ja toimintatavat. Yksikön kasvatus- ja toimintatavat sekä yleiset säännöt on selvitetty lapsille ja kirjalliset säännöt ovat kaikkien nähtävillä. 53
Käyttövarat käyttövaroja ei ole tarkoitettu kattamaan lapsen koulunkäyntiä tai hänen harrastuksistaan aiheutuvia kustannuksia, vaan käyttövarat maksetaan muun lapselle annettavan sijaishuollon järjestämiseen liittyvän taloudellisen tuen lisäksi. tarkoituksena on opettaa lapselle oman rahan käyttöä taskurahat, jotka voidaan maksaa lapsen iästä ja tarpeesta riippuen kuukausittain, viikoittain tai päivittäin. Lapsen viikonloppu- tai kesätyöt eivät vaikuta maksamiseen. sijoituspaikan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja kirjaukset on lähetettävä tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vuosittain. 54
Jälkihuolto ja lapsen itsenäistymisen tukeminen Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista sijaishuollosta tai helpottaa nuoren itsenäistymistä. Jälkihuoltona voivat tulla kyseeseen mitkä tahansa avohuollon tukitoimet. Jälkihuollon tukitoimet koskevat myös lapsen vanhempia ja huoltajia sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Jälkihuollon järjestäminen perustuu aina lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun viranhalijan tekemään päätökseen. Asianosaisia jälkihuoltoa koskevassa päätöksenteossa ovat lapsen huoltaja sekä 12 vuotta täyttänyt lapsi. 55
Rajoitustoimenpiteet sijaishuollossa Henkilökunta tuntee rajoitustoimenpiteitä koskevan lainsäädännön ja menettelyt. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset. Rajoitustoimenpiteet kirjataan Päätökset annetaan tiedoksi sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen vanhemmilleen. 56
Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen merkitsee puuttumista lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin. Rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa vain lastensuojelulaitokseen sijoitettuun huostaan otettuun lapseen. Avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettuun lapseen ei rajoitustoimenpiteitä siis voida kohdistaa. 57
Lastensuojeluyksiköllä tulee olla selkeät, kirjalliset ohjeet ja menettelytavat valvonnasta, rajojen asettamisesta sekä rajoittamisista. Työntekijät, lapset, lasten vanhemmat ja sijoittavat viranomaiset ovat tietoisia yksikössä käytettävistä menettelytavoista. Rajoittamista ei voi kohdistaa automaattisesti kaikkiin, vaan on aina yksilöllinen, perusteltu toimenpide, josta tehdään asianmukainen, muutoksenhakukelpoinen päätös. Laitoksen sääntöihin voidaan kirjata normaalin kasvatuksen edellyttämiä rajoja. Erotettava rajat ja rajoittamistoimenpiteet. Lainmukaisia eivät ole esimerkiksi puhelimen käytön rajoittaminen ja poistumiskielto laitoksen alueelta ilman työntekijää ns. tutustumisaikana. 58
Aluehallintovirastolla on erityinen velvollisuus valvoa rajoitustoimenpiteiden käyttöä ja tällöin huomio kiinnittyy erityisesti rajoittamistoimenpiteitä koskeviin päätöksiin ja niihin liittyviin kirjausmerkintöihin. 59
Dokumentointi ja asiakirjahallinto Yksiköllä on kirjattu suunnitelma asiakastietojen dokumentoinnista ja rekisteröinnistä. Noudatetaan asiakas- ja henkilötietolain määräyksiä Henkilökunnalle on selvitetty salassapitosäännökset Tietosuojavastaava on nimetty 60
Asiakaslaissa asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen tai yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon liittyvää asiakirjaa, joka sisältää asiakasta tai muuta yksityistä henkilöä koskevia tietoja. Myös viranomaisen antaman toimeksiannon perusteella laadittu asiakirja on viranomaisen asiakirja, samoin kuin toimeksisaajan hallussa olevat toimeksiantoon liittyvät asiakirjat (esim. yksityisissä lastensuojelulaitoksissa laaditut lasta koskevat asiakirjat ovat kunnan asiakirjoja). 61
Sosiaalihuollon asiakirjat ja potilasasiakirjat muodostavat henkilötietolaissa tarkoitetun henkilörekisterin. Samaan henkilörekisteriin voi kuulua myös erillisiä tiedostoja (osarekistereitä). Esimerkiksi sosiaalihuollossa voi syntyä myös potilastietoja, joista muodostuu oma osarekisterinsä. Toimintayksiköllä pitää olla suunnitelma asiakastietojen dokumentoinnista, rekisteröinnistä, potilasasiakirjojen ja sosiaalihuollon asiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä sekä salassapidosta. 62
Terveydenhuollon ammattihenkilön on laadittava ja säilytettävä potilasasiakirjat siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antamassa asetuksessa (298/2009) tarkemmin säädetään. Potilasasiakirjat on säilytettävä erillään muista asiakkaan tiedoista, koska niihin sovelletaan potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain säännöksiä. 63
Toimintayksikölle on nimettävä tietosuojavastaava. Tietosuojavastaavan tehtävänä on mm. lisätä yksikön henkilökunnan tietämystä asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn liittyvistä tietosuojanäkökohdista ja tuoda esille mahdollisia puutteita yksikön käytännöissä. Tietosuojavastaava toimii henkilökunnan tukena asiakastietojen käsittelyn tietosuojaan liittyvissä asioissa. 64