Hyvinvointia työstä
Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA
Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan tekniseltä kannalta usein vaikeita tutkia ja ratkoa. Asiantuntijat joutuvat toimimaan maailmassa, jossa on olemassa olevasta laajasta tutkimustiedosta huolimatta yhä paljon epävarmuustekijöitä, esim. joudutaan turvautumaan epäsuoriin mittausmenetelmiin terveysperusteisia raja-arvoja vähän annos-vaste suhteesta vähän tietoa
Sisäilmasto-ongelmien monimuotoisuus Laajoissa, pitkään jatkuneissa sisäilmasto-ongelmissa ei ole kysymys pelkästään teknisestä ongelmasta ja sen korjaamisesta. On tavallista, että sisäilmastoon liittyvät ongelmat herättävät työpaikalla huolta terveydestä, ahdistuneisuutta ja pelkojakin. Sisäilmasto-ongelmien moniulotteisuutta lisää myös se, että henkisesti kuormittava työ ja työyhteisölliset ongelmat voivat pahentaa tilannetta. Työpaikoilla on runsaasti kehittämistarpeita sisäilmastoongelmien käsittely- ja ratkaisuprosessin organisoinnissa. Pahimmillaan epäonnistuneella prosessin hoidolla voidaan hukata käytettävissä olevat resurssit ja jumiutua pitkäksi aikaa ongelmakierteeseen.
Lähde: Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokanta Eero Palomäki / 25.1.2013
Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt opettajilla v. 2008-2012 2008 2009 2010 2011 2012 M/N M/N M/N M/N M/N Opettajat/aineenop. 7/40 9/56 8/45 1/29 2/29 Ammattioppil. opettajat 2/5 -/5 1/8 -/- -/4 Luokan opettajat 2/7 1/13 2/11 2/11 -/- Lastentarhan opettajat - -/8 -/1 -/- -/7 - merkittävä osa niistä on ammattitautiepäilyjä, ei varmistettuja ammattitauteja. Rekisteriin merkitään (valitettavasti myös epäilyt). Tarkkaa lukua ei ole tiedossa todetuista ja varmistetuista opettajien kosteusvaurioihin liittyvistä astmoista. Luku on kuitenkin selvästi pienempi kuin taulukossa esitetyt määrät. - Ammattitaudit ja epäilyt taulukossa ovat ammattinuha- ja ammattiastmaan liittyviä. Muita sairauksia homesieniin liittyen ei käytännössä rekisteriin kirjata. Työterveyslaitos / Eero Palomäki
Kouluympäristössä esiintyvä sairastuvuus Suomessa astmaa (lääkehoitoa vaativaa) sairastaa n. 240 000. Vuosittain diagnosoidaan uusia noin 15 000. Opettajista noin 5 %:lla on astma, mutta aiheuttajia on lukuisia. Yleensä tiedetään, että astmoista noin joka viidessä on työhön liittyvä altiste taustalla. Sisäilman merkitystä opettajien astmaan ei tarkkaan tiedetä. Osassa VOI taustalla olla sisäilmaan liittyvä tekijä. Työterveyslaitos / Eero Palomäki
Kouluympäristössä esiintyvä oireilu Kouluissa sisäilmaongelmia, olosuhdehaittaa ja oireilua aiheuttavat pääasiassa muut tekijät kuin kosteusvaurio. Näitä ovat ilmanvaihdon epäkohdat (riittämätön ilmanvaihto, veto), lämpötilavaihtelu, pöly ja lika. Näistä aiheutuu silmien ja hengitysteiden oireilua joka usein liitetään epäilyyn kosteusvaurioista. Toki kosteusvaurioitakin on ja niihin voi liittyä oireilua. Toistuvat tulehdussairaudet (mm. flunssat) voivat selittyä muillakin sisäilmaongelmilla kuin kosteusvaurioilla. Kuiva ja pölyinen sisäilma aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsytystä, mikä raivaa tietä flunssan sairastamiselle. Työterveyslaitos / Eero Palomäki
Sisäilmakorjauksien ongelmatilanteet Viestintä Prosessin hallinta Korjausten toteutus Korjauskustannukset
Sisäilmasto-ongelman selvittäminen Tekniset havainnot kosteus virheet rakenteet Käyttäjien kokemukset pienhiukkaset riskirakenteet poissaolot sairastuvuus vauriot veto paine-erot kysely ammattitaudit astma Mittaustulokset VOC oireet kokemukset mikrobit CO 2 ilmamäärä punkit kosteus kuidut lämpö melu Yhteinen näkemys ongelmasta Tavoitteen määrittäminen Korjaustoimenpiteiden määrittäminen Seuranta
Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi (Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2006)
Esimerkki hajujen synnystä: Linoleumpäällysteen päästöt Alkaalisen kosteuden vaikutus puujauhe pellavaöljy hartsi kalkkikivi väripigmentit linoleumin hajoamista indikoivia yhdisteitä ketoneita aldehydejä (mm. heksanaali, pentanaali) karboksyylihappoja (mm. propaanihappo) mikrobikasvusto
Kuinka tukea työssä jaksamista, kun on epäilyjä sisäilman laadusta? Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea Matala kynnys tulla tutkimuksiin oireiden vuoksi Terveysvaaran arvio työterveyshuollossa Työterveyshuolto on sisäilmaryhmässä terveyden asiantuntijana ohjaamassa työpaikkaa terveysvaaran arvioinnissa Tuki opettajille yksilöinä mutta myös opettajakunnalle yhteisönä
Kuinka tukea työssä jaksamista, kun on epäilyjä sisäilman laadusta? Työyhteisön mahdollisuudet ylläpitää työkykyä? Koulu työyhteisönä sopii rehtorin johdolla toimintatavoista sisäilmaongelmaa epäiltäessä Tiedon kulun varmistaminen, viestintä myös vanhempien suuntaan Työsuojelutoimikunta, sisäilmaryhmä, ajantasainen ja luottamusta herättävä rehellinen viestintä ovat keskeisessä asemassa
Kuinka tukea työssä jaksamista, kun on epäilyjä sisäilman laadusta? Yksilön omat mahdollisuudet ylläpitää työkykyä? Yhteys työterveyshuoltoon, jos epäilee oireilun työperäisyyttä Epäiltäessä sisäilmaongelmia yhteys työsuojelupäällikköön tai työsuojeluvaltuutettuun Omasta terveydestä ja yleiskunnosta huolehtiminen on tärkeää kaikissa tapauksissa Älä usko kaikkea internetissä löytämääsi!
www.ttl.fi / sisäilmasto
Kiitos mielenkiinnostanne! www.ttl.fi sisäympäristö
Selvitysten 1. vaihe Selvitysten 2. vaihe Korjausvaihe