Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Herman Ojalan koulu Toholampi Kyselyn ajankohta: Helmikuu 2015 Tilaaja: Toholammin kunta Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki puh , sisailmastokyselypalvelu@ttl.fi Y-tunnus ,

2 2 (9) Tilaaja Toholammin kunta Työ- ja kouluterveydenhuollon yhteyshenkilöt Työterveyshoitaja Kouluterveydenhoitaja Sisällysluettelo 1. Sisäilmastokyselyn käyttö sisäilmasto-ongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa 2. Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus 2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus 2.3 Kyselyn tulokset 3. Lausunto, johtopäätökset ja suositukset Viitteet

3 3 (9) 1. Sisäilmastokyselyn käyttö sisäilmasto-ongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely on kehitetty ns. MM-40 kyselyn (1) pohjalta. Se on tarkoitettu sisäilmasto-ongelmien kartoittamiseen ja arviointiin ryhmätasolla sellaisissa kohteissa, joista on käytettävissä luotettavat vertailuaineistot. Toistaiseksi tällaiset vertailuaineistot on julkaistu toimistotyötä (2) ja terveydenhuollon työtä (3) vastaavista työympäristöstä. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä kartoitetaan tilojen käyttäjien kokemia työympäristöhaittoja ja työhön liittyviä oireita kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden ajalta. Koska eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus) voivat vaikuttaa käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta tai sen ratkaisukeinoihin (4, 5), kyselyssä kartoitetaan myös näitä taustamuuttujia ja ne huomioidaan tulosten tulkinnassa. Kyselyssä kerättävää tietoa käsitellään luottamuksellisesti ja tiedot esitetään siten, ettei yksittäistä vastaajaa ole mahdollista tunnistaa. Vertailuaineistosta poikkeavana koettu haitta ja oireet viittaavat sisäilmastoongelmaan. Kyselyn perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suoria johtopäätöksiä koettujen haittojen ja oireiden aiheuttajasta, vaan ne on aina selvitettävä tarkemmin rakennusteknisin menetelmin. Kyselyn perusteella voidaan arvioida käyttäjien kokemaa haittaa, mutta sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä terveysvaarasta. Sisäilmasto-ongelman terveydellisen merkityksen arviointi edellyttää riittävän laajaa ja kokonaisvaltaista rakennusteknistä sisäilmastoselvitystä, sen perusteella tehtävää altistumisolosuhteiden arviointia, työlääketieteellistä erityisosaamista ja eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että erilaiset työtilan sisäilmasto- ja sisäympäristötekijät, kuten lämpöolojen ongelmat (veto, korkea, vaihteleva tai matala huonelämpötila) huono sisäilman laatu (sisäilman tunkkaisuus, kuivuus, erilaiset hajut) ja ilmanvaihdon riittämättömyys tilojen meluisuus, heikko valaistus ja heijastukset, havaittava pöly tai lika voivat aiheuttaa epäviihtyvyyttä ja erilaista epäspesifistä oireilua ilman, että olosuhteisiin liittyy erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistumista. Koettu haitta voi tästä huolimatta olla merkittävä. Homeen ja maakellarin hajun syy on aina selvitettävä tarkemmin, koska haju saattaa viitata tilojen kosteus- ja homevaurioon. Mikäli rakennusteknisissä sisäilmastoselvityksissä todetaan työtiloissa merkittävä kosteus- ja homevaurio, sen yhteys mahdollisiin hengitysteiden oireisiin, hengitystieinfektioihin tai astman pahenemiseen on mahdollinen. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä voidaan käyttää sisäilmasto-ongelman kartoituksen lisäksi myös sen vuoksi tehtyjen korjaustoimenpiteiden seurantaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt oppilaskyselylomakkeen, jolle ei kuitenkaan ole käytettävissä vertailuaineistoa.

4 4 (9) 2 Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus Tutkimuksen kohteena oli Herman Ojalan koulu Toholammilla. Kohteessa tehtiin sisäilmastokyselyt sekä henkilökunnalle että oppilaille kohteesta raportoitujen sisäympäristöongelmien kartoittamiseksi. Kohteessa tehtiin samanaikaisesti sisäilmastoselvitystä Hannu Kääriäisen toimesta. 2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus Sisäilmastokysely koulun henkilökunnalle Koulun henkilökunnalle kysely toteutettiin työterveyshuollon toimesta Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely -lomakkeella paperikyselynä helmikuussa Kyselyyn vastasi 24 koulun henkilökuntaan kuuluvaa. Vastausprosentti oli 100 eli tulos oli edustava. Tulokset analysoitiin työterveyslaitoksella ja lomakkeet palautettiin työterveyshuoltoon. Vertailuaineistona henkilökunnan vastauksia arvioitaessa käytetään suomalaisesta terveydenhuollon työympäristöstä (3) kerättyä tausta-aineistoa, mikä edustaa keskimääräistä kohdetta, jossa ei ole tiedossa olevia rakennettuun ympäristöön liittyviä ongelmia. Tämän kyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitu, että tavanomainen kouluympäristö poikkeaa luonteeltaan vertailuympäristöstä (mm. meluisuus, ilmanvaihdon riittävyys). Naisten, astmaa sairastavien ja tupakoivien osuus vastaajista on huomioitava tuloksia arvioitaessa. Nämä ryhmät ovat herkempiä ympäristötekijöille, mikä voi osaltaan vaikuttaa tuloksiin jos näiden ryhmien osuus vastaajista on selvästi vertailuaineistoa suurempi (2, 3). Sisäilmastokyselyssä kartoitetaan myös psykososiaalisen työympäristön aiheuttamaa kuormitusta, koska tutkimusten mukaan psyykkinen kuormitus ja työstressi voivat lisätä tai pahentaa sisäilmaan liitettyjä oireita ja sisäilmaa koskevia valituksia työpaikalla sekä vaikeuttaa ongelmaratkaisua (4). Tässä kyselyssä nämä taustamuuttujatiedot eivät poikenneet verrokkiaineostosta. Sisäilmastokysely koulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen (oppilaskysely) Oppilaskysely tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alakoulujen sisäilmakysely lomakkeella luokkakohtaisesti. Oppilas ja hänen vanhempansa saivat lomakkeen kotiin, jossa he yhdessä täyttivät sen ja palauttivat lomakkeen suljetussa kirjekuoressa opettajalle. Kirjekuoret toimitettiin luokkakohtaisesti niitä avaamatta allekirjoittaneelle. Tulokset koostettiin ja analysoitiin Työterveyslaitoksella Oulussa. Lomakkeet eivät sisältäneet henkilötunnistetietoja. Lomakkeen palautti 141 Herman Ojalan koulun tiloissa työskentelevästä 170 oppilaasta. Vastausprosentti oli 83% (vaihtelu %), joten tuloksia voi pitää edustavina. Ryhmäkoko vaihteli luokkakohtaisesti välillä. Vertailuaineistoa tälle kyselylle ei ole olemassa, jonka vuoksi vertailulukuna kyselyssä on käytetty tämän kyselyn keskiarvoa. Tämän lausunnon on laatinut ylilääkäri Jari Latvala Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteestä.

5 5 (9) 2.3 Kyselyn tulokset Sisäilmastokysely koulun henkilökunnalle Kyselyn tuloksena on esitetty tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko, kuva 1) ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana, kuva 2). Kuva 1. Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ). Kuva 2. Tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana )

6 6 (9) Sisäilmastokysely koulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen (oppilaskysely) Oppilaskyselyn tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Luokkakohtaisia tuloksia on verrattu koko koulun keskiarvoon (rivi kaikki yhdessä). Mikäli oireita (sarakkeet 1-5) tai haittaa (sarakkeet 6-11) raportoitiin tätä enemmän, arvo on merkitty taulukossa punaisella Luokka Tila-nro N Vast% Flunssaa Nuhaa Silmäoireita Väsymystä Pääkipua Huono sisäilma Liian kuuma Vetoa Homeen hajua Riittämätön iv Melua Summa1 Summa2 Eskari A % 45 % 0 % 0 % 0 % 5 % 0 % 5 % 0 % 0 % 10 % 5 % 0,85 2 Eskari B % 17 % 6 % 6 % 6 % 17 % 0 % 17 % 0 % 6 % 0 % 22 % 1,00 3 1A % 25 % 13 % 0 % 0 % 6 % 6 % 13 % 0 % 13 % 6 % 56 % 0,94 6 1B % 25 % 6 % 6 % 6 % 6 % 0 % 6 % 0 % 6 % 6 % 13 % 0, % 56 % 6 % 0 % 13 % 13 % 13 % 13 % 0 % 0 % 6 % 31 % 1, % 13 % 3 % 6 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 6 % 0 % 29 % 0, % 36 % 14 % 9 % 9 % 14 % 18 % 14 % 0 % 18 % 0 % 32 % 1, % 23 % 6 % 3 % 10 % 16 % 3 % 3 % 0 % 3 % 3 % 26 % 0,97 2 KAIKKI YHDESSÄ % 28 % 6 % 4 % 6 % 10 % 5 % 8 % 1 % 6 % 4 % 26 % 1,04 Taulukko: Oppilaskyselyn tulokset Sarakkeessa 1 on huomioitu vastaukset flunssaa tai nuhakuumetta 4-6 kertaa tai useammin viimeisen 12 kuukauden aikana. Sarakkeissa 2-5 on huomioitu oireet, joita on ollut joka viikko viimeisen 4 viikon aikana edellyttäen, että oireet ovat pahentuneet koulussa. Sarakkeissa 7-11 on huomioitu koettu olosuhdehaitta, jota on koettu joka viikko. Summamuuttujassa 1 (Sarake 12) on huomioitu kaikki kyselyssä raportoidut ja sarakkeissa 1-11 huomioidut oireet ja olosuhdehaitat. Summamuuttuja 2 (sarake 13) on ko. rivillä keskiarvosta poikkeavien kohtien 1-11 lukumäärä. Summamuuttujat kuvaavat koettujen oireiden ja haittojen kumuloitumista kyseiseen ryhmään ja niiden avulla pyritään saamaan paremmin esille ryhmien välillä olevat mahdolliset erot. Kuva 3: Raportoitujen haittojen kohdentuminen kiinteistössä

7 7 (9) 3. Lausunto, johtopäätökset ja suositukset Sisäilmastokysely koulun henkilökunnalle Kyselyyn vastasivat kaikki koulun henkilökuntaan kuuluvat. Kouluympäristön erityispiirteetkin huomioon ottaen tässä kyselyssä ilmoitettua työympäristöhaittaa ja työhön liitettyä oireilua voidaan pitää tavanomaisesta poikkeavana ja kohteessa voidaan katsoa olevan sisäilmasto-ongelma. Kysely antaa tietoa koetun ongelman laajuudesta. Pelkästään sisäilmastokyselyn perusteella ei voida määrittää koetun sisäilmasto-ongelman syytä, mutta se voi antaa viitteitä myös sen aiheuttajasta sekä ongelmien kohdentumisesta kiinteistössä. Kyselyn tuloksia on tarkasteltava yhdessä muiden kohteessa tehtyjen selvitysten ja havaintojen kanssa. Rakennetun ympäristön altistumisolosuhteiden arvioinnin on perustuttava riittäviin rakenne- ja taloteknisin menetelmin tehtyihin tutkimuksiin ja altistumisolosuhteiden arvioinnissa tulee käyttää sisäilmastoasiantuntijaa. Sisäilmasto-ongelman jatkoselvittelyssä on tämän kyselyn perusteella syytä ottaa huomioon seuraavat havainnot: - havainnot huonosta lämpöolojen hallinnasta, sisäilman tunkkaisuudesta ja huonosta laadusta, ilmanvaihdon riittämättömyydestä, epämiellyttävistä hajuista (erityisesti homeen tai maakellarin hajun syy selvitettävä), häiritsevästä melusta, heikosta valaistuksesta, työympäristön pölystä ja liasta (Kuva 1) - työhön ja työympäristöön liittyvästä päänsärystä sekä silmien ja hengitysteiden ärsytysoireista (kuva 2) - Kyselyssä raportoidut haitat kohdentuvat alueellisesti erityisesti keittiön, ruokalan ja liikuntasalin alueelle (kuva 3). Sisäilmastokysely koulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen (oppilaskysely) Oppilaat raportoivat havaintojemme mukaan yleensä ja myös tässäkin kyselyssä (taulukko) selvästi opettajia vähemmän olosuhteisiin liittyvää haittaa ja oireita. Oppilaskyselylle ei kuitenkaan toistaiseksi ole olemassa yleisesti hyväksyttyä ja käyttökelpoista verrokkiaineistoa, jonka vuoksi oppilaskyselyn tuloksista ei voi arvioida ovatko kohteessa koetut haitat tavanomaisia vai tavanomaisesta poikkeavia. Oppilaskyselyn tuloksia tarkasteltaessa voi havaita, että tässä kyselyssä selvästi keskimääräistä enemmän oireita ja olosuhdehaittaa raportoitiin luokkatiloissa 6,7 ja 8 (luokat 1A, 2 ja 4). Nämä tilat sijaitsevat vierekkäin ruokailutilasta katsoen oikealle menevän käytävän varrella (kuva 3). Selvästi yleisimmin koettu olosuhdehaitta oli tilojen meluisuus (26% vastanneista). Toiseksi yleisimmin ongelmaksi koettiin luokkahuoneiden liian korkea sisälämpötila (8% vastanneista). Korkea huonelämpötila on havaintojemme mukaan usein yhteydessä huonoksi koettuun sisäilman laatuun, josta raportoi 6% vastanneista. Kyselyssä raportoidut oireet (pääkipu 10%, väsymys 6%, hengitysteiden ja silmien ärsytysoireet 6%) voivat liittyä kyselyssä raportoituihin olosuhdehaittoihin (tilojen meluisuus, lämpöolo-ongelmat, ilmanvaihdon riittämättömyys ja huono sisäilman laatu).

8 8 (9) Taulukon luokkakohtaisia tuloksia tulee tarkastella yhdessä muiden kohteessa tehtyjen selvitysten ja havaintojen kanssa. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuloksista ei voi tehdä, koska luokkakohtaiset ryhmäkoot ovat pieniä ja raportoidut haitat melua lukuun ottamatta yksittäisiä (1-2 / luokka). Suositukset Kyselyjen tulosten perusteella on syytä kartoittaa ja tutkia tarkemmin ilman epäpuhtauslähteet (mineraalikuitulähteet, kosteus- ja homevauriot rakenteissa ja näihin liittyvät riskirakenteet), mahdolliset rakenteiden epätiiveyskohdat sekä ilmanvaihdon toimivuus ja paineolosuhteet (erityisesti mahdollinen alipaineisuus). Myös huonelämpötiloja ja ilmanvaihdon riittävyyttä oppituntien aikana tulee selvittää tarkemmin. Häiritsevää melua tulee pyrkiä hallitsemaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös prosessinhallintaan, viestintään ja luottamuksen rakentamiseen. Todetun sisäilmasto-ongelman selvittelyä on siis syytä jatkaa rakenne- ja taloteknisin menetelmin. Kaikki tutkimuksissa havaitut tekniset vauriot ja puutteet on kyselyssä esille tulevan koetun haitan ja oireilun vuoksi syytä korjata. Mikäli kohteessa todetaan kosteus- ja homevaurioita eikä niiden nopea korjaaminen ole mahdollista, on niiden terveydellinen merkitys arvioitava. Suosittelemme Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn tekemistä uudelleen ½-1 vuoden kuluttua mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen korjaustoimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi. Lisätietoja Työterveyslaitoksen tarjoamista palveluista ongelmanne ratkaisemiseksi löytyy osoitteesta: Sisäympäristöongelmien ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja edellyttää erilaisten näkökulmien ja työkäytäntöjen yhteensovittamista sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Tähän työskentelyyn ohjaavaa materiaalia löytyy mm. seuraavan linkin kautta www -sivuiltamme: ntamalli/sivut/default.aspx Suosittelemme, että kyselyn tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Työterveyslaitos voi pyydettäessä antaa lisätietoa ja auttaa mahdollisten sisäilmasto-ongelmien syytekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. merk. Leena Aitto-oja Jari Latvala ylilääkäri Sisäilmapalvelut Leena Aitto-oja erikoislääkäri Sisäilmapalvelut

9 9 (9) VIITTEET (1) Andersson K. Epidemiological Approach to Indoor Problems. Indoor Air 1998; Suppl. 4: (2) Sundman-Digert C., Reijula K., Suomen Lääkärilehti 2002; 11: ja Reijula K, Sundman-Digert C, Occup Environ Med 2004; 61:33-38 (3) Hellgren, U-M, Palomäki, E., Lahtinen, M., Riuttala, H. and Reijula, K., Scand J Work Environ Health 2008, 4: (4) Lahtinen, M., Sundman-Digert, C., Reijula, K. Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat. Suomen Lääkärilehti 2002; 12: (5) Työ ja terveys -haastattelututkimus Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki, 2006.