Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

2 Ohje sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen työpaikoilla Lappalainen S 1, Reijula K 1,2, Tähtinen K 1, Latvala J 1, Holopainen R 1, Hongisto V 1,3, Kurttio P 4, Lahtinen M 1, Rautiala S 1, Tuomi T 1, Valtanen A 1 1 Työterveyslaitos, 2 Helsingin yliopisto, 3 Turun ammattikorkeakoulu 4 Säteilyturvakeskus Ohjausryhmässä: AVI, THL, STM, VALVIRA Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 2

3 Miksi ohjeistusta tarvitaan? Toimijatahoja lukuisia sisäilmasto aihealueella: työsuojelu, linjajohto, kiinteistöhallinta- ja huolto, terveydensuojelu- ja työsuojeluviranomainen, työntekijät, työterveyshuolto ja perusterveydenhuolto vastuut ja roolit tunnistettava sekä sovittava yhteistyöstä Sisäilmasto-ongelmat liittyvät yleensä kymmeniin, jopa satoihin työntekijöihin hyvät toiminta- ja viestintätavat tärkeässä roolissa ratkaisuprosessissa onnistumisessa Altistumisen arviointi tehtävä kattavasti ja tarkasti terveydellisen merkityksen arviointia varten (mm. oireilun, mahdollisten ammattitautien ja toimenpiteiden kiireellisyyden arvioimiseksi) Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 3

4 Miksi ohjeistusta tarvitaan? jatkuu Työpaikkojen turvallisuustoimintaa ohjaa merkittävästi työturvallisuuslaki myös sisäilmastoasioiden osalta Työpaikka toimintaympäristönä poikkeaa asunnoista mm. toiminnan (työpaikoilla esim. tulostimia, asunnoissa esim. elintarvikkeita), sisustuksen ja taloteknisten (esim. ilmanvaihdon tehokkuus) tekijöiden suhteen Altisteiden viitearvoissa jonkun verran eroja tunnistettava erot toimintaympäristöittäin Opetus, sosiaali- ja terveydenhuollon alalla huomioitava sekä työpaikkaohjeistus että asumisterveysasetus ja siihen liittyvä ohjeistus yhteistyöhön toimintatapoja Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 4

5 Haitta ja vaara/työturvallisuuslaki Tarkoitetaan toisaalta haittaa tai vaaraa aiheuttavia olosuhdetekijöitä, että näiden tekijöiden mahdollisia terveysvaikutuksia, haittaa tai vaaraa. Työnantaja vastaa näiden haitta ja vaaratekijöiden selvittämisestä, arvioimisesta ja poistamisesta. Työnantaja käyttää tarvittaessa asiantuntijoita arvioinnissa. Sisäilmastoongelmissa huomioitavia haitta ja vaaratekijöitä ovat erilaiset rakennettuun ympäristöön liittyvät biologiset, kemialliset ja fysikaaliset tekijät sekä sisäympäristöön liittyvät turvallisuus tekijät. Haittaa ja vaaraa arvioitaessa on sisäilmasto-ongelmakohteissa huomioitava paitsi altistumisolosuhteisiin liittyvät sairaudet ja sairastumisen vaara, myös muut fyysisen ja henkisen terveyden haitat. Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 5

6 Erityinen sairastumisen vaara Erityisen sairastumisen vaaran käsite tulee työturvallisuuslaista (738/ ) ja Työterveyshuoltolaista (1383/2001) sekä sen perusteella annetusta valtioneuvoston asetuksesta (1485/2001). Erityisen sairastumisen vaaran toteaminen perustuu yleensä työterveyshuollon altistumistietojen perusteella tekemään arvioon. Erityinen sairastumisen vaara edellyttää tunnetun sairastumisen vaaraa aiheuttavan tekijän olemassaolon lisäksi sellaista altistumista tai kuormittumista, mikä on osoitettu riittäväksi aiheuttamaan sairastumisen. Tämä koskee myös sisäilmastoongelmakohteita. Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 6

7 Terveydellisen merkityksen arviointi Käsite tulee työturvallisuuslaista (738/ ), jonka mukaan työpaikalla havaittujen haitta- tai vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi tulee tehdä, jos näitä tekijöitä ei voida poistaa. Työnantaja vastaa siitä, että terveydellisen merkityksen arviointiin käytetään työterveyshuollon asiantuntijoita ja ammattihenkilöitä siten kuin siitä säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/ ). Työpaikan sisäilmasto-ongelmissa työterveyshuolto arvioi sisäilmasto-ongelmiin perehtyneen työterveyslääkärin johdolla altistumisolosuhteisiin liittyvän haitan ja vaaran terveydellisen merkityksen ja antaa siitä tarvittaessa lausunnon. Vaaralla tässä yhteydessä tarkoitetaan erityistä sairastumisen vaaraa ja haitalla työturvallisuuslain mukaisia muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Ennen terveydellisen merkityksen arviointia työnantajan on selvitettävä altistumisolosuhteet rakennusterveyteen perehtyneen asiantuntijan johdolla, koska ongelman terveydellistä merkitystä ei voi arvioida ilman altistumisolosuhdetietoja. Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 7

8 Sisältö: OHJE TYÖPAIKKOJEN SISÄILMASTO-ONGELMIEN SELVITTÄMISEEN Määritelmiä Toimintatavat ratkaisuprosessissa Eri toimijoiden roolit ja vastuut Pätevyydet rakennusten tutkimiseen, eritysselvityksiin ja ongelmanratkaisun ohjaukseen liittyen Sisäilmastoselvityksistä työpaikoilla ja altisteet Altistumisolosuhteiden arviointi Terveydellisen merkityksen arviointi lyhyesti Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 8

9 Eri roolit sisäilmaongelmissa Työnantaja Työntekijä Kiinteistön omistaja Työterveyshuolto Työsuojelu Terveydensuojelu Perusterveydenhuolto Ulkopuoleiset asiantuntijat Rakennusvalvonta Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 9

10 Eri roolit ongelmien selvittämisessä Työnantajan rooli Arvioitava haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (TT-laki) Työnantajan edustaja toimii usein sisäilmanryhmän puheenjohtajana Työnantajan vastuulla on, että tilojen käyttäjät tuntevat sisäilmastoongelmien haittailmoitusmenettelyn ja keskeiset toimintatavat ongelmien ratkaisemisessa. Työterveyshuollon rooli Työterveyshuoltolaki ohjaa ja velvoittaa Saada tieto työpaikalta sisäilmastoon vaikuttavista tekijöistä (edustus sisäilmaryhmässä) Olosuhteiden terveydellisen merkityksen arviointi Kiinteistön omistajan rooli Maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää, että rakennus jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset Johtaa usein sisäilmaryhmän toimintaa työantajan kanssa. Tilojen käyttäjän rooli Tilojen käyttö sovitusti ja haittojen ilmoittaminen Edustus sisäilmaryhmässä Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 10

11 Eri roolit ongelmien selvittämisessä Työsuojeluvalvonnan rooli STM:n ohjeet työsuojeluvalvontaan, viranomainen voi olla aloitteellinen; voidaan myös neuvotella tilanteesta Selvittää, mihin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt ja onko työnantaja arvioinut sisäilmasto-ongelman vakavuutta ja sen terveydellistä merkitystä. Lisäksi arvioidaan työnantajan toimenpiteiden riittävyyttä, työolojen seurannan järjestelyitä ja työnteon jatkamisen edellytyksiä Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 11

12 Eri roolit ongelmien selvittämisessä Terveydensuojeluvalvonnan rooli Asunnot, oppilaitokset, päiväkodit, terveyden- ja sosiaalihuollon laitokset ja muut kokoontumistilat Ennalta ehkäisevä toiminta (opas Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos: Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen 2015) Terveyshaittaepäilytilanteissa osallistuu rakennusten olosuhteiden ja epäpuhtauslähteiden selvittämiseen ja ratkaisemiseen esimerkiksi sisäilmaryhmässä, ja on samalla toimivaltainen viranomainen (työsuojeluviranomaisen lisäksi) terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden osalta Voi käynnistää sisäilmaryhmätyön ja osallistua prosessin eri vaiheisiin, kuten sisäilmaongelmien taustojen selvittelyyn, katselmuksiin, mahdollisten lisäselvitysten suunnitteluun, selvitysten tulosten tulkintaan ja toimenpiteiden määrittelyyn Tekee yhteistyötä työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 12

13 Eri roolit ongelmien selvittämisessä Rakennusvalvonnan rooli Rakennuslupa tarvitaan sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen laajentamiseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa muun muassa silloin, jos työllä voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Rakennusvalvontaviranomainen arvioi rakennusluvan tarpeen esimerkiksi tehtyjen teknisten selvitysten ja mahdollisten alustavien hankesuunnitelmien perusteella. Arvio hanke- ja lupavaiheessa selvitysten tekijöiden ja suunnittelijoiden pätevyyttä Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 13

14 Sisäilmaryhm ä Lähde: Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008 Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 14

15 Ongelmavyyhdissä voi olla kyse monesta eri tekijästä Rakennuksen ongelman ja siihen liittyvät terveyshaitat Väärin kohdistetut tai liian suppeat selvitykset Asiantuntijalausunnot Työorganisaatio Historia tai tulevaisuus Uupuminen Ympäristöherkkyys Epäluottamus ja ristiriidat Julkisuuskriisi Toimintatavat Some Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen Sisäilmaryhmän toiminta 15

16 Asiantuntijoiden pätevyyksistä työpaikkojen sisäilmasto-ongelmissa: 1 = samat pätevyysvaatimukset kuin on asetettu asumisterveysasetuksessa 2 = korkeakoulututkinto rakennus-, talotekniseltä tai sisäilmastoaihealueelta (kuten kemia, mikrobiologia, fysiikka, ympäristötiede, arkkitehti) ja laaja osaaminen ongelmaratkaisuprosesseista työpaikoilla (lisäkoulutuksena esim. rakennusterveysasiantuntijapätevyys tai täydennyskoulutusta mm. ratkaisuprosesseista ja työntekijöiden altistumisen arvioinnista) Ulkopuolisen asiantuntijan tarve Sisäilmastoselvitykset Erityisasiantuntemus sisäilmastoselvityksissä esim. suunnatut selvitykset Konsultointi sisäilmastoongelmien ratkaisemisessa työpaikoilla esim. koko ratkaisuprosessi, altistumisolosuhteiden arviointi Terveydellisen merkityksen arvioiminen Tarvittava pätevyys 1 TAI moniammatillinen ryhmä*, jossa vähintään vastaava osaaminen kuin rakennusterveysasiantuntijalla syventävä ja laaja osaaminen joltakin rakennusterveyden osaamisalueelta 1, 2 TAI moniammatillinen ryhmä*, jossa vähintään vastaava osaaminen kuin rakennusterveysasiantuntijalla työterveyslääkäri, työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset pätevyysvaatimukset ja hyvä perehtyneisyys sisäilmastoongelmiin terveydensuojelulain alaisissa kohteissa terveydensuojeluviranomainen ja työterveyslääkäri huom. usein selvityksissä tarvitaan monen eri aihealueen osaamista, tuotantotiloihin liittyvissä toimistotiloissa tarvittaessa yhteistyö pätevöityneen työhygieenikon kanssa tilanteen kokonaisarvioinnissa ja johtopäätöksissä aina vastaava pätevyys mitä asumisterveysasetuksessa on säädetty tarvittaessa käytetään myös esim. viestinnän sekä työ- ja organisaatiopsykologian ammattilaisia terveydellisen merkityksen arvioinnin muodostamiseksi tarvitaan tietoja altistumisolosuhteista (ks. pätevyys siihen yllä) ja konsultoidaan tarvittavia asiantuntijoita Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 16

17 Mikä on hyvä sisäympäristö? Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 17

18 Tilaajanohje/johtava asiantuntija Työterveyslaitos Lappalainen, Tähtinen 18

19 Altistumisolosuhteiden arviointiin tarvitaan riittävät tekniset tiedot 1. Rakenteiden mikrobivaurioiden laajuus 2. Ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paine-erot 3. Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun 4. Rakennuksesta peräisin olevat muut sisäilman epäpuhtaudet 19

20 Altistumisolosuhteiden arviointi 1. Rakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden arviointi Neljä portainen arviointi kriteereineen Laajuus (ei vaurioita, yksittäisiä, laajoja, useita rakennusosia) 2. Ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paine-erot Neljä portainen arviointi kriteereineen Ei ilmavuotoreittejä, yksittäisiä, säännöllisiä, säännöllisiä ja merkittävä alipaine sekä rakenteen ilmatiiviys riskialtis 3. Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun Pääperiaatteet, joita arvioidaan kokonaisuuden kanssa RakMk D2, järjestelmän puhtaus, suodatustaso, toimintakunto ja huolto 4. Rakennuksesta peräisin olevat muut sisäilman epäpuhtaudet Pääperiaatteet, joita arvioidaan kokonaisuuden kanssa Viite- ja ohjearvot tilan käyttötarkoituksen mukaan

21 Altistumisolosuhteiden arviointi 1. Haitallinen altistumisolosuhde epätodennäköinen Kriteerit: vaurioiden laajuus, ilmavuotoreitit, paine-ero, ilmanvaihtojärjestelmä, muut sisäilman epäpuhtaudet 2. Haitallinen altistumisolosuhde mahdollinen Kriteerit: vaurioiden laajuus, ilmavuotoreitit, paine-ero, ilmanvaihtojärjestelmä, muut sisäilman epäpuhtaudet 3. Haitallinen altistumisolosuhde todennäköinen Kriteerit: vaurioiden laajuus, ilmavuotoreitit, paine-ero, ilmanvaihtojärjestelmä, muut sisäilman epäpuhtaudet 4. Haitallinen altistumisolosuhde erittäin todennäköinen Kriteerit: vaurioiden laajuus, ilmavuotoreitit, paine-ero, ilmanvaihtojärjestelmä, muut 21 sisäilman epäpuhtaudet

22 Altistumistietoja tarvitaan terveydellisen merkityksen arvioimiseen Altistumisen Sisäilmastokysely Työterveyshuollon todennäköisyys tiedot Altistumisen todennäköisyys sisäilman epäpuhtauksille Haitallinen altistuminen epätodennäköistä Haitallinen altistuminen mahdollista Haitallinen altistuminen todennäköistä Haitallinen altistuminen erittäin todennäköistä Katja Tähtinen

23 Kiitos! Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa meitä Twitterissä facebook.com/tyoterveyslaitos twitter.com/tyoterveys ja twitter.com/fioh