Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016
Kasviyhteisöjen luokittelu Kasvupaikkatyypit - Suotyypit ja turvekankaat puustoiset (korpi ja räme), avosuot (neva ja letto) - Metsätyypit kangasmetsät ja lehdot Suomen metsätalouden tarpeisiin kehitetty Kenttäkerroksen kasvillisuus kertoo kasvualustan laadusta Kasvillisuustyyppi Tarkempi jaottelu kasvillisuuden mukaan Kehitetty kasvillisuuskartoituksiin Sovellettu maankäytön suunnitteluun, luonnonsuojelualueiden hoitoon, luontoselvityksiin http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/ https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/asarja/a14.pdf
Ekologiset vaihtelusuunnat Ekologiset tekijät - Ilmastolliset tekijät Maaperäiset tekijät Bioottiset tekijät Ekologiset vaihtelusuunnat Määrittyy pääasiassa abioottisten olosuhteiden mukaan. Yhden muuttujan muutos muuttaa kasvupaikkatyypin toiseksi. Mutta ekosysteemissä vaikuttavat myös bioottiset tekijät kuten - orgaanisen aineksen hajotusnopeus: sienet, eläimet ja pieneliöt - Kasvillisuus vaikuttaa tuulisuuteen > pienilmasto - (metsäekosysteemit) Kasvillisuus muokkaa elinympäristöään > Ekologinen amplitudi
Rahkasammalet: - pidättävät vettä, jolloin hapettomuus haittaa puiden juuristoja; - muodostavat paksun maton, jossa puiden siementaimien on vaikea menestyä, ja - erittävät happoja, jotka estävät kasvien juuriston kasvua. - Puita ei kasva, jolloin alueen vettyminen edistyy
Podsolimaannos - Tyypillinen havumetsävyöhykkeelle - happaman neulaskarikkeen vaikutuksesta karikkeen hajotustoiminta hidastuu - orgaaniset hapot lisäävät mineraalien huuhtoutumista humuskerroksen alaisesta huuhtoutumiskerroksesta (A-horisontti) alaspäin rikastumiskerrokseen (B horisontti) - lierojen vähäisyyden takia kerrokset eivät sekoitu pystysuunnassa
Ilmastotekijät Kaikilla lajeilla on myös lajityypillinen amplitudi ilmaston suhteen Arktis-alpiinisuus - Pohjoiseen mentäessä ilmasto viilenee ja lajien runsaus vähenee. Sama tapahtuu noustessa ylös merenpinnan tasosta Arktisilla alueilla rankat fysikaaliset olot - biomassan tuotanto hidasta vähän lajeja heikkoja kilpailijoita (ilmastonmuutos!) Etelässä runsaampi lajisto - enemmän kilpailua
Kasvimaantieteelliset vyöhykkeet
Kasvillisuuden suuralueet Ilmastolliset ja historialliset tekijät määrääviä - Kaikki kasvilajimme ovat levittäytyneet meille viimeisten 11 500 vuoden aikana Eri postglasiaaliset ilmastokaudet ovat vuoroin suosineet erityyppisten kasvien levittäytymistä
Valkovuokko Vaivaiskoivu
Ruohokanukka Vaatii kosteaa ja/tai viileää ilmaa viihtyy mereisessä ilmastossa rannikoilla ja lapissa kilpisjärvellä mantereisemmassa ilmastossa kasvupaikkoina suot, rannat ja jokilaaksot http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ge/ge3/2_suomen_luo nnonolot_ja_maisemat_seka_niiden_synty/10?c:d=ifzi.ieat&m:selres=ifzi.iea T
Kasvien yleiset vaatimukset Valo Lämpö Vesi Ravinteet
Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) Termisen kasvukauden pituus (vrk) Lämpö - Auringon säteily Kasvukauden tehoisa lämpösumma Termisen kasvukauden pituus - Kasvukauden äärilämpötilat - Suomalaisille lajeille talvilämpötiloilla melko vähän merkitystä - Mereisyys vs. mantereisuus - Pienilmasto = kasvupaikalla Mikroilmasto = kasvin kohdalla tai sisällä Kylmän ilman järvet http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi
Valo - Intensiteetti (fotonivirta) Auringosta tuleva säteily on vakio tietyllä leveyspiirillä Vähenee latvuston ylätasolta pohjakerrokseen jopa 99 % Muutokset kasvukauden aikana valo ja varjokasvit valo ja varjolehdet Valo on kasvustoissa laikuttaista
Valo - Intensiteetti (fotonivirta) Aallonpituusjakauma (spektri) 10_09PhotosynthWavelength.jpg
Maaperätekijät Maaperä vaikuttaa eri tavoilla kasvien menestymiseen: Raekoko ja tyyppi Veden läpäisevyys (vrt. hikevyys = vettä nousee ylöspäin) Epäorgaanisten kationien saatavuus
Maaperätekijät Maahiukkaset negatiivisesti varautuneita ja sitovat kationeja Kationit kiinnittyvät eri voimakkuuksilla H+ > Ca2+ > Mg2+ > K+ = NH4+ > Na+ Kasvit pumppaavat protoneja juuresta Kasvualustan kalkitseminen tai muuten emäksiseksi muuttaminen vapauttaa kationeja kasvien käyttöön Anionit vesiliuoksessa
Maaperätekijät - Kalkkikivi ja dolomiitti vaikuttavat hyvin voimakkaasti kasvien esiintymiseen Lievempi kalkkivaikutus on kiilleliuskeilla, diabaasilla, gabrolla ja amfiboliitilla
Dolomiitti Malla ja Saana tunturit Kilpisjärvellä
Saanan rinne puurajan alapuolella
Ravinteet ja puutokset http://www.charlottecountyweather.com/tomato.php