Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Samankaltaiset tiedostot
Metsänhoidon perusteet

MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI. FM Aapo Ahola

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Materiaali: Esa Etelätalo

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Miten kasvit saavat vetensä?

1. Maalajin määritys maastossa

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

Luentomateriaali: Esa Etelätalo

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o

KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Miten kasvit saavat vetensä?

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen

TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUS

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kuva: Seppo Tuominen

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

Lestijärven tila (-arvio)

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

takaisin Metsäekologia Metsäekologian perusteet 1 Metsäekologian perusteet 2 Metsä- ja suotyyppijärjestelmä Metsätyypit Suotyypit

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

Ojitusalueiden hoito

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

Mansikan kukkaaiheiden

Suon ja metsän rajan määrittely tutkimuslinjaaineiston

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Harsot, kankaat ja katteet

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Helsingin luonnonsuojelualueet. Haltialan aarnialue

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Epoon asemakaavan luontoselvitys

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Transkriptio:

Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016

Kasviyhteisöjen luokittelu Kasvupaikkatyypit - Suotyypit ja turvekankaat puustoiset (korpi ja räme), avosuot (neva ja letto) - Metsätyypit kangasmetsät ja lehdot Suomen metsätalouden tarpeisiin kehitetty Kenttäkerroksen kasvillisuus kertoo kasvualustan laadusta Kasvillisuustyyppi Tarkempi jaottelu kasvillisuuden mukaan Kehitetty kasvillisuuskartoituksiin Sovellettu maankäytön suunnitteluun, luonnonsuojelualueiden hoitoon, luontoselvityksiin http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/ https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/asarja/a14.pdf

Ekologiset vaihtelusuunnat Ekologiset tekijät - Ilmastolliset tekijät Maaperäiset tekijät Bioottiset tekijät Ekologiset vaihtelusuunnat Määrittyy pääasiassa abioottisten olosuhteiden mukaan. Yhden muuttujan muutos muuttaa kasvupaikkatyypin toiseksi. Mutta ekosysteemissä vaikuttavat myös bioottiset tekijät kuten - orgaanisen aineksen hajotusnopeus: sienet, eläimet ja pieneliöt - Kasvillisuus vaikuttaa tuulisuuteen > pienilmasto - (metsäekosysteemit) Kasvillisuus muokkaa elinympäristöään > Ekologinen amplitudi

Rahkasammalet: - pidättävät vettä, jolloin hapettomuus haittaa puiden juuristoja; - muodostavat paksun maton, jossa puiden siementaimien on vaikea menestyä, ja - erittävät happoja, jotka estävät kasvien juuriston kasvua. - Puita ei kasva, jolloin alueen vettyminen edistyy

Podsolimaannos - Tyypillinen havumetsävyöhykkeelle - happaman neulaskarikkeen vaikutuksesta karikkeen hajotustoiminta hidastuu - orgaaniset hapot lisäävät mineraalien huuhtoutumista humuskerroksen alaisesta huuhtoutumiskerroksesta (A-horisontti) alaspäin rikastumiskerrokseen (B horisontti) - lierojen vähäisyyden takia kerrokset eivät sekoitu pystysuunnassa

Ilmastotekijät Kaikilla lajeilla on myös lajityypillinen amplitudi ilmaston suhteen Arktis-alpiinisuus - Pohjoiseen mentäessä ilmasto viilenee ja lajien runsaus vähenee. Sama tapahtuu noustessa ylös merenpinnan tasosta Arktisilla alueilla rankat fysikaaliset olot - biomassan tuotanto hidasta vähän lajeja heikkoja kilpailijoita (ilmastonmuutos!) Etelässä runsaampi lajisto - enemmän kilpailua

Kasvimaantieteelliset vyöhykkeet

Kasvillisuuden suuralueet Ilmastolliset ja historialliset tekijät määrääviä - Kaikki kasvilajimme ovat levittäytyneet meille viimeisten 11 500 vuoden aikana Eri postglasiaaliset ilmastokaudet ovat vuoroin suosineet erityyppisten kasvien levittäytymistä

Valkovuokko Vaivaiskoivu

Ruohokanukka Vaatii kosteaa ja/tai viileää ilmaa viihtyy mereisessä ilmastossa rannikoilla ja lapissa kilpisjärvellä mantereisemmassa ilmastossa kasvupaikkoina suot, rannat ja jokilaaksot http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ge/ge3/2_suomen_luo nnonolot_ja_maisemat_seka_niiden_synty/10?c:d=ifzi.ieat&m:selres=ifzi.iea T

Kasvien yleiset vaatimukset Valo Lämpö Vesi Ravinteet

Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) Termisen kasvukauden pituus (vrk) Lämpö - Auringon säteily Kasvukauden tehoisa lämpösumma Termisen kasvukauden pituus - Kasvukauden äärilämpötilat - Suomalaisille lajeille talvilämpötiloilla melko vähän merkitystä - Mereisyys vs. mantereisuus - Pienilmasto = kasvupaikalla Mikroilmasto = kasvin kohdalla tai sisällä Kylmän ilman järvet http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi

Valo - Intensiteetti (fotonivirta) Auringosta tuleva säteily on vakio tietyllä leveyspiirillä Vähenee latvuston ylätasolta pohjakerrokseen jopa 99 % Muutokset kasvukauden aikana valo ja varjokasvit valo ja varjolehdet Valo on kasvustoissa laikuttaista

Valo - Intensiteetti (fotonivirta) Aallonpituusjakauma (spektri) 10_09PhotosynthWavelength.jpg

Maaperätekijät Maaperä vaikuttaa eri tavoilla kasvien menestymiseen: Raekoko ja tyyppi Veden läpäisevyys (vrt. hikevyys = vettä nousee ylöspäin) Epäorgaanisten kationien saatavuus

Maaperätekijät Maahiukkaset negatiivisesti varautuneita ja sitovat kationeja Kationit kiinnittyvät eri voimakkuuksilla H+ > Ca2+ > Mg2+ > K+ = NH4+ > Na+ Kasvit pumppaavat protoneja juuresta Kasvualustan kalkitseminen tai muuten emäksiseksi muuttaminen vapauttaa kationeja kasvien käyttöön Anionit vesiliuoksessa

Maaperätekijät - Kalkkikivi ja dolomiitti vaikuttavat hyvin voimakkaasti kasvien esiintymiseen Lievempi kalkkivaikutus on kiilleliuskeilla, diabaasilla, gabrolla ja amfiboliitilla

Dolomiitti Malla ja Saana tunturit Kilpisjärvellä

Saanan rinne puurajan alapuolella

Ravinteet ja puutokset http://www.charlottecountyweather.com/tomato.php