Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista on saatu? Mitä tarvitaan arkkitehtuurin lisäksi ja jälkeen? 2
Tietohallintolain (643/2014) tavoitteena on luoda edellytykset yhteentoimivuudelle julkisessa hallinnossa Valtiovarainministeriö Huolehtia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kuvausten laatiminen ja ylläpito Yhteisten palveluiden ohjaus Ministeriöt Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus tietohallintolain mukaisesti Huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset Julkisen hallinnon organisaatiot Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia Käytettävä yhteisiä palveluita 3
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri MITÄ TULOKSIA KOKONAISARKKITEHTUURISTA ON SAATU? 4
Kokonaisarkkityö on käynnissä 2011 vain 13% Valtionhallinnon organisaatioista teki arkkitehtuurityötä [1] 2013 enää 12% organisaatioista EI tehnyt lainkaan arkkitehtuurityötä (vastaa 1% kaikista ICTkustannuksista) [2] Kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään kattavasti suurissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä Onko kunnassa tehty Tietohallintolain mukaista KA-työtä? Kunnat ryhmitelty asukasluvun mukaan. [1] Tietoja valtion tietohallinnosta 2011. VM [2] Tietoja valtion tietohallinnosta 2013. VM [3] Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013. Kuntaliitto 5
Luottamus kokonaisarkkitehtuuriin menetelmänä kasvaa myös IT:n ulkopuolella Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Miten päätöksenteko ja tieto kohtaavat? Tietojohtamisen teemapäivät 6.6.2014 Valtion taloushallinnon strategia 2020, 7/2014 6
Kokonaisarkkitehtuurityön eteneminen julkisessa hallinnossa YHTEENVETO KA-TYÖN TILASTA Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistyminen vastaajien organisaatioissa: On määritelty arkkitehtuuriperiaatteet (69 %) tai ka 3,45* On otettu käyttöön työkaluja ja menetelmiä (70 %) ka 3,78 On määritelty kokonaisarkkitehtuurista vastuullinen henkilö (73 %) ka 3,94 ja työryhmä (59 %), 3,51 On laadittu kokonaisarkkitehtuurin kehittämissuunnitelma (48 %) 3,20, määritelty miten työtä tehdään (51 %) 3,21 Nykytilan kuvauksia on tehty melko hyvin (noin 50 %), ka 3,25 tavoitetilan kuvauksia tai siirtymäsuunnitelmia ei ole laadittu lainkaan yhtä laajasti Tavoitetilan kuvaukset n. 36 % ka 2,85 Siirtymäsuunnitelmat n. 26 %, ka. 2,60 Kuntasektorin organisaatioissa kokonaisarkkitehtuurityön tila on hieman pidemmällä verrattuna valtion sektorilla toimiviin organisaatioihin Suurissa organisaatioissa kokonaisarkkitehtuurityö on pidemmällä kuin pienissä organisaatiossa * 1= täysin eri mieltä, 3= en osaa sanoa, 5= täysin samaa mieltä https://wiki.julkict.fi/julkict/juhta/juhta-n-jaostot/jhka-jaosto/kokousmateriaalit-30-8.2014/tutkimustulokset- kokonaisarkkitehtuurikoulutuksen-vaikuttavuudesta/view 7
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri MITÄ TARVITAAN ARKKITEHTUURIN LISÄKSI JA JÄLKEEN? 8
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet Tavoite Selitys Hyödyt toiminnalle Tuottavuus Yhteiskäyttö ja yhteentoimivuus Tiedon hyödyntäminen Sähköinen asiointi Turvallisuus Joustavuus Toiminnan tehostaminen ja vaikuttavuus ICT:n avulla Eri viranomaisten ja hallinnonalojen yhteistoiminnan lisääminen ja toimintojen ja järjestelmien kitkaton yhteensovittaminen Julkisen hallinnon tiedon avaaminen ja käytön tehostaminen, hallinnon läpinäkyvyys Asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia, toiminnan siirtäminen verkkoon mahdollisuuksien mukaan Luotettava, eheä ja turvaluokiteltu tieto, toiminnan jatkuvuus ja riskienhallinta Muutoksiin teknologiassa, strategiassa ja organisoinnissa ketterästi sopeutuva kokonaisuus Kustannussäästöt Sujuvampi asian käsittely kansalaisille, hallinnollisen taakan väheneminen Uusia palveluja ja liiketoiminnan mahdollisuus yrityksille, kansalaisille pääsy tietoon Saavutettavuus kansalaisille, kustannussäästöt hallinnolle Luottamus viranomaisiin Kehittämisen nopeutuminen ja käyttöönottojen halventuminen 9
Tekijät Käyttöliittymät ja työpöydät Tavoitteena julkisen hallinnon toimintokeskeinen arkkitehtuuri Kansalaiset Yritykset Käyttöliittymät ja porttaalit Verkot Päätelaitteet Toimialan palvelut Sähköinen asiointi Toimialariippumattomat palvelut Avoin ja linkitetty tieto Avoimen tiedon palvelut Kansallinen palveluväylä Yhteiset palveluprosessit Tunnistaminen ja valtuutus Tietoturva Tietohallinto Tietovarastot 10
Kansallinen Palveluarkkitehtuuri-hanke Asetettu 2014 ja jatkuu 2017 loppuun Keskeinen alusta yhteentoimivuudelle Hankkeen osat Palveluväylä Sähköinen tunnistaminen Roolit ja valtuutus Palvelunäkymät kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille 11