Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Kristian Kyllönen, puhelin 050 371 5388 kristian.kyllonen@hsy.fi Matti Hilli, puhelin 040 580 4940 matti.hilli@hsy.fi Copyright Kansikuva: HSY Takakannen kuva: HSY / Riikka Luomanen 2013 2

Esipuhe HSY:n nykyinen tarkastuslautakunta asetettiin nelivuotiseksi toimikaudeksi maaliskuussa 2013 samassa yhtymäkokouksessa kuin hallitus. Tarkastuslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Kaikki lautakunnan jäsenet ovat poliittisia luottamushenkilöitä, joiden nimittämisestä ovat päättäneet HSY-kaupunkien kaupunginvaltuustoissa edustettuina olevien suurimpien puolueiden piirijärjestöt. Ensimmäisissä kokouksissa keväällä 2013 tehtiin esitys yhtymäkokoukselle tilintarkastajan valitsemiseksi ja sovittiin käytännön lautakuntatyön järjestelyistä sekä vahvistettiin arviointisuunnitelmat. Lautakunnan varsinaiseksi sihteeriksi valittiin toistaiseksi sisäinen tarkastaja Kristian Kyllönen ja lautakunnan käytännön järjestelyt ja yhteydenpidot arviointikohteiden tahoihin ovat hoitaneet hallintoyksiköstä hallintojohtaja Matti Hilli ja hallintosihteeri Jaana Heidenstrauch. Varsinainen lautakuntatyöskentely alkoi syyskuun alussa eli ensimmäinen arviointivuosi on uudelle tarkastuslautakunnalle käytännössä vajaa vuosi. Toimialat ovat esitelleet omaa toimintaansa ja tavoitteitaan. Ensimmäinen vuosi menee pitkälti tutustuessa HSY:hyn. Tarkastuslautakunta on tehnyt arvioitavien toimintojen kohteisiin tutustumiskäyntejä ja jäseniä on osallistunut HSY:n, Kuntaliiton ja tilintarkastusyhteisön järjestämiin seminaareihin. Uskon, että yhteistyössä toimialojen ja tulosalueiden edustajien kanssa onnistumme kehittämään ja parantamaan HSY:n toimintoja. Avoimuus ja yhteistyö ovat ne keinot, joilla tarkastuslautakunta aidosti pystyy antamaan lisäarvoa HSY:n toimintaan. Nina Merjola-Repo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 3

4

Sisällys 1 Tarkastuslautakunnan ehdotukset yhtymäkokoukselle 6 2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano arviointivuonna 2013 7 3 Tarkastuslautakunnan tehtävät 8 4 HSY:n tavoitteiden toteutuminen arviointivuonna 2013 9 4.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 11 4.2 Strategisten hankkeiden toteutuminen... 13 5 Arviointisuunnitelman 2013 toteutuminen 14 6 Toteutuneet arviointikohteet 2013 15 6.1 Yleiskuva johtamis- ja ohjausjärjestelmistä... 15 6.2 Vedenpuhdistus... 16 6.2.1 Raakaveden hankinta... 16 6.2.2 Vedenpuhdistus HSY:n vedenpuhdistuslaitoksilla... 18 6.2.3 Tutustuminen Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toimintaan... 19 6.3 Materiaalipalvelut... 20 6.4 Tietoyhteistyö... 22 6.5 Asiakaspalvelu... 24 6.5.1 Asiakaspalveluyksikön toiminta... 24 6.5.2 HSY:n asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset... 26 6.6 Henkilöstö... 27 6.7 Riskienhallinta... 30 6.8 Talouden ja rahoituksen kehittyminen... 33 6.8.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 33 6.8.2 Toiminnan rahoitus... 34 6.8.3 Kokonaistulot ja -menot... 34 6.8.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 35 6.8.5 Talousarvion toteutuminen... 36 6.8.6 Investointien toteutuminen... 39 6.8.7 Rahoitusosan toteutuminen... 40 6.8.8 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 41 6.9 Sitovan määrärahan ylitys vesihuollon kaupunkilähtöisissä investoinneissa... 43 7 Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus 45 5

1 Tarkastuslautakunnan ehdotukset yhtymäkokoukselle 1. Tarkastuslautakunta suosittaa, että HSY:n johtamistoiminnassa kiinnitetään erityisesti huomiota toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työhyvinvoinnin kehittämiseen ja sitä koskevaan ohjeistukseen sekä henkilöstöresurssien oikeaan käyttöön ja varahenkilöjärjestelmän kehittämiseen ja että strategiset tavoitteet asetetaan selkeämmin suhteessa henkilöstöresursseihin. 2. Tarkastuslautakunta suosittaa HSY:n ja PSV:n hallituksille, että ne jatkavat aktiivista toimintaansa raakaveden laatuun kohdistuvien riskien tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Tiukentuvan lainsäädännön mukaiset raakaveden laadun seurantaa ja siihen kohdistuvien riskien tunnistamista koskevat vaatimukset on pyrittävä täyttämään minimitaso ylittäen. Vantaanjoen ja Hiidenveden suojelutyön ohella tulee pyrkiä vaikuttamaan Päijänteen eteläosan vesiensuojeluun; erityisesti turvetuotannon haittojen minimointiin. 3. Tarkastuslautakunta suosittaa, että yhteistyötä naapurikunnissa toimivien vesihuoltolaitosten kanssa edelleen kehitetään. 4. Tarkastuslautakunta suosittaa, että HSY:ssä kootaan yhteen dokumenttiin harmaan talouden torjuntaohjeet. Käytännössä erityislakien soveltamisessa voidaan kohdata haastavia tulkintatilanteita. Esimiesten ja muun asianomaisen henkilöstön on tunnettava harmaata taloutta koskevan lainsäädännön soveltamiskäytännöt saamastaan juridisesta pohjakoulutuksesta riippumatta. Siten erillisen ohjeistuksen laatimisella on toimintaa parantava ja tehostava vaikutus. 5. Tarkastuslautakunta muistuttaa, että kaikilla pääkaupunkiseudun asukkailla ei ole mahdollisuutta tai osaamista asioida täysin sähköisessä ympäristössä. Näiden kuntalaisten tarpeet on kuitenkin otettava huomioon sähköisen asioinnin edistämisessä tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja asiakaspalvelun tavoittamiseksi. HSY:n tulisi toiminnassaan hyödyntää entistä paremmin asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia, esimerkiksi kierrätyspisteiden sijoittelussa. 6. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että HSY:ssä jatketaan panostuksia henkilöstötutkimuksen 2013 tuloksiin perustuen henkilöstön kehittämistoiveiden täyttämiseksi, kuten koskien erityisesti kehityskeskustelujen laatua, työtehtävien organisointia sekä henkilöstön kuuntelua ja osallistumista. Tarkastuslautakunta puoltaa HSY:n henkilöstöyksikön suunnitelmia kerätä henkilöstöhallinnon hyvät käytännöt keskitetymmin yhden toimintamallin alle otsikolla työhyvinvointisuunnitelma. Tällaisen koosteen laatiminen korostaa entisestään esimiesten kouluttautumisvaatimusta asiassa sekä tiedonkulun läpinäkyvyyttä kuntayhtymän henkilöstön keskuudessa. 7. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että arviointivuoden 2014 aikana HSY:ssä luodaan asianmukaiset prosessit reagoida nopeasti ja tehokkaasti toimintaympäristössä realisoituviin kielteisiin tapahtumiin. 8. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että HSY ottaa huomioon tulevien vuosien toiminnan suunnittelussa omavaraisuusastetta nostavien toimenpiteiden tärkeyden sekä vesihuollon (26,0 %) että jätehuollon (14,1 %) toimialoilla. Kuntayhtymän toimintamenoihin tulisi kiinnittää huomioita siten, että turvataan toiminnan tuottavuus ja rahoituksen tasapaino myös investointipäätöksiä tehtäessä. 9. Tarkastuslautakunta suosittaa, että kaupunkilähtöisten investointien talousseurantaa parannetaan kehittämällä raportointi- ja laskutuskäytäntöjä kuntatekniikan puitesopimuksen mukaisilla sopimuksilla. 6

2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano arviointivuonna 2013 Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet: Marianne Kivelä Talouden konsultti Pertti Eklund Tekn. lis. Kauniainen (Kok.) Jäsen Kauniainen (Kok.) Varajäsen Nina Merjola-Repo Kiinteistöpäällikkö Ritva-Liisa Luomaranta Asianajaja Vantaa (Kok.) Puheenjohtaja Espoo (Kok.) Varajäsen Sari Näre Sosiologian dosentti Antti Vainionpää Insinööri Helsinki (Vihr.) Varapuheenjohtaja Helsinki (Vihr.) Varajäsen Jarkko Pietikäinen Laatu- ja ympäristöpääll. Marjo Matikka Suunnittelija Vantaa (Vihr.) Jäsen Espoo (Vihr.) Varajäsen Minna Ruuth Asiakaspalvelupäällikkö Maarit Toveri Toimitusjohtaja Helsinki (Kok.) Jäsen Helsinki (Kok.) Varajäsen Aarno Turunen Merkonomi Pekka Paunio VTM Espoo (SDP) Jäsen Helsinki (SDP) Varajäsen Pauli Vahtera KHT-tilintarkastaja Timo Vuorinen Asiantuntija Vantaa (PerusS) Jäsen Vantaa (PerusS) Varajäsen Muut tarkastuslautakunnan työskentelyyn osallistuvat: Kristian Kyllönen KTM, sisäinen tarkastaja HSY Lautakunnan sihteeri Matti Hilli OTK, hallintojohtaja HSY Asiantuntija Pekka Hänninen KTM, talousjohtaja HSY Asiantuntija Outi Koskinen KTM, JHTT, KHT PwC Julkistarkastus Oy Tilintarkastaja 7

3 Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tulee huolehtia hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä kuntayhtymäkonsernin (kuntayhtymä ja tytäryhteisöt) hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tämän mukaisesti tarkastuslautakunta kilpailutti tilintarkastusyhteisöt, teki yhtymäkokoukselle esityksen tilintarkastusyhteisön valinnasta, teki sopimuksen tilivuosien 2013 2016 + optiona vuosien 2017 2018 tilintarkastuksesta sekä antoi menettelytapaohjeet tilintarkastusyhteisön valinnasta kuntayhtymän edustajalle tytäryhteisöjen yhtiökokouksissa. Kuntalain mukaan HSY:n yhtymäkokouksen on talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksyttävä kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallituksen on toimintakertomuksessa esitettävä selvitys asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan on tehtävä yhtymäkokoukselle oma arvionsa yhtymäkokouksen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Hallintosäännön mukaan tulee tarkastuslautakunnan lisäksi esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja hallituksen lausunnosta. Tarkastuslautakunta esittää hallitukselle ja yhtymäkokoukselle ehdotukset toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Tarkastuslautakunnan tehtävien laajan tulkinnan mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että lautakunnan on seurattava, paitsi yhtymäkokouksen asettamien tavoitteiden toteutumista, tarkasteltava laajasti tuloksellisuutta toiminnan onnistuneisuutta arvioiden. Tarkastuslautakunnalla on tällöin selkeä rooli yhtymäkokouksen apuelimenä, joka tuottaa tavoitteiden toteutumisesta, tuloksellisuudesta sekä toimintaan sisältyvistä riskeistä palautetietoa yhtymäkokoukselle. HSY:n ja aikaisemmin YTV:n tarkastuslautakunnan rooliksi on vakiintunut laajan tulkinnan mukaiset tehtävät, mikä tarkoittaa, että lautakunta perehtyy keskeisiksi arvioimiinsa asiakokonaisuuksiin kokouksen yhteydessä tai tutustumiskäynnillä ja kuulee asiantuntijoita, jotka tarvittaessa hankkivat lautakunnan pyytämät lisäselvitykset. Näiden perusteella lautakunta laatii tarkastuskertomuksen, johon liitetään lautakunnan johtopäätökset sekä mahdolliset suositukset ja toimenpide-ehdotukset. Vuonna 2012 asetettu tarkastuslautakunta on toimintakautensa alussa hyväksynyt alustavan arviointisuunnitelman arviointivuosille 2013 2016. Tämän suunnitelman pohjalta hyväksytään vuosittain tarkempi vuosisuunnitelma, johon sisällytetään arviointivuoden arviointikohteet. Arviointisuunnitelmassa luetellaan arvioitaviksi valitut kohteet esimerkiksi eri toimialojen tai tulosalueiden toiminnot, erillishankkeet ja muut arviointikohteet. Lisäksi tavoitteena on ottaa arviointiohjelmaan HSY-kohdetta tukeva konsernikohde ja/tai yhteistoimintakohde. Esimerkiksi päättyvänä arviointivuonna 2013 oli vesihuollon toimialan arviointikohteena vedenpuhdistus, konsernikohteena Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja yhteistoimintakohteena Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä. 8

4 HSY:n tavoitteiden toteutuminen arviointivuonna 2013 HSY:n strategia ja strategiset päämäärät viidestä eri näkökulmasta hyväksyttiin hallituksessa 5.3.2010. Strategiset päämäärät ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Asiakasvaikuttavuus: Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta Talouden hallinta: Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla Prosessit ja rakenteet: Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkushyötyjä Henkilöstön uudistuminen ja työkyky: Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuvayhteistyössä seudun kuntien kanssa Strategiaan perustuvat tavoitteet päivitetään vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS). Arviointivuonna 2013 HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman tavoiteasetannan kokonaisuus muodostui HSY:n strategisista tavoitteista HSY:n strategisista hankkeista Toimialojen ja tulosalueiden tavoitteista, joita ovat o perustoiminnan tavoitteet o kehittämistavoitteet Ohessa selostetaan strategisten tavoitteiden ja strategisten hankkeiden toteutuminen. Erillisessä liitteessä on selvitetty näiden lisäksi vesihuollon, jätehuollon, seutu- ja ympäristötiedon, tukipalveluiden sekä johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalveluiden perustoiminnan tavoitteiden ja kehittämistoiminnan tavoitteiden toteutuminen. Liite on tulostettu PP-esityksestä siten, että esitystä tukeviin nootteihin on merkitty tarvittaessa tarkempi selvitys niistä syistä, joista johtuen tavoite ei toteutunut tai toteutui vain osittain. Tarvittaessa nooteissa on esitetty tarkempi perustelu tavoitteen toteutumisen osalta. Tarkastuslautakunnan, kaupunginhallitusten konsernijaostojen ja yhtymäkokouksen käyttöön liite toimitetaan sekä PDF-dokumentiksi tulostettuna että alkuperäisenä PP-esityksenä. 9

Yhteenvetona asetettujen tavoitteiden toteutumisesta on seuraava taulukko, joka osoittaa HSY:n strategisten tavoitteiden ja HSY:n strategisten hankkeiden sekä toimialojen ja tulosalueiden kehittämistavoitteiden toteutumisen: t Tavoitteet Toteutui Toteutui osittain Ei toteutunut Strategiset tavoitteet 12 3 1 Strategiset hankkeet 6 4 1 Vesihuollon kehittämistavoitteet 14 4 2 Jätehuollon kehittämistavoitteet 1 3 Seutu- ja ympäristötiedon kehittämistavoitteet 4 2 Tukipalveluiden kehittämistavoitteet 3 1 Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalveluiden kehittämistavoitteet 7 6 10

henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työn 4.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen Näkökulma Strateginen päämäärä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Tavoite 2013-2015 Toimenpiteet 2013 Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12.2013 Ympäristökuormituksen vähentäminen, energiasäästön, resurssitehokkuuden ja uusiutuvan energian edistäminen Asukkaiden ja organisaatioiden kannustaminen ympäristövastuulliseen toimintaan Toimeenpannaan energiatehokkuussopimuksen toimenpidesuunnitelma (2013-2016) Toteutetaan asiakasneuvontatyöryhmän suosituksiin perustuva neuvonnan vuosisuunnitelma Energiatehokkuussopimuksen mukaiset toimenpiteet tehty Suunnitellut kampanjat, tilaisuudet ja muut toimenpiteet toteutettu Toteutui Toteutui osittain 91 % seuratuista tehtävistä toteutui täysin. Kuntien välisen yhteistyön aktiivinen edistäminen HSY:n toimialalla T&K&I-toiminnan vahvistaminen materiaali- ja energiatehokkuuden sekä luonnonvarojen kestävän käytön kysymyksissä. Näkökulma Strateginen päämäärä Toimeenpannaan MALaiesopimuksen seuranta suunnitellulla tavalla, tuotetaan seurannan edellyttämä tietopohja ja kehitetään seurantajärjestelmää osapuolten kesken Toteutetaan T&K&I-tutkimusohjelma. Selvitetään mahdollisuudet perustaa yksityisen ja julkisen sektorin kanssa vesi- ja materiaalitalouden alueellinen innovaatiokeskittymä sekä lasketaan HSY:n materiaalitase Asiakasvaikuttavuus Suunniteltu tietopohja tuotettu ja seurantajärjestelmää kehitetty T&K&I-ohjelmasta toteutetaan vuoden 2013 toimenpiteet ja tehdään selvitys innovaatiokeskittymään ja materiaalitaseeseen liittyen Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta Toteutui Toteutui Tavoite 2013-2015 Toimenpiteet 2013 Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12.2013 HSY:n asiakaspalvelu- ja toimintakulttuurin yhtenäistäminen Sähköisen asioinnin lisääminen Näkökulma Strateginen päämäärä Otetaan käyttöön HSY-tasoiset asiakaspalveluprosessit ja -toimintatavat asiakaspalvelukeskuksessa ja palautteiden käsittelyssä Otetaan käyttöön yhteisen sähköisen asioinnin konsepti Talouden hallinta Asiakaspalvelukeskuksessa hoidetaan 60 % kaikista kontakteista alusta loppuun Käytössä olevien HSY-tasoisten palvelujen määrä Toteutui Toteutui Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla Tavoite 2013-2015 Toimenpiteet 2013 Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12.2013 Käyttötalous- ja tuloslaskelmaperusteisesta toimintamallista taseen ja investointien hallintaan. Omavaraisuusaste ei vesihuollossa laske alle 24 %:in eikä jätehuollossa alle 13 %:in. Pitkäjänteisen taksapolitiikan varmistaminen Käyttötalouden tasapainon ylläpitäminen Tehostetaan taksojen ja investointien pitkän aikavälin suunnittelua talousmallin avulla. Tehostetaan investointiprojektien projektinhallintaa Parannetaan suoritteiden ja kustannusten ennakointia ja varmistetaan tasapainoinen budjetti hyvällä suunnittelulla ja seurannalla. Otetaan käyttöön talouden ennustetyökalut. Omavaraisuusaste: - vesihuolto 25,5 % - jätehuolto 13 % Järjestelmällinen suoritemäärien sekä tuottojen ja kulujen ennustaminen käytössä Toteutui Toteutui Investointien kohdentaminen ympäristön, laadun, tehokkuuden ja toimintavarmuuden näkökulmista tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Korjausvelan pysyminen hallinnassa. Näkökulma Strateginen päämäärä Määritellään kestävä saneeraustaso. Otetaan käyttöön kannattavuuslaskelma hankesuunnitelman yhteydessä. Prosessit ja rakenteet V. 2013 alkavista ja valmistuvista hankkeista ennakko- ja jälkilaskelmat poikkeamaanalyyseineen Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä Ei toteutunut. Toteutetaan 2014 aikana investointien talouden hallinnan projektin yhteydessä. Tavoite 2013-2015 Toimenpiteet 2013 Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12.2013 11

Hankintaprosessin optimointi ja tehokkuus; uuden toimintamallin luominen Otetaan käyttöön yhdenmukaiset prosessit ja sopimusmallit. Otetaan käyttöön innovatiiviset hankinnat soveltuvin osin Yhdenmukaiset prosessit ja sopimusmallit käytössä, innovatiiviset hankinnat osana hankintaprosessia Toteutui HSY:n yhteisten sisäisten toimintamallien tehokkuuden varmistaminen Otetaan käyttöön palvelukuvaukset ja palvelutarpeeseen ja palvelutason arviointiin perustuva sisäisten palvelujen kehittäminen Palvelukuvaukset ja sisäisten palvelujen kehittämisprosessi käytössä Toteutui Näkökulma Strateginen päämäärä Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2013-2015 Toimenpiteet 2013 Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12.2013 Tunnettuuden, yhteisökuvan ja työnantajakuvan kehittäminen Strategisen osaamisen kuvaaminen ja sitä tukevien osaamisen kehittämisen toimintatapojen toimeenpano Toteutetaan toimenpideohjelmaa. Seurataan ja mitataan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Käynnistetään osaamiskarttatyö, linkitykset kehityskeskusteluihin ja koulutuksen suunnitteluun Tunnettuus on lisääntynyt. Perustehtävät tunnetaan entistä paremmin Henkilökunnan tyytyväisyys työnantajaan on lisääntynyt Osaamisen johtamisen prosessi kuvattu. Sen edellyttämät kehittämisen suunnitteluun ja toimeenpanoon liittyvät toimintatapojen muutokset aloitettu Toteutui Toteutui Toteutui osittain. Kaikkien toimenpiteiden toteuttamiseksi ei ollut resursseja mm. henkilöstövaihdosten, pitkien poissaolojen ym. vuoksi. Työhyvinvoinnin edistäminen Toteutetaan henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella laadittu toimenpideohjelma. Toimenpiteet ja seuranta yksikkökohtaisesti Ohjelman toteuttaminen aloitettu Toteutui Arvioidaan uudelleen työsuojelun johtamismalli Nykyisen toimintamallin muutostarpeet arvioitu ja toimintasuunnitelma tehty Toteutui osittain. Kaikkien toimenpiteiden toteuttamiseksi ei ollut resursseja mm. henkilöstövaihdosten, pitkien poissaolojen ym. vuoksi. 12

4.2 Strategisten hankkeiden toteutuminen Näkökulma Strateginen päämäärä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa TTS-kauden 2013-2015 strateginen hanke Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12.2013 Seudullinen veden tuotannon ja jakelun varmistaminen ja tehostaminen: - vedenpuhdistuksen kapasiteetin nosto Vanhankaupungin korkeapainepumppaamon saneeraus valmis. Pitkäkosken otsonointi- ja aktiivihiililaitosten tulopumppauksen saneeraussuunnitelmat valmiit - Pitkäkosken laitoksen alavesisäiliö Hankkeen valmiusaste 70 % edellyttäen, että rakentamislupaan liittyvät ehdot liikennejärjestelyistä eivät viivytä hankkeen käynnistymistä - Länsi-Espoon runkovesijohdot Valtaosa erillisurakoista käynnistetty. Leppävaaran tunnelin louhintojen valmiusaste 50 % Blominmäen jätevedenpuhdistamo Jätevoimala Biojätteen mädättämö Näkökulma Strateginen päämäärä Asiakasvaikuttavuus Ympäristölupa haettu, hakemuksessa huomioitu biojätteen yhteismädätys. Tilasuunnittelu valmis, kalliorakennussuunnittelun valmiusaste 40 % Selvitetään jätevoimalan vaikutukset HSY:n toimintaan ja suunnitelmiin Hankinta kilpailutettu, urakoitsijat valittu ja rakennustyöt ovat käynnistyneet Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta Toteutui osittain. Pitkäkosken osalta toteutus vasta 2017-2018, johon ne on alunperinkin ajoitettu. Toteutui Toteutui osittain Ennakoitua huonompi kallio on viivästyttänyt Leppävaaran tunnelin louhintaa Toteutui Toteutui Toteutui TTS-kauden 2013-2015 strateginen hanke Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12.2013 Asiakaspalvelun tietojärjestelmähankinta Asiakaspalvelun organisointi Näkökulma Strateginen päämäärä Prosessit ja rakenteet HSY:n käytössä yhteinen palautteenkäsittelyjärjestelmä sekä asiakaspalvelukeskuksen käyttöliittymä. Yksi yhteinen vesihuollon asiakaspalvelujärjestelmä käyttöönotettu sekä HSY-tasoinen asiakastietorekisteri kilpailutuksessa. HSY:n asiakaspalvelut on uudelleenorganisoitu asetettujen tavoitteiden mukaisesti Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä Toteutui Toteutui TTS-kauden 2013-2015 strateginen hanke Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12.2013 Toimistotilojen tilaratkaisujen suunnittelu ja toteutus Sertifioidun laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmän rakentaminen ja ottaminen käyttöön Henkilöstöprosessien uudistaminen ja sähköistäminen Aikataulun mukainen eteneminen (yhteisiä toimitiloja koskeva toteutussuunnittelu ja rakennuslupaprosessi on käynnistetty) Käyttöönotto ja henkilökunnan koulutus tehty. Sisäiset auditoinnit edenneet suunnitelman mukaisesti Henkilöstöprosessien tietojärjestelmäprojekti etenee ja järjestelmä on pääosin käyttöönotettu vuoden 2013 aikana Ei toteutunut. Hallitus hylkäsi Ilmala 2:n perusparantamista koskevan hankesuunnitelman 25.1.2013 Toteutui osittain. Käyttöönotto ja koulutus toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Sisäiset auditoinnit toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti ja viimeiset auditoinnit valmistuivat tammikuun 2014 aikana. Toteutui osittain. Järjestelmän käyttöönottoa valmisteltu, käyttöönotto talven 2014 aikana. 13

5 Arviointisuunnitelman 2013 toteutuminen Tarkastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 5.6.2013 10 arviointisuunnitelman vuosisuunnitelman 2013 seuraavansisältöisenä: HSY Tarkastuslautakunta ARVIOINTISUUNNITELMA Vuosisuunnitelma 2013-2014 TOIMINTAPROSESSI/KONSERNIYHTEISÖ/YHTEISTYÖOSAPUOLI/HANKE HSY:n organisaatio HSY:n johtaminen (peruskohteet) Yleiskuva johtamis- ja ohjausjärjestelmästä ja eri toiminnoista Strategian tavoitteet ja toteutuminen Investoinnit Talouden seuranta Henkilöstö Vesihuolto Vedenpuhdistus Jätehuolto Johtaminen ja toiminnan ohjaus Seutu- ja ympäristötieto Tietoyhteistyö Tukipalvelut Materiaalipalvelut Asiakaspalvelu Asiakaspalveluyksikkö ja asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Konserniorganisaatio Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Yhteistyöosapuolet Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Erillisiä hankkeita ja muita arviointikohteita Sähkön tuotanto, myynti ja osto Riskienhallinta Suunnitelluista arviointikohteista jätettiin toteuttamatta jätehuollon johtaminen ja toiminnan ohjaus, koska koko HSY:n organisaatiota koskeva toiminnanohjausjärjestelmä oli valmistumassa ja jätehuollon laatu- ja ympäristöjärjestelmän päivitys on lopetettu. Sähkön tuotanto, myynti ja osto jätettiin arvioimatta hankintayksikön esityksestä; syynä sähkönmyynnin kilpailutuksen keskeneräisyys. Muilta osin arviointisuunnitelma toteutui; henkilöstöhallinnon osalta kuitenkin suunniteltua suppeampana. 14

6 Toteutuneet arviointikohteet 2013 6.1 Yleiskuva johtamis- ja ohjausjärjestelmistä Tarkastuslautakunnan jäsenet ovat omatoimisesti käyneet läpi hallituksen ja yhtymäkokouksen vuoden 2013 pöytäkirjat. Tarkastuslautakunnan kuultavana oli 25.2.2014 hallituksen puheenjohtaja Matti Enroth (Kok.), hallituksen varapuheenjohtaja Essi Kuikka (Vihr.) ja vasemmiston hallitusryhmän puheenjohtaja Antti Vuorela (SDP). Lisäksi tarkastuslautakunnan kuultavana oli toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Lautakunta toteaa tavoitteiden toteutumisselvitysten ja käytyjen keskustelujen perusteella seuraavaa: Hallituksen edustajien ja toimitusjohtajan kuulemisen perusteella HSY:n johtamis- ja ohjausjärjestelmän toimii asianmukaisesti. Kuulemisessa ei tullut esille mitään sellaista, joka edellyttäisi raportointia yhtymäkokoukselle ja vaatisi välittömiä toimenpiteitä yhtymäkokouksen taholta. Annetun selvityksen mukaan henkilöstötutkimus osoittaa, että työtyytyväisyys on parantunut. Alimitoitetuista henkilöresursseista ja puutteellista varahenkilöjärjestelyistä johtuen työhyvinvoinnin kehittämisessä ei kuitenkaan ole edistytty riittävästi. Tarkastuslautakunta suosittaa hallitukselle ja johdolle, että työhyvinvoinnin kehittämiseen panostetaan edelleen ja sitä koskevaa ohjeistusta ja suunnittelua kehitetään. Useimpien toteuttamatta jääneiden tai puutteellisesti toteutuneiden tavoitteiden kohdalla on perusteluksi ilmoitettu puutteelliset henkilöresurssit. Vaikka lautakunta ei sinänsä suosittele tavoiteasetannan tason alentamista se pitää tärkeänä, että strategiset tavoitteet asetetaan suhteessa henkilöstöresursseihin ja että johtamisessa kiinnitetään huomiota resurssien oikeaan käyttöön ja varahenkilöjärjestelmän kehittämiseen. Lisäksi keskusteluissa tulivat esille harmaan talouden ehkäisemiseen liittyvät kysymykset sekä tarve parantaa siihen liittyvää ohjeistusta ja käytäntöjä. Lautakunta on tekee asiasta suosituksen kohdassa 6.3. Tarkastuslautakunta pyytää arviointivuoden 2014 2015 loppupuolella HSY:n johdolta erikseen selvityksen työhyvinvoinnin ja harmaan talouden torjunnan edistämiseksi suoritetuista toimenpiteistä. Tarkastuslautakunnan suositus: Tarkastuslautakunta suosittaa, että HSY:n johtamistoiminnassa kiinnitetään erityisesti huomiota toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työhyvinvoinnin kehittämiseen ja sitä koskevaan ohjeistukseen sekä henkilöstöresurssien oikeaan käyttöön ja varahenkilöjärjestelmän kehittämiseen ja että strategiset tavoitteet asetetaan selkeämmin suhteessa henkilöstöresursseihin. 15

6.2 Vedenpuhdistus Arviointivuoden kohteena vesihuollon osalta oli vedenpuhdistus. Tarkastuslautakunta tutustui raakaveden hankintaan ja vedenpuhdistuslaitosten (kemiallinen vedenpuhdistus ja tekopohjaveden tuotanto) Asikkalanselän vedenottamolla ja Kalliomäen voimalaitos-pumppaamolla (PSV), Vanhankaupungin vedenpuhdistamolla (HSY) sekä Rusutjärven pohjavesilaitoksella ja Koivumäen pumppaamolla. Tarkastuslautakunta on kuullut 26.11.2013 vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkaria, vedenpuhdistuksen osastonjohtaja Veli-Pekka Vuorilehtoa, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (PSV, konserniorganisaatio) toimitusjohtaja Arto Kalliota 23.8.2013 sekä 18.2.2014 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän (TSV, yhteistoimintaorganisaatio) toimitusjohtaja Unto Tanttua. Lisäksi lautakunta on 18.2.2014 keskustellut TSV:n tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Marjatta Tehin kanssa. 6.2.1 Raakaveden hankinta Vedenpuhdistuslaitosten käyttämä raakavesi on pääosin Pääkaupunkisedun Vesi Oy:n toimittamaa Päijänteen vettä. Lisäksi noin noin 5 % raakavedestä saadaan Nuuksion Pitkäjärvestä ja se puhdistetaan Dämmanin laitoksella Espoossa; vanhentuneesta laitoksesta luovutaan kokonaan siinä vaiheessa, kun rakenteilla oleva kahdennettu päävesijohtoyhteys Helsingistä Espoon verkostoon on valmistunut. Vantaalla käytetään pieniä määriä (alle 1 % verkostoihin pumpatusta talousvedestä) Kuninkaanlähteen vedenottamon vettä. Tarkastuslautakunnan konsernikohteena oli Päijännetunneli, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n omistama ja operoima kaukovedenhankintalaitos. Lautakunta tutustui 23.8.2013 Asikkalan kunnassa sijaitsevaan Asikkalanselän vedenottamoon ja Hausjärven kunnassa sijaitsevaan Kalliomäen voimalaitokseen ja pumppaamoon. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy (PSV) on yhtiö, joka omistaa Päijännetunnelin sekä vastaa sen huollosta ja operoinnista. Perustamisensa yhteydessä HSY lunasti neljän HSY-kaupungin osakkeet eli 1047 osaketta (80,5 % osakekannasta). Muut osakkeenomistajat ovat Porvoo, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Hyvinkää, Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Altia Oyj. Altia Oyj on myynyt osan omistamistaan osakkeista TSV:lle, ja loppuosan lunastamista yhtiölle selvitetään. Yhtiöllä on 1973 myönnetty ottolupa (konsessio) Helsingin vedenottoalueen (14 lupapäätöksessä lueteltua kuntaa) tarpeisiin aina 13 m 3 /s määrään asti. Vettä otetaan nykyisin vain 3,3 m 3 /s ja sitä voi painovoimaisesti (ilman paineenkorotuspumppaamoa) ottaa vain 8 10 kuutiometriin asti. Koska vesialueet omistavat jakokunnat omistavat vain vesialueen, eivät järven vettä aineena, ei vedestä suoriteta korvausta. Sen sijaan PSV on velvollinen korvaamaan kaikki tunnelista aiheutuvat vahingot ja haitat (lähinnä kaivojen vedensaannin ehtyminen) sekä korvaamaan Kymijoen voimalaitoksille menetetystä potentiaalienergiasta aiheutuvan vahingon. Korvausta ei suoriteta runsasvetisenä aikana tapahtuvien ohijuoksutusten ajalta. Korvaukset suoritetaan rahana aikaisemman korvaussähkön sijaan. Vuonna 2012 sähkötehon menetyksiä korvattiin 4 644 MWh:n määrästä 187.685,- euroa. Yhtiöllä on sivutoiminen toimitusjohtaja (1 pv/vko), jona toimii yksikön päällikkö Arto Kallio HSY:n vesihuollon toimialan investointiosastolta. Yhtiön hallinnolliset, taloushallinnolliset ja viestintäpalvelut ostetaan HSY:ltä ja laitoksen ja sen kiinteistöjen huolto-, operointi- ja valvomopalvelut tilataan HSY:ltä, Lahden vedeltä tai paikallisilta toimijoilta. Raakavedenotto Asikkalanselän vedenottamolla tapahtuu ottoputkella, jonka päässä on harva välppä, jonka tehtävänä on estää isompien esineiden joutuminen putkeen. Vedenottamolla raakavesi ensin välpätään kalojen poistamiseksi ja sen jälkeen suodatetaan ketjukorisuodattimissa, jotka poistavat kalan mädin ja sitä suuremmat partikkelit. Veteen jäävä eloperäinen aines ja mineraalit poistetaan osana puhdistusprosessia. 16

Raakavesi Päijänteen eteläosassa on laadultaan erinomaista, mutta se sisältää vuodenajasta ja sateisuudesta riippuen vaihtelevan määrän humusta. Humuksen määrää lisää Päijänteen valuma-alueen soilla tapahtuva turvetuotanto. Humus kyetään poistamaan vedenpuhdistusprosessissa, mutta sen lisääntyminen lisää myös puhdistuskemikaalien ja sitä kautta vedenpuhdistuksen kustannuksien määrää. Vesi johdetaan varsinaiseen kalliotunneliin, joka päättyy Vantaalle Ylästön sulkukeskukseen, josta vesi johdetaan esiselkeytykseen Silvolan tekojärveen. Vesi kulkee tunnelissa painovoimaisesti ja sen liike-energiaa vähennetään Hausjärven Kalliomäen voimalaitoksella. Syntyvä sähköenergia syötetään valtakunnan verkkoon tai käytetään (laskennallisena tehona) pumppaukseen. Kalliomäen laitos toimittaa raakavettä Hyvinkäälle sekä tarvittaessa avouomaa pitkin Kilpilahden teollisuusalueen raakavedenottamona toimivan Mustijoen latvoille. Ylästön ja Kalliomäen lisäksi Päijännetunnelin vettä otetaan Tuusulan seudun vesilaitoksen käyttöön Koivumäen ja Korpimäen pumppaamoilta. Lisäksi vettä juoksutetaan lisävedeksi (ns. kirkastevesi) Keravanjokeen ja Rusutjärveen. Korpimäen pumppaamolla on mahdollista toteuttaa tekniset muutokset (mm. paineseinän rakentaminen), joiden avulla kirkastevettä voitaisiin toimittaa myös Vantaanjoen pääuomaan. Tunnelin painetaso on etelä Vantaalla paikoittain maanpintaa ylempänä ja muuallakin Vantaalla pääosin pohjaveden pintaa ylempänä. Tästä seuraa, että normaalitilanteessa eivät lentoasemalla tai teollisuusalueilla käytettävät kemikaalit, esimerkiksi lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytettävä propyleeniglykoli, pääse sekoittumaan tunnelin veteen. Glykolia suurempi riski veden laadulle ovat poltto- ja voiteluaineet, joita teoriassa voisi päästä kallioperässä olevien halkeamien kautta imeytymään tunneliin silloin, kun se joudutaan tyhjentämään esimerkiksi huoltotoimenpiteitä varten. Myös maalämpöpumppujen lämmönsiirtonesteet muodostavat uhan veden laadulle, ja vinoon mennyt poraus voi aiheuttaa tunnelin seinämään ulottuvan reiän suhteellisen kaukana sijaitsevalta työmaalta. Näistä syistä johtuen öljyvahinkojen torjuntavalmiuteen sekä maankäyttöön ja erilaisiin toimintoihin, erityisesti maalämpöpumppujen asentamiseen, on kiinnitettävä erityistä huomiota tunnelin lähialueella. PSV seuraa aktiivisesti Päijänne-tunnelin vaikutusalueella tapahtuvia maankäytön muutoksia ja rakennushankkeita. Vesihuollon ensisijaisena varajärjestelmänä on veden ottaminen Vantaanjoen pääuomasta Helsingin Pitkäkoskella olevan jokivedenottamon avulla. Vähävetisenä aikana voidaan Vantaanjoen virtaamaa lisätä ja vedenlaatua parantaa lisäämällä juoksutusta Vantaanjoen sivujoen Kytäjoen yläjuoksulla sijaitsevasta Hirvijärvestä. Hiidenveden ja Vantaanjoen vesistöt erottavalle vedenjakajalle on rakennettu 11,2 kilometrin pituinen Hiidenveden tunneli, josta vettä voidaan juoksuttaa enimmillään 2,2 m3/s Härkälänojan avouomaan ja siitä edelleen Härkälän- ja Lepsämänjokien kautta Vantaaseen. Jos Pitkäkosken ja Vanhankaupungin välinen tunneliyhteys jouduttaisiin sulkemaan, olisi raakavettä mahdollista ottaa suoraan Vantaanjoesta Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle laitoksella sijaitsevilla jokivesipumpuilla. Vantaanjoen vedenlaatua huonontavat vajaasti puhdistetut asumis- ja teollisuusjätevedet, jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston ylivuodot sekä valuma-alueella harjoitettu maatalous. Raakaveden laadun kannalta haitallisia ovat myös Vantaanjokeen hulevesien mukana kulkeutuvat aineet, kuten maantiesuolan kloridit, raskasmetallit tai erilaiset hiilivedyt, esimerkiksi liikenteen poltto- ja voiteluainejäämät, hulevesiviemäriin valuvat autojen pesu- ja liuotinaineet sekä kestopäällystettyjen teiden pinnasta irtoava aines. Toissijaisena varajärjestelmänä on turvautuminen pohjaveteen. Alueen pohjavesivarannot ovat kuitenkin kulutukseen nähden hyvin niukat, joten tällöin vaaditaan merkittäviä vedenkäytön säännöstelytoimenpiteitä. Pohjavesilaitoksista osa pidetään nopeassa käyttöönottovalmiudessa, suurimman osan käyttöönotto vaatii 1 2 kuukauden valmistelut. Osa HSY:n toiminta-alueen pohjavesialueista pidetään vesihuollon kannalta reservivalmiudessa. Silvolan tekojärvessä on normaalitilanteessa usean päivän kestävä reservi. Tunneliin valuvia ja sinne johdettavia pohjavesiä voisi hyödyntää joissain tilanteissa, esimerkiksi ydinlaskeuman estäessä Asikkalanselän veden käytön. 17

Hallituksen esityksessä vesihuoltolain muuttamiseksi esitetään tiukennettavaksi vesilaitoksen ns. selvilläolovelvollisuutta raakaveden laadun ja riittoisuuden suhteen. Tämä tarkoittaa, että raakaveden laatua on seurattava nykyistä tarkemmin ja sellaiset raakaveteen kohdistuvat riskit, jotka voivat vaikuttaa toimitettavan talousveden laatuun tai määrään, on ennalta kartoitettava. Vesihuoltolaitoksen on myös nykyistä paremmin suunniteltava palvelujensa turvaaminen poikkeusolojen ohella myös mahdollisten normaaliaikojen häiriöiden varalta. Lautakunnan kuulemat asiantuntijat katsovat, että raakaveden laadun tarkkailu on jo nykyisin sillä tasolla, jota muuttuva lainsäädäntö edellyttää; valvonta-toiminta tulee kuitenkin jatkossakin säilyttää korkeatasoisena. PSV:n osalta on tarkkailuvelvoite asetettu myös vedenottoluvassa. Päijännetunnelin vettä valvotaan Asikkalassa veden vierasaineita jatkuvatoimisesti seuraavalla online-laitteistolla (ns. snifferi) ja sitä valvotaan säännöllisesti myös vedenpuhdistuslaitoksilla laboratoriokokein. PSV kustantaa säännöllisin väliajoin laajan raakavesitutkimuksen ja Hämeen ympäristökeskus seuraa vedenlaatua jatkuvasti. Lisäksi vesistöjen tilaa seuraavat ns. yhteistarkkailuna vesihuoltolaitosten, kuntien ja teollisuuslaitosten lukuun Vantaanjoen vesistön osalta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ja Hiidenveden osalta Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, joiden toimintaan HSY osallistuu merkittävällä panostuksella. Tuusulanjärven vesistöalueen tilaa seuraa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Tarkastuslautakunnan johtopäätökset: Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että raakaveden laatuun kohdistuvia riskejä seurataan ja torjutaan aktiivisesti sekä vedenottovesistön että varavedenottovesistöjen alueilla. Pääkaupunkiseudun Vesi seuraa aktiivisesti Päijännetunneliin kohdistuvia riskejä erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Tuusulan Vantaan teollisuusalueiden osuudella. Varavedenottamon raakaveden laadun kannalta on perusteltua, että HSY osallistuu Vantaanjoen ja Hiidenveden vesistöjen suojelutyöhön. Tarkastuslautakunnan suositukset: Tarkastuslautakunta suosittaa HSY:n ja PSV:n hallituksille, että ne jatkavat aktiivista toimintaansa raakaveden laatuun kohdistuvien riskien tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Tiukentuvan lainsäädännön mukaiset raakaveden laadun seurantaa ja siihen kohdistuvien riskien tunnistamista koskevat vaatimukset on pyrittävä täyttämään minimitaso ylittäen. Vantaanjoen ja Hiidenveden suojelutyön ohella tulee pyrkiä vaikuttamaan Päijänteen eteläosan vesiensuojeluun; erityisesti turvetuotannon haittojen minimointiin. 6.2.2 Vedenpuhdistus HSY:n vedenpuhdistuslaitoksilla Lautakunta tutustui vedenpuhdistukseen Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella, jossa laitoksen toimintaa ja puhdistusprosessia esittelivät toimialajohtaja Jukka Piekkari ja vedenpuhdistuksen osastonjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto. Lautakunnan vierailun aikana laitoksella oli käynnistynyt prosessien perusparannushanke, jolla nostetaan laitoksen tuotantokapasiteettia ja parannetaan sen toimintavarmuutta. Tavoitteena on, että molemmat laitokset voivat yksinään tuottaa 80 % HSY:n asiakkaiden käyttämästä vedestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisillä kulutusmäärillä ja talousveden varastokapasiteetilla toinen päätuotantolaitoksista voisi olla vuorokauden pois käytöstä ennen kuin tilanne aiheuttaa jakeluhäiriöitä. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetin nosto on myös yhtenä edellytyksenä Dämmanin laitoksen käytöstä poistamiselle. Vedenpuhdistusprosessi on suunniteltu siten, että se toimii sekä Päijänteen että Vantaanjoen vedellä; viimeksi mainitussa tilanteessa tosin tarvitaan kemikaalimäärien lisäämistä. Peruslähtökohdat vedenpuhdistuksen riskien hallinnan kannalta ovat toimintojen varmistus ja ns. multibarrier - ajattelu. Toimintojen varmistus tarkoittaa, että kaikki kriittiset toiminnot on joko kahdennettu tai muuten varmistettu. Multi-barrier - ajattelu tarkoittaa, että esimerkiksi yhden prosessivaiheen toimimattomuus ei vaaranna talousveden käyttökelpoisuutta, vaan joku toinen vaihe kykenee korvaamaan sen; esimerkkinä useammalla eri menetelmällä tapahtuva desinfiointi. 18

Laadunvalvonta perustuu kuntien terveydensuojeluviranomaisten hyväksymään valvontatutkimusohjelmaan, jonka säädöspohjana on STM:n talousvesiasetus (461/2000): HSY:n oma, akkreditoitu käyttölaboratorio seuraa kattavasti veden laatua raakavesi, prosessit, verkostot yli 40 000 määrityksellä vuodessa; verkostossa olevan veden laatua seuraavat HSY:n lisäksi kaupunkien terveydensuojeluyksiköt MetropoliLab Oy:n analysoimilla näytteillä (n. 770 kpl/a); näytteenottoon perustuvaa laadunvalvontaa täydentävät on-line mittaukset raakavedestä, prosessista ja lähtevästä vedestä; yleisö reagoi esimerkiksi putkiston kunnosta johtuvista väri-, maku- ja hajuhaitoista asiakaspalveluun, joka välittää tiedon verkko-osaston asianomaiseen yksikköön. Kansainvälisten vesihuoltoperiaatteiden mukaisessa nk. HACCP-ohjelmassa vesihuollossa tulee tehdä määräajoin riskianalyysejä (hazardous analysis), joissa määritellään ns. valvontapisteet (Critical Control Points). Näiden selvitysten mukaan HSY:n vedenpuhdistusprosessi ja varajärjestelmät hallitsevat hyvin laaturiskit, prosessiriskit ovat hallinnassa ja jakeluverkostojen veden laatuun liittyvät riskit ovat hallittavissa. Riskien minimoiminen edellyttää jatkuvaa ohjeistusta, ohjeistuksen valvontaa ja koulutusta sekä katkeamatonta laadun seurantaa. Riskianalyysin ja kriittisten valvontapisteiden määrittelyn tuloksena on laadittu WHO:n ohjeistuksen mukainen juomaveden turvallisuussuunnitelma (WSP), joka kattaa raakaveden hankinnan, puhdistusprosessin ja vedenjakelun. WSP:n prosessi on jatkuva ja suunnitelmat päivitetään säännöllisesti; painopiste on siirtynyt laitoksilta verkostoon. Kansallisella tasolla WSP:n vaatimukset tullaan sisällyttämään uuteen talousvesiasetukseen. Tarkastuslautakunnan johtopäätökset: Tarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan vedenpuhdistusprosessi täyttää kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset ja terveydensuojeluviranomaisten määräykset. Lautakunnan käsityksen mukaan vedenpuhdistusprosessia johdetaan, hoidetaan ja valvotaan ammattitaitoisesti ja korkean vaatimustason mukaisesti. Lautakunnalla ei ole huomauttamista toiminnan suhteen. Lautakunta ei suosittele laadusta tai turvallisuusvaatimuksista tinkimistä kustannussäästöjen saavuttamiseksi. 6.2.3 Tutustuminen Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toimintaan Tarkastuslautakunta tutustui 18.2.2014 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymään (TSV), jonka toimintaa esitteli lautakunnalle toimitusjohtaja Unto Tanttu. Lisäksi kuntayhtymän toimitiloissa pidetyssä kokouksessa oli paikalla tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Marjatta Tehi, jonka kanssa keskusteltiin tarkastuslautakuntien toiminnasta. TSV:n tarkastuslautakunta antaa minimimuotoisen tarkastuskertomuksen. Kuntayhtymä toimittaa tukkuvesilaitoksena tuottamaansa talousvettä Tuusulan ja Sipoon kunnille, Keravan ja Järvenpään kaupungeille. Alueen suurimmat teollisuuslaitokset, kuten Oy Sinebrychoff Ab saavat myös vetensä jäsenkuntien verkkojen kautta. Lisäksi TSV myy sopimusperusteisesti vettä Pornaisten ja Mäntsälän kuntien vesihuoltolaitoksille. Lautakunta tutustui tekopohjaveden tuotantoon Rusutjärven pohjavesilaitoksella sekä vieraili Koivumäen pumppaamolla. Yhtiön toimitiloissa Hyrylässä keskusteltiin myös HSY:n ja TSV:n yhteistyöstä. Toimitusjohtaja Unto Tanttu ja toimialajohtaja Jukka Piekkari selvittivät, että vesihuoltolaitosten kesken on voimassa sekä poikkeusolojen vesihuoltoa että normaaliolojen häiriötilanteissa toimitettavaa talousvettä koskevat sopimukset. Arviointivuonna viimeksi mainittua sopimusta jouduttiin soveltamaan vakavassa häiriötilanteessa, kun rakennus- 19

työmaalla Vantaan Koivukylässä katkesi maankaivutyön yhteydessä maatuen varassa ollut runkovesijohdon kulmaputki. Vahingon jälkeen Korson painepiirin vedensaannista huolehti TSV. Koska sopimuksen mukainen korvaus tällaisessa tilanteessa on veden kolminkertainen kuluttajahinta, muodostui talousveden hankintakustannukseksi noin 273.000,- euroa. Pääurakoitsijana toiminut rakennusliike on kiistänyt korvauksen perusteen ja määrän; vahingonkorvauskanne on vireillä oikeudessa. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan on perusteltua ja kohtuullista, että kiireellisessä poikkeamatilanteessa toimitettavan veden hinnoittelu on normaalihintaa korkeampi. Tarkastuslautakunnan johtopäätökset: Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että yhteistyötä naapurikunnissa toimivien vesihuoltolaitosten kanssa edelleen kehitetään erityisesti kriisiaikojen ja normaaliolojen häiriötilanteiden varalta. Tarkastuslautakunnan suositukset: Tarkastuslautakunta suosittaa, että yhteistyötä naapurikunnissa toimivien vesihuoltolaitosten kanssa edelleen kehitetään. 6.3 Materiaalipalvelut Tukipalvelujen materiaalipalveluista oli 12.11.2013 kuultavana hankintapäällikkö (eläkkeellä) Kalevi Manninen ja hankintapäällikkö (1.1.2014) Kristiina Bailey. Materiaalipalvelut ovat osa HSY:n tukipalveluita. Materiaalipalveluista vastaa hankintapäällikkö. Hän on tukipalveluiden johtoryhmän jäsen ja raportoi tukipalveluiden tulosalueen johtajalle. Materiaalipalveluihin kuuluvat hankinta- ja varastopalvelut sekä ostoreskontra. Materiaalipalveluiden toimintaa ohjaa EU- ja kansallinen lainsäädäntö, HSY:n strategia, ohjeistukset ja niiden painotukset, pääkaupunkiseudun ilmastostrategia sekä Julia 2030 -projektin painotukset. Arviointivuoden 2013 aikana materiaalipalvelut -yksikkö ei ollut stabiilissa tilassa, vaan kehittämisen alaisena. Vuoden 2013 aikana rekrytoitiin uusi hankintapäällikkö, joka aloitti tehtävässään loppuvuonna 2013 edeltäjänsä jäädessä eläkkeelle. Jatkossa tavoitteena on, että materiaalipalvelut vastaa keskitetysti sen vastuualueelle määritellyistä HSY:n hankinnoista (ei sisällä jätehuollon kuljetuksia ja investointeja) ja erilaiset joustavat suorahankinnat saataisiin ohjattua puitesopimusten piiriin ja että hankinnoissa siirrytään kokonaisuudessaan sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöön. Nämä järjestelyt olivat vielä kesken arviointivuoden 2013 päätyttyä. Lisäksi vesihuollon ja jätehuollon vakiintuneiden hankintakäytäntöjen erot ovat heijastuneet yhtenäisen hankintamenettelyn käyttöönottoon. HSY:llä on kolme varastotoimipistettä verkon huoltokeskusten yhteydessä pääkaupunkiseudulla. Varastotuotteisto käsittää n. 1500 nimikettä varastoarvon ollessa n. 1,3 milj. euroa ja kierto 2,4. Osana kuntayhtymän toimintaa on kriisituotteiden varastointi ja työmaapalautusten hoito. Kaikki tuotteet inventoidaan vähintään kerran vuodessa kiertävällä inventoinnilla. HSY:n tehokkaan varastonhallinnan osalta tärkeää on, että varastonimikkeiden tuotevalikoima vastaa asiakkaiden tarpeita, kierto on riittävää, varmistetaan kriittisten tuotteiden saanti, tietotaitotason ylläpito ja työtyytyväisyydestä huolehtiminen sekä henkilöstöresurssien hallinta. 20

Hankintojen volyymit HSY:ssä (milj. ) Toteutuneet 2013 TAE 2014 Aineet ja tarvikkeet 27,2 29,1 Palvelut 91,3 99,3 Investoinnit Vesihuolto Jätehuolto Muut 101,9 16,8 1,6 101,9 26,6 2,5 Investoinnit yhteensä 120,3 131,0 HSY asetti TTS 2013 2015 prosessissaan tukipalveluiden perustoiminnan tavoitteeksi hankintojen volyymietujen saavuttamisen hankintoja keskittämällä. Kuntayhtymän johto asetti tavoitetasoksi enintään 1700 aktiivista toimijaa toteuman jäädessä n. 2000 eri toimijaan. Vastaava toteuma vuoden 2012 osalta oli 2114 aktiivista toimijaa, joten trendi on ollut laskeva vuodesta 2012 lähtien. Johdon tarkastuslautakunnalle antaman selvityksen mukaan tukipalvelujen hankintapalvelut kilpailutti vuoden aikana useita puitesopimuksia ja lisäksi hyödynnetään KL - Kuntahankinnat Oy:n kilpailutuksia. Vuoden aikana sähköisen hankintajärjestelmän käyttöä laajennettiin koko HSY:hyn. Työtä aktiivisten toimittajien määrän vähentämiseksi jatketaan edelleen. Materiaalipalveluissa on päivitetty hankintaohjeistus kuluneena arviointivuonna. Toimitusjohtaja hyväksyi joulukuussa 2013 päivitetyn hankintaohjeen, mikä tuli voimaan hyväksyntähetkellä kuntayhtymässä velvoittavana sääntönä. Voimassa olevan hankintaohjeen mukaan hankinnoissa pyritään kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ja vaikutuksiltaan parhaaseen lopputulokseen. Hankinnan kilpailuttamisprosessia ohjaavat suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä taloudellisuus. Kestävän kehityksen periaatteet, innovatiivisuus, materiaali- ja energiatehokkuus sekä ympäristövaikutukset otetaan huomioon hankintojen eri vaiheissa (kohteen määrittely tarjoajan soveltuvuusehtojen määrittely tarjousten arviointikriteerit sopimusaikainen yhteistyö). HSY:n hankintaohjetta täydentävää ohjeistusta on tarkoitus julkaista kuntayhtymän sisäisissä viestintäkanavissa sitä mukaan, kun käsiteltävään asiaan on ratkaisu tai suositus. Tukipalveluiden johto on linjannut, että talousarviovuonna 2014 hankintatoimen kehittämisessä keskitytään uuden hankintajärjestelmän tarvekartoitukseen ja sitä kautta toimittajakunnan rajaukseen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi sekä hankinnan ostoskorin indeksikorjatun hinnan luomiseen seurantatyökaluksi. Sähköinen kilpailutustyökalu, Cloudia, on otettu käyttöön täysimääräisesti kuntayhtymän materiaalipalveluissa tammikuun 2014 alusta lähtien. Sähköisen kilpailutustyökalun käyttöönoton myötä kilpailutusasiakirjat käsitellään ja arkistoidaan sähköisessä muodossa. Siten HSY täyttää jo ennakolta EU:n uuden hankintadirektiivin vaatimukset sähköiseen kilpailutukseen liittyen. Sähköinen kilpailutustyökalu mahdollistaa mm. tarjousten vertailun nopeutumisen sekä toimittajien tasapuolisen kohtelun läpinäkyvyyden lisäämisen toimittajien päästessä halutessaan tutustumaan toistensa jättämiin tarjouksiin järjestelmässä. Cloudiaan on tarkoitus tehdä myös lisäys, jossa kysytään toimittajilta jokaisen hankinnan yhteydessä mm. innovatiivisuuden, energiatehokkuuden huomioonottamista sekä näiden asiakokonaisuuksien toteutustapoja. 21

Tarkastuslautakunnan johdolta saaman selvityksen mukaan erillistä harmaan talouden estämisen toimintaohjetta HSY:ssä ei ole. Tällaisissa ohjeissa yleisesti aikaisemmin määritellyt toimenpiteet on nostettu alan erityislainsäädäntöön, ja hankintaohjeessa viitataan nykyisin velvollisuuteen soveltaa tilaajavastuulakia (1233/2006). HSY:ssä harmaan talouden torjunnan perusmenettely on siten sisällytetty hankintaprosessiin. Kaikissa yli 5000 euron rakennus- ja palveluhankinnoissa on hankintaohjeen mukaan tarkastettava, että tarjoaja täyttää kaikki tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet. Tiedot tarkastetaan kilpailutusvaiheessa (kaikkien tarjouksen tehneiden tiedot tarkastetaan tilaajavastuu.fi - palvelusta), minkä lisäksi sopimuksen tekovaiheessa voittaneen tarjouksen tehneen yrityksen ja aliurakoitsijoiden tiedot tarkastetaan asiakirjoista. Hankintayksikkö lähettää myös neljä kertaa vuodessa tiedot urakoitsijoista ja toimittajista verottajalle. Lisäksi HSY:ssä valmistellaan parhaillaan toimenpiteitä, joilla laajennettu ilmoitusvelvollisuus rakennusalan urakoista ja työntekijöistä pannaan täytäntöön. Tarkastuslautakunnan johtopäätös: Erillistä harmaan talouden torjuntaohjetta HSY:ssä ei ole laadittu. Vaikka harmaan talouden torjunnan perusmenettely onkin sisällytetty hankintaprosessiin erityislainsäädännön vaatimusten mukaisesti, henkilöstön kouluttamisen sekä tiedonkulun läpinäkyvyyden kannalta voidaan katsoa perustelluksi koota yhteen dokumenttiin henkilöstöä velvoittavat ohjeistukset asiasta. Tarkastuslautakunnan suositus: Tarkastuslautakunta suosittaa, että HSY:ssä kootaan yhteen dokumenttiin harmaan talouden torjuntaohjeet. Käytännössä erityislakien soveltamisessa voidaan kohdata haastavia tulkintatilanteita. Esimiesten ja muun asianomaisen henkilöstön on tunnettava harmaata taloutta koskevan lainsäädännön soveltamiskäytännöt saamastaan juridisesta pohjakoulutuksesta riippumatta. Siten erillisen ohjeistuksen laatimisella on toimintaa parantava ja tehostava vaikutus. 6.4 Tietoyhteistyö Lautakunta tutustui seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tietoyhteistyöyksikön perustehtäviin, tuotteisiin ja palveluihin kokouksessaan 1.10.2013, jolloin kuultavana oli tulosaluejohtaja Irma Karjalainen ja tietoyhteistyöyksikön päällikkö Maria Kuula. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalue (SYT) palvelee laajenevaa pääkaupunkiseutua tavoitteena tuottaa luotettavaa ja ajantasaista seudullista tietoa hyvän kaupunkiympäristön edistämiseksi. Sen tehtäviä ovat ilmanlaadun seuranta, ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen strategiatyö sekä seudullisen tiedon tuottaminen, jalostaminen ja tietopalvelu. Tarkastuslautakunnan arviointivuoden 2013 kohteena oli seutu- ja ympäristötietotulosalueen tietoyhteistyöyksikkö. Sen perustehtävänä on tuottaa, koota ja jalostaa seudullisesti yhtenäisiä rekisteri- ja paikkatietoja sekä seudun kehitystä kuvaavaa tietoa ja antaa niihin pohjautuvaa tietopalvelua suunnitteluun ja päätöksentekoon pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudun yhteistyöhön. Yksikkö tuottaa tietoa muun muassa väestöstä, asumisesta, työssäkäynnistä, yritystoiminnasta, yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä. Seudullisesti yhtenäisten paikkatietojen avulla on mahdollista suunnitella miljoonan asukkaan seutua toiminnallisena kokonaisuutena. Seudulliset paikkatiedot ovat pääkaupunkiseudun kunnissa ja kuntayhtymissä laajasti käytössä. Kokoamalla ja harmonisoimalla tiedot yhdessä paikassa ja tarjoamalla ne helppokäyttöisessä ja osittain valmiiksi analysoidussa muodossa tehostetaan suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden työtä. Tätä tehtävää varten HSY on perustanut Seudullisen perusrekisterin (SePe), joka käyttöönotettiin vuonna 2006. Se on pääkaupunkiseudulla ainoa seudullinen suunnittelua palvelevia yksikkötasoisia paikkatietoja kokoava ja harmonisoiva järjestelmä. Yhteistyö pohjautuu HSY:n ja pääkaupunkiseudun kuntien väli- 22