Vastaanottaja Hannu Niemi, tekninen johtaja Lapinjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.2.2013 Sisältö Kuntotutkimus SISÄRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS LAPINJÄRVEN UIMA- HALLI
Tarkastus 8.2.2013 Päivämäärä 8.2.2013 Laatijat Antti Siika-aho Sami Matoniemi Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Sanna Koskela Hannu Niemi Kuntotutkimus Viite Lapinjärven uimahalli Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
TIIVISTELMÄ/ TUTKIMUKSEN YHTEENVETO Tässä raportissa käsitellään Lapinjärven uimahallin kuntoa painottuen ensisijaisesti seikkoihin, jotka korjaamalla uimahalli voidaan jälleen ottaa käyttöön. Uimahalli on ollut käyttämättömänä keväästä 2012 saakka. Raportissa esitetyt korjaukset ja kustannusarviot kohdistuvat niihin toimenpiteisiin, joilla uimahalli voitaisiin pitää käytössä ennen viiden - kymmenen vuoden sisällä tapahtuvaa välttämätöntä peruskorjausta. Porvoon kaupungin terveydensuojelu on suorittanut kohteessa tarkastuksia vuosina 2009-2012. Vuosien 2011 ja 2012 tarkastuksessa on annettu mm. kehotukset korjata tai uusia kosteiden tilojen laattojen saumaukset, puhdistaa ilmanvaihtokanavat ja tarkistaa ilmanvaihdon säädöt sekä korjata altaiden vierustan loiskekoururitilät. Lisäksi on annettu kemikaalitilaan liittyviä kehotuksia, joita ovat mm. suuremman kemikaalitilan tekeminen ja sen varustaminen mm. lattiaviemäröinnillä ja annostelupumpuilla. Tämä tutkimusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin ja tarkastuksen yhteydessä kiinteistön käyttäjiltä sekä kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin sekä materiaalinäytteiden tutkimuksiin. Tutkimuksesta rajattiin kemikaalivarastoa lukuun ottamatta pois ulkorakenteet, kuten julkisivut, ikkunat ja vesikatto. Kohteessa suoritettujen tutkimusten perusteella on pyritty selvittämään rakennuksen ensisijaiset korjausta vaativat ongelmat. Saatujen lähtötietojen ja tutkimusten perusteella ongelmat keskittyvät rakennuksen sisäilmasto-olosuhteisiin, kemikaalivaraston puutteisiin sekä taloteknisten järjestelmien huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. Kohteeseen tehdyissä tutkimuksissa havaittiin sisäilman laatua heikentäviä seikkoja, joista merkittävin on epäpuhtaan huoltokäytävän kautta allastiloihin otettava tuloilma. Huoltokäytävien ulkoseinärakenteissa on silmämääräisesti sekä materiaalitutkimusten perusteella kosteusvaurioituneita rakennusmateriaaleja, joiden sisältämiä epäpuhtauksia pääsee korvausilman mukana esteettä leviämään allastiloihin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että allastilaa ympäröivissä ulkoseinärakenteissa on aistinvaraisesti sekä materiaalinäytteiden perusteella vaurioita, jotka voivat aiheuttaa sisäilman laadun heikkenemistä. Tutkimusten mukaan altaiden betonirakenteet ovat yleisesti tyydyttävässä/hyvässä kunnossa. Kemikaalivarasto on käyttötapaansa nähden liian ahdas ja sen käyttöturvallisuudessa on puutteita. Rakennuksessa on pääsääntöisesti alkuperäinen talo- ja laitetekniikka, johon on tehty vuosien varrella joitain yksittäisiä lisäyksiä. Näistä merkittävin on kohteen ilmanvaihtokoneille uusittu automatiikka. Aistinvaraisesti tarkasteltuna uimahallin ilmanvaihtokanavat ja pääte-elimet ovat likaiset ja joitakin venttiilejä puuttuu kokonaan. Mittauksissa havaittiin ilmamäärien olevan liian vähäiset suhteessa normaaliin käyttötarkoitukseen. Uimahallin kahviota, pukuhuoneita ja sosiaalitiloja palvelevan tuloilmakoneen puhaltimen laakerit pitävät ääntä sekä raitisilmapellin moottori on rikkoutunut. Allastilan huippuimuria ei saatu tutkimusten aikana päälle. Vedenpuhdistusjärjestelmä, jossa käytetään hiekkasuodattimia, prosessoi altaiden vedet vastavirtahuuhteluperiaatteella. Tämän seurauksena altaaseen siirtyy suodattimista hiekkaa. Allasta palvelevassa RST-putkistossa on havaittavissa yksitäisiä vuotoja hitsaussaumojen kohdalla. Myös altaan tyhjennysventtiili sekä muita yksittäisiä sulkuventtiileitä on ruostunut. Välttämättömät korjaustoimenpiteet on esitetty kappaleessa 5. Kustannusarvio näistä korjauksista on noin 140 000 (alv 0 %).
SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen lähtötiedot 2 1.1 Kiinteistön perustiedot 2 1.1.1 Kiinteistön nimi ja osoite 2 1.1.2 Tutkimuksen tilaaja 2 1.1.3 Rakennuksen perustiedot 2 1.1.4 Pääasialliset rakennusmateriaalit 2 1.2 Asiakirjatilanne 3 1.3 Korjaushistoria 3 1.4 Tutkimuksen toteutus 3 2. Rakennetutkimukset 4 2.1 Rakenneavaukset 4 2.1.1 Allasosaston ulkoseinien rakenneavaukset 4 2.1.2 Huoltokäytävän ulkoseinien rakenneavaukset 4 2.1.3 Alakattojen rakennevaukset 5 2.2 Aistinvaraiset havainnot 6 2.2.1 Havainnot märkätilojen laatoituksista 6 2.2.2 Havainnot saunoista 6 2.2.3 Havainnot allasosaston ja koulun välisestä käytävästä 6 2.2.4 Havainnot väliovista 7 2.3 Allasrakenteet 7 2.3.1 Ohuthietutkimukset 8 2.3.2 Vetokokeet 9 2.3.3 Kloridinäytteet 10 2.4 Kosteusmittaukset 11 2.5 Materiaalinäytteet 11 2.6 Kemikaalivarasto 12 3. Talotekniset järjestelmät 12 3.1 Ilmanvaihtojärjestelmä 12 3.2 Mittaustulokset 13 3.3 Muut talotekniset järjestelmät 13 4. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 15 5. Korjausten kustannusarvio 16 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Tutkimuskartta Materiaalinäytteiden DNA-analyysi Ohuthieanalyysi Kustannukset välittömistä korjauksista
2 1. TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT 1.1 Kiinteistön perustiedot 1.1.1 Kiinteistön nimi ja osoite Lapinjärven uimahalli Koulupolku 8, Porlammi 1.1.2 Tutkimuksen tilaaja Hannu Niemi, tekninen johtaja 1.1.3 Rakennuksen perustiedot Rakennustyyppi koulurakennus Rakennusten lukumäärä - Kerrokset - Rakennusvuosi 1970-luku Kerrosala, m 2 - Tilavuus, m 3 - Tontti nro - Rakennuksen omistaja Lapinjärven kunta Kuva 1 Uimahalli- ja koulurakennus 1.1.4 Pääasialliset rakennusmateriaalit Runko: - Uimahalliosan ulkoseinät ovat paikalla valettuja maanvastaisia teräsbetoniseiniä, jotka ovat yläosastaan noin 1 metrin maan pinnan yläpuolella. Kantavana rakenteena toimii paikalla valettu teräsbetoninen pilari/palkkirakenne. Uima-altaan rakenteet ovat teräsbetoniset. Alapohjana toimii teräsbetonilaatta, joka on vanhojen asiakirjojen mukaan eristetty. Julkisivut: - Uimahalliosan maanpäälliset näkyvät osat ovat maalattuja betonirakenteita. Uimahallitilan katto:
3 - Allasosaston ja märkätilojen katto (uimahallin ja liikuntasalin välipohja) on teräsbetoninen palkki/ylälaattarakenne. Märkätiloissa sekä pukuhuoneissa on alas lasketut katot ja allastilojen katossa betonipintaan on kiinnitetty mineraalivillalevyjä. 1.2 Asiakirjatilanne Tutkimusraporttia laadittaessa ei ole ollut käytössä vanhoja tutkimusraportteja eikä dokumentaatiota uimahallin rakenteisiin tehdyistä korjauksista. Varsinaisia rakennesuunnitelmia ei ollut käytössä. Kenttätöiden aikana haettiin taloteknisiä suunnitelmia tilaajan arkistoista, jonka lisäksi käytössämme oli terveydensuojelun tarkastuskertomuksia. Tämän raportin laatimista varten oli käytettävissä seuraavia tilaajalta saatuja lähtötietoja rakennuksen elinkaaren eri vaiheista: - Porvoon kaupungin terveydensuojelun laatimat tarkastuskertomukset vuosilta 2011 ja 2012 - LVI-piirustuksia vuodelta 1973 ja 1989 1.3 Korjaushistoria Käytettävissä ei ollut huoltokirjaa, josta tehdyt korjaukset voisi todentaa. 1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimus perustuu kuntotutkijan aistinvaraisiin havaintoihin sekä kohteessa suoritettuihin rakenneavauksiin, mittauksiin ja materiaalinäytteisiin. Näytteenottokohdat on esitetty liitteessä 1. Tutkimus on rajattu koskemaan sisärakenteita ja kemikaalivarastoa. Julkisivu- tai vesikattorakenteet on rajattu Tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella pois tästä tutkimuksesta. Kaikkia rakenteita ei ole tutkittu, vaan samanlaisina toistuvista rakenteista on tutkittu tarkemmin kyseessä olevaa rakennusosaa tyypillisesti edustava otos. Tällöin on aina mahdollista, että jokin yksittäinen tai piilevä vaurio on voinut jäädä katselmuksessa huomaamatta. Rakenteissa tai ilmanvaihtojärjestelmässä olevia puutteita selvitettiin aistinvaraisen arvioinnin ja rakenneavausten lisäksi pintakosteuden osoittimilla, Vaisalan kosteusmittauslaitteistolla, paine-eromittarilla sekä siipipyöräanemometrillä. Altaiden betonirakenteista otettiin materiaalinäytteitä timanttiporakaluston avulla. Tutkimukseen liittyvät kohdekäynnit suoritettiin 4.2 5.2.2013. Ramboll Finland Oy:stä tutkimuksen vastuuhenkilönä on toiminut ins. (AMK) Antti Siika-aho. Ramboll Finland Oy:stä kenttätöihin ja raportointiin on osallistunut myös ins. (AMK) Miika Koljonen, ins. (AMK) Sanna Koskela, ins. (AMK) Taija Turunen, ins. (AMK) Lauri Harle ja DI Ville Mikander. Tutkimuksen taloteknisenä asiantuntijana on toiminut Sami Matoniemi.
4 2. RAKENNETUTKIMUKSET 2.1 Rakenneavaukset Rakenneavauksia suoritettiin käytettävissä olleen suunnitelma-aineiston perusteella riskirakenteisiin luokiteltaviksi rakenteisiin sekä silmin havaittuihin vauriokohtiin. 2.1.1 Allasosaston ulkoseinien rakenneavaukset Allasosaston ulkoseinärakenteita avattiin kolmesta paikasta (ks. liite 1). Avausten tarkoituksena oli selvittää ulkoseinän rakennetyyppi ja suorittaa kosteusmittauksia betonirakenteisiin maanpaineseiniin. Avausten yhteydessä otettiin seinän eristeenä toimivasta mineraalivillasta myös materiaalinäytteet. Rakenneavausten perusteella allasosaston ulkoseinärakenne on seuraavanlainen: US 1, allasosaston ulkoseinä, rakenne sisältä ulospäin: - Reikätiili syrjällään - Höyrynsulkumuovi (auki alareunasta) - Mineraalivilla 100 mm - Teräsbetoninen maanpaineseinä Kuva 2. Rakenneavaus allasosaston ulkoseinästä Maanpaineseinän ulkopuolisista rakenteista ei ollut saatavissa tietoa. Ulkoseinän tiiliverhoilu on rakenneavausten perusteella kiinnitetty maanpaineseinään muuraussiteiden avulla. 2.1.2 Huoltokäytävän ulkoseinien rakenneavaukset Allasrakenteen ympärillä olevassa huoltokäytävässä suoritettiin kaksi rakenneavausta ulkoseinään rakennetyypin selvittämiseksi (ks. liite 1). Avausten yhteydessä otettiin seinärakenteista materiaalinäytteitä. Rakenneavausten perusteella huoltokäytävän ulkoseinärakenne on seuraavanlainen: US 2, huoltokäytävän ulkoseinä, sisältä ulos: - 2 kpl. kovalevyjä - Koolaus 100 mm + mineraalivilla 100 mm - Mineraalivilla 100mm - Höyrynsulkumuovi - Teräsbetoninen maanpaineseinä
5 Allasosaston alla sijaitsevan huoltokäytävässä seinärakenteissa havaittiin kosteusvaurioita (ks. kuvat 3 ja 4). Havaintojen mukaan levyrakenteinen seinä on osittain teräsbetonisen lattian alapuolella ja avausten perusteella seinäkoolauksen alajuoksut ovat tästä johtuen vaurioituneet pahoin. Kuva 3 ja 4. Seinien sisäpinnassa kosteusvaurioita ja alajuoksuissa lahovaurioita 2.1.3 Alakattojen rakennevaukset Alakattoon suoritettiin rakenneavaus naisten pesutilassa (ks. liite 1). Rakenneavauksen tarkoituksena oli selvittää alakaton rakennetta ja tutkia alakattotilaa. Rakenneavausten perusteella alakattorakenne on seuraavanlainen: AK 1, naisten pesuhuone, ylhäältä alas: - Teräsbetonivälipohja - Puurakenteinen ripustus - Ristiinkoolaus 50+100 mm - Tervapaperi - Harvalaudoitus Kuva 6 ja 7. Alakaton rakenneavaus ja alakattotila Alakattorakenteen oletetaan olevan samankaltainen myös muissa vastaavissa tiloissa. Rakenneavauksen yhteydessä ei selvinnyt, onko alakattotilassa ilmanvaihtoa. Tervapaperi on huonokuntoinen.
6 2.2 Aistinvaraiset havainnot 2.2.1 Havainnot märkätilojen laatoituksista Märkätilojen laattoja on uusittu eri ajankohtina. Laattojen laastisaumauksia sekä elastisia saumauksia on myös korjattu paikallisesti todennäköisesti monena eri ajankohtina. Märkätiloista havaittiin irrallisia (kopoja) laattoja, sekä huonokuntoisia laasti- ja silikonisaumoja. Kuva 8. Laatoistusta naisten pesutilassa 2.2.2 Havainnot saunoista Uimahallitiloissa on kaksi saunaa, yksi naisten ja toinen miesten osastolla. Saunatilat tutkittiin silmämääräisesti korjaustarpeiden arvioimiseksi. Miesten saunatilan panelointi on uusittu viimeiseksi ja on vähintään tyydyttävässä kunnossa. Naisten saunatilojen panelointi on selvästi heikommassa kunnossa. Saunan panelointien alaosien tarkasteltaessa huomattiin puutteita höyrynsulkuna käytetyn alumiinipaperin alareunan liitoksissa (kuva 10). Toisen saunan lauteita kannattelevissa teräsrakenteissa havaittiin pinnoitevaurioita. Kuvat 9 ja 10. Naisten saunan panelointia 2.2.3 Havainnot allasosaston ja koulun välisestä käytävästä Allasosastosta kulkee käytävä samassa rakennuksessa toimivaan kouluun. Käytävän kuntoa tutkittiin silmämääräisesti. Käytävän koulunpuoleisessa päässä on oven ympärys todennäköisesti rakennuksen muodonmuutoksista johtuen haljennut. Käytävän allasosaston puoleisen seinien alaosissa on nähtävissä paikallisesti kosteusvaurioita (kuva 11). Käytävän lattian punaiset vinyylilaattalattiat sekä niiden kiinnitysliimat sisältävät todennäköisesti asbestia.
7 Kuva 11. Kosteusvaurioita seinässä 2.2.4 Havainnot väliovista Väliovien kuntoa arvioitiin silmämääräisesti. Allastiloissa sijaitsevien väliovien teräskarmit ovat huonossa kunnossa ja pahoin korroosion vaurioittamat. Pesutiloissa ovien karmit ovat puurakenteisia ja heikkokuntoisia. Pukuhuoneiden ja pesutilojen välisien ovien karmit jatkuvat lattiarakenteiden sisään ja ovat alaosistaan kosteuden vaurioittamat. Ovien varusteet, mm. salvoitukset ovat tyydyttävässä/heikossa kunnossa ja osa ovista ei pysy kunnolla kiinni. Kuva 12 ja 13. Vaurioitunut karmi, pesu-/pukuhuone ja puhkiruostunut karmi, allastila 2.3 Allasrakenteet Uimahalliosastossa on kaksi uima-allasta, joista toinen on pienempi lasten allas. Kohteesta ei ollut olemassa rakennesuunnitelmia, mutta havaintojen mukaan lasten allas on täysin maanvarainen. Suurempi allas on perustettu maanvaraisesti ja sitä kiertää matala huoltokäytävä. Huoltokäytävä toimii tällä hetkellä myös tuloilmakanavana. Iv-konehuoneesta puhalletaan lämmitettyä ilmaa huoltokäytävään, joka johdetaan allasosaston lattiassa olevista säleiköistä uimahallin puolelle. Järjestelyn tarkoituksena on todennäköisesti pitää allas lämpimänä kierrättämällä lämmintä ilmaa allasta ympäröivässä käytävässä. Samalla lämpimän ilman ohjaamisella ylös allasosaston seinille voidaan parantaa rakennepintojen kosteusteknistä toimivuutta.
8 Kuva 14 Uimahallin altaan ja huoltokäytävän leikkaus Huoltokäytävän katto toimii allasosaston lattiana ja on havaintojen mukaan tuettu altaan reunaa kiertävälle konsolille. Ulkoseinien puolella lattialaatta on todennäköisesti tuettu palkeille, jotka puolestaan tukeutuvat allasosaston kattoa tukeville pilareille. Huoltokäytävän teräsbetonirakenteissa ei ollut havaittavissa merkittäviä vaurioita eikä esim. vuotokohdista indikoivia valumakohtia. Yksittäisiä halkeamia oli havaittavissa altaan pystyrakenteissa sekä huoltokäytävän katossa. Silmämääräisessä tarkastelussa ei selvinnyt, jatkuvatko halkeamat rakenteen läpi. Allasrakenteen ja lattialaatan liitoskohdasta ei ollut silmämääräisesti mahdollista tehdä päätelmiä liitoksen rakenteesta tai kunnosta. Liitosrakenne on todennäköisesti suunniteltu rakenteelliseksi liikuntasaumaksi, mutta sen kuntoa on mahdoton arvioida ilman merkittäviä rakenneavauksia. Laatan ja sitä kannattelevan konsolin saumassa ei ollut nähtävissä vaurioita indikoivia valumajälkiä. Huoltokäytävän seinärakenteissa havaittiin kosteusvaurioita (ks. kuvat 3 ja 4). Kosteusvauriot voivat johtua rakennusaikaisesta kosteudesta, maanvastaisten rakenteiden läpi kulkeutuvasta kosteudesta tai altaan valumavesistä. Havaintojen mukaan levyrakenteinen seinä on osittain teräsbetonisen lattian alapuolella vastoin kuvan 14. mukaista piirustusta ja avausten perusteella seinäkoolauksen alajuoksut ovat tästä johtuen vaurioituneet pahoin. Huoltokäytävän betonirakenteissa on runsaasti jäämiä vanhoista muoteista ja havaintojen mukaan tilat ovat likaiset. Huoltokäytävän kattorakenne on erotettu maanvastaisesta seinärakenteesta EPS-levyllä. Rakenneavauksissa ilmeni, että alemman ja ylemmän seinärakenteen höyrynsulut eivät ole limitettyjä keskenään. Tämän vuoksi ei voida sulkea pois, että ylimääräinen kosteus ulkoseinärakenteesta johtuu osittain puutteellisesta höyrynsulusta. Altaiden sisäpinnat ja allasosaston laatoitukset ovat pääosin hyvässä kunnossa. Laastisaumauksissa, elastisissa saumoissa ja yksittäisissä laatoissa havaittiin vaurioita. Ison altaan pohjan laatoitus on uusittu ja aistinvaraisesti arvioituna hyvässä kunnossa. Altaita ympäröivien loiskekourujen ritilät ovat osittain huonossa kunnossa. 2.3.1 Ohuthietutkimukset Tutkimuksen yhteydessä toimitettiin WSP:n laboratorioon kahdeksan lieriönäytettä ohuthietutkimuksia varten. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään mm. betonin karbonatisoitumisaste, rapautuminen ja halkeamien syvyyttä. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1. ja tutkimustulokset liitteessä 3. Ohuthienäytteet on pyritty pääosin ottamaan kohdista, jotka aistinvaraisesti vaikuttivat vaurioituneimmilta (esim. halkeamakohdat). Tutkimuksen kaikkia näytetuloksia yhdistää betonin pääosin vähäinen karbonatisoituminen. Altaiden korkea ikä yhdistettynä vähäiseen karbonatisoitumisen etenemiseen vähentää karbonatisoitumisen aiheuttamaa korroosioriskiä.
9 Ohuthietutkimusten mukaan altaiden betonirakenteet ovat yleisesti hyvässä kunnossa. Oletetuista vaurioituneista kohdista otetut näytteet osoittautuivat heikompilaatuisiksi. Näissä kohdissa rapautuneisuuteen johtanutta säröilyä on edistänyt ettringiitin ja erilaisten alakalirunkoainesreaktioiden aiheuttamat paisumisreaktiot. Reaktioiden edellytys on suuri kosteusrasitus, joka kasvaa erityisesti pintavaurioituneissa kohdissa. Vaikutus on ollut voimakkaampaa pienemmässä altaassa todennäköisesti sen vuoksi, että allasrakenteet ovat maanvastaisia ja näin ollen jatkuvasti kosteusrasitettu. 2.3.2 Vetokokeet Vetokokeita suoritettiin kolme kappaletta allasosastossa, vetokoepaikat liitteessä 1. Vetokokeiden tavoitteena oli arvioida laattojen ja mahdollisten tasoitteiden tai pintavalujen tartuntalujuutta. Vetokokeet suoritettiin paikalla VTT 2651 2001 menetelmän mukaisesti. Vetokoepaikat on merkitty liitteeseen 1. ja tulokset ovat taulukossa 1. Taulukko 1. Vetokokeet Vetokokeen tunnus Vetokokeen tulos, MPa Murtokohta Vetokoe 1 Vetokoe 2 Vetokoe 3 2,21 Betoni/kiinnityslaasti 1,56 Betoni 2,36 Betoni Vetokokeiden mukaan tartuntalujuus alusbetonin ja pintarakenteissa on hyvä. Jokainen tulos ylittää 1,5 MPa arvon, mikä mahdollistaa onnistuneen tartunnan.
10 2.3.3 Kloridinäytteet Tutkimuksen yhteydessä toimitettiin Contesta Oy:n laboratorioon 12 näytettä kuudesta eri kohdasta kloridipitoisuuden määritystä varten. Jokaisesta kuudesta kohdasta otettiin näytteet 0-30 mm:n syvyydeltä ja 30-60 mm:n syvyydeltä. Näytteenottopaikat valittiin siten että molemmista altaista otettiin näytteet kahdesta kohtaa vesirajan tuntumasta. Näiden lisäksi otettiin näytteet allastilasta kantavan pilarin alaosasta ja huoltotunnelin puolelta suuremman altaan ulkopinnasta loiskekourun kohdalta. Näytteenottokohdat on esitetty liitteessä 1. Betonin kloridipitoisuus määritettiin porausnäytteestä Sherwood MK II Analyzer 926 laitteella standardin SFS 5451 mukaisesti. Taulukko 2. Kloridipitoisuus Näytteen tunnus Kloridipitoisuus betonin painosta % pieni allas 1 0-30 mm 0,02 30-60 mm 0,02 pieni allas 2 0-30 mm 0,02 30-60 mm 0,02 iso allas 1 0-30 mm 0,02 30-60 mm 0,02 iso allas 2 0-30 mm 0,02 30-60 mm 0,01 konsoli 2 0-30 mm 0,01 30-60 mm 0,01 pilari 0-30 mm 0,02 30-60 mm 0,02 Tulosten mukaan kloridipitoisuus Cl- (paino %), on korkeintaan 0,02 painoprosenttia betonista. Verrattaessa tuloksia kynnysarvoon, joka on lähteestä riippuen 0,03-0,07 %, ei korroosioriskiä voida kloridipitoisuuden vuoksi pitää tutkituissa paikoissa kohonneena. On kuitenkin huomioitava, että kloridikorroosio voi olla hyvin pistemäistä ja kehittyä erityisesti betonirakenteen vauriokohtiin, kuten halkeamiin. Silmämääräisesti ei vaurioita kuitenkaan havaittu.
11 2.4 Kosteusmittaukset Uimahallitilan teräsbetonisista maanvastaisista ulkoseinistä mitattiin suhteellista kosteutta näytepalamittauksella rakenteen sisäpinnasta. Mittalaitteina käytettiin Vaisala HMP 44 kosteus- ja lämpötilamittapäitä sekä Vaisala HMI 41 kosteusmittalaitetta (kalibroitu 14.11.2012). Näytteenottopaikoista kaksi sijaitsi hallin pitkällä sivulla ja yksi hallin päätyseinällä. Näytteenottopaikat on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Taulukko 3. Näytepalamittaus, ulkoseinät PVM 4.2.2013 Mittauspiste Materiaali mittapää T [ o C] RH [%] Abs. [g/m 3 ] mittauspiste 1 betoni 8 24,3 100 22,1 mittauspiste 2 betoni 3 24,2 42 9,2 mittauspiste 3 betoni 1 24,1 60 13,2 Mittaustuloksista selvisi, että hallin pitkällä sivulla pienen altaan vastaisella ulkoseinällä (näytepalamittaus 1) teräsbetoniseinän suhteellinen kosteus oli 100 %. Kahdessa muussa kohdassa (näytepalamittaus 2 ja 3) suhteellinen kosteus oli 42 % ja 60 %. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ensimmäisessä näytteenottokohdassa teräsbetonirakenne on märkä. Kahdessa muussa näytteenottokohdassa rakenteen voidaan katsoa olevan kuiva. Koska näytepalamittaus on toteutettu vain rakenteen pintaosasta, ei mittaustulosten perusteella voi tehdä johtopäätöksiä rakenteen kosteusjakaumasta. 2.5 Materiaalinäytteet Uimahallitilan ulkoseinistä otettiin materiaalinäytteitä tiilirakenteisen sisäverhouksen ja teräsbetonisen kantavan seinän välisestä mineraalivillasta. Lisäksi materiaalinäytteitä otettiin uimahallitilan alapuolisen huoltokäytävän ulkoseinän vastaisista rakenteista: mineraalivillasta, kovalevystä sekä puurungon alajuoksusta. Näytekohdat on esitetty liitteessä 1. Näytteet analysoitiin Ositum Oy:n laboratoriossa DNA-menetelmällä. Tarkemmat analyysitulokset ja selvitykset on esitetty liitteessä 2. Taulukko 4. Materiaalinäytteiden tulokset
12 Uimahallitilassa kaksi materiaalinäytteistä oli välttävässä kunnossa ja huoltotunnelin materiaalinäytteissä oli huonoja ja välttäviä tuloksia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sekä uimahallitilan että huoltotunnelin materiaaleissa on vaurioita, joilla voi olla vaikutusta sisäilman laatuun. Tuloksia arvioidessa tulee myös muistaa, että näytteenottokohdat ovat paikallisia ja osoittavat vain sen hetkisen tilanteen kussakin näytteenottokohdassa. 2.6 Kemikaalivarasto Puurakenteinen kemikaalivarasto sijaitsee rakennuksen päädyssä. Kemikaalivarasto on käyttötapaansa nähden liian ahdas ja sen käyttöturvallisuudessa on puutteita. Terveysviranomaisen mukaan kemikaalivarasto tulee varustaa annostelupumpuilla sekä viemärillä. Portaiden yhteydestä puuttui turvakaide. Portaiden kuntoa ei pystytty tarkastamaan runsaan lumen takia. Kuvat 15 ja 16 Kemikaalivaraston rakenteita 3. TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT 3.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Uimahallin puolella on ahdas ilmanvaihtokonehuone, jossa sijaitsee kolme tuloilmakonetta. Kaksi konetta (103 ja 104) palvelevat uimahallia ja yksi (102) uimahallin yläpuolella olevaa liikuntasalia. Uimahallin kahviota ja pukuhuoneita palvelevan ilmanvaihtokoneen (103) puhaltimen laakerit ovat elinkaarensa päässä ja raitisilmapellin moottori on rikki. Hallissa on tehty vuosien varrella joitain lisäyksiä alkuperäisiin suunnitelmiin, joista materiaalia on huonosti. Suurimpana muutoksena on ilmanvaihtokoneisiin lisätty automatiikka. Vesikaton matalalla osalla on kuusi huippuimuria, joista neljä palvelee uimahallia ja kaksi liikuntasalia ja niihin liittyviä sosiaalitiloja. Neljästä hallia palvelevasta huippuimurista on uusittu silmämääräisesti arvioiden kolme. Ilmanvaihtokoneen (104) ilmamääriä ei pystytty kalustolla mittaamaan, mutta pystyimme kuitenkin varmistamaan, että puhaltimen 2-nopeustoiminto toimii. Uimahallin kahviossa on valvomo, joista ilmanvaihtojärjestelmiä ohjataan. Kaikki muut ilmanvaihtokoneet ja huippuimurit toimivat yhdellä nopeudella, paitsi 104, joka palvelee halliosan tuloilmaa. Hallin tuloilma puhalletaan isoa allasta ympäröivään huoltokäytävään keskitetysti yhden säleikön kautta ja siitä edelleen huoltokäytävän katossa sijaitsevien säleikköjen kautta hallitilaan (kuva 17). Miesten ja naisten pukuhuoneet ovat tuloilmakoneen (103) palvelualueella. Miesten ja naisten pesuhuoneiden sekä saunojen korvausilma otetaan uimahallin puolelta. Uimahallin ilmavirrat on mitattu erillisen liitteen mukaan tilakohtaisesti tuloilma- ja poistoilmapääteelimistä (TSI Airflow LCA301 siipipyöränemometri + torvisarja). Silmämääräisesti tutkittuna kanavat ja pääte-elimet ovat todella likaisia ja aikaisemmissa vuosien 2011 ja 2012 tarkastuksissa näistä on myös huomautettu. Joitakin yksittäisiä venttiileitä puuttuu kokonaan.
13 Kuva 17. Uimahallin tuloilman puhallus tekniikkakäytävältä lattian alta. 3.2 Mittaustulokset Ennen mittauksia ilmanvaihtojärjestelmä säädettiin mahdollisimman samanlaiseksi kuin uimahallin normaalissa käyttötilanteessa. Päätelaitteiden ilmamääriä mitattiin huonekohtaisesti tuloilma- ja poistoilmaventtiileistä erillisen liitteen mukaisesti. Tuloksien perusteella ilmamäärät on selkeästi suunniteltuja arvoja pienempiä. Paine-erot mitattiin ulkovaipparakenteiden yli allastilassa sekä tuulikaapissa. Allasosasto oli mittaushetkellä 4 Pascalia alapaineinen ulkoilmaan nähden. Tuulikaappi oli mittaushetkellä 7 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden. 3.3 Muut talotekniset järjestelmät Uimahallin vedenpuhdistamon suodatinprosessissa on ongelmia, sillä yön aikana toteutettavan vastavirtahuuhtelun jälkeen hienoa suodatinhiekkaa päätyy uima-altaaseen. Teknisellä käytävällä sijaitseva uima-altaiden RST-putkisto on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa pois lukien yksittäiset vuotokohdat hitsaussaumoissa esim. (kuvat 18 ja 19). Kuvat 18 ja 19. Hitsaussaumoissa vuotoja. Uima-altaiden tyhjennysventtiili on huonokuntoinen ja uusimisen tarpeessa (kuva 20). Muiden yksittäisten sulkuventtiileiden toimintakunto teknisessä käytävässä ja ilmanvaihtokonehuoneessa tulee tarkastaa paksun ruostekerroksen ja hapettumien takia (kuvat 21 ja 23).
14 Kuvat 20 ja 21. Uima-altaidentyhjennysventtiili ja toiminnan tarkastus Kuvat 22 ja 23. Ilmanvaihtokonehuone
15 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSET Uimahallin käyttöönottaminen edellyttää korjaustoimenpiteitä vaurioituneisiin tai puutteellisiin rakenteisiin ja talotekniikan osittaista uusimista ja säätämistä. Näillä välttämättömillä toimenpiteillä uimahalli voidaan pitää käytössä muutamia vuosia, jonka jälkeen rakennuksen laajempi peruskorjaus tulee välttämättömäksi. Välittöminä korjauksina ehdotamme seuraavia toimenpiteitä (tarkemmat toimenpiteet liitteessä 4): Rakennetekniset välittömät korjaukset - Allastilan alapuolisen huoltokäytävän ulkoseinärakenteet tulee uusia betonipintaan saakka ja betonipinnat hiekkapuhaltaa - Allasrakenteen halkeamat injektoidaan - Märkätilojen ja uimahallitilan vialliset ja irtonaiset laatat sekä laattasaumat uusitaan, kaikki laattapinnat syväpuhdistetaan ja vialliset elastiset saumat uusitaan - Märkätilojen alakattojen kosteussulku ja harvalaudoitus uusitaan ja saunojen paneelit ja lauteet uusitaan - Pukutilojen muovimatot uusitaan - Vaurioituneet ovet ja karmit korjataan ja/tai uusitaan - Allastilan katon mineraalivillat vaihdetaan kuituja päästämättömiin eristeisiin - Kemikaalivarasto uusitaan (vanhoja perustuksia voi mahdollisesti osittain käyttää hyväksi) - Pukuhuoneiden ja aulan alakatot uusitaan - Uimahallitilan ulkoseinien höyrynsulku tiivistetään Talotekniset välittömät korjaukset - Tuloilmakone 103:n puhallin tulee laakeroida ja raitisilmapellin moottori uusia. - 103 ja 104 tuloilmakoneiden ilmanvaihtokanavat tulee nuohota ja ilmamäärät säätää suunnitelmien mukaisiksi. Mikäli suunniteltuja ilmamääriä ei tällöinkään saavuteta ilmanvaihtokoneilla tai huippuimureilla, tulee puhaltimien sähkömoottoreiden tehot tarkastaa ja mahdollisesti vaihtaa. - Huippuimureiden 111, 112, 114 ja 115 poistoilmakanavat tulee nuohota ja ilmamäärät säätää suunnitelmien mukaisiksi. - Vedenpuhdistamosta, kahvion varastosta ja liikuntasalin välinevarastosta puuttuvat poistoilmaventtiilit tulee korvata uusilla, jotta ilmavirrat huippuimureille saadaan säädettyä. - Tuloilmaventtiileiden säleiden ohjaus kattopintaa pitkin (vältetään vedon tunnetta). - Vedenpuhdistamossa oleva raitisilmakanava ja erillispoistoilmakanava tulee ottaa käyttöön (tällä hetkellä tukittu). - Tuloilmakoneet ja huippuimurit tulisi merkitä asian mukaisesti, tällä hetkellä merkinnät puuttuu. - Allastilan poistoilmakanavat tulisi kartoittaa, koska aikaisemmalla huoltomiehellä on ollut tieto, että nämä kanavat olisivat vaurioituneita (kanavat kulkevat 2.krs läpi vesikatolle tiilirakenteisessa hormissa). - Uima-altaiden vedenpuhdistusjärjestelmän suodattimien hiekka tulisi vaihtaa tai suodattimet uusia. Tämän jälkeen vedenpuhdistusjärjestelmä huuhdellaan hiekasta. - Uima-altaiden tyhjennysventtiili tulee uusia sekä teknisessä käytävässä olevien RST-putkien hitsaussaumojen vuotokohdat korjata. - Teknisessä käytävässä ja ilmanvaihtokonehuoneessa hapettuneiden venttiileiden toiminta tulee tarkistaa. - Eristeiden kunto ilmanvaihtokanavissa tulee tarkastaa.
16 Peruskorjauksen (perusparannus) osalta on syytä käynnistää erillinen hankesuunnittelu, jotta voidaan arvioida perusteellisemmin korjaustapaa ja -laajuutta. Peruskorjauksen yhteydessä tulee selvittää tarkemmin rakennuksen riskirakenteita ja tutkia mahdollisia muita vauriokohtia tai haitta-aineita, joita ei tässä sisätiloihin kohdistuvassa tutkimuksessa ole selvitetty. Tutkimuksissa havaittiin esimerkiksi, että osa rakenteiden vaurioista voi aiheutua rakennuksen ulkopuolelta tulevasta kosteusrasituksesta. Peruskorjausta suunniteltaessa on myös hyvä muistaa, että nykyinen ilmanvaihtolaitteisto on alkuperäinen, mikä tarkoittaa sitä, että se on käytännössä tullut elinkaarensa päähän. Uimahallissa ei ole järjestetty lämmön talteenottoa poistoilmasta, mikä merkitsee sitä, että kaikki lämmin ilma johdetaan suoraan ulkoilmaan. Tämä on energiataloudellisesti erittäin kannattamatonta ja kallista. Ilmanvaihtojärjestelmä ja ilmanvaihtokoneet tulisi peruskorjauksessa kokonaisuudessaan uusia ja varustaa esimerkiksi glykolilämmöntalteenotolla. Ongelmana tässä tilanteessa on kuitenkin nykyisen ilmanvaihtokonehuoneen koko, joten ainakin erillinen poistoilmakone(et) tulisi rakentaa vesikatolle. Hallin ilmanvaihto voitaisiin myös varustaa kiertoilmakäytöllä, jolloin sitä voidaan ohjata käyttäjämäärien mukaan (energiasäästö). Myös itse hallitila voitaisiin varustaa pienellä kiertoilmakoneella, joka sekoittaisi hallin ilmaa yläjakoisesti. Tässä raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät ole työselostus. Raportin johtopäätösten esittäminen kokonaisuudesta irrotettuna tai erikseen on kiellettyä. Tutkimusraportti koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa. 5. KORJAUSTEN KUSTANNUSARVIO Arvio välittömistä korjauskustannuksista on n. 140 000 (alv 0 %). Esitettyyn kustannusarvioon ei ole sisällytetty suunnittelu- rakennuttamis- tai valvontakustannuksia. Tarkempi koontierittely korjauskustannuksista on esitetty liitteessä 4. Arvio mahdollisesti myöhemmin toteutettavan peruskorjauksen kustannuksista on vähintään n. 1 500 000 (alv 0 %). Peruskorjauksen hankesuunnittelun avulla pystytään tarkentamaan korjauskustannuksia. Tässä peruskorjauksen kustannusarviossa ei ole huomioitu mahdollisia ulkoseinärakenteisiin, ulkopuolisiin rakenneosiin tai maa-alueisiin kohdistuvia korjaustoimenpiteitä. Esitettyyn kustannusarvioon ei ole sisällytetty suunnittelurakennuttamis- tai valvontakustannuksia. Espoossa 8.2.2013 Ramboll Finland Oy Antti Siika-aho, ins. (AMK) Taija Turunen, ins. (AMK) Sanna Koskela, ins. (AMK) Miika Koljonen, ins. (AMK)
LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Tutkimuskartta Materiaalinäytteiden DNA-analyysi Ohuthieanalyysi Kustannukset välittömistä korjauksista