LIITELUETTELO Liite 1. LUMA-talkoiden tukiryhmä 174 Liite 2. Opetusministeriön ja Opetushallituksen järjestämät LUMA-tilaisuudet sekä LUMA-ohjelman perustamista valmistelevat tilaisuudet 176 Liite 3. LUMA-kunnat 2002 177 Liite 4. Perusopetuksen tuntijako. Valtioneuvoston päätös 20.12.2001. 178 Liite 5. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit Luonnontieteiden aineryhmä 179 Liite 6. Opetusministeriön opettajankoulutuksen laajennusohjelman tilanne matematiikan ja luonnontieteiden osalta 181 Liite 7. Mikkelin kaupungin LUMA-raportista poimittu esimerkki LUMA-kunnan toiminnasta LUMA-hankkeen aikana 183 Liite 8. Tiedotussuunnitelma kansallisen linjauksen pohjalta 187 Liite 9. Suomen kesäyliopistot ry:n loppuarviointi LUMA-talkoista 192 Liite 10. Yliopistojen ilmoittamat toimenpiteet naisten osuuden lisäämiseksi fysiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä sekä miesten osuuden lisäämiseksi biologiassa ja maantieteessä vuosina 1998 2001 sekä muut tasa-arvoa edistävät toimenpiteet 193 Liite 11. Yliopistojen raportoimat vuosina 1998-2001 tehdyt matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen tai opettajankoulutukseen liittyvät (didaktiset) pro gradut, lisensiaattityöt ja väitöskirjat sekä tutkimukset, selvitykset, opetuskokeilut ja muut kehityshankkeet 198 Liite 12. Yliopistojen ilmoittamat matematiikan ja luonnontieteiden määrät luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksien tutkintovaatimuksissa 224 Liite 13. Yliopistojen ilmoittamat matemaattis-luonnontieteellisten aineiden 15, 35 ja vähintään 55 opintoviikon sivuainekokonaisuudet opettajankoulutuksessa 227 Liite 14. Yliopistojen raportoimat aineenopettajien koulutuksen tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelmat ja niiden erot muihin ainelaitoksen tutkintovaatimuksiin sekä aineenopettajien koulutuksen järjestelyt ja kehittäminen 229 Liite 15. Yliopistojen toimenpiteet opintojen alkuvaiheen sekä kahden ensimmäisen vuoden opintojen ja opetuksen kehittämiseksi LUMA-aineissa 238 172 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
Liite 16. Yliopistojen raportoimat muut matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen kehittämishankkeet 252 Liite 17. Yliopistojen raportoima yhteistyö lukioiden kanssa LUMA-aineissa 256 Liite 18. Ammattikorkeakoulujen ilmoittamat toimenpiteet naisten osuuden lisäämiseksi tekniikan ja liikenteen opiskelijoissa sekä muut tasa-arvoa edistävät toimenpiteet 268 Liite 19. Ammattikorkeakoulujen arviot LUMA-ohjelman merkityksestä niiden matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiselle 272 Liite 20. Ammattikorkeakoulujen raportoimat toimenpiteet opintojen alkuvaiheen sekä kahden ensimmäisen vuoden opintojen ja opetuksen kehittämiseksi matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja tietotekniikan perusteissa tekniikan ja liikenteen alalla 277 Liite 21. Ammattikorkeakoulujen raportoimat muut matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen kehittämishankkeet tai -toimenpiteet 283 Liite 22. Ammattikorkeakoulujen raportoima yhteistyö lukioiden kanssa matematiikassa, luonnontieteissä tai tekniikassa 288 Liite 23. Ammattikorkeakoulujen raportoima yhteistyö ammatillisen toisen asteen oppilaitosten kanssa matematiikassa, luonnontieteissä tai tekniikassa 292 Liite 24. Tilastokuvaajia ja -taulukoita 295 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 173
LIITE 1 LUMA-TALKOIDEN TUKIRYHMÄ Opetusministeriö julkisti 23.4.1996 matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen kehittämisohjelman vuosille 1996 2002. Ohjelman toteutuksen varmistamiseksi opetusministeriö asetti tukiryhmän, jonka tehtävänä on: 1. kannustaa eri vastuutahojen osallistumista ohjelman toteuttamiseen 2. seurata ja tukea ohjelman tavoitteiden toteuttamista 3. osallistua ohjelman arviointien järjestämiseen vuosina 1998 ja 2002. 174 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
TYÖRYHMÄN KOKOONPANO VUONNA 2002 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja opetusministeri Maija Rask kansliapäällikkö Markku Linna Jäsenet professori Leena Aho Joensuun yliopisto professori Maija Ahtee Jyväskylän yliopisto lehtori Irma Aroluoma Cygnaeus-lukio, Jyväskylä professori Varpu Eloranta Turun yliopisto rehtori Veijo Hintsanen Hämeen ammattikorkeakoulu apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry professori Juhani Keinonen Helsingin yliopisto lehtori Antti Koskenniemi Biologian ja maantieteen opettajien liitto professori Aatos Lahtinen Helsingin yliopisto ja ylioppilastutkintolautakunta ylijohtaja Aslak Lindström Opetushallitus akateemikko Olli V. Lounasmaa Teknillinen korkeakoulu erityisasiantuntija Raija Meriläinen Suomen Kuntaliitto professori Vesa Mustonen Oulun yliopisto professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopisto dosentti Marjatta Näätänen Helsingin yliopisto lehtori Johannes Paasonen Helsingin normaalilyseo rehtori Pentti Parviainen Matemaattisten aineiden opettajien liitto toiminnanjohtaja Per-Edvin Persson Tiedekeskus Heureka johtaja Kari Purhonen Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto kehittämispäällikkö Monika Riihelä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus professori Kari-Jouko Räihä Suomen Akatemia neuvotteleva virkamies Leila Räsänen Sosiaali- ja terveysministeriö professori Heikki Saarinen Helsingin yliopisto professori Tuomas Sorvali Joensuun yliopisto professori Eino Tunkelo Teknisten Tieteiden Akatemia osastopäällikkö Tytti Varmavuo Nokia Oyj lehtori Arja Vilén Lahden kansanopisto johtaja Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopisto / Koulutuksen tutkimuslaitos Sihteerit neuvotteleva virkamies Mirja Arajärvi Opetusministeriö LUMA-koordinaattori Antero Hietamäki Opetushallitus opetusneuvos Jari Koivisto Opetushallitus opetusneuvos Eero Nurminen Opetusministeriö LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 175
LIITE 2 OPETUSMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN JÄRJESTÄMÄT LUMA-TILAISUUDET SEKÄ LUMA- OHJELMAN PERUSTAMISTA VALMISTELEVAT TILAISUUDET Pvä Tilaisuus Järjestäjä 27.3.1995 Keskustelutilaisuus matemaattis-luonnon- Teollisuuden ja työntieteellisen opetuksen tilasta ja kehittämis- antajain keskusliitto mahdollisuuksista 16.5.1995 Seminaari "Matematiikan ja luonnontieteiden Tutkijoiden ja kansanoppiminen - portti osaamisen Suomeen" edustajien seura TUTKAS ry. 24.8.1995 Keskustelutilaisuus peruskoulun ja lukion Opetusministeriö matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen kehittämisestä 23.4.1996 LUMA-ohjelman julkistamistilaisuus Opetusministeriö 9. 10.5.1996 LUMA-hankkeen avausseminaari Opetushallitus 24. 25.4.1998 LUMA 98 -tapahtuma Opetushallitus 11.12.1998 Yliopistot LUMA-talkoissa -seminaari Opetusministeriö 11.5.1999 LUMA-väliarvioseminaari Opetusministeriö 18. 20.3.2000 LUMA-risteily Opetushallitus 20.3.2000 LUMA-tiedotustilaisuus Opetusministeriö 19.9.2001 LUMA ja tulevaisuus -seminaari Opetusministeriö 4. 6.11.2001 LUMA-risteily Opetushallitus 6.11.2001 LUMA-talkoiden vaikuttavuustutkimuksen Opetushallitus julkistamistilaisuus 27.9.2002 Yliopistojen kansainvälisen LUMA- Opetusministeriö hankkeen päätösseminaari 24. 26.11.2002 Opetushallituksen LUMA-hankkeen Opetushallitus päätösseminaari 12.12.2002 LUMA-ohjelman kansainvälisen loppu- Opetusministeriö arvioinnin julkistamistilaisuus Lisäksi opetusministeriön LUMA-tukiryhmä on kokoontunut kolmesta neljään kertaa vuodessa vuodesta 1996 alkaen. 176 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
LIITE 3 LUMA-kunnat 2002 yhteistyökunta verkkokunta LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 177
LIITE 4 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO 20.12.2001 Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia) Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42 A-kieli 8 8 16 B-kieli 6 6 Matematiikka 6 12 14 32 Ympäristöoppi Ymp.- ja luonnontieto Biologia ja maantieto 9 3 7 Fysiikka ja kemia 2 7 31 Terveystieto 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto 6 5 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 7 10 Musiikki Taide- ja taitoain. 4-3- Kuvataide 26 4-30 4- Käsityö 4-7- 56 Liikunta 8-10- Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä ( ) = Opetetaan valinnaisena 178 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
LIITE 5 PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT LUONNONTIETEIDEN AINERYHMÄ OPPIMISEN TAIDOT OPPILAS Osaa hankkia luonnontieteellistä ja maantieteellistä tietoa. - osaa tehdä havaintoja luonnosta ja ihmisen muovaamasta ympäristöstä - kykenee hankkimaan tietoa esimerkiksi lähdekirjoista, kartoista, kirjastoista, sanoma ja aikakauslehdistä, sähköisistä viestimistä, tietoverkoista ja asiantuntijoilta sekä tekemällä haastatteluja ja kyselyitä. Osaa käsitellä hankkimaansa tietoa. - osaa tehdä muistiinpanoja ja koota hankkimansa tiedon esimerkiksi taulukkoon, esittää tulokset tarvittaessa graafisesti ja osaa tulkita näitä esityksiä - osaa luokitella ja vertailla hankkimaansa tietoa sekä jäsentää sitä esimerkiksi otsikoimalla tai laatimalla käsitekartan - osaa analysoida hankkimaansa tietoa ja kykenee tekemään jonkinlaisen synteesin opiskelemastaan tietokokonaisuudesta. Osaa esittää kokoamaansa tietoa. - osaa esittää tietoa esimerkiksi suullisina ja kirjallisina selostuksina, taulukoina, graafisina esityksinä, karttoina, kuvina tai yksinkertaisina malleina, myös tietoteknisin keinoin - pystyy käyttämään oppimiaan luonnontieteellisiä ja maantieteellisiä käsitteitä luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevassa keskustelussa. Osaa arvioida saatavissa olevaa tietoa. - osaa arvioida esimerkiksi saamiensa mittaustulosten järkevyyttä ja suuruusluokkaa - osaa suhtautua kriittisesti joukkoviestimistä, tietoverkoista tai toisilta ihmisiltä saamaansa tietoon luonnontieteellis-maantieteellisen maailmankuvansa pohjalta. Osaa soveltaa hankkimaansa tietoa. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 179
- osaa selittää ympäristössään havaitsemiaan ilmiöitä luonnontieteissä ja maantiedossa hankkimansa tiedon pohjalta - osaa soveltaa omaksumaansa tietoa uusissa tilanteissa. Osaa mallintaa tietoa. - osaa kuvata mallien avulla luontoa ja ihmisen toimintaa, esimerkiksi ekosysteemiä ja maapallon asutuksen jakautumista, liikettä ja aineen rakennetta. Hallitsee havainnoivan ja kokeellisen työskentelyn taitoja. - osaa työskennellä turvallisesti sekä sisällä että ulkona ja tiedostaa maasto- ja laboratoriotyöskentelyn riskit - osaa ottaa huomioon myös ympäristönsuojelun vaatimukset - osaa tehdä havaintoja sekä silmämääräisesti että apuvälineitä käyttäen ja toimia esimerkiksi kirjoitetun ohjeen tai annetun kartan mukaan - osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen luonnon tai maantieteellisen tutkimuksen ja laatia siitä pienimuotoisen tutkimusselostuksen sekä esittää ja tulkita saamiaan tuloksia. Hallitsee ongelmanratkaisun taitoja. - osaa hyödyntää luovan ongelmanratkaisun menetelmiä selvittäessään tutkittavaa asiaa - osaa käyttää näitä taitoja myös arkielämän tilanteissa - pystyy käsittelemään asioita tasapuolisesti ja näkemään ongelmat haasteina sekä etsimään niihin erilaisia ratkaisuja. Hallitsee vuorovaikutustaitoja. - osaa toimia ryhmässä ja sopia työnjaosta ja tehtävistä ryhmän muiden jäsenten kanssa - pystyy kantamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä - pystyy suhtautumaan suvaitsevasti erilaisiin ihmisiin. Hallitsee itsenäisen toiminnan taitoja. - yrittää suorittaa annetut opiskelutehtävät ja pyrkii kohti yhteisesti sovittu ja tavoitteita - pyrkii kehittämään omaa opiskeluaan saamansa palautteen pohjalta - pystyy asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan niiden saavuttamista - osaa esittää arvioita omasta opiskelustaan sekä tehdä niiden pohjalta jatkosuunnitelmia. 180 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
LIITE 6 OPETUSMINISTERIÖN OPETTAJANKOULUTUKSEN LAAJENNUSOHJELMAN TILANNE MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OSALTA 30.1.2002 JOENSUUN YLIOPISTO - tavoitteena matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien pätevöittävä koulutus 60 henkilölle - opinnot tarjolla fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa - fysiikkaan haki 20, koulutuksen aloitti 18; kemiaan haki 16, koulutuksen aloitti 15; matematiikkaan haki 42, koulutuksen aloitti 33 - pohjavaatimuksina olivat soveltuva korkeakoulututkinto tai jonkin verran aiempia opintoja - koulutukset on ajoitettu päättyviksi 2003 tai 2004 yksilöllisistä opintosuunnitelmista riippuen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO - tavoitteena sekä aineenopettajakoulutuksen laajentaminen (lisäkiintiöt 23) että muunto- ja pätevöittävä koulutus (270) - lisäkiintiöt täyttyivät - muunto- ja pätevöittävään koulutukseen haki 319, valittiin 272, opinnot aloitti 172 (tässä eivät ole mukana vielä tammikuussa 2002 aloittavat) - taustavaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, jossa vähintään 40 ov luma-aineita tai vähintään 80 ov opintoja, joista vähintään 40 ov luma-aineita - koulutukset on suunniteltu päättyviksi 2003 lopussa LAPIN YLIOPISTO - tavoitteena luokanopettajakoulutuksen sivuainetarjonnan laajentaminen, matematiikka 35 ov:oon - haki 24, koulutuksen aloitti 17 - koulutus päättyy 2002 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 181
OULUN YLIOPISTO - aineenopettajakoulutuksen pilottiohjelma, jossa tavoitteena 10 matemaattisiin aineisiin - haki 15, koulutuksen aloitti 11 - taustavaatimuksena väh. 15 ov ma-fy-ke opintoja - koulutus päättyy 2003 TAMPEREEN YLIOPISTO - opettajan pedagogiset opinnot niille, joilla on ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeus tai jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja 35 ov:n opinnot matemaattisissa aineissa - haki 23, koulutuksen aloitti 14 - koulutus päättyy 2002 182 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
LIITE 7 MIKKELIN KAUPUNGIN LUMA-RAPORTISTA POIMITTU ESIMERKKI LUMA-KUNNAN TOIMINNASTA LUMA-HANKKEEN AIKANA PARHAAT INNOVAATIOT 1. Tytöt ja tekniikka- tapahtuman järjestäminen yhteistyössä Mikkelin opetustoimen (perusopetus, lukio, ammattioppilaitos, ammattikorkeakoulu), Suomen Yrittäjät / Etelä-Savon osaston, Etelä-Savon kauppakamarin, Jyväskylän Yliopiston sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa. 2. Kestävän kehityksen projekti välitti paljon tietoa Mikkelin ja lähikuntien kouluille ja tuotti loppuraportin, jossa on paljon erilaisia käytännön ideoita ja toimintamalleja kestävän kehityksen toteuttamiseen kouluissa. 3. Kaupunki on mukana tietoyhteiskuntahankkeessa ja on aloittanut opettajien täydennyskoulutuksen. Halukkaista opettajista koulutetaan kouluttajia, jonka jälkeen he kouluttavat muita opettajia tietotekniikan hallinnassa. Opettajia on osallistunut verkkopedagogiikkakurssille. Yksi koulu on ottamassa käyttöön verkkofoorumin ja verkkolehden kouluopetusta ja kerhotoimintaa varten, toinen taas on verkottunut lähikoulujen kanssa työstämään yhteistä verkkolehteä. Koulujen eri projektit (Globe, Ena) toimivat verkkoyhteydessä muihin projektiin osallistuneisiin kouluihin. 4. Yhteistyö kaupungissa toimivien eri virastojen ja laitosten kanssa: vierailut, tiedonhankinta, oppimateriaalin välittäminen. Mikkelin ammattikorkeakoulun LUMME-auton 12) käyttö opetuksessa. LUMME-auton opetusohjelma toimitettu kaikille Mikkelin perusopetuksen kouluille. 5. Koulutasolla tietoa on siirretty koulun henkilökunnalle koulujen henkilöstökokouksissa ja -palavereissa ja VESO-koulutuksessa 13). 12) LUMME-auto on noin 50 ympäristömittauksiin soveltuvalla laboratoriolaitteella varustettu auto 13) VESO-koulutus on opettajien virkaehtosopimuksen mukaista opettajien työhön kuuluvaa täydennyskoulutusta, jota kunta järjestää muutaman päivän lukuvuodessa. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 183
LUMA-vastaavat opettajat ovat keränneet tietoa ja tietolähteitä, joista on tiedotettu opettajistolle. Useissa kouluissa on LUMA-yhteyshenkilöitä kaksi, jolloin he muodostavat työparin ja jakavat vastuuta sopimallaan tavalla, yksi kouluista on perustanut oman LUMA-tiimin, jossa on jäseninä sekä aineen- että luokanopettajia ja myös kouluavustajia. 6. Lukiossa yhteistyötä tehty oman koulun kollegojen kanssa, samoin myös naapurilukion kollegojen kanssa. Yhteistyötä on myös perusopetuksen (7 9 luokat) suuntaan sekä ammattikorkeakoulun suuntaan. Ammattikorkeakoulun laborointitiloissa käyty laboroimassa joitakin sellaisia töitä, joihin oman koulun välineistö ei riitä. Osa opettajista ollut oman alansa kursseilla ja koulun kurssitarjontaan saatu tällaisen opiskelun myötä mm. avaruusfysiikan kurssi. Oppilaita on osallistunut sekä Rantasalmen kansainväliselle LUMA-leirille (luonnontieteet) että avaruusfysiikan kesäleireille Venäjällä ja Yhdysvalloissa. 7. Yhteiskoulun lukio on mukana Jyväskylän yliopiston VTM-pilot 14) virtuaalikouluhankkeessa. Vuoden 2001 aikana opettajille on järjestetty yksi koulutustilaisuus. Tavoitteena on tehdä Yhteiskoulun lukiosta yksi aluekeskus, jonka kautta tuetaan matemaattisesti lahjakkaita oppilaita. Oppilaat ovat osallistuneet menestyksekkäästi MAOL:n järjestämiin matematiikkakilpailuihin. 8. Kaupungin toimintaa koordinoi LUMA-koordinaattori yhteistyössä koulujen LUMA-yhdyshenkilöiden kanssa. Koordinaattorin tehtävänä on järjestää yhteistapaamisia, suunnitella koulutusta ja ohjata koko kunnan toimintaa. Hän vastaa myös MUIKKU-verkko 15) yhteistyöstä Pieksämäen yhdyshenkilön kanssa. Sekä LUMA-koordinaattorille että yhteyshenkilöille on annettu huojennusta opetusvelvollisuuteen. 14) Jyväskylän yliopiston koordinoima verkostohanke, jolla pyritään tarjoamaan edistyneille opiskelijoille lukion normaalitarjonnan ylittävää matematiikan digitaalista itseopiskelumateriaalia ja siihen liittyvää tutorointia. Tavoitteena on, että edistyneiden lukiolaisten ei tarvitsisi lähteä kotilukiostaan kauempana sijaitsevaan erityislukioon. 15) Mikkelin seudun LUMA-kuntien verkko 184 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
HALLINNON INNOVAATIOT 1. Mikkelissä on tehty kaupungin yhteinen perusopetuksen sisällön ja rakenteen kehittämisohjelma, jossa linjataan mm. perusopetuksen kehittämistyötä ja siihen ohjattavaa tukea. LUMA on tällä hetkellä yksi kehittämiskohde, joten tukea tulee niin opettajien palkkioina, koulutuksena kuin väline- ja materiaalihankintoina. Ohjelman tavoitteena on myös luoda kaupunkiin eheä oppimispolku, jolloin myös matematiikan ja luonnontieteiden osalta oppilaille taataan koko kaupungissa laadukas ja eheä opetus. Suunnittelu LUMA-luokan perustamisesta on aloitettu ja yhdysopettajat ovat tehneet alustavaa tiedonhankintaa aiheesta. 2. Uuden kunnan tilanteessa 16) osalla kouluista tuntikehys tiukkeni (entisen Mikkelin maalaiskunnan koulut) syksyllä 2001 johtuen tuntikehyksen yhtenäistämisestä entisten kolmen kunnan alueilla. Opetustoimi on tietoisesti pyrkinyt lisäämään koulujen tuntikehystä. Näin oppilasryhmien kokoa saadaan pienennettyä ja toiminnallisuutta lisättyä myös LUMA-aineissa. Kunnan kouluissa on mahdollisuuksien mukaan jaettu suurille opetusryhmille jakotunteja, joista osa kouluista on muodostanut joustoryhmiä. Joustoryhmät opiskelevat samaan aikaan matematiikkaa, mutta ryhmissä käsitellään samoja aiheita oppilaiden tason mukaisesti. Joustoryhmiä on kokeiltu niin 1. 6. luokilla kuin myös 7. 9. luokilla. 3. Erityisopetuksen ERKKI-ohjelman mukaisesti Mikkelin kaupunki lisäsi erityisopettajien määrää. Lisäys näkyy ela-opettajien 17) määrän kasvuna, joten erityistä tukea tarvitsevat yleisopetuksessa olevat oppilaat saavat ohjausta erityisopettajalta enemmän kuin ennen. INNOVAATIOIDEN LEVITTÄMINEN 1. Tytöt ja tekniikka tapahtumat järjestettiin kaikilla kaupungin kouluilla ja tapahtumista tehtiin useita lehtiartikkeleita paikallislehteen ja paikallisradio teki myös haastatteluja. Myös muut koulujen LUMAaiheiset projektit ovat saaneet julkisuutta paikallislehdessä. 2. Muikku-verkon matematiikan koulutusta tarjottiin koko verkon alueelle ja siihen osallistuikin myös opettajia koko alueelta. Koulutuksessa oli 16) Mikkelin seudulla tehtiin kolmen kunnan kuntaliitos LUMA-talkoiden aikana. 17) laaja-alainen erityisopettaja LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 185
lisäksi edustettuina erilaisia opettajaryhmiä (luokanopettajat, erityisopettajat ja aineenopettajat), jolloin myös tieto eri koulumuodoista siirtyi toisille. 3. Tietotekniikkakoulutusta saavat kaikki kunnan opettajat oman kiinnostuksensa mukaan kuitenkin niin, että kaikki saavuttavat minimitason. 4. Kaupungin sisäiset LUMA-kokoontumiset sekä muikkuverkkotapaamiset välittävät tietoa meille ja meiltä muille. Muikkuverkon alueella on toimitettu myös muikkutiedotetta, joka on Mikkelissä jaettu kaikille kouluille. Tiedotteessa on ollut tietoa koulutuksesta ja tapahtumista sekä vinkkejä ajankohtaisista aiheista (internetosoitteita ja yhteystietoja). 5. Anttolassa pyritään informoimaan anttolalaisia luontokerhon toiminnasta. Verkkolehti tulee luettavaksi internetissä. 6. Paikalliset matematiikan ja luonnontieteiden opettajat kokoontuvat omien paikallisjärjestöjensä puitteissa ja välittävät tietoa näin projektiin kuulumattomille. Tarvetta systemaattisempaan tapaamiseen olisi ja onkin ehdotettu informaatiofoorumin järjestämistä kaikille ko. aineiden opettajille esim. VESO-päivänä. 7. Tietotekniikan kehittämistyön yhteydessä on otettu käyttöön LUMAkoulujen yhteinen ryhmä, jossa LUMA-koulujen opettajat pääsevät keskustelemaan ja välittämään tietoa muille. Toiminta on vasta alkanut, joten kokemukset ovat vielä vähäisiä. Kaupungin yhteisiä LUMAsivuja suunnitellaan, nykyisin koulujen omilla kotisivuilla esitellään vaihtelevasti koulun LUMA-toimintaa. 186 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
LIITE 8 Opetusministeriön LUMA-talkoot 2.2.2000 LUMA-tukiryhmä SUOMALAISTEN MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN VUONNA 2002 KANSALLISET KEHITTÄMISTALKOOT TIEDOTUSSUUNNITELMA KANSALLISEN LINJAUKSEN POHJALTA 1 VIESTINTÄSTRATEGIAN PERUSOLETUKSET JA TAVOITTEET Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen varmistaminen edellyttää laajaalaista sitoutumista kansallisten kehittämistalkoiden tavoitteisiin, työskentelytapoihin ja arviointiin. Matematiikan ja luonnontieteiden kansallisiin kehittämistalkoisiin tulee saada entistä tehokkaammin mukaan kaikki eri tahot, mm. kunnat, opettajat, koulutoimenhallinto, vanhemmat, järjestöt, yritykset sekä oppilaat. Valtakunnallisesti hankkeen onnistumista varmistetaan viestintätuella, jonka tavoitteena on motivoida LUMAn toimijoita huippusuorituksiin. Viranomaiset (OPH ja OPM) eivät ole varautuneet määrärahalla erilliseen viestintätoteutukseen, minkä vuoksi hankkeen tiedotus vuoden 2000 osalta tulee tehdä ns. normaalitoimintana kunkin talkooyhteisön toimesta. Erillisen markkinointi- ja motivointikampanjan rahoitusmahdollisuudet tutkitaan osana tiedotussuunnitelman tuottamista. 2 KOHDERYHMÄT - Kunnat - Lapset ja oppilaat (määrät, asenteet, odotukset ja valinnat) - Opettajat (matematiikka ja luonnontieteet, muut opetusaineet, opintoohjaajat, luokanopettajat ja lastentarhanopettajat, aineenopettajat) - Yliopistot (ainelaitokset ja opettajankoulutuslaitokset) - Kouluviranomaiset paikallisesti (rehtorit, koulutoimenjohtajat, johtokunnat, lautakunnat) LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 187
- Läänit (lääninhallitukset) - Vanhemmat (vanhempainyhdistykset) - Yritykset ja yhteisöt - Tiedotusvälineet (paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset) - Nuorisojärjestöt ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt (paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset järjestöt) - Koulutusalan toimittajien yhdistys 3 SANOMAT KOHDERYHMITTÄIN Matematiikan ja luonnontieteellinen osaaminen: - kouluopinnot antavat nuorelle laajat mahdollisuudet perus- ja jatkokoulutukseen sekä kiinnostaviin työpaikkoihin - peruskoulussa tehdyt ao. aineiden valinnat turvaavat myös tytöille erinomaiset tulevaisuuden näkymät niin työllistymisen kuin palkkakehityksenkin suhteen - opiskelu luo hyvät mahdollisuudet myös kansainvälisiin kontakteihin ja kansainvälisiin työmarkkinoihin. Suuntautuminen matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun edellyttää, että - vanhemmat ja opettajat tiedostavat tulevaisuuden työelämän vaatimukset tukiessaan oppilaita heidän valinnoissaan - kunnat huolehtivat omalta osaltaan opettajien täydennyskoulutuksesta sekä matematiikan ja luonnontieteiden opetusjärjestelyistä (opetushenkilöstö, tilat, välineet jne). Perusideana on viestittää positiivisessa hengessä LUMA-talkoiden tavoitteista sekä tiedollisista ja taidollisista saavutuksista. Kukin LUMA-yhteistyötaho tiedottaa omista tapahtumistaan mahdollisimman laajasti. Eri yhteistyötahojen tapahtumat kartoitetaan vuoteen 2002 asti ja tapahtumista tehdään yhteenvetokooste. Esimerkkejä kohderyhmittäisestä tiedottamista - Matematiikkaa ja luonnontieteitä voi oppia kuka tahansa (tytöt ja tekniikka; tytöt ja matematiikka; tytöt ja luonnontieteet; casit naisvaikuttajista, roolivaikuttajien haastattelut) esimerkiksi aikakauslehdet mm. naisten lehdet 188 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
- LUMA-aineiden markkinointi ja rekrytointi: Vanhemmat, opintoohjaajat ja opiskelijat: matematiikka ja luonnontieteet ovat tärkeitä ja työllistävät hyvin eri tiedotusvälineet - Kansallisten ja kansainvälisten arviointientulokset, opettamiseen liittyvät tutkimustulokset; LUMA-tavoitteiden toteutuminen valtakunnalliset lehdet - Maakunta- ja paikallislehdille valmista LUMA-aineistoa kunnittain/ kouluittain, esim. uusien LUMA-kuntien ja koulujen projekteista ja LUMA-toiminnasta eri tiedotusvälineet - LUMA-aineiden opettamiseen ja oppimiseen liittyvistä tutkimustuloksista, innovaatioista, opettajatarpeesta Opettaja -lehti sekä eri opettajajärjestöjen lehdet - Koulutusalakohtaista tietoa mm. ammattijärjestöjen lehdet ja Kuntalehti - Yritysten ja työelämän haasteista/vaateista, mm. esimerkkejä koulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä, kokeiluprojekteista (opettajille, opinto-ohjaajille, vanhemmille) valtakunnalliset lehdet ja paikallislehdet - Tutkimustuloksista yliopistojen ja Suomen Akatemian tilaisuudet ja lehdet. - Tiedekeskusten toiminnasta - tieteen uusimmista saavutuksista tiedottaminen (näyttelykohteet, vaihtuvat näyttelyt, yleisöluennot) - matemaattis-luonnontieteellisten näyttelykohteiden aktiivinen käyttö, lisääminen ja täydentäminen sekä lasten että ikuisten kiinnostuksen herättämiseksi - koulutuksen järjestäminen - opettajien ym. ammattiryhmien peruskoulutuksessa mukana tutustuminen tiedekeskuksen mahdollisuuksiin motivaation herättäjänä - teematapahtumien järjestäminen (esimerkiksi Lasten Tieteen Päivät, nuorten tiedeleirit) 4 VALTAKUNNALLINEN/ PAIKALLINEN TASO Eri kohderyhmiin vaikutetaan eri medioiden kautta. Paikallisen tason viestintä on tehokkainta sitoutumisen edistämiseksi niin vanhempien kuin koulun päättäjien keskuudessa. Erityisesti kiinnitettään huomiota paikallisen/maa- LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 189
kunnallisen tason tiedottamiseen, esimerkiksi säännöllisellä tiedotustoiminnalla paikallislehtiin ja -radioon /-televisioon, esimerkiksi LUMA-palstalla. Tarjotaan valmista aineistoa. LUMA-kunnat ja koulut sekä LUMA-verkostot voivat tiedottaa opettamis- ja oppimishankkeistaan niin pakallisille tiedotusvälineille kuin muillekin LUMA-kunnille ja kouluille sekä järjestää alueellisia LUMA-messuja, esimerkiksi Varkauden LUMA-messut 19.2.2000. 5 MEDIAT JA YHTEYSHENKILÖT Edellä mainittujen tasojen mukaan pitää perustaa yhteyshenkilörekisteri, johon kootaan systemaattisesti LUMA-hankkeiden tiedotuksen kohteena olevat toimittajat. - LUMA-aineiden asiantuntijalistan laatiminen tiedotusvälineille (tekeillä). Asiantuntijoina ovat mm. LUMA-tukiryhmän, Opetushallituksen LUMA-projektiryhmän sekä opettajien ainejärjestöjen nimeämät jäsenet. - Koulutusalan toimittajien yhdistyksen jäsenille oma LUMA-tilaisuus (tilaisuudessa jaetaan LUMA-asiantuntijalista, taustamateriaalia ja tilastoja) - Kerätään eri LUMA-toimijoiden tapahtumat vuoteen 2002 asti ja tehdään tapahtumista kooste, jossa näkyy tapahtumasta vastaava taho ja yhteystiedot sekä yhteyshenkilöt. - Sähköisten postituslistojen hyväksikäyttäminen tiedotuksessa, mm. Ahteen tutkijakoulun postituslistat, LUMApilotit -lista, DFCL - postituslista, Biologian ja maantieteen opettajien liiton postituslista, kemian opetuksen keskustelupalsta/luma OPH. - Heureka on aktiivisena jäsenenä mukana Pohjoismaiden tiedekeskusliiton (NFSC), Euroopan tiedekeskusliiton (ECSITE) että maailman tiedekeskusliiton (ASTC) toiminnassa. Niiden verkostojen avulla Heureka voi välittää LUMA-kouluille tietoa uusimmista kansainvälisesti hyviksi todetuista opetus- ja demonstraatioideoista sekä omien näyttelyidensä yhteydessä että koulutuksen avulla. 6 VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI Esimerkiksi OPM:n LUMA:n www-sivuille (http://www.minedu.fi/toim/ luma.html) ja Opetushallituksen LUMA-projektin www sivuille (http:// www.edu.fi/projektit/luma/) lähinnä kouluun liittyvät asiat. 190 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
- LUMA-risteily järjestetään 26. 28.3.2000. Risteilyn tiedottamiseen liittyvät asian hoidetaan mahdollisimman hyvin. - Järjestetään LUMA-talkoiden eri yhteistyötahoille tapaaminen 30.3.2000 klo 11.00-13.00 - Unescon matematiikan vuoden 2000 tapahtumia on liitteenä. - Suomen Akatemia: Matematiikan tieteenalan arviointitulokset julkaistaan keväällä 2000, jonka yhteydessä arvioidaan myös MALU 2002 hankkeet. - Taloudellisella tiedotustoimistolla on mm. Dream Factory - sekä Öljy ja kaasu -tilaisuuksia koko maassa jne. LUMA-talkoisiin liittyviä asioita voisi ottaa mukaan syksyn Dream Factory tapahtumia suunniteltaessa. - MAOL ry:llä järjestää Koulumatematiikka 2000 tapahtuman (10. 12.3.2000) Helsingissä - Eri opettajien ainejärjestöjen tapahtumat - Koulun kerhokeskus ja Tekniikan Akateemisten Liito TEK ry järjestävät Tutki Kokeile Kehitä 2000 -kilpailun (www.tek.fi/tukoke/) - Kemianteollisuus ry järjestää uusia Kemia tänään -tapahtumia vuoden 2000 aikana sekä suuntaa tiedotusta kemianteollisuudesta ja kemian opetuksesta tapahtumiin osallistuneille opettajille verkossa ja postitse sekä tiedeopetuskilpailun ala-asteille, yläasteille ja lukioille. - Eri tiedekeskusten tapahtumat - Heurekassa järjestetään mm. tiedeleirejä järjestetään ympäri maata, lasten tieteenpäiviä sekä erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä. - Vuosittain järjestetään tiedeolympialaisia - LUMA-aineisiin ja koulutukseen liittyvät maailmankonferenssit - Tähän tulisi koota kaikki mitä LUMAsta on tiedossa (mm. OPM:n, OPH:n, TT:n, tiedekeskusten tapahtumat jne.) Miten saada aineenopettajan koulutuksen ns. didaktisten pro gradu -tutkielmien aiheet ja tiivistelmät kaikkien nähtäväksi esim. Opetushallituksen wwwsivuille (tarvitaan erillisrahoitus toiminnan aloittamiseen). Miten saada koulujen ym. tuottamaa LUMA-oppimateriaalia ja parhaita opetuskäytäntöjä Opetushallituksen www-sivuille? Opetushallituksessa on meneillään tähän liittyvä hanke, jonka tarkoituksena on saada tehtyä julkaisu ja verkkoversio julkaisusta. Tiedotussuunnitelmatyöryhmä: Pia Ekqvist, Minna Holopainen, Tuomo Lähdeniemi, Seija O. Lähdesmäki, Kari Purhonen, Hannu Salmi / Kaisa Vähähyyppä, Päivi Tuomi, Tytti Varmavuo LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 191
LIITE 9 SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. LUMA-TALKOIDEN LOPPUARVIOINTI Kesäyliopistot ovat pääasiallisesti toimineet LUMA-talkoissa 1999 seuraavalla tavalla: 1. Kehittäneet alueellisten yhteistyöorganisaatioiden (kunnat, opettajat, muut aikuiskoulutusorganisaatiot, yliopistot) kanssa lukioiden opetussuunnitelmia tukevia avoimen yliopisto-opetuksen opintojaksoja lukiolaisille. 2. Suunnitelleet ja toteuttaneet opettajien matematiikan ja luonnontieteiden täydennyskoulutuksessa tarveperustaisesti uutta tarjontaa. Esimerkkejä: - Unkarin matematiikkaa suomalaisittain, 3 ov (Hämeen kesäyliopisto) - Ekologian kurssi, (Hämeen kesäyliopisto) - Vesi- ja maanäytteiden tutkiminen kenttätesti/laboratoriomenetelmillä (Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto) Suomen kesäyliopistot ry:n kesäyliopistoilta keräämien kokemusten mukaan kehittämishaasteita LUMA-talkoiden toteuttamisessa ovat olleet: - hankkeisiin kohdistettu niukka erillisrahoitus - hankkeiden suunnittelun työteliäisyys ja taloudellinen kannattamattomuus - koulutuksien epävarma toteutuminen Myönteisiksi koettiin - syntynyt alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä - uudet koulutusavaukset - LUMA-hanke kokonaisuudessaan Kesäyliopistojen puutteellisen julkisen perusrahoituksen vuoksi kesäyliopistot eivät ole valitettavasti kyenneet toteuttamaan osaansa LUMA-talkoissa määrällisesti haluamallaan tavalla. Kesäyliopistot ovat kokeneet LUMA-hankkeen tärkeänä ohjelmakokonaisuutena. Mika Nirvi pääsihteeri 192 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
LIITE 10 YLIOPISTOJEN ILMOITTAMAT TOIMENPITEET NAISTEN OSUUDEN LISÄÄMISEKSI FYSIIKASSA JA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEESSÄ SEKÄ MIESTEN OSUUDEN LISÄÄMISEKSI BIOLOGIASSA JA MAANTIETEESSÄ VUOSINA 1998 2001 SEKÄ MUUT TASA-ARVOA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET HELSINGIN YLIOPISTO Biologian valinnoissa on painotettu vuodesta 1999 lähtien entistä enemmän matemaattisia aineita (matematiikka, fysiikka ja kemia). Matemaattisten aineiden painottamisella ei ole kuitenkaan pyritty vaikuttamaan sukupuolirakenteeseen vaan tavoitteena on ollut rekrytoida alalle soveltuvia ja mahdollisimman lahjakkaita opiskelijoita. Matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden valintalautakunnan vuonna 1999 antaman lausunnon mukaan sukupuolirakennetta tasoittavien toimenpiteiden tulisi alkaa jo kouluissa. Oppilaiden ainevalintoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä ainevalinnat vaikuttavat suoraan oppilaan suuntautumiseen tietylle alalle. Jos tietyt aineet ovat kouluissa perinteisesti miesvaltaisia, muodostuvat myös niitä aineita opiskelijavalinnoissa painottavat alat miesvaltaisiksi. JOENSUUN YLIOPISTO Konkreettia toimenpiteitä on ollut niukasti. Tiedelukiossa on kuitenkin ollut jonkin verran tarjolla kursseja, jotka on suunnattu selkeästi vähemmistönä olevalle sukupuolelle, esim. elävöitettyjen www-sivujen kurssi tytöille. Biologian valtakunnallinen yhteisvalinta uudistettiin siirtymällä monivalintatehtävistä esseetyyppisiin, jolloin yhtenä tavoitteena oli sukupuolisen vääristymän korjaaminen. Koetyypin uudistuksella ei kuitenkaan näytä olevan vaikutusta sukupuoliseen jakautumaan. Aloittavien opiskelijoiden harjoitus- ja laboratoriotehtävien laadinnassa on pyritty kehittämään tehtäviä, jotka paremmin ottaisivat huomioon vähemmistönä olevan sukupuolen ja sen intressit. Tätä toimintaa jatketaan, mutta suurempia toimenpiteitä ei tällä hetkellä ole valmisteilla. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 193
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Fysiikan opiskelijamainonnassa pyritty ottamaan huomioon naisnäkökulma. Fysiikan opettajien ja tutkijaopiskelijoiden rekrytoinnissa suosittu jossain määrin naisia. Kalabiologian ja ympäristötieteiden opiskelijavalinnassa painotettu matematiikan, fysiikan ja kemian lukio-opiskelun ja yo-kirjoitusten merkitystä, samoin työharjoittelun merkitystä. Nämä painotukset suosivat selvästi miehiä. KUOPION YLIOPISTO Kuopion yliopiston mielestä yliopistolla ei ole mahdollisuuksia edistää opiskelijavalinnassa tasa-arvo-kysymystä. Sitä paitsi matematiikka ja fysiikka ovat ainoita aloja yliopistossa, joissa on enemmän miehiä kuin naisia. Naisia yliopiston opiskelijoista on yli 2/3, jos joku miehinen ala on, ei ole mieltä ruveta sitä naisistamaan. Muilla LUMA-alan koulutusohjelmilla biokemia, soveltava biotekniikka ja ympäristötiede on sukupuolijakauma naisvoittoinen. Yliopiston mielestä ongelma sukupuolisessa epätasapainossa on lukioissa eikä sitä voida yliopiston toimin paljon korjata. OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta: Naisnäkökulma on otettu huomioon kaikessa rekrytointitoiminnassa. Tiedekunta on mukana EU-projektissa, jossa pyritään tutkimaan sitä, onko opetussuunnitelmissamme jotain sellaista mikä estää tyttöjen valikoitumista tekniikan alalle. Luonnontieteellinen tiedekunta: Valintaperusteita muuttamalla ei ole kovin paljoa pystytty muuttamaan miesten ja naisten hakeutumista toistensa aloille (biologia ja maantiede naisvaltaisia, fysiikka tietojenkäsittelytiede miesvaltaisia, matematiikassa suhdeluku noin 50 50), jotain on kuitenkin tehty. Valtakunnallisessa biologian yhteisvalinnassa muutettiin v. 1999 valintakokeen rakennetta. Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelman esittelytilaisuuksissa (kuten kouluissa ja abipäivillä) on tuotu erityisesti esille, että fysiikka sopii erinomaisesti myös tytöille. Maantieteen laitoksella miesten osuus maantieteen pääaineopiskelijoista on ollut viime vuosina alle 1/3. Laitosneuvosto on vahvistanut tasaarvoon ja hyvän, tehokkaan opiskeluympäristön rakentamiseen tähtäävät 194 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
toiminta-ajatukset, jotka määritellään, hyväksytään ja tarkistetaan yhdessä opiskelijajärjestö Atlaksen kanssa. Laitoksen ja opiskelijoiden yhteisenä tavoitteena on, että molemmat sukupuolet ovat edustettuina sekä hallintoelimissä että opetustehtävissä. Mies- ja naisopiskelijoilla on laitoksessa luottamushenkilö. He välittävät laitosneuvoston tietoon opiskeluun ja opintoihin liittyviä epäkohtia. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (tol) järjestetyt muuntokoulutusja maisteriohjelmat ovat erityisesti kiinnostaneet naisia, osuus opiskelijoista noin 52 %. Kampanjointia lukiolaisten keskuudessa yhdessä opiskelijajärjestön kanssa. Käynnistetty tol:n johdolla osana valtakunnallista Mirrorprojektia Learn-osaprojekti laitoksen johdolla. Erityispainotus mm. tyttöjen huomiointi tietotekniikkaopiskelussa lukiossa. Osallistutaan valtakunnalliseen WomenIT-projektiin, jossa vaikutetaan mm. opetussuunnitelmien tasapuolisuuteen kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi tiedekunnassa kaikilla sen laitoksilla laaditaan viimeistään vuoden 2002 aikana tasa-arvosuunnitelmat, joissa huomioidaan myös opiskelijat (vrt esim. maantieteen laitos). TAMPEREEN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kotisivuilla pyritään kumoamaan sitä käsitystä, että tietojenkäsittelyoppi ei sopisi tytöille. Naisia kannustetaan opiskelijoiksi mm. abi-infoissa. TURUN YLIOPISTO Varsinaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Lähinnä on pyritty lisäämään kaikkien hakijoiden tietoisuutta koulutusmahdollisuuksista ja näin lisäämään opiskelija-aineksen monipuolisuutta. Biologiassa on huomattu, että miehet pärjäävät hieman paremmin pääsykokeessa, ja siinä painotetaankin enemmän valintakoetta, vähemmän äidinkielen ja vieraan kielen ylioppilasarvosanoja. ÅBO AKADEMI Vid olika informationstillfällen har det poängterats att informationsbehandling och fysik är attraktiva också för flickor eftersom hela tillvaron baserar sig på fysik och informationsbehandling är ett fält som med största sannolikhet garanterar sysselsättning efter examen. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 195
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU (LTKK) LTKK:n opiskelijavalinnoissa on toteutettu ylioppilaskirjoituksissa lyhyen matematiikan kirjoittaneille oma erillisvalinta, jossa alkupisteitä on voinut saada myös eri reaaliaineista ja taideaineista. Opiskelijoita on valittu kaikkiin tekniikan alan koulutusohjelmiin. TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU (TTKK) Markkinointi, esitteet, soveltuvuusarviovalinta. TEKNILLINEN KORKEAKOULU (TKK) Esimerkiksi TKK:n sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla on jo useita vuosia kiinnitetty huomiota naisten rekrytointiin alalle. Osaston esitteissä ja markkinoinnissa on kiinnitetty huomiota asiaan. Osastolle tutustumaan kutsuttujen opinto-ohjaajien ja LUMA-opettajien kanssa on pohdittu yhdessä, miten tyttöjen kiinnostusta alaan voisi lisätä. Osasto on ollut mukana vuosina 2000-01 Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuusliiton järjestämässä Tietonaisia-projektissa, jossa on järjestetty opiskelijoiden ja osastolta valmistuneiden naisten vierailuja kouluihin sekä opinto-ohjaajien ja LUMA-opettajien tutustumista alaan. Tietonaisia oli jatkoa aiemmalle TV-kampanjalle (Nylon beat mukana), joka saavutti kohderyhmänsä selvitysten mukaan hyvin. Vuonna 2001 osastolla käynnistyi Euroopan sosiaalirahaston ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama TiNA (Tietoteollisuuden koulutus ja tasa-arvo - naisten erilaisuus voimavaraksi) -projekti, jossa kehitetään osaston toimintakulttuuria ottamaan huomioon naisten erilaisuus, kiinnostuksen kohteet ja kiinnostus vuorovaikutteisiin toimintatapoihin. Hankkeessa lisätään osaston opetusohjelman poikkitieteellisyyttä ja kehitetään entistä vuorovaikutteisempia opetus- ja oppimismenetelmiä. Erityistä huomiota kiinnitetään opintojen alkuvaiheen tukemiseen. Projektin www-sivuille (http://tina.tkk.fi/) kerätään myös tietoa sukupuolesta ja oppimisesta liittyen erityisesti matemaattis-luonnontieteisiin ja tekniikkaan kaikkien opettajien ja oppilaitosten käyttöön. Hankkeessa kehitetään myös menetelmiä tukea naisten ammattiidentiteettiä, samoin verkostoitumista alalla jo toimivien naisten kanssa. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että tietyissä asioissa tekniikan opiskelupaikoissa tulisi järjestää mahdollisuuksia sukupuolten erilaisten kokemus- ja osaamiserojen tasaamiseen. Nämä erot syntyvät osin perus- 196 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
koulusta ja lukiosta, joissa tytöillä ja pojilla on mahdollisuus valita opintoja sukupuolieriytyneesti vaiheessa, jolloin identiteetti naiseksi ja mieheksi kehittyy sekä osin myös kotoa saaduista erilaisista valmiuksista. Hankkeen pilottina toimii TKK:n sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, jolla menetelmiä kehitetään ja kokeillaan vuosina 2001 02. Hankkeen toisessa vaiheessa vuosina 2003 05 hyviksi todettavista menetelmistä levitetään tietoa muille TKK:n osastoille ja muihin yliopistoihin. VAASAN YLIOPISTO Informaatioteknologian tiedekunta ja Humanistinen tiedekunta järjestävät yhteistyössä Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmaa, jossa pääaineen opinnoista puolet on viestintätieteitä ja puolet tietotekniikkaa. Koulutusohjelmasta voi valmistua joko filosofian tai kauppatieteiden maisteriksi ja se on ollut suosittu erityisesti naisten valitsemana LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 197
LIITE 11 YLIOPISTOJEN RAPORTOIMAT VUOSINA 1998-2001 TEHDYT MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSEEN TAI OPETTAJANKOULUTUKSEEN LIITTYVÄT (DIDAKTISET) PRO GRADUT, LISENSIAATTITYÖT JA VÄITÖSKIRJAT SEKÄ TUTKIMUKSET, SELVITYKSET, OPETUSKOKEILUT JA MUUT KEHITYSHANKKEET HELSINGIN YLIOPISTO Maantieteen opetusta ja opetuksen tutkimusta edistettiin kesällä 2001 Helsingissä järjestetyllä kansainvälisellä symposiumilla "Innovative practices in geographical education". Pro Graduja on valmistunut noin 20 kpl jotka liittyvät matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen. Esimerkiksi Sari Ruotsalainen, 2001: Kokeellinen työskentely ympäristö- ja luonnontieteiden opetuksessa, Pro Gradu; Kalle Juuti 2001: WWW-pohjaisen mittausautomaatio-oppaan kehittäminen, sivulaudaturtyö; Tuula Sirén 2001: Laboratoriotyökoe lukion orgaanisen kemian kurssin päättökokeena, sivulaudaturtyö; Jorma Kuusela 2000, Tieteellisen paradigman mukaisen ajattelun kehittyminen peruskoulussa. Kahden interventiomenetelmän vertaileva tutkimus peruskoulun kuudesluokkalaisilla, väitöskirja; Heli Ruokamo 2000, Matemaattinen lahjakkuus ja matemaattisten sanallisten ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen teknologiaperustaisessa oppimisympäristössä, väitöskirja ;Sinikka Huhtala 2000, Lähihoitajaopiskelijan oma matematiikka, väitöskirja; Näsäkkälä, väitöskir-ja; Sinnemäki, väitöskirja; Matti Lattu 1999 Teaching automation technology using icon-based programming language, lisensiaattityö. PRO GRADU -työt Halme, Essi 2001: Matematiikan elävöittäminen tarina keinoin Harjunpää, Jari 2001: Opetusmoniste geometristen ongelmien ratkaisemisesta peruskoulun yläasteella Cabri-Geometre II tietokoneohjelmalla Heikinaho, Samuli 2001: Ympäristökemian tutkimustori Kirkanen, Toni 2001: Mielenkiintoinen ja havainnollinen matematiikka ideoita matematiikan opetukseen Koskinen, Taru 2001: Piin käsite ja ympyrän pinta-ala yläasteen matematiikassa konstruktivistinen lähestymistapa 198 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
Lassila, Kirsi 2001: Internet lukion perinnöllisyystieteen opetuksessa Leinonen, Anne 2001: Juoksu-urheilu koulufysiikassa Lumivaara, Iina 2001: Kemian opettajien näkemyksiä ympäristökemian opetuksen tilasta ja kehittämismahdollisuuksista Suomen lukioissa Mäntyvaara, Eva 2001: "Luontoa pitää suojella, koska sademetsät ovat maapallon keuhkot" Peruskoulun yläasteen ekologian opetus ympäristökasvatuksen näkökulmasta Nisula, Seppo 2001: Oppilaan kokemusmaailmaan nojautuva fysiikan opetus peruskoulun 5. 7. luokilla Oikarinen, Ville 2001: Taltta - laskutaidonopiskeluohjelma Ojapelto, Anna-Maija 2001: Fysiikan opetus lähihoitajakoulutuksessa Olli, Timo 2001: Hypermedian mahdollisuudet fysiikan opetuksessa peruskouluissa ja lukiossa Pantsar, Merja 2001: "Opettaja, anna kaava" - näkökulmia potenssin, juuren ja logaritmin oppimisesta Pirinen, Marjo 2001: "Jos näin jatkuu, maapallo kuolee" yhdeksäsluokkalaisten tulevaisuuskuvat Salmela, Marjatta 2001: Fysiikan historian valinnaiskurssi peruskouluun Savolainen, Irene 2001: Transsendenttiset alkeisfunktiot lukion matematiikassa Selvenius, Sirkka 2001: Elinvoimainen tietolukualueen laajentaminen negatiivisiin lukuihin suomalaisissa matematiikan oppikirjoissa Sihvonen, Tiina 2001: Ajatuskokeiden käyttö fysiikan opetuksessa nojatuolitutkimuksen avulla itsenäiseen ajatteluun kannustamista Snellman, Riitta 2001: www-sivujen käyttö yläasteen matematiikan opetuksessa Tiinanen, Sinikka 2001: Fysiikan historiaa pakolliseen kurssiin Tuori, Marjatta 2001: Teknisten tieteiden yhteisvalinnan ja ylioppilaskirjoitusten kemian kokeen vertailua Öhman, Tuula 2001: Fysiikkaa esikoululaisille Ahoranta, Jorma 2000: Taulukkolaskentaohjelman mahdollisuudet peruskoulun fysiikan opetuksessa Astola, Laura 2000: Tietokoneavusteinen visualisointi matematiikan opetuksessa Bergius, Tanja 2000: Tietokoneavusteinen asiatekstistä oppiminen käsitekartat ja tekstiinmerkinnät Hagros, Marika 2000: Helsingin yliopiston matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon suoravalintakokeilu Halme, Antti 2000: Kompleksiluvut lukion pitkän matematiikan opetuksessa LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 199
Himanen, Pasi 2000: Heilurin kokeellinen tutkimus fysiikan opetuksessa Hirvonen, Katri 2000: Derivaatan käsitteen konstruointi graafisen laskimen avulla lukion lyhyessä matematiikassa Jalarvo, Niina 2000: Multimediapohjaiset oheismateriaalit energiakäsitteen opetuksen tukena peruskoulun yläasteella Jurvanen, Mika 2000: Lukujonot lukion pitkässä matematiikassa Juuti, Kalle 2000: Kiehumisen ja höyrystymisen laadullinen ymmärtäminen Kalliala, Marjukka 2000: Tasogeometrian opetus peruskoulussa ja oppikoulussa Karpin, Miika 2000: Opetusmoniste lukion laajan matematiikan jatkokurssille "Väliarvolause ja sen sovellukset" Kaski, Anniina 2000: Funktion jatkuvuuden opetus lukiossa Kontu, Tuula 2000: Derivaatan opetus lukiossa Pitkä matematiikka Kuisma-Koivisto, Raija 2000: Fenomenologinen haastattelututkimus opettajien kyvyistä tulkita graafisia esityksiä Laine, Mikko 2000: Tiedelehtien fysiikka. Artikkeleiden ymmärrettävyys hahmottavan lähestymistavan valossa Mannila, Katja 2000: Kokeellisuus ala-asteen ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa Mikander, Milla 2000: Opetusmoniste sarjoista lukioon Morander, Sanna 2000: Opetusmoniste alkeisfunktioista Niiranen, Anna-Maija 2000: Energiakäsitteiden käyttöönotto ja kehitys fysiikan opetuksessa Nikki, Sinikka 2000: Hahmottavaa fysiikkaa erityisopetuksessa Nordman, Pia 2000: Flickor och matematik Nulpponen, Jari 2000: Konstruktivistisen oppimiskäsityksen huomioiminen peruskoulun yläasteen fysiikan opetuksessa Pajo, Antti 2000: Transkendenttiset alkeisfunktiot lukion pitkän matematiikan oppimäärässä Peltola, Jani 2000: Median tarjoama kuva fysiikasta Pihkala, Petri 2000: Luentomateriaalin verkkoversioiden tuottaminen Piira, Saila 2000: Funktion kulun tutkiminen derivaatan avulla (opetusmoniste lukiotasolle) Pitkälä, Pirjo 2000: Raja-arvon käsittely lukion oppikirjoissa Poutiainen, Sanna 2000: Demonstraatiot fysiikan käsitteiden omaksumisen tukena lukiossa Rytkönen, Anni 2000: Laboratorio-opetuksen kehittäminen tietojenkäsittely- 200 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI
tieteen laitoksella Savolainen, Hannele 2000: Fysiikan opettajan työnkuva v. 2000 Sjöroos, Toni 2000: HyperText Markup Language matemaattisen hypertekstin julkaisumuotona, julkaisuna hyperteksti-pohjainen oppimateriaali rationaaliluvuista Spåra, Mika 2000: Matemaattisen aineiston julkaiseminen internetissä, julkaisuna hypertekstipohjainen oppimateriaali luonnollisten lukujen jaollisuudesta Stenberg, Pirkko 2000: Valoilmiöitä tutkiva fysiikkakerho peruskoulun 5. ja 6. luokkien oppilaille Sytelä, Jyrki 2000: Tilastomatematiikan alkeet Tiainen, Jarkko 2000: Miten erilaiset opetusmenetelmät vaikuttavat prosenttilaskujen oppimiseen yläasteella Tuomainen, Helena 2000: Fysiikka-kemian opetus valinnaisaineena peruskoulussa ja sen vaikutus jatko-opintoihin Valtchanova, Snejana 2000: Kvantittumisen hahmottaminen peruskoulun fysiikassa Aho, Seppo 1999: Kotitaustan yhteys lukiolaisen valintoihin ja menestymiseen matematiikassa Ahvenisto, Ursula 1999: Geofysiikka lukiossa Hakala, Esko 1999: Teknisen työn ja luonnonopin yhteydet peruskoulun ala-asteen opetuksessa Holmsten, Kirsi 1999: Lukion opiskelijoiden käsityksiä hapoista ja emäksistä sekä niihin liittyvistä käsitteistä Hyttinen, Annikka 1999: Yläastelaisen kosmologinen maailmankuva ja sen yhteys maailmankuvan historialliseen kehi-tykseen Järvinen, Kimmo 1999: Kemian aineenopettajan koulutus Helsingin yliopistossa Kaivosoja, Tarja 1999: Mitä minussa tapahtuu? Lasten biologisten käsitysten kehittyminen Kankaanpää, Merja 1999: Energian monet kasvot Kauppinen, Kaarina 1999: Peruskoulun yläasteen fysiikan ensimmäisen kurssin suunnittelu ja toteutus Korhonen, Minna 1999: Metsävisa peruskoululaisten metsätietouden mittarina Koskinen, Sami 1999: Differentiaaliyhtälöt lukiossa, opetuspaketti Larma, Sasmita 1999: Kasvatus: sosialisaatiota ja ohjelmointia vai ihmisen auttamista kasvamaan omaksi itsekseen Suomen peruskoulun ja vaihtoehtoisen Ko Hsuan -koulun kasvatustavoitteiden ja arvioinnin vertailua LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 201
biologian opettajan näkökulmasta Lehtonen, Jukka 1999: Geometrian peruskäsitteet lukion matematiikassa Lindholm, Robert 1999: Talteori - ett kompendium för en valbar kors på gymnasiet Luoma, Sinikka 1999: "Mä inhoon matikkaa!" Yhdeksäsluokkalaisten asenteita matematiikkaa kohtaan Suomessa ja Ohiossa Nieminen, Kimmo 1999: Erätaidot ja luonnontuntemus -kurssi maantieteen opetuksen osana Nikula, Tuomas 1999: Opetusmenetelmien käyttö tietojenkäsittelytieteen perusopetuksessa Pehkonen, Risto 1999: Voiman hahmottaminen koulufysiikassa Pekonen, Terhi 1999: Ekologiaa koulussa ja luonnossa - opetusmateriaalia lukion biologian tunnille Peltola, Juhani 1999: Tietokoneavusteiset kuulustelut www:ssä Pulkka, Heidi 1999: Yläasteen oppilaiden kokemuksia matematiikan opetuksesta Starzacher, Hatsi 1999: Tilastollisen riippuvuuden opettaminen lukiossa Talliniemi, Päivi 1999: Kasvitieteellisten puutarhojen käyttö peruskoulun opetuksessa Virrankoski, Reino 1999: Laskentaohjelmistojen hyödyntäminen digitaalisen opetusmateriaalin laatimisessa: optimointia Maple-ohjelmalla Virtanen, Jani 1999: Tavalliset defferentiaaliyhtälöt opetusmoniste lukioon Väisänen, Jukka 1999: Käsitekartat fysiikan tietorakenteen esittämisen välineenä Ylikotila, Onerva 1999: Kemian opetussuunnitelmat ja valtakunnalliset kokeet Ruotsissa Aho, Seppo 1998: Energiakäsitteen hahmottaminen peruskoulussa Hyvärinen, Marja 1998: Peruskoulun 7. luokan fysiikan kurssin suunnittelu, toteutus ja analysointi Imppola, Sakari 1998: Lukujonot ja sarjat lukion pitkässä matematiikassa Jauhiainen, Johanna 1998: Pakollisen kurssin vaikutus fysiikan opintojen jatkamiseen lukiossa Karkamo, Tuomas 1998:Lukujonot ja sarjat opetusmoniste lukioon Kemppinen, Seija 1998:Projektityö matematiikan kouluopetuksessa kokemukset peruskoulun yläasteelta Kähkönen, Jari 1998: Opetusmoniste kuvaajien luomiseen lukion matematiikassa Mathematica 3.0:lla Lauha, Anssi 1998: Fysiikan ja uskonnon vuorovaikutus Suomen lukioissa Myöhänen, Marjo-Katariina 1998: Opiskelijoiden prosessuaaliset mieltymykset lukion luonnontieteissä 202 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI