Rakentaminen haasteellista vai helppoa? Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkään Rantasipi Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT ry
Mistä rahat maailman infrastruktuuriin? Maailman infrarahoituksen arvioitu tarve vuodessa on $3 700 miljardia Nyt panostus on tasolla $2 700 miljardia (n. 4 % Maailman bkt:sta) Globaalin infran ylläpito vuosina 2013-2030 maksaa arviolta $ 57 000 miljardia Lähde: Economist, 22.3.2014 Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 2
Rakennusinvestointien osuus kokonaistuotannosta noin 11 prosenttia Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 3
Rakentamisen määrän kehitys 300 250 200 Indeksi, 1985=100 Talorakennusten korjaaminen Asuntojen uudisrakentaminen Muiden talorakennusten uudisrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen 150 100 50 0 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Lähde: Euroconstruct (VTT), RT Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 4
Asuntokannan ikäjakauma vuonna 2012 rakentamisvuoden mukaan 600 000 400 000 kpl Asuinkerrostalot Rivitalot Omakotitalot 200 000 0-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010 - Lähde: Tilastokeskus Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 5
Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: talonrakentamisessa korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Talonrakentaminen 22,6 mrd. Yhteensä 28,8 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 6,2 mrd. Kunnossapito 1,7 mrd. Korjausrakentaminen 11,4 mrd. Asuinrakennukset 6,5 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Investoinnit 4,5 mrd. Asuinrakennukset 5,5 mrd. Muut rakennukset 5,7 mrd. Uudisrakentaminen 11,2 mrd. Lähde: Tilastokeskus, Forecon Oy Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 6
Rakentaminen supistunee kolmatta vuotta peräkkäin, ensi vuonna odotuksia kasvusta Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 7
EU:n rakentamista ohjaa voimakkaasti resurssitehokkuus Energiatehokkuus rakentamisessa EPBD Rakennus energiatehokkuusdirektiivi EED Energiatehokkuusdirektiivi RES Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi Materiaalitehokkuus tarkoittaa yleensä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä toimijan tasolla, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalin kierrätystä elinkaaren eri vaiheissa (TEM & YM) Uusia vaatimuksia koko rakentamisen elinkaarelle Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 8
Fokuksessa rakentamisen resurssitehokkuus ja elinkaari
Rakentamista ohjataan voimakkaasti resurssitehokkaampaan suuntaan Fokuksessa kiinteistö- ja rakennussektorin energiankulutus ja päästöt (40 %) - ongelmana huono koordinointi Rakennustuoteasetus CPR / BWR3 & BWR7 Energy Performance Building Directive (EPBD) EcoDesign Directive (energy related products) Energy Labelling Directive (energy related products) EcoLabelling Regulation EcoLabel for Buildings (first priority office buildings) Energy Efficiency Action Plan (2007-2012, 2013-2020) Green Public Procurement (GPP) Construction and Demolition Waste (jätepuitedirektiivi) Resource Efficiency Roadmap COM(2011)571 Communication on sustainable building (2014) Single Markets for Green Products COM(2013)196 Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 10
Vasta 2050 Suomessa on yhtä paljon vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen 2010 rakennettua! Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 11
Eurooppa resurssitehokkaaksi Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa Komission tiedonanto KOM(2011)571 syyskuussa 2011 lippulaivahankkeena Tukee mm. tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 95 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1995 tasosta Rakentaminen: energiatehokkuus, kierrätettävyys, uudelleenkäyttö, pitkäaikaiskestävyys Rakennusten energiatehokkuuden tiekartta Jätepuitedirektiivi ja jätelainsäädännön kokonaisuudistus Kierrätystalouden tiedonanto kesäkuussa 2014 jätepolitiikan suuntaviivat: lisätään kierrätystä ja vähennetään jätteiden määrää määräyksiä uudistamalla (= kiristämällä) Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 12
Lähes nollaenergiarakentamista vaikka väkisin
EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Lähde: Ympäristöministeriö Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 14
EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että kaikki uudet julkiset rakennukset ovat 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia sekä 31.12.2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset. Tapa, jolla direktiivi kuvaa lähes nollaenergiarakennusta, jättää melko suuren tulkintavaran kansalliseen määrittelyyn rakennuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus, lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalti katettavissa uusiutuvista lähteistä olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 15
Kansallisen ohjauksen kehittyminen keskusteluissa 1. Uudisrakentamisen 2010 energiatehokkuusmääräykset 2. Uudisrakentamisen 2012 määräykset voimaan 7/2012 3. Energiatodistuslainsäädäntö sekä korjausrakentamista koskevat energiamääräykset 2013 4. Uusiutuvan energian käyttöä koskevat energiamääräykset 2014 5. a Uudisrakentamisen passiivitason energiamääräykset 7/2016 b. Uudisrakentamisen lähes nollaenergiatason energiamääräykset julkisissa rakennuksissa 1.1.2019 c. Uudisrakentamisen lähes nollaenergiatason energiamääräykset kaikissa rakennuksissa 1.1.2012 TAI 6. a. Uudisrakentamisen lähes nollaenergiatason energiamääräykset julkisissa rakennuksissa 2017 b. Uudisrakentamisen lähes nollaenergiatason energiamääräykset kaikissa rakennuksissa 2018 Kuva: ympäristöministeriö Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 16
Puurunkoiset seinät RakMK C3 (2007) U = 0,24 W/(m 2 K) -eriste 200 mm RakMK C3 (2010) U = 0,17 W/(m 2 K) -eriste 250 mm Passiivi U = 0,10 W/(m 2 K) -eriste 375 mm Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 17
Ikkunatkunarakenteet RakMK C3 (2007) U = 1,4 W/(m 2 K) - 1+ 2 lasi RakMK C3 (2010) U = 1,0 W/(m 2 K) - 2 + 2 lasi RakMK C3 (2010) U = 1,0 W/(m 2 K) - 1 + 3 lasi RakMK C3 (2012) U = 0,7 W/(m 2 K) - 2 + 2 lasi -halkaistu karmi Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 18
Rakennusten ilmatiiveys ja kylmäsillat Rakennusten ilmatiiveyden varmistus (testaus) osa muuta laadunvarmistusta Kylmäsillattomat rakenteet vaativat tarkempaa suunnittelua ja toteutusta Energiatehokkuuden pysyvyys/säilyvyys uusi laatutekijä Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 19
Hankkeen käyttöön on varattu domain www.finzeb.fi/com/eu www-sivut avattu maaliskuussa 2014 Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 20
MITÄ SunZEB RAKENNUS TARKOITTAA Kaukolämpö/kaukojäähdytys ratkaisu osaksi EPBD -tuotantoa Passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen Energiavirtojen kierrätys Koko rakennus erittäin suurena aurinkokerääjänä Kerätty aurinkoenergia hyödynnettävissä muissakin kiinteistöissä samanaikaisesti Taselaskennan avulla aurinkoenergia on osoitettavissa takaisin kiinteistölle Rakennuksen eduksi E-lukulaskennassa 24.4.2014 Rakennusteollisuus RT 21
Agendalla uusien energiatehokkaiden ratkaisujen jatkuva kehittäminen Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 22
Materiaalitehokkuus kansallisesti
Taustalla EU-ohjaus ja jätelain kokonaisuudistus Kansallisia aloitteita ja prosesseja Jätelaki- ja asetus 2012 sekä kaatopaikka-asetus 2013 Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelma (RaMaTe) jäteselvityksiä käynnissä Vihreän talouden hankkeet Vnp kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (Cleantech) edistämiseksi julkisissa hankinnoissa UUMA2 ohjelma (infrarakentamisen materiaalitehokkuus) Eräiden jätteiden hyödyntäminen infrarakentamisessa Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 24
Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman esittelytilaisuus 7.3.2014 Tutkimus ja koulutus Käynnistetään kokoava tutkimusohjelma materiaalitehokkuuden edistämiseksi Yritysten työkalut materiaalitehokkuuden kehittämiseksi toteutetaan teollisia symbiooseja vauhdittava kansallinen toimintamalli kolmivuotisena hankkeena kehitetään toimintamalli resurssiviisaan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen käynnistetään tuettu materiaalikatselmushanke viideksi vuodeksi kokeillaan materiaalisopimusmenettelyä materiaaliviisauden vauhdittajana Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 25
Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman esittelytilaisuus 7.3.2014 Lainsäädäntö ja sujuva hallinto toteutetaan ympäristölupien keventämis- ja selkeyttämismalli Kv- ja EU-vaikuttaminen ennakoidaan kansainvälistä materiaalitehokkuuspolitiikkaa ja vaikutetaan EU:n materiaalitehokkuuspolitiikan muotoutumiseen vahvistetaan EU:n Life-ohjelman rahoitusta suomalaisiin materiaalitehokkuusohjelmiin Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 26
Rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelman (RaMaTe) tausta Euroopan unionin jätedirektiivi (2008) velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Rakennusjätteen osalta vaatimuksena 70 % kierrätysaste materiaalikierrätyksenä v. 2020 uusi jätelaki 2011, jäteasetus 2012 ja kaatopaikka-asetus 2013 sisältävät merkittäviä tiukennuksia myös rakennusjätteen lajitteluun ja kierrätykseen tavoitteena 70 % kierrätysaste materiaalikierrätyksenä v. 2020 orgaanisen ja biohajoavan jätteen kaatopaikkarajoitus vuonna 2008 valmistunut valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 linjaa Suomen jätehuollon kehittämisen tavoitteet ja kuvaa toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 27
Rakennus- ja purkujätteestä valtaosa (n. 90 %) on kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia Rakennus- ja purkujäte: rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvää jätettä (Jäteasetus 179/2012) Talonrakentamisen jätemäärä < 2 milj. t/v: onko todellinen ongelma? Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 28
Työmaa ja kosteus
Rakennusten sääsuojaus Ministeri Pia Viitanen 13.3.2014: Rakennustyömailla edellytetään jatkossa sääsuojausta. Ympäristöministeriö, kuntien rakennusvalvonnat ja eduskunta kiinnittäneet huomiota rakennustyömaiden kosteudenhallintaan sekä sääja olosuhdesuojaukseen. Suojausten poisjättämistä ei voi perustella kustannuksilla Asetusluonnos lausunnolle loppuvuodesta 2014. Uudistetaan RakMK C2 Kosteus Määräykset ja ohjeet Arviointityön konsulttina inststo Vahanen Oy Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 30
Työmaako pakettiin? Sääsuojaus on aina osa laadukasta rakentamista Se, missä sääsuojausta tarvitaan, riippuu rakentamistavasta ja käytetyistä materiaaleista Määräyksillä voidaan ja tuleekin edellyttää sääsuojauksen sisällyttämistä suunnitelmiin mutta toteutuksen valinta jääköön työmaalle Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 31
Lopuksi Sääntelyä niin EU:ssa kuin kansallisestikin piti vähentää tai vähintään järkevöittää kuinka on käynyt? Energiatehokkuuden parantamisessa on paljon etuja mutta myös vielä tiedostamattomia riskejä kuka hallitsee kokonaisuuden? Materiaalitehokkuutta on järkevää edistää mutta sen tavoiteasetannassa tulisi aina huomioida kansalliset lähtökohdat (olosuhteet, rakentamistavat ja tekniikat) Rakentaminen voi olla helppoa ja haastavaakin mutta voi siitä todella vaikeaakin tehdä Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 32
Laatu
Rakennusteollisuuden laatupolun toimenpiteitä 2011 -> selvitykset mittarit oppaat case-hankkeet julkisuus Verkkokysely ammattilaisille Takuuvirhekust. taso TOP 10 virheet, asuntotuotanto Laatukysely 2014 Toteutetaan syksyllä 2014 Työnaikainen laatumittari Luovutusvaiheen laatumittari Laatumittarin mobiilisovellus Congrid RALAn Projektipalautejärj. tietojen hyödyntämisen tehostaminen Asuntojen käyttäjäpalaute RATU Rakennustyömaan sääsuojaus RATU Rakennustöiden laatu 2014 Uuden asunnon laatu Kosteuden hallinnan parhaat käytännöt Toimiva työmaa hyvät käytännöt Elementtirunkorakentamisen laadukas toteutus KoLa työmaan johtaminen ja laaduntuottoedellytysten varmistaminen NEMO negatiivisten asiakaskokemusten hallinta ja torjuminen Asiakaspalautejärjestelmä RALAn kanssa Laaduntuottoedellystysten varmistaminen ennen hankkeen aloitusta Suositus RALApätevyyksistä Laatuseminaarit 2013 6 kpl Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari Artikkelit, haastattelut Yhteistilaisuudet kumppanien kanssa Mittarointisystematiikka alalle Teht.lajikohtaiset laadunvarmistuslistat Toteutettu Meneillään Suunnitteilla Rakennusteollisuus RT 24.4.2014 34
Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen! tarmo.pipatti@rakennusteollisuus.fi