Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet

Samankaltaiset tiedostot
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos

Tulviin varautuminen

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

MONIMUOTOISET TULVAT

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Huomaattehan, että toimenpiteet tulvaan varautumiseen ovat teidän omalla vastuullanne, eikä niihin ole saatavissa julkista taloudellista tukea.

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

KYSELY HULEVESITULVISTA

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Vantaan kaupungin tulvaohje. Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaara-alueilla Vantaalla

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

LUP Tulvantorjunta

Yhteinen varautuminen alueella

Toiminta käynnistyi


Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Ympäristöterveydenhuollon päivystys maakunnissa Kuntamarkkinat

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät Ylitarkastaja Teemu Luukko

Huomaattehan, että toimenpiteet tulvaan varautumiseen ovat teidän omalla vastuullanne, eikä niihin ole saatavissa julkista taloudellista tukea.

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA

Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella

Lausunto ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi

HAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta. Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa.

Hämeen työelämän kehittämisen kokoontumisajot Lahti Ville Majala Päijät-Hämeen liitto, projektikoordinaattori

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla Myrskyt Miten selvittiin Eino-myrsky

Tekninen toimiala Dno PORI 2555/ /2018 Infrayksikkö

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

ESITYS LAPIN PELASTUSLAITOKSEN PELASTUSTOIMINNANJOHTAMISEN KEHITTÄMISESTÄ

MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Varautuminen ja pelastustoimi

Pyhäjoen tulvariskien hallinta

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa

Pelastustoimen uudistushanke

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ho/

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä

PIENTALON TULVA TURVALLISUUSOPAS

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Satakunnan pelastuslaitos

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Ympäristöterveydenhuolto mukana muutoksessa

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Transkriptio:

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy

Sisältö Tulvatilanteet Toiminnan vertailu Johtopäätöksiä

Yleistä rankkasadetulvista Tulva, joka johtuu pääasiassa pitkään kestävästä paikallisesta sateesta Voi tapahtua lähes missä vaan, vaikea ennustaa Keinoja: säähavainnot + ennusteet, säätutkat, vesistömallit Ongelmia: sään ennustettavuus, sääennusteiden erottelukyky, säätutkien havaintojänne Jopa valuma alueen tarkkuudella ennustamista pidetään saavutuksena Syntyy haastava moniviranomaistilanne

Tilanteen tausta Pohjanmaa Paikallisesta rankkasateesta johtunut tulvatilanne alkoi kehittyä 3.8 2004 ja kesti noin 4 vuorokautta Varsinainen tulviminen alkoi yöllä 3 4.8. Jopa 140 180 mm:n sademääriä yhden vuorokauden aikana Maa jo ennestään märkä ei imeytyskykyä, jopa 30 kertaiset valunnat normaalioloihin verrattuna Alueella ei ole luonnontilassa olevia tulva alueita Virtaamat jopa 40 kertaisia normaalioloihin verrattuna

Vöyrin keskustaa

Tilanteen tausta Riihimäki Paikallisesta rankkasateesta johtunut tulvatilanne alkoi kehittyä 28.7. 2004 ja tulva kesti noin 5 vuorokautta Vesimäärä liian suuri kaupungin viemäriverkostolle Kaupungin alueella maa vettä läpäisemätöntä Normaalisti ojaan verrattavissa olevat Vantaanjoki & Herajoki nousivat jopa 2,5 m Vantaanjoen virtaama alajuoksulla 190 m 3 /s, normaalisti 2 m 3 /s Jokivesi ja pitkään jatkunut sade aiheuttivat takapainetta sekaviemäriverkostoon jätevesitulvia kellareissa kaukanakin joesta

Viemäritulvia Riihimäellä

Paikalliset erikoispiirteet Pohjanmaa Pienet paikkakunnat toimijat ja ihmiset tunsivat toisensa erittäin hyvin nopea toiminnan organisointi kuntatasolla paikallistuntemusta monilla omatoimisuutta ja naapurinauttamista Pohjanmaalla tulva ei ole tuntematon asia kunnissa teknisen toimen omatoiminen työn priorisointi erittäin hyvä pelastuslaitokselta ei odotettu ihmeitä eikä apua pyydetty turhaan Riihimäki Pieni kaupunki paikalliset toimijat tunsivat toisensa hyvin Eri organisaatiot toimivat silti lähinnä rinnakkain, ei järjestelmällisesti yhdessä Riihimäellä tulva on harvinainen ilmiö kunnan tekninen toimi ei ollut varautunut tästä huolimatta kaikki mahdollinen tehtiin tilanteen hallitsemiseksi ihmiset ehkä hätääntyneempiä kuin tilanne olisi vaatinut

Keskeiset vahingot Pohjanmaa Tiet Asuintalot & liiketilat Satovahingot Juomavesi (yksityiset vesiosuuskunnat) Riihimäki Juomavesi Tiet, ratavallit Asuintalot (etenkin kerrostalot) Talousveden pilaantuminen suurin & pitkäaikaisin ongelma

Viranomaistoiminnan organisoituminen (1) Yleisjohtovastuu pelastustoimella Pohjanmaalla käynnistettiin nopeasti laaja koneisto Vesistötulvan laajuus selvisi helikopterilennolla Keskeiset viranomaiset koottiin johtoryhmään Pohjanmaan hätäkeskukseen Vaasaan: tilanneymmärryksen ylläpito; asiantuntijatiedon keskitetty tuottaminen resurssikoordinointi viestinnän koordinointi, tiedottaminen, hälytysten priorisointi Kenttäjohto Oravaisissa ja Vöyrillä huolehti käytännön toimista

Viranomaistoiminnan organisoituminen (2) Riihimäellä johtovastuu oli kenttäjohdolla Alueellinen pelastustoimi perustettu vasta 6 kk aiemmin Hätäkeskus ei vielä toiminnassa Tulvatilanne Etelä Suomessa harvinainen Tilanteen laajuus piilossa sekaviemäreissä Pitkään jatkunutta sadetta ei osattu ennustaa Toimintaa tuki eräistä viranomaisista koottu asiantuntijaryhmä Eri viranomaiset organisoivat oman toimintansa ja vaihtoivat ryhmässä tietoja Kenttäjohto priorisoi hälytykset Virka apua Hämeen viestirykmentistä sekä YIT:n varikolta

Johtopäätöksiä (1) Voimistuva kasvihuoneilmiö lisää ilmeisesti rankkasateita Suomessa Sekä viranomaisten että yksityisten vastuukäsitykset yhteistyötilanteissa haasteellisia Oma aloitteinen asiantuntija avun tarjoaminen Tiedottamisvastuut tilanteessa ja sen jälkeen Johtovastuiden siirtämisen selkiyttäminen Yksityisten velvollisuus ehkäistä vaaratilanteita Yksityisten vastuu omista vesi ja viemäriosuuksista Tulvariski on otettava huomioon varautumisessa: Ennustusjärjestelmät ja etukäteistiedon saaminen Vahinkopotentiaalin rajaaminen (maankäyttö) Torjuntatyön suunnittelu ja yhteistyön mekanismit, suunnitelmien tiedottaminen ja käyttö Omatoimisen varautumisen edistäminen

Johtopäätöksiä (2) Viranomaisten välinen työnjako Harmonisoitu toimintaohje kaikille viranomaisille Toiminnan yhteensovittaminen Hälytysohjeet hätäkeskukselle Toimintakynnysten määrittely Hälytystehtävien priorisointi Yksityisten huolet vs. alueen juomaveden ja jätevedenpuhdistuksen turvaaminen? Edellyttää keskitettyä tilannekuvaa ja tehokasta hälytysten priorisointia