HUOLTOUPSEERI. H Kari Suvanto valittiin Huoltoupseeriyhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi H Kädessäsi on viimeinen Huoltoupseeri-lehti

HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 4 2014 H Kari Suvanto valittiin Huoltoupseeriyhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi H Kädessäsi on viimeinen Huoltoupseeri-lehti

TÄYTTÄ OLUTTA.

Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 4/2014 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Poe 8-16 51004 Tartto, Viro risto_gabrielsson@hotmail.com Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo 040 952 3062 hans.gabrielsson@elisanet.fi Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) 873 6944 juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Timo Saarinen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EV Risto Kosonen EVL Timo Vilkko EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara MAJ Lauri Rissanen KAPT Jere Perkiökangas LTN res Hans Gabrielsson LTN res Harri Koponen (Valtuuskunnan edustaja) Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A 04300 TUUSULA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, 00861 HELSINKI jere.perkiokangas@mil.fi Kansikuva: Kari Suvanto valittiin yhdistyksen kunniajäseneksi. Kuva: Hans Gabrielsson ISSN 0355-2586 (Painettu) ISSN 2341-6122 (Verkkojulkaisu) AO-PAINO 2014 Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, www.ao-paino.fi Haavepolitiikkaa Kataisen hallitusta on ihan syystä arvosteltu budjetista, joka alunpitäen rakennettiin epärealistisille toiveille ja odotuksille. Vain haaveissa alkavan talouskasvun piti auttaa taittamaan budjetin alijäämä ja velan kasvu. Valtiovarainministeriltäkin meni muutama vuosi huomata asiain oikea laita. Sen jälkeenkään ei aiotut toimenpiteet ole olleet kovin vakuuttavia. Yle uutisoi elokuussa: Suomen bruttokansantuotteen kehitys junnasi huhti-kesäkuussa liki paikallaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi edellisestä neljänneksestä eli tammi-maaliskuusta 0,1 prosenttia. Hallituksen kaavailemille suurille rakenteellisille projekteille on käynyt kuten sille kuuluisalle savolaiselle urakalle. Voidaan myös perustellusti sanoa, että meillä on alussa mainitun vajeen lisäksi myös turvallisuusvaje. Sillä tarkoitetaan maanpuolustuksen suorituskyvyn kontekstissa tilaa 10, 15 tai 20 vuoden kuluttua. Ei siis tilannetta tänä päivänä, kuten ulkomisnisterimme Erkki Tuomioja tuntuu käsittäneen sen virheellisesti puhuessaan turvallisuusvajeesta. Puolustusmateriaali kallistuu jatkuvasti ja kaikkein sofistikoiduimmat järjestelmät ovat karanneet meiltä ulottumattomiin. Sodan ajan joukkoja on jouduttu tuntuvasti vähentämään ja materiaalihankintoihin käytettäviä varoja on jouduttu leikkaamaan raskaalla kädellä. Puolustusvoimat toteaa, että materiaali on vanhenemassa ennätystahtia: Massavanheneminen koskee pääsääntöisesti maavoimien alueellisia joukkoja, joiden kalusto vanhenee vuosikymmenen loppuun mennessä. Menneinä vuosina on suorituskykyä kyetty paikkaamaan ostamalla käytettyä, mutta vielä hyvin käyttökelpoista Tässä numerossa: materiaalia mm. Saksasta ja Hollannista. Euroopan länsimaissa on kuitenkin niiden maiden puolustusvoimauudistukset loppusuoralla, joten kurantin käytetyn materiaalin hankintamahdollisuudet käynevät vähiin. Helsingissä äskettäin järjestetyssä Ahtisaari-päivien seminaarissa ihmeteltiin outona sitä, että EU:ssa ei ole yhteistä puolustuspolitiikkaa. EUkomissaari Emma Bonino otti kantaa puolustuspolitiikkaan EU-tasolla: On kummallinen tilanne, että Euroopassa on 28 erillistä armeijaa, joiden tekniset järjestelmät eivät kommunikoi keskenään. On outoa, että EU:ssa ei ole yhteistä puolustuspolitiikkaa. Kari Huhta toisaalla Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 10.12. kysyy Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön liittyen: Miksi puolustusyhteistyössä höpistään seurustelusta ja kihlauksesta? Kumpikaan yllämainituista vajeista ei poistu haaveilemalla suotuisista tilannekehityksistä jossain tulevaisuudessa. Kumpikin vaatii konkreettisia ja usein kipeitäkin ratkaisutoimenpiteitä. Jos materiaalin hankinnan ja ylläpidon hinnat karkaavat länsieurooppalaisten maiden käsistä, silloin konkreettinen yhteistyö ja työnjako on ainoa keino pitää yllä uskottavaa eurooppalaista puolustusta. Meidän on osaltamme päätettävä, miten vältetään lähitulevaisuudessa vaaniva turvallisuusvaje. Tulevaisuuden haasteista huolimatta historian viimeinen Huoltoupseeri-lehti toivottaa kaikille lukijoilleen Hyvää Joulua sekä Onnellista ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2015! Pääkirjoitus... 3 Joulun rauhaa... 4 Puheenjohtajan kynästä... 5 Maavoimat laajentaa strategista Millog-kumppanuutta... 6 8 PIRKKA 14-valmiusharjoituksessa harjoiteltiin ja kehitettiin yhteiskunnan varautumista kyberuhkiin... 10 13 Energiaturvallisuus ja toimitusvarmuus Euroopan huolena... 14 19 Kohti puolustusvoimien yhtenäistä kunnossapidon ohjausta... 20 22 Kaartin pataljoona kaupungin vahdissa ja hallitsijan joukkona... 24 29 Sodankäyntiä veitsen terällä merenpinnan alla osa 2... 30 35 Huoltoupseeriyhdistyksen entiset puheenjohtajat tentissä:... 36 39 Huoltoupseeriyhdistyksestä Logistiikkaupseeriyhdistykseksi Reserviläisen näkökulmia... 40 42 Yhdistyksen toiminnasta vuosien varrelta... 44 48 Vuoroin vieraissa... 50 51 Huoltoupseeriyhdistyksen seminaari Tampereella 10.11.2014... 52 Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokous... 53 55 Kauppaneuvoksen kädenjälki... 56 Kutsut yhdistyksen kevätkokoukseen ja Panssariseminaariin... 58 3

Joulun rauhaa! Rauha on arvokas ja samalla hauras asia. Kristillisissä maissa siitä muistuttaa vuoden kierrossa yksi päivä, joulu. Toivotamme toisillemme joulurauhaa ja joulun rauhaa. Joulurauha antaa mahdollisuuden rauhoittumiseen. Arkityö katkeaa. Joulun vietto on toisenlainen saareke elämän virrassa jos nimittäin hiljennämme kiireisen kulkumme ja jatkuvan suorittamisemme. Silloin ajatukset voivat suuntautua levollisuuteen ja yhteyteen läheisten kanssa. Eivätkä vain yhtey teen läheisten kanssa, vaan kaikkien ihmisten yhteyteen. Joulun sanomassa on voimaa yhdistää ihmisiä ja kansoja. Nälkä lepoon ja yhteyteen on yleisinhimillinen. Siksi joulusta voi versota ihmisten välinen rauha. Turun Brinkkalan talon parvekkeelta on julistettu perinteinen joulurauha turvaamaan joulun vietto. Joskus joulurauha on keskeyttänyt vihollisuudet, jopa sotimisen. 100 vuotta sitten koettiin tilanne, jossa keskenään sodassa olleiden maiden sotilaat viettivät yhdessä joulua I maailmansodan kuolemankentillä. Sen jälkeen sodankäynti on ollut totaalisempaa, jossa joulurauhalle ei ole ollut sijaa. Isoenoni Kalle kirjoitti sisarelleen, Anni-mummolleni talvisodan jouluna 75 vuotta sitten: Rintamalla 27.12.39. Hyvä sisko, kiitos paketista ja kortista. Täällä me voidaan oikein hyvin, ja kaikki ollaan oikein rauhallisia, sillä tähänkin hommaan tottuu äkkiä. Alussa meinasi olla vähän outoa kun tykistö ampui. Ryssä ei antanut aattonakaan rauhaa vaan pommitti asemiamme tykistöllä ja konekivääreillä. Siellä kotona on vaarikin kuollut, me saatiin Uunon (vaarini U.Särkiö) kanssa papinkirjat lomaa varten mutta ne myöhästyivät eikä me haluttukaan anoa lomaa, sillä kyllä meidän paikkamme on tällä kertaa täällä. Velvollisuus omaa maata kohtaan ja halu puolustaa itselle tärkeitä arvoja menivät sillä kertaa läheisen hautajaisten edelle. Silti jouluaaton rauhan rikkoutuminen tykistö- ja konekiväärituleen oli tuntunut pahalta. Maanviljelijä, alikersantti Kalle Seppälä kaatui 2.3.1940 Äyräpäässä. Joulun rauhassa on ensi sijassa kyse sisäisestä rauhasta. Jumalan lahjoittama sisäinen rauha voi kestää jopa ulkoisen rauhattomuuden ja sodan keskellä. Sitä ei kuolemakaan ota pois. Ensimmäisen joulun ilosanoma kuulutettiin paimenille, oman aikansa yötyöläisille. He kaipasivat hyväksyntää, yhteyttä Luojansa ja ihmisten kanssa. Enkelin viestissä oli se, mitä he ja koko ihmiskunta olivat kaivannut alusta alkaen: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä. Sen jälkeen enkelit lauloivat ensimmäisen joululaulun. Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Jumalan rakkaus syntistä ihmistä kohtaan synnyttää sisimmän rauhan. Jeesus tuli sen välittäjäksi. Joulun ihme on ihmislapseksi syntynyt Jumala, joka suostui heikkouteen ja rajallisuuteen. Hän oli paitsi hauras ja heikko vastasyntynyt, myös Rauhan Ruhtinas, joka kantaa valtaa harteillaan. Siten Hän jakaa ihmisen elämän kanssamme ja avaa samalla yhteyden Jumalan luo. Aikuisena Jeesus jätti seuraajilleen perinnön: Rauhan minä jätän teille: minun rauhani sen minä annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä, minä olen voittanut maailman. (Joh 14:27; 16:33) Kulunut vuosi on tuonut sodan mahdollisuuden jälleen eurooppalaiseen tietoisuuteen. Ihmisen kyky ja tahto rauhaan eivät olleetkaan pysyvää. Joulun ytimessä on sanoma rauhasta ja keskinäisestä huolenpidosta. Voisiko joulu muuttaa maailmaa niin, etteivät ovet sulkeutuisi tarvitsevien edestä, vaan majataloissa olisi tilaa nälkäisille, kodittomille, yksinäisille, sotaa paenneille? Toivotan teille Huoltoupseeri-lehden lukijat ja läheisillenne Joulun rauhaa! Pekka Särkiö, kenttäpiispa 4

Puheenjohtajan kynästä Huoltomiehet, materiaalimiehet ja logistikot... Huollosta on tullut logistiikkaa sanotaan. Oliko huolto ennen logistiikkaa oliko muna ennen kanaa vai toisinpäin? Mitä materiaaliala ja materiaaliasiat ovat sitten olleet, huoltoa vai logistiikkaa voi joku kysyä. Mikäli asiaa tarkastellaan historiallisesti, joku voisi väittää logistiikan olleen ennen huoltoa. Muinaisissa Kreikassa, Roomassa ja Bysantin imperiumeissa logistikas -nimiset upseerit olivat vastuussa rahoitus- ja huoltoasioista. Tätä pidetään sanan logistiikka alkuperänä. Logistiikka-sana tuli käyttöön 1600-luvulla Ranskan armeijassa, missä sillä tarkoitettiin joukkojen huoltoa, kuljetuksia ja majoittamista. Eri kielissä sana logisticus (lat) tai logistics (eng) on tarkoittanut hieman eri asiaa tai laajempaa kokonaisuutta kuin meille tuttu ja perinteinen huolto, vaikka sen englanniksi niinkin voidaan kääntää. Taistelevien joukkojen huolto (combat service support) oli aiemmin amerikkalaisessa termistössä osa koko operaation tai sotatoimien logistiikkaa, mutta nykytermistöön on tullut logistiikan sisällään pitävä sustainment. Meilläkin puolustushaarojen huolto on olennainen osa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää. Logistiikan käsite siviilipuolella on myös laajentunut ja siinä painottuvat hieman eri vaikuttimet kuin puolustusvoimissa. Muna tai kana, mutta Huoltoupseeriyhdistyksestä tulee kuitenkin vuoden 2015 alusta Logistiikkaupseerit ry ja se haluaa profiloitua kaikkien logistiikan toimijoiden yhdistykseksi. Huolto Huoltoupseerit Huoltoupseeriyhdistys Huoltoupseeriyhdistyksellä on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Yhdistyksen juuret ulottuvat vuoteen 1926. Alunperin talousupseereiden kurssi oli alku huoltoupseerien yhtenäiselle erikoiskoulutukselle ja huoltoupseerikunnan muodostumiselle. Huoltoupseeriyhdistys laskee perinteensä ja toimintansa alkaneen tästä kurssista, vaikka yhdistys rekisteröitiinkin virallisesti vasta 1951. Vuosina 1926 1946 yhdistys toimi Huoltoupseerikuntana. Toisen maailmansodan jälkeen Huoltoupseerikunta yritettiin 1946 rekisteröidä viralliseksi Huoltoupseerikunta Ry:ksi, mutta sitä ei tuolloisissa olosuhteissa hyväksytty yhdistysrekisteriin. Lopulta yhdistys ja sen säännöt hyväksyttiin rekisteriin ja syksyllä 1951 pidettiin Huoltoupseerikoulun ja yhdistyksen 25-vuotisjuhlat. Alunperin jäseniksi kelpuutettiin vain Huoltoupseerikoulun käyneet, mutta vuonna 1959 jäsenyyttä laajennettiin siten, että moottoriajoneuvo- tai kuljetusvälinealan suorittaneet upseerit voitiin hyväksyä jäseneksi. Lopulta 1961 sääntöjä uudistettiin siten, että jäseneksi voitiin hyväksyä kaikki huoltotehtävissä palvelevat upseerit, ja jäseneksi alettiin hyväksyä yhdistyksen toimintaa edistäneitä reservinupseereita. Tuolloin jäsenmäärä nousi 400 jäseneen. Yhdistyksen toimintaa ja organisaatiota tarkennettiin vastaamaan uusia hallintorakenteita vuonna 1966. Huoltoupseeri -lehteä alettiin julkaista vuonna 1968 aluksi kahdesti vuodessa. Vuodesta 1972 alkaen lehti alkoi ilmestyä neljä kertaa vuodessa. Jäsenmäärä nousi yli 1000 hengen 1970-luvun puolivälissä ja oli huipussaan 1986, jolloin jäseniä oli yli 1600. Vuodesta 1982 lukien myös erikoisupseerit saattoivat liittyä jäseniksi. Yhdistyksen aluetoimintaorganisaatio tarkistettiin 1980-luvulla sotilaslääni-organisaation mukaiseen suuntaan ja edelleen vuonna 1993 vastaamaan voimaan tullutta puolustusvoimien hallintojärjestelmää, jossa maanpuolustusalueet olivat uusia toimijoita ja sotilaspiirit lakkautettiin. Viimeisimpien vuosien 1998 ja 2008 johtamis- ja hallintojärjestelmämuutosten tiimoilta syntyivät mm nykyiset puolustuhaarojen materiaalilaitokset sekä huoltorykmentit. Yhdistyksen jäsenmäärä on vakiintunut noin 1000 jäsenen tasolle. Viimeisen vuo- sikymmenen aikana elinkeinoelämän ja siviilikomponentin rooli logistiikassa on korostunut. Yhdistyksen toiminnassa on pyritty seuraaman suuntausta. Tuleva logistiikkajärjestelmän muutos ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen synty on puolustusvoimauudistukseen suurimpia muutoksia. Tämän johdosta on luontevaa, että myös yhdistys haluaa uudistua, jonka ilmentyminä yhdistyksen nimi muuttuu Logistiikkaupseerit ry:ksi, lehden nimi Logistiikkaupseeriksi ja yhdistyksen sääntöjä on tarkistettu. Logistiikka logistiikkaupseerit logistiikkaupseerit ry Lainaan parlamentarisen selvitysryhmän aineistoa kesältä 2014, jossa todetaan mm seuraavaa: Puolustusvoimien logistiikan suorituskyky muodostuu puolustusvoimien logistiikkaorganisaatiosta ja yhteiskunnan toimijoista, joita ovat muiden hallinnonalojen logistiikan toimijat, erilaiset logistiikan kumppanit sekä yritykset kotimaassa ja ulkomailla. Logistiikan suorituskyvyn kannalta oleellista on monimutkaisten ja logistiikan verkostojen hallinta ja toimijoiden palveluiden, henkilöstön ja materiaalin saaminen oikea-aikaisesti tarvitsijoille. Tässä määrittelyssä kiteytyy mielestäni hienosti logistiikan nykytila ja sen ulottuvuudet. Tämän vuoksi toivon, että jatkossa logistiikka-alalla työskentelevät henkilöt; niin aktiivi- ja eritoten reserviupseerit kuin logistiikkajärjestelmän siviilikomponentin henkilöt laajasti tunnistaisivat yhdistyksen omakseen. Sääntöjen mukaan jäsen voi olla logistiikka-, huolto- tai materiaalialan koulutuksen saanut tai logistiikka-alan tehtävissä palveleva tai palvellut upseeri, erikoisupseeri tai reservinupseeri. Jäseneksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka merkittävästi edistää yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta tai tukee merkittävästi puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää. Tässä kohtaa haluan korostaa yhdistyksen sääntöjen kohtaa yhdistyksen tarkoitus: Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta edistämällä vahvaa maanpuolustushenkeä, logistiikan kehittämistä, tutkimustoimintaa ja kanssakäymistä. Yhdistys toimii logistiikka-alalla työskentelevien henkilöiden ja logistiikan tehtäviin sijoitettujen upseereiden yhteisenä maanpuolustusjärjestönä. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on tarjota jäsenistölle mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja verkottumiseen logistiikan alalla. Kuten aiemmin totesin, logistiika on käsitteenä huoltoa kattavampi, pitäen myös sen ja materiaalialan turvallisesti sisällään. Yhdistys on halunnut kehittyä ajan ja sen hengen mukaisesti ja osoittaa uudistumishalua. Tavoitteena on uudistua, perinteisiin nojaten, mutta kiinteästi osana puolustusvoimia sekä sen logistiikkaa tiiviisti yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Arvoisat tukijat ja lukijat Haluan kiittää kaikkia Teitä Huoltoupseeriyhdistyksen jäseniä, sen toimintaan osallistuneita sekä sen toimintaa tukeneita henkilöitä, organisaatioita ja yrityksiä. Erityisesti haluan kiittää läpi pitkän historian kaikkia yhdistyksen toimihenkilöitä sekä sen valtuuskunnan jäseniä yhteiseen yritykseen antamastanne panoksesta. Lisäksi vielä erityinen kiitos yhdistyksemme tukijoille ja yhteistoimintatahoille. Toivon, että perinteinen yhteistoiminta myös Logistiikkaupseerit ry:n nimissä jatkuu edelleen hienosti sekä jopa syvenee ja laajenee entistä verkottuneemman logistiikkajärjestelmän ohessa. Toivotan kaikille teille Rauhaisaa Joulunaikaa ja Hyvää vuotta 2015! 5

Maavoimat laajentaa strategista Millog -kumppanuutta Puolustusvoimat ja Millog Oy allekirjoittivat 26. syyskuuta 2014 maavoimien ja merivoimien materiaalin kunnossapidon kumppanuutta koskevan strategisen kumppanuussopimuksen ja siirtosopimuksen. Uudet sopimukset laajentavat merkittävästi vuonna 2009 alkanutta kunnossapidon kumppanuutta. Laajennuksen myötä maavoimien ja merivoimien materiaalin kunnossapidon palvelut tuottaa Millog Oy. Kumppanuussopimus tulee voimaan 1.1.2015, mikäli eduskunta hyväksyy sen rahoituksen vuoden 2015 talousarviossa. Kumppanuuden laajentaminen tarkoittaa maavoimien joukko-osastojen kunnossapitokeskusten ja -korjaamojen sekä merivoimien kunnossapitokeskusten ja keskusvaraston siirtämistä tehtävineen 1.1.2015 Millog Oy:lle. Lisäksi Millog Oy:lle siirtyy kaksi maavoimien varastoa tehtävineen. Uudelleen järjestelyssä Millog Oy:lle siirtyy liikkeenluovutuksena yhteensä noin 330 kunnossapito- ja varastotehtävissä toimivaa kunnossapidon osaajaa. Maavoimien osuus on 240 tehtävää. Puolustusministeri Carl Haglund teki kumppanuuden laajentamista koskevan linjauspäätöksen kesäkuussa, jossa hän korosti kunnossapidon pitkän aikavälin kokonaistaloudellisuutta. Laajennetun kumppanuuden arvioidaan tuottavan kunnossapidossa oman toiminnan kehittämiseen verrattuna säästöä kuuden vuoden sopimuskautena yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Se mahdollistaa myös materiaalin elinjakson tehokkaamman hallinnan. Maavoimien sotavarusteiden kunnossapidon kumppanuuden laajentaminen selkiyttää kokonaistoimintaa Maavoimilla on jo viiden vuoden kokemus Millog -yhteistyöstä. Vuonna 2009 tehty kumppanuusratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Toiminta on todettu tehostuneen ja sitä on kehitetty etenkin vanhaan varikkojärjestelmään verrattuna. Sotataloussopimus ja sen pohjalta tehty yhteistyö Millog Oy:n kanssa on parantanut kunnossapidon valmiutta. Myös tietoisuus sotavarusteiden elinjakson aikaisista ylläpitokustannuksista on parantunut. Hankesuunnitelmissa 6 Res insmaj, asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä, Millog Oy paneudutaan paljon aiempaa huolellisemmin myös elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Huomattavassa määrin hankkeissa hankitaan myös ylläpitoa ja varaosia, millä varmistetaan sotavarusteiden asiallinen ylläpito. Nyt allekirjoitettua sopimusta valmisteltiin reilut kaksi vuotta. Erityinen vaikeus oli määrittää joukko-osastoissa tapahtuvan kunnossapidon kokonaishinta niin että kokonaishinta-arvio olisi pätevä vielä muutamia vuosi eteenkinpäin. Myös rajapinnanmääritys joukko-osastossa tehtävän käyttöhuollon ja Millog:n kunnossapidon välillä oli haasteellista, koska monelle joukko-osaston korjaamolle on syntynyt varsin laaja kyky tehdä vaativiakin korjauksia. Toisaalta samaa henkilöstöä tarvitaan varsin laajasti myös asevelvollisten kunnossapidon kouluttamiseen. Nyt tämä työnjako; käyttöhuoltoon ja kunnossapitoon, tuli tehdä yksittäisen henkilön ja tehtävän tarkkuudella, jotta päästiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Erityinen kynnyskysymys on ollut säilyttää riittävä poikkeusolojen tekninen osaaminen joukoilla itsellään. Olisi ollut aika mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa kouluttajat itse eivät osaisi itse käyttää ja huoltaa joukkonsa pääkalustoa, puhumattakaan siitä, että eivät pystysi kouluttamaan pääkalustoa asevelvollisille. No tästä keskeisestä asiakokonaisuudesta päästiin hyvään yhteisymmärrykseen: maavoimien joukko-osastoihin jäävään kenttähuoltoon ja Millogiin siirtyvän kunnossapidon osaamisen välillä. Rajapinnasta huolimatta käytännössä koko yhteiset resurssit käytetään mahdollisimman optimoidusti. Uudella sopimuksella Millog Oy sitoutuu yhä laajemmin tukemaan maavoimien joukkotuotantoa ja valmiutta. Toki näin ollut jo nykyisessäkin sopimuksessa, mutta ikävä kyllä, puolustusvoimat ei oikein ole osannut hyödyntää tätä mahdollisuutta. Jatkossa korostuu yhteinen osaamisenkehittäminen, koska ylläpidettävät järjestelmät uusiutuvat ja vanhoja poistuu käytöstä. Myös henkilöstössä tapahtuu isoja muutoksia, koska laaja joukko teknistä henkilöstöä eläköityy tai siirtyy uusiin tehtäviin. Osaamisen kehittäminen on, mitä suurenmassa määrin pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa korostuu pitkäkoulutusaika ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi. Maavoimille on tärkeää säilyttää myös riittävä osto-osaaminen, vaikka PVLOGL varsinaisesti hankkii uutta kalustoa ja johtaa kunnossapidon kumppanuutta. Hankintoja valmisteltaessa on aivan keskestä, että loppukäyttäjä pystyy määrittelemään tarkasti olennaiset tekniset käyttäjävaatimukset, hankittiinpa sitten uutta tai käytettyä sotavarustusta. Vasta huolellisesti valmisteluilla hankinnoilla saadaan veromaksajien rahoille riittävästi vastinetta ja saadaan sellaista kalustoa kun tarvitaan. Uuden kaluston vastaanotto, ylläpito ja viime kädessä myös hylkääminen vaatii sekä käyttäjän, että PVLOGL että Millog Oy:n lisääntyvää saumatonta yhteistyötä. Yhteistyö vain korostuu kun kalusto yhä teknistyy ja kallistuu pelkkä kunnossapidon tehostaminen ei riitä! Strateginen kumppanuus on järjestelmä- ja kunnossapitotoiminnot käsittävä kokonaisratkaisu Uudistuksen eräs keskeinen parannus on yksinkertaistaa kunnossapidon johtamista ja vähentää eri johtamistasoja. Puolustusvoimallisesti maajärjestelmien kunnossapito tullaan suunnittelemaan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskuksessa. Tämä on aivan erinomainen parannus, koska näin materiaalin hankinnat ja kunnossapito muodostavat yhdestä paikasta johdetun kokonaisprosessin. Näin järjestelmäkeskus joutuu jo hankintojen alkuvaiheessa ottamaan kantaa siihen, miten uuden järjestelmän ylläpito hoidetaan ja paljonko siihen varataan resursseja. Monesti uuden hankinta tarkoittaa sitä, että jostakin vanhasta tulee myös osata ajoissa luopua. Sopimuksen pohjalta on nyt mahdollista käyttää entistä tiiviimmin myös Millog Oy:n asiantuntemusta koko järjestelmäalan tukena. Keskitetty järjestelmä-alan ja kunnossapidon johtaminen yhdessä Millog -yhteistyön kanssa tulee pitkällä aikavälillä tuomaan merkittäviä kustannussäästöjä.

Tunneista käytettävyyden hankintaan Kolmantena merkittävänä parannuksena tulee olemaan siirtyminen kunnossapitotuntien ostamisesta käytettävyyden ostamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maavoimien esikunta määrittää PVLOGL:lle vaatimukset tärkeimpien sotavarusteiden käytettävyydestä. Eli yksinkertaisesti montako panssarivaunua, tykkiä tai heitintä tulee PVLOGL:n järjestää käyttökuntoisena kunkin joukko-osaston käyttöön. Esitetyt vaatimukset ovat joukko-osastolle resurssi, jonka se saa käyttöönsä normaali joukkotuotantotehtäviensä toteuttamiseen. Vaatimuksessa on huomioitu sekä joukkotuotannon että valmiudentarpeet, mutta myös kyseisen järjestelmän käyttökustannukset, jotka luonnollisesti pyritään minimoimaan. Tavoitteena on minimoida kokoajan käytössä oleva kalusto ja säästää kallista sotavarustusta poikkeusolojen tehtäviin. Esitetyt kalustomäärävaatimukset viedään kunnossapitotarpeineen Millog Oy:n vuosityöohjelmaan. Vuosityöohjelmaan sisällytetään myös tuki koulutukselle ja muulle asiantuntija-avulle, jota kumppanilta tarvitaan vuoden aikana. Käytännön tasolla joukko-osaston kalustovastaava, Millog Oy:n ja PVLOGL:n asiakaspäälliköt varmistavat vuosityöohjelman toteutumisen ja kaluton riittävyyden joukko-osaston tarpeisiin. Joukko-osaston näkökulmasta toiminta painottuu entistä selkeämmin sodan ajan joukkojen kouluttamiseen ja poikkeusolojen suunnitteluun. Toimintaa tukee PVLOGL:n logistiikkarykmentti ja muun muassa strategiset kumppanit kuten Millog Oy. Kumppaneilla on joukko-osaston omia resursseja huomattavasti paremmat mahdollisuudet reagoida volyymivaihteluihin omin resurssein ja käyttämällä alihankintaverkostoa. Näin joukko-osaston ei enää tarvitse miettiä, mistä löytyy kunnossapito osaaminen erijärjestelmille ja miten saadaan kunnossapidon rahoitus riittämään eri sopimuksiin, varaosiin tai vaihtolaitteisiin. Riittää, kun joukkoosasto pystyy kertomaan, paljonko se tarvitsee sotavarusteita koulutuksensa toteuttamiseen ja kouluttaa poikkeusolojen kunnossapitojoukot osana muuta joukkotuotantoa. Kumppanuuden laajentamisen toteutus käynnissä Strategisen Kumppanuussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Käynnistettiin Siirron valmisteluvaihe. Vaihe käsittää molempien osapuolten omia toimenpiteitä sekä yhteisiä toimenpiteitä. Toimintaa ohjaa KUPI15 projektin projektiryhmä Jossa ovat edustettuina PELO- GOS, MAAVE, MERIVE, LOGLR sekä Millog Oy. Työ ja sen tekijä Kalkussa. Siirron valmisteluvaiheen tehtäviä ovat muun muassa: siirtyvän henkilöstön, siirtyvien tilojen ja Millog Oy:n käyttöön lunastettavan omaisuuden oikeellisuuden varmentaminen ennen liikkeenluovutusta, kunnossapitotoiminnan sekä varuskunnan ja Millog Oy:n yhteistoiminnan yksityiskohtainen suunnittelu varuskunnittain, käyttöhuollon ja kunnossapidon rajapinnan määrittäminen, Puolustusvoimien SAP-järjestelmässä toteutettavien materiaalin varastopaikkasiirtojen suunnittelu ja toteutus, siirtyvään henkilöstöön liittyvät tehtävät, kuten kelpuutus- ja osaamisrekisterien siirrot, turvallisuustarkastukset, ym. Millog Oy:n toimintaverkon suunnittelu ja Millog Oy:n organisaatiossa tarvittavat muutokset, Millog Oy:n tietojärjestelmään liittyvät rakentamistyöt sekä siirtyvän henkilöstön tietokoneiden hankinta ja asennukset, ml. henkilöstölle tarvittavien käyttöoikeuksien hallinta, siirtyvän henkilöstön koulutus toiminnan käynnistämiseen tarvittavilta osin Millog Oy:llä käytössä oleviin tietojärjestelmiin, kuten MSAP-järjestelmä, työajanvalvonta, jne. kunnossapidon ohjaukseen ja toteuttamiseen liittyvän ohjeiston varmentaminen puolustusvoimissa ja Millog Oy:ssä, tarvittavat lisähenkilöstön rekrytoinnit Millog Oy:ssä. Siirron toteutusvaiheessa Millog Oy vastaanottaa siirtyvät toiminnot ja käynnistää omalla vastuullaan toteutettavan kunnossapidon. Siirron toteutusvaiheen 7

kesto on vuoden 2015 ensimmäinen puolikas. Tällöin tavoitteena on: sopeuttaa Millog Oy:lle siirtynyt henkilöstö Millog Oy:n hallinto- ja ohjausjärjestelmään sekä Millog Oy:ssä käytössä oleviin menettelyihin. Työvälineinä käytetään esim. eri tarkoituksiin laadittuja opaskirjoja, toimintajärjestelmien koulutusta, kaikille siirtyville henkilöille sekä heidän esimiehilleen kohdennettua henkilöstöpäivää, jne. varmentaa vuosityöohjelman mukaisten töiden toteuttaminen. Vuonna 2015 ohjataan vuosityöohjelman toteuttamista neljännesvuosittain toteutettavilla vuosityöohjelman katselmoinneilla sekä joukko-osastokohtaisilla, 1 3 kuukauden välein pidettävillä tuotantokokouksilla. ohjata käyttöhuollon ja kunnossapidon yhteistoimintaa. Alueellinen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen palvelupäällikkö ja Millog Oy:n asiakkuuspäällikkö ohjaavat tarvittaessa käyttöhuollon ja kunnossapidon yhteistoimintaa. varmentaa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toimintaa varten suunnitellun kunnossapidon ohjausmallin toiminta, Merivoimien kaluston osalta säätää järjestelmävastuun rajapinnan tehtäviä siten, että järjestelmävastuullisen ja kunnossapitovastuullisen tehtävät toteutetaan, ja että Järjestelmäkeskuksen Merijärjestelmäosaston ja Millog Oy:n resurssit eivät ole päällekkäisiä. Toiminnan vakiinnuttamisvaihe käsittää vuoden 2015 toisen puolikkaan. Tällöin toiminnasta on jo saatu kokemuksia, joiden perusteella ohjeistettuja prosesseja ja menettelyitä, osapuolten välistä työnjakoa tai Millog Oy:n palveluverkkoa voidaan tarvittaessa muuttaa. Samoin vuoden 2015 syksyllä toteutetaan vuoden 2016 vuosityösuunnittelu, jossa voidaan huomioida toiminnasta jo saatuja kokemuksia. Kumppanuuden laajentaminen vaikuttaa myös poikkeusolojen suunnitteluun kenttähuollon ja teollisen valmiuden osalta. laajentuva kumppanuus on huomioitu Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen operatiivisessa suunnittelussa. Millog Oy osallistuu suunnitteluun tarvittavilta osin ja laatii Puolustusvoimien asettamien vaatimusten perusteella omat varautumissuunnitelmansa. Lisäksi Millog Oy: henkilöstö osallistuu sotaharjoituksiin ja suunnitteluharjoituksiin yhtiön toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Logistiikkalaitos ja Millog Oy käynnistävät vuonna 2015 osana kumppanuuden hallintaa kumppanuuden toiminnan arviointimenettelyn ja arviointien perusteella tarvittavat kehittämisohjelmat. Kokonaisuutena voidaan todeta, että nyt laajentuva strateginen kunnossapidon kumppanuus tehostaa entisestään järjestelmä- ja kunnossapitoalojen kokonaistoimintaa. Olennaista on käyttäjän oma tietoisuus kustannuksista ja asetettavista vaatimuksista. Toisaalta selkeällä työnjaolla ja tähän liittyvällä pitkäjänteisellä elinkaaren aikaisella saadaan entisestäänkin tehostettua toimintaa. Määritelmät: Kunnossapidon tehtäviä toteutetaan kunnossapitokeskuksissa ja korjaamoissa sekä strategisten kumppanien ja muiden kumppanien kunnossapitoyksiköissä ja toimipisteissä (mukaan lukien muu teollisuus). Kunnossapidon päätehtävänä on säilyttää materiaali (järjestelmä tai yksittäinen laite) vaatimusten mukaisessa toimintakunnossa tai palauttaa sotavaruste vaatimusten mukaiseen toimintakuntoon. Kunnossapitoon kuuluvat muun muassa vauriokorjaukset, muutoskorjaukset, peruskorjaukset ja -huollot. Poikkeusoloissa kunnossapitojärjestelmä keskittyy tukemaan perustettavilla kenttähuoltojoukoilla ja kunnossapitoyksiköillä taistelevia joukkoja kenttäolosuhteissa. Strategiset kumppanit vastaavat samoista toiminnoista ja osa-alueista kaikissa turvallisuustilanteissa. Käyttöhuolto on puolustusvoimien joukko-osastoissa, joukon omilla resursseillaan toteuttamaa huoltotoimintaa (kunnossapidon taso 1). Käyttöhuollon päätehtävänä on pitää materiaali käyttökunnossa lähellä käyttäjää ja ohjata välineiden pääasiallista käyttäjää varusteiden teknisessä käytössä, käyttöturvallisuudessa sekä varmistaa kaluston käytettävyys ja palvelusturvallisuus kaikissa turvallisuustilanteissa. Käyttöhuolto voi sisältää erikseen määritettyjä korjaustehtäviä. Käyttöhuollon toimenpitein toteutetaan poikkeusolojen vaatimusten mukainen taistelujärjestelmien välitön tuki lähellä käyttäjää (joukon orgaaninen tuki). Tykkejä linjalla Lievestuoreella. 8

Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! www.millog.fi

PIRKKA14 -valmiusharjoituksessa harjoiteltiin ja kehitettiin yhteiskunnan varautumista kyberuhkiin PIRKKA14-harjoituksen johtaja Tarja Wiikinkoski radio Wanajan haastattelussa. Haastattelijoina reservin kapteeni Jone Nikula ja reservin alikersantti Toni Wirtanen. (Kuva: Sari Uusipaavalniemi) Kuvat: TkT erikoistutkija Sari Uusipaavalniemi / Puolustusvoimien tutkimuslaitos, pl kuva varautumisesta ja jatkuvuudenhallinnasta kunnassa. Teksti: Laadittu Sari Uusipaavalniemen toimesta harjoituksesta annettujen lehdistötiedotteiden, julkisten dokumenttien ja muun julkisen aineiston pohjalta. Verkottuneessa nyky-yhteiskunnassa myös kuntien on valmistauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kunnilla on keskeinen vastuu huolehtia väestön peruspalveluista ja muusta kriittiseksi arvioidusta palvelu- ja hyödyketuotannosta. Kuntien varautuminen ei kata enää vain niiden omaa sisäistä toimintaa, vaan yhä merkittävämmässä roolissa on yhteistoiminta muiden kuntien, viranomaisten sekä elinkeinoelämän ja yhteisöjen kanssa. (Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa 2012). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto järjesti laajan valmiusharjoituksen (PIRKKA14) toimialueensa kunnille lokakuussa 2014 viikolla 41. Harjoituksen kuvitteellisena taustatilanteena oli kiristynyt kansainvälinen tilanne ja siitä aiheutuvat tietoverkkohyökkäykset laaja-alaisine seurannaisvaikutuksineen. PIRKKA14-valmiusharjoituksen tavoitteena oli Tunnistaa harjoituksen uhkamallien näkökulmasta eri toimijoiden kannalta kriittiset toimintatavat ja järjestelmät sekä niiden haavoittuvuuksia. Kehittää tietoverkkouhkiin sekä päivittäistavara- ja energiahuollon häiriöihin liittyvää varautumista. 10 Sovittaa yhteen eri toimijoiden varautumista ja toimintaa häiriötilanteissa sekä Koota alueellinen kyberuhkiin varautumisen tilannekuva kuntien ja muiden toimijoiden tuottamien, aluehallintovirastoon toimittamien raporttien perusteella. Harjoituksessa olivat mukana kaikki 22 Pirkanmaan kuntaa. Lisäksi harjoitukseen osallistui omaehtoisesti toiminta-alueen muita kuntia kuten Vaasa, Seinäjoki, Kokkola ja Jyväskylä ja kuusi näitä pienempää kuntaa Keski-Suomesta. Valmiusharjoituksen suunnittelusta ja järjestelyistä vastasi aluehallintovirasto yhdessä Pelastusopiston kanssa. Harjoituksen järjestelyjä tukivat muut viranomaiset kuten Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Sisä-Suomen poliisilaitos, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja puolustusvoimien Pirkanmaan aluetoimisto. Harjoituksessa kunnat pohtivat harjoitusskenaarion luomia toimialakohtaisia vaikutuksia, oman varautumisen riittävyyttä, viestintää, organisaation johtamista, sekä muita skenaarion esiin nostamia keskeisiä asioita. Yksi teemoista oli muiden muassa yritysten ja vapaaehtoistoimijoiden rooli kuntien varautumisessa. Samalla selvitettiin mahdollisia valmiussuunnitelmien päivittämistarpeita. Monipuolisia näkökulmia varautumiseen PIRKKA14-harjoituksessa oli mukana kuntien lisäksi useita eri viranomaisia. Puolustusvoimat järjesti samanaikaisesti (6. 10.10.) oman paikallispuolustusta testaavan WANAJA14-harjoituksensa, jossa harjoiteltiin paikallisjoukkojen sodan ajan paikallisia suojaus- ja taistelutehtäviä. Tämä tarjosi mahdollisuuden testata myös, mitä apua viranomaiset voivat toisilleen antaa. Aluehallintovirasto kokosi osana PIRKKA14-harjoitusta tilannekuvaa ja harjoitteli myös omaa häiriötilannetoimintaansa varsinaisen kunnille suunnatun harjoituksen jälkeen. Harjoitus osoitti, että tilannekuvatyötä toimijoiden yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi tulee jatkaa edelleen tulevissa harjoituksissa. Harjoituksessa olivat aiempaa voimakkaammin mukana myös vapaaehtoissektorin toimijat ja elinkeinoelämä. Kansalaisraati vahvisti paikallisjoukot lisäävät turvallisuuden tunnetta Valmiusharjoituksessa oli ensimmäistä kertaa mukana myös kansalaisnäkökulma. Kansalaisnäkökulmaa yhteiskunnan varautumisesta ja turvallisuudentunteesta selvitettiin erillisellä kansalaisraadilla, jonka Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Vaasan yliopiston sekä Suomen Pelastusalan

Keskusjärjestön, Tampereen yliopiston ja puolustusvoimien kanssa. Kolmipäiväisessä kansalaisraadissa oli 16 osallistujaa eri ikä- ja ammattiryhmistä ja se tuotti konkreettisia kehittämisehdotuksia viranomaisten ja kansalaisten käyttöön. Puolustusvoimien paikallispuolustuskonseptin koettiin raadin mukaan lisäävän turvallisuuden tunnetta ja paikallisjoukkojen mahdollinen tuki siviiliviranomaisille normaalioloissa nähtiin hyvänä asiana. Viranomaisten rooleja toivottaisiin kuitenkin avattavan enemmän myös kansalaisille, jotta tieto vastuista lisääntyisi. Kansalaistaitojen katsotaan olevan hukassa ja raati ehdottikin kansalaistaidon palauttamista oppiaineeksi kouluun. Oppitunneilla tarjottaisiin tietoja kriisitilanteista selviämiseen. Uutena tiedon välittämisen keinona nähtiin myös mm. pelit kybermaailman uhkien todentamiseen ja viranomaistahojen toiminnan harjoitteluun. Raati ehdotti kuntien oman osaamisrekisterin perustamista kriisitilanteiden varalle (mm. johtamis- ja kielitaidot, terveydenhuollon ja sähkö- ja tietoliikennealan koulutus). Ajatuksen taustalla on, että jokaisella tulisi olla erityisrooli yhteiskunnassa ja jokainen on tärkeä. Raatilaiset korostivat myös yhteisöllisyyden vahvistamisen merkitystä jo ennen kuin joudutaan kriisitilanteeseen. Lisäksi nuorten syrjäytymistä pidettiin turvallisuusuhkana ja todellista puuttumista tähän ongelmaan peräänkuulutettiin. Viranomaisyhteistyön tutkimus harjoituksessa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosaston kriisinsiedon tutkimusryhmä osallistui harjoitukseen osana Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori eversti Mika Hyytiäisen johtamaa viranomaisyhteistyön tarkasteluun keskittynyttä tutkimusryhmää. Tutkimusryhmään kuului myös Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoriopiskelija Kimmo Kohvakka (Etelä-Suomen aluehallintovirasto). Ryhmä toimi PIRKKA14-harjoi- PIRKKA14/WANAJA14-harjoituksiin liittyneen tutkimuksen ja PIRKKA14-harjoituksen toteuttaminen kokonaisuutena. (Kuvan laatinut Sari Uusipaavalniemi) 11

Viranomaisyhteistyötä tarkastellut tutkimusryhmä oli mukana harjoituksen yhteenveto- ja palautetilaisuudessa. Vasemmalta: maj Juha Rautava, evl Janne Rautiainen, PIRKKA14-harjoituksen johtaja Tarja Wiikinkoski, sotilasprofessori Mika Hyytiäinen, TkT Sari Uusipaavalniemi sekä harjoituksessa evaluaattorina toiminut kenraalimajuri evp Pertti Salminen. (Kuva: Sari Uusipaavalniemi) 12 tuksen johtajan Tarja Wiikinkosken (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto) alaisuudessa. Harjoituksen avulla pystyttiin hahmottamaan kuntien asemaa harjoitustilanteen kaltaisessa, laajoja vaikutuksia aiheuttavassa häiriötilanteessa. Tavoitteena oli harjoitustilanteen perusteella kerätä havaintoja riippuvuuksista, haavoittuvuuksista ja mahdollisuuksista paikallispuolustuksen järjestämiseen liittyen sekä eri toimijoiden (puolustusvoimat, muut viranomaiset, kunnat, muut siviilitoimijat) yhteistoimintakyvyn kehittämiseksi häiriötilanteita varten. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat hyödyntävät harjoituksen aineistoa ja havaintoja viranomaisyhteistyön mallintamiseen ja kehittämiseen liittyvissä tutkimuksissa. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa aineistoa ja havaintoja voidaan hyödyntää yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden ennakointityön taustalla. Harjoitus toteutettiin pitkälti suunnittelu- ja ryhmätöinä, joihin liitettiin valmentavaa koulutusta ja mm. asiantuntijaseminaareja. Kunnat raportoivat ennakkotehtävien ja ns. kuntapäivän aikana toteutetun kuntajohtoryhmän (tai vast.) työskentelyn perusteella kyberuhkaan liittyvistä haavoittuvuuksista ja vaikutuksista, varautumisensa tasosta eri toiminnoissa ja kehittämiskohteista varautumisessa. Lisäksi havainnoitsijat (viranomaisedustajat) ja tutkijat seurasivat kuntien työskentelyä paikan päällä ja raportoivat havaintojaan kyberuhkien käsittelystä kunnassa, kunnan oman varautumisen riittävyydestä sekä eri toimijoiden rooleista harjoitukseen ja varautumiseen liittyen. Myös Pirkanmaan ulkopuolisilla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnilla, viranomaisilla, elinkeinoelämällä ja muilla toimijoilla oli mahdollisuus omaehtoiseen harjoitteluun PIRKKA14- harjoituksen aikana. Kunnat ja elinkeinoelämä valitsivat itse harjoituskohteensa, joita olivat esimerkiksi toiminnan johtaminen kyberhäiriön aikana, tietoverkkojen turvallisuus ja kyberuhkan vaikutukset vesihuoltoon, niin talousveden veden tuotantoon ja jakeluun kuin jätevesihuoltoonkin. PIRKKA14-harjoituksen rinnalla erillisenä järjestetyssä WANAJA14-harjoituksessa testattiin ja tutkittiin maavoimien uutta paikallispuolustuskonseptia. Yhtenä tutkimuskokonaisuutena oli viranomaisyhteistyö: puolustusvoimien tuki muille viranomaisille ja muilta viranomaisilta saatavaa tuki puolustusvoimille. Viranomaisyhteistyön tarkasteluun saatiin siis havaintoja myös WANAJA14-harjoitukseen sisältyneistä lavastetuista häiriötilanteista (caset) eri toimintoihin liittyen. Case-tarkasteluissa puolustusvoimat harjoitutti maakuntakomppanioiden yhteistoimintaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten kesken - keskeisimpinä poliisi ja pelastuslaitos. Case-tilanteet olivat siviiliviranomaisten johtamia tilanteita, kuten tulipalo- ja kiinniottotilanne. Saatuja havaintoja voidaan hyödyntää paikallispuolustuskonseptin jatkokehittämisessä sekä paikallisjoukkojen koulutusta ohjaavan materiaalin laatimisessa (ks. Maavoimien paikallispuolustuskonseptin testaus 2014). Havainnot ja jatkotarkastelutarpeet Vaikka eri toimijat ja johtovastuut häiriötilanteissa on määritelty, toimijoiden rooleja käytännön yhteistyössä voidaan vielä selkiyttää, etenkin kun viimeaikaiset eri viranomaistahojen organisaatiomuutokset sekä esimerkiksi kuntien yhdistymiset ovat muuttaneet toimintaympäristöä. Toimijoiden yhteisen tilannekuvan merkitys korostui ja sen kehittämiseen on panostettava jatkossakin. Niukkojen resurssien ja varajärjestelmien priorisointia laajoissa häiriötilanteissa kuntatasolla voidaan vielä tarkentaa. Vuonna 2015 perustettava Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa jatkossa kumppanuuksista ja tuottaa yhteiset logistiikkapalvelut. Logistiikkalaitoksen rooli suhteessa paikallispuolustukseen ja paikalliseen huoltotarpeeseen vastaamisessa on siis luonnollisesti yksi kiinnostava jatkotarkasteluteema. Harjoituksen avulla saatiin konkreettista tietoa yhteiskunnan varautumisen ja kriisijohtamisvalmiuksien tilanteesta ja tunnistettiin varsin yksityiskohtaisiakin kehittämistarpeita. On tärkeää, että toimintamalleja päästään testaamaan ja analysoimaan käytännön häiriötilanteeseen peilaten, jotta mahdolliset epäselvyydet vastuissa ja toimintojen rajapinnoissa tunnistetaan ajoissa. Resursseja, ohjeistusta ja koulutusta osataan näin paremmin kohdentaa kriittisille osa-alueille. Kehitystyö jatkuu Harjoitus lisäsi tietoisuutta kyberuhkista ja tulee varmasti lisäämään niihin varautumista kunnissa. Aluehallintovirasto järjesti kunnille ja muille harjoitukseen osallistuneille vielä palautetilaisuuden 25.11.2014 Tampereella. Tilaisuudessa esiteltiin harjoituksen aikana kerätty tieto ja havainnot kuntien varautumisen kehittämiseksi ja marraskuun alussa vuonna 2015 Keski-Suomessa pidettävän valmiusharjoituksen tarpeisiin. Myös viranomaisyhteistyötä tutkineen

Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. Varautuminen on kaikkein laajin käsite. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittää yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja niiden uhkat. Jatkuvuudenhallinta on prosessi toimintakyvyn hallinnan varmistamiseksi. Siihen sisältyy joukko toimintoja, kuten riskienhallinta, turvallisuussuunnittelu, valmiussuunnittelu. huoltovarmuustoiminta, kriisiviestintä ja häiriötilanteiden hallinta. (Kuva: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa, 2012, s.5) tutkimusryhmän analysointi- ja raportointityö jatkuu vielä harjoituksen jälkeenkin. Havainnointia on tarkoitus jatkaa tulevissa valmiusharjoituksissa. Harjoitus oli rinnakkaisen harjoitustoiminnan ensiaskel ja osoitti, että puolustusvoimat on osa myös yhteiskunnan varautumisen kokonaisuutta ja yhteistyötä kuntien ja puolustusvoimien joukkojen välillä tarvitaan. Harjoitus tuotti kehittämisideoita viranomaisten väliseen yhteistoimintaan sekä kuntien varautumisjärjestelyihin. Harjoitusprosessi ja sen kautta syntyneet kontaktit muihin viranomaisiin ja alueellisiin toimijoihin koettiin hyödyllisiksi puolustusvoimien toimijoille. LÄHTEET Aluehallintovirasto. Tiedotteet 2014. Miten yhteiskunta ja kunnat ovat varautuneet tietoverkkoja lamauttavaan kyberhyökkäykseen (Länsi- ja Sisä-Suomi). 8.9.2014. Aluehallintovirasto. Tiedotteet 2014. Kansalaistaito takaisin oppiaineeksi ja kuntiin osaamisrekisteri. 10.10.2014. http://www.avi.fi/web/avi/-/miten-yhteiskunta-ja-kunnat-ovat-varautuneet-tietoverkkoja-lamauttavaan-kyberhyokkaykseen-lansi-ja-sisa-suomi-#.vhrfnlnzruy https://www.avi.fi/web/avi/-/kansalaistaito-takaisin-oppiaineeksi-ja-kuntiin-osaamisrekisteri-lansi-ja-sisa-suomi-#.vhrfylnzruy Kuntien tietoisuus ja varautuminen kyberuhkiin lisääntyy vähitellen. Leiwo, Hanne. Yle Pohjanmaa. 8.10.2014. http://yle.fi/uutiset/kuntien_tietoisuus_ ja_varautuminen_kyberuhkiin_lisaantyy_ vahitellen/7516844 Maavoimien paikallispuolustuskonseptin testaus. Peltoniemi, Rainer. Julkaistu 9.10.2014. Päivitetty 10.10.2014. http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/ Erikoissivustot/wanaja14/Suomeksi/Uutiset/Maavoimien+paikallispuolustuskons eptin+testaus PIRKKA14 Valmiusharjoitus. Harjoitusohje. Pelastusopisto. 8.4.2014. Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö. PDF. ISBN: 978-951-25-2336-8. Saatavilla: www.yhteiskunnanturvallisuus.fi Wanaja14 testaa uutta organisaatiota. Nikula, Jone. Julkaistu 7.10.2014. Päivitetty 7.10.2014. http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/erikoissivustot/wanaja14/ suomeksi/uutiset/wanaja+14+testaa+uu tta+organisaatiota 13

Energiaturvallisuus ja toimitu Kirjoitus perustuu Risto Gabrielssonin Energiafoorumi ry:n Energiapäivillä Tampereella 28.10.2014 pidettyyn Energiakongressi-paneelikeskustelun alustukseen. the eu natura Reykjavik Asgard Heidrun Eversti (evp) Risto Gabrielsson työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella Baltic Defence Collegessa. Hän opettaa The Joint Command and General Staffkurssilla pääaineenaan NATO:n huoltotaktiikka puolustushaarojen yhteisissä Joint-operaatioissa. Energialla on strategisia vaikutuksia maailman politiikkaan. Perinteiset öljyntuottajavaltiot ovat pitkään tuotannollaan ohjailleet hintapolitiikkaa sekä monessa tapauksessa rakentaneet taloutensa oman energiatuotannon ja sen viennin varaan. Tänä päivänä on uusien energialähteiden, erityisesti liuskeöljyn ja -kaasun ilmaantuminen muuttamassa asetelmaa. Toiveita on herättänyt myös arktisen alueen ilmastokehitys ja sen mahdollistama luonnonvarojen hyödyntäminen. Erityisesti Venäjä tuntuu panostavan tähän pohjoiseen ulottuvuuteen. Tässä kirjoituksessa keskitytään lähinnä kaasuun ja öljyyn ainoastaan sivuten muita energialähteitä. Eversti (evp), Tri Zdzislaw Sliwa työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella Baltic Defence Collegessa. Hän on suorittanut tutkinnot seuraavissa laitoksissa: Polish National Defense University, the US Army Command and General Staff College sekä myöskin Center of Strategic Studies in the National Defense University of People s Liberation Army, Beijing, Kiina. Hän on julkaissut Aasiaan painottuneita artikkeleita ja kirjoja kansainvälisestä turvallisuuspolitiikasta. Viimeisin kirja on otsikoitu: The directions of the Shanghai Cooperation Organization development. Lisbon Sines Ferrol Gijon Milford Haven Madrid Dublin Bilbao Montoir Morecambe Isle of Grain Sleipner Britannia Teesside Sagunto Mallorca Ibiza London Bacton Fos Barcelona Tonkin Statfjord Brent Frigg Heimdal Ekofisk Gate Zeebrugge Dunkerque Brussels Paris Fos Faster Fos Cavaou Gullfaks Troll Draupner Tyra Groningen Essen Bern Milan Monaco La Spezia Livorno Oslo Munich Lyse Rom Venäjän hyvin dominoiva asema energian tuottajana on saanut useat Euroopan valtiot huolestumaan energiaturvallisuudesta ja sen siirtovarmuudesta. Toiveita on asetettu eteenkin Yhdysvaltojen ja sen liuskekivivarantojen suuntaan uutena energian toimittajana ja toisaalta Qatarin suurten varastojen hyödyntämismahdollisuuksiin. Läntisen Euroopan maissa omien liuskekivivarantojen hyödyntäminen ei ole ottanut tuulta purjeisiin ympäristön suojelusyistä. Poraustekniikan ympäristöhaitat ja -riskit koetaan ainakin tässä Maakaasuverkko Euroopassa vuonna 2013 (Eurogas, Statistical Report 2013, http://www.eurogas.org/ uploads/media/eurogas_ Statistical_Report_2013.pdf) Huelva Rabat Cartagena Algiers Tunis Po Empe T 14

svarmuus Euroopan huolena ropean l gas grid in 2 13 Snøhvit Pipelines integrated in the European system existing under construction, projected or planned Other pipelines existing under construction, projected or planned natural gas fields Liquefied natural gas (LNG) LNG receiving terminal in operation LNG receiving terminal under construction or projected liquefaction plant vaiheessa liian suuriksi. Iso-Britannia ja Ranska ovat tästä hyviä esimerkkejä. Pikaista apua ei Yhdysvalloilta ole akuuttiin energiaturvallisuusvajeeseen luvassa. Ensimmäinen LNG-satama aloittaa toimintansa ensi vuonna, toisten toiminnan käynnistäminen tapahtunee vasta vuosikymmenen loppupuolella. Toisaalta monet skeptikot epäilevät sekä liuskekaasun että arktisen alueen hyödyntämisen järkevyyttä. Riippuvuutta erityisesti Lähi-Idän öljystä on monessa länsimaassa pyritty vähentämään uusiutuvien energialähteiden avulla ja energiatehokkuutta parantamalla. Eurooppa on kuitenkin tulevaisuudessakin riippuvainen sen rajojen ulkopuolelta tulevasta energiasta, ertityisesti öljyn ja kaasun tuonnista Venäjältä. Venäjä öljyn hinnan armoilla? kil Ljubljana Zagreb Zaule Rovigo e rto docle ripoli Copenhagen Berlin Prague Swinoujscie Krk Vallelta Stockholm Nynäshamn Vienna Bratislava Budapest Sarajevo Brindisi Klaipéda Helsinki Finngulf Warsawa Belgrade Podgorica Paldiski Tirana Skopje Tallinn Riga Sofia Wyborg Vilnius Aegean Athens Minsk Bucharest Revithoussa Aliaga Kiev Chisinau Istanbul Marmara Ereglisi Izmir Moscow Ankara Nicosia Beirut Vassilikos Tel Aviv Cairo Kilis Aleppo Homs Damascus Amman Tiflis Juuri nyt öljyn lisääntynyt tuotanto Saudi-Arabiassa, Libyassa ja Irakissa sekä globaali hidas talouskasvu ovat painaneet raakaöljyn hintoja tuntuvasti alaspäin. Tosin pitkällä tähtäimellä, kun kilpailu samoista rajallisista energialähteistä kehittyvien maiden kanssa kasvaa, tulee energian hinta todennäköisesti nousemaan. Saudi-Arabia ei ole suostunut laskemaan tuotantomääriään, vaikka eräät tuottajamaat sitä vaativatkin. Uutistoimisto Bloombergin mukaan OPEC haluaa testata kuinka matalilla hinnoilla Yhdysvaltain liuskeöljyn tuotanto muuttuu kannattamattomaksi. Syyskuussa OPEC kasvatti tuotantoa eniten 13 kuukauteen, vaikka hinta laskee ja kysyntä on heikentynyt Aasian ja Euroopan hitaan talouskasvun takia. Saudi-Arabialla olisi kaksi vaihtoehtoa valittavanaan; hyväksyä nykyinen halvempi hintataso nykytuotannolla tai vähentää tuotantoa korkeamman hintatason toivossa. Juuri nyt näyttää siltä, että saudit ovat valinneet ensimmäisen vaihtoehdon. Eräissä lähteissä on esitetty epäilys, että Yhdysvallat ja sen liittolainen Saudi- Arabia pakottavat tarkoituksella hintatason alas, jotta se vahingoittaisi Venäjän ja sen liittolaisen Iranin taloutta. Periaatteessa saudit voisivat leikata tuotantoa, jotta hinnat nousisivat jälleen 100 US dollariin barrelilta, mutta kysyntä on juuri nyt niin heikkoa, että he mahdollisesti joutuisivat tekemään leikkauksia uudelleen ja uudelleen ja näin menettämään markkinaosuuttaan. Korkeammat hinnat voisivat myös rohkaista muita, eteenkin USA:ta, lisäämään liuskeöljyn hyödyntämistä. Edellä esitetyt poliittiset tarkoitusperät öljyn hinnoittelussa on kuitenkin kiistetty. Toisten analyytikkojen mielestä Saudi-Arabia ei reagoi lyhyen aikavälin hinnan muutoksiin, vaan öljyn markkina- 15

Riskit ja sietokyky. Energiajärjestelmä on kompleksinen rakennelma, jossa turvallisuusaspektit vaihtelevat riippuen ketjun jokaisesta toimijasta. Skemaattisesti järjestelmä koostuu käyttövoimasta, siirtoyhteyksistä ja kulutuksesta. Jokaisella tasolla turvallisuusriskit vaihtelevat kuten myös osatekijän sietokykykin. (Lähde: IEA MOSES working paper 2011 / Eurostat Indepth study of European Energy Security, accompanying the document: Communication from the Commission to the Council and the European Parliament: European energy security strategy, Brussels, 2.7.2014) 16 määriin. Suurimmat pudotukset hinnassa ovat tapahtuneet vasta äskettäin, joten ei ole ihme, että maa ei ole reagoinut niihin vielä. Saudiviranomaiset ovatkin antaneet ymmärtää, että kuningaskunta kestää pidemmän aikajakson alhaisia hintoja, jopa tasolla 70 USD barrelilta. Hintojen vaihdellessa 80 ja 90 USD välillä, ei reagointiin ole ollut tarvetta. Öljyn maailmanmarkkinahinnat saattavat muodostua Venäjälle ongelmaksi. Venäjä kestää alemmat öljyhinnat, muttei kovin kauaa. Hallitus joutuu joko leikkaamaan kulutusta tai nostamaan veroja kirjoittaa Sergei Guriev. Maan öljyreservit ja kelluva rupla pehmentävät hintashokkia ja maa sietäisi vielä 80 90 USD barrelilta hintatason arviolta kahden vuoden ajan. Mutta pidempi aikajakso lisättynä läntisillä sanktioilla voisi olla todellinen haaste hallinnolle. Maan budjetti 2015 2017 on rakennettu 100 USD barrelilta varaan. Öljy ja kaasu muodostavat noin puolet Venäjän tuloista. Hintatason putoaminen 80 USD tietäisi 2 %:n leikkausta bruttokansantulosta. Normaalioloissa tämä ei olisi ongelma, koska maalla on runsaat valuuttavarannot, se on velaton ja rahaa saisi markkinoilta. Nyt kuitenkin lännen sanktiot vaikuttavat tilanteeseen ja tekevät siitä epämukavamman. Rahavarat riittänevät joka tapauksessa ainakin vuoteen 2017. Stagnaation uhkaa se ei kuitenkaan poista. Tulot heikkenevät ja pääomaa virtaa maasta pois. Tuloksena on vähemmän investointeja ja pienempää talouskasvua lähivuosina. Edellä kuvatun kehityksen arvioidaankin aiheuttavan johdon reaktion, jossa väestölle uskotellaan maan olevan lännen saartamana ja nyt rivit täytyy koota vastustamaan sitä hinnalla millä hyvänsä. Se tietäisi propagandan lisääntymistä aivan uudelle tasolle ja saattaisi johtaa arvaamattomiin poliittisiin reagointeihin. Esimakua tästä ehkä antoi Putinin lokakuun puolivälissä pitämä puhe, jossa hän kuvasi Yhdysvallat ja samalla EU:n USA:n apulaisena voimakkaasti Venäjän vihollisiksi. Energiaturvallisuus määritellään usein kohtuuhintaisen energian jatkuvaksi ja keskeytyksettömäksi saatavuudeksi. Energiaturvallisuuden katsotaan olevan osa kansallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Määritelmä on ytimekäs lyhyydessään, mutta sisällöltään varsin väljä. Tätä kirjoitettaessa öljyntuottajia edustava Opec-järjestö on pitänyt ministerikokouksen keskustellakseen tuotantokiintiöiden supistamisesta. Myös Venäjä otti osaa alustavaan kokoukseen vaikkei kuulukaan järjestöön. Se toivoi kykenevänsä osaltaan vaikuttamaan tuotannon rajoituksiin ja näin nostamaan öljyn hintaa. Varsinainen kokous kuitenkin päätyi pitämään tuotantokiintiöt ennallaan. Jarruttavana tekijänä Opecin jäsenmailla on se, että jos öljyn hinta tuntuvasti nousee, johtaa se lisääntyvään liuskeöljyn tuotantoon vastaavasti. Järjestön jäsenmaat ovat myös jakautuneet kahteen eri leiriin tuotannon laskun suhteen. Öljyn hinnan pudotus ei vaikuta voimakkaasti Persianlahden perinteisiin öljynviejiin, ne pärjäävät alemmillakin hinnoilla. Tuotannon leikkausta haluavilla mailla on lukuisia eri ongelmia, jotka vaikuttavat niiden talouteen. Hinnan lasku vaikuttaa niillä suoraan kykyyn selviytyä valtion menoista. Eräät analyytikot ovat arvelleet, että öljyn hinta voisi painua jopa 60 dollariin barrelilta, jollei Opec toimi. Kauppalehti raportoikin, että maanantaina 8. Joulukuuta Brent-öljyn hinta tammikuun toi- mituksille putosi jopa 67,73 USD tynnyriltä. Tämä tietää kylmää kyytiä muun muassa Venäjän taloudelle, mutta myös usealle muullekin tuottajalle. Putin varoittaakin Taloussanomat-Bloombergin mukaan öljyn hinnan katastrofaalisesta romahduksesta. Hän pitää kehitystä täysin mahdollisena. Venäjä pyrkii voimakkaasti Euroopan energiamarkkinoille Energia on tänä päivänä entistä enemmän politiikan vaikutusvallan väline. Venäjällä mielletään kyllä sen kaupallinenkin rooli maailman markkinoilla, mutta poliittinen johto tuntuu priorisoineen energiapolitiikan ensisijaisesti politiikan vallankäytön välineeksi. Tutkija Kirsten Westphal berliiniläisestä Tieteen ja Politiikan Instituutista toteaakin, että Energiariippuvuudesta seuraa poliittinen riippuvuus. Tässä on poliittisen painostuksen mahdollisuus. Talouselämä-lehti raportoi, että Saksan suurimmat maakaasuvarastot ovat joutumassa venäläisiin käsiin. Gazprom on Ukrainan kriisin aikana hankkinut tytäryhtiönsä kautta omistukseensa yli viidenneksen Saksan kaasuvarastojen kapasiteetista. Öljyjätti Rosneft kontrolloi puolestaan viidennestä saksan öljyjalostomoiden kapasiteetista. Tulkintaa poliittista motiiveista tukee se, että maakaasun varastointi Saksassa on kannattamatonta liiketoimintaa. Perinteiset energiayhtiöt pyrkivät siitä eroon. Pitkien hankintasopimusten ansiosta Eurooppaan virtaa enemmän kaasua, kuin sille on kysyntää. Tosin, jos Venäjän toimitukset yllättäen keskeytyisvät, silloin kaasun hinta kohoaisi. Talouselämä siteeraa Helsingin yliopiston Venäjän energiapolitiikan professoria Veli-Pekka Tynkkystä: Venäjän päämäärä on kasvattaa omistusosuudet kaasutoiminnassa riittävän isoiksi, jotta

se pystyy vaikuttamaan eurooppalaiseen politiikkaan. Lehti jatkaa: Tynkkysen mukaan Venäjä pelkää, että eurooppalaiset perustavat kaasukartellin. Silloin vain yksi eurooppalainen kaasun ostaja tekisi sopimukset keskitetysti Gazpromin kanssa. Tämä heikentäisi Venäjän mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan yksittäisiin eurooppalaisiin hallituksiin. EU:n energiaturvallisuusstrategia Florian Baumann toteaa analyysissään Energiaturvallisuus moniuloitteisessa konseptissa, että energiaturvallisuus on paljon muuutakin kuin kestävää, kilpailukykyistä ja varmaa energiatäydennystä. Tähän peruskonseptiin täytyy lisätä kilpailukykyä laajemmat taloudelliset, poliittiset ja turvallisuusulottuvuudet, jotta saadaan aikaan toivottu yhteisvaikutus EU:n yhteisen energiaturvallisuusstartegian luomiseksi. Hänen mukaansa kasvava riippuvuus ulkomaisesta energiatuonnista, joka koskee useimpia Euroopan maita tänään, johtaa epävarmuuteen, jollei peräti turvattomuuteen. Myös EU:ssa on todettu haavoittuvuus. Ukrainan kaasukriisit 2006, 2009 ja eteenkin meneillään oleva tuorein kriisi ovat vaikuttaneet syvällemmällekin Eurooppaan. Euroopan komissio antoikin viime keväänä strategiapaperin Euroopan parlamentille. Siinä esitetään sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteita. Strategia piti sopia yhdessä vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kanssa. Komissio toteaa, että paljon on jo tehty Euroopan energiaturvallisuuden lisäämiseksi. Aikaisempien kriisien jälkeen unioni on kehittänyt sisämarkkinoitaan ja maiden välisiä energiayhteyksiä. Sillä on yksi maailman parhaista tuloksista energia intensiteetin parantamisessa ja tasapainoisempi energiavalkoima kuin tärkeimmillä partnereillaan. Saavutuksistaan huolimatta EU on edelleenkin haavoittuvainen ulkopuolisille energiashokeille. Energiavirasto määrittelee toimitusvarmuuden seuraavasti; Toimitusvarmuuskäsitteen voidaan ajatella jakautuvan karkeasti kahteen asiakokonaisuuteen; siirto- ja jakeluverkkojen toimintavarmuuteen sekä energian ja tehon riittävyyteen. Energiaturvallisuuskysymyksiä ratkotaan kuitenkin liian usein kansallisella tasolla EU:ssa ilman että otetaan huomioon muiden jäsenvaltioiden riippuvuudet. Strategiapaperilla on tarkoitus parantaa tämä asiantila patistamalla jäsenmaita kollektiivisesti valmistelemaan ja saattamaan voimaan pitkän tähtäimen suunnitelmat kilpailukykyisestä, turvallisesta ja kestävästä energiapolitiikasta. Ukrainan viimeisin kriisi on jälleen tuonut energiatehokkuuden ajankohtaiseksi agendaksi. Strategialla onkin tarkoitus parantaa jäsenmaiden energiatehokkuutta ja siten vähentää riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista, pääasiassa Gazpromista. Tähän mennessä jäsenvaltiot ovat kuitenkin usein vastustaneet niitä sitovia tavoitteita. EU teki kaasuturvallisuudelle stressitestit niinkuin pankellekin on tehty nykyisessä raha- ja talouskriisissä. Testit valmistuivat ja niistä raportoitiin Euroopan Neuvostolle lokakuun lopulla. Testeissä arvioitiin kaasutoimitusten riskit alueellisilla ja mahdollisuuksien mukaan EU:n ta- solla. Kansallisten sääntelyviranomaisten (national Regulatory Authorities, NRA) osallistuminen testeihin vaihteli kuitenkin huomattavasti eri maiden kesken. The Council of European Energy Regulations kritisoikin NRA:n asiantuntemuksen vajaata käyttöä testeissä. Tulosten avulla komissio haluaa kehittää kriisisuunnitelmat ja varamekanismit, kuten suurennetut kaasuvarastot, kehittämällä kaasun syöttösuunnan muutosmahdollisuuksia, vähentämällä kysyntää ja vaihtoehtoisilla energiaratkaisuilla.jäsenmaita on pyydetty ajantasaistamaan riskiarvionsa, suunnitelmansa ennaltaehkäiseviksi toimiksi ja hätäsuunnitelmansa. Testien pääkohteina oli kuusi jäsenvaltiota, jotka ovat riippuvaisia Venäjän kaasusta; Viro, Latvia, Liettua, Bulgaria, Slovakia ja tietysti Suomi. Näistä sittemmin Liettua on todennut, että maa ei enää ole riippuvainen venäläisestä maakaasusta, kun uusi LNG-terminaali aloittaa toimintansa ensi vuonna. Suomi ja Viro ovat vastikään päässeet sopimukseen Suomenlahdelle suunnitelluista nesteytetyn maakaasun terminaaleista ja maiden välisestä kaasuputkesta. Terminaaleista suurempi tulisi Suomeen ja parantaisi näin oleellisesti maan energiaturvallisuutta sekä mahdollisuutta valita edullisinta toimitusvaihtoehtoa. Voimakkaasta Venäjä-riippuvuudesta huolimatta öljy ei ole ongelma. EU tuo 88% tarvitsemastaan raakaöljystä ja kolmannes tästä tuonnista tulee Venäjältä. Mutta 90% prosenttia siitä tulee merikuljetuksin, joiden reittejä ja lähtö- / toimittajamaata voidaan joustavasti vaihdella, toisin kuin kiinteitä kaasuputkia. Lisäksi EU:lla on runsaat varavarastot öljyä. Tosin Euroopan jalostamot ovat kalibroitu venäläiselle raakaöljylle Maakaasun tuonti EU:n pääasiallisilta unionin ulkopuolisilta tuottajilta (2012 osuudet). (Lähde: Eurostat - In-depth study of European Energy Security, accompanying the document: Communication from the Commission to the Council and the European Parliament: European energy security strategy, Brussels, 2.7.2014) 17

ja tämä kiinteä kapasiteetti on entistä enemmän venäläisessä omistuksessa. EU:n energiaturvallisuuden kriittiset projektit 248 tunnistetusta kohteesta on valittu 27 kaasu- ja 6 sähköinfrastruktuuriprojekstia jotka ovat kriittisiä EU:n energiaturvallisuudelle lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä. Nämä kohteet sijaitsevat pääasiassa Itä- ja Lounais-Euroopassa sisältäen yhteysreittejä, LNG-terminaaleja, virtaussuunnan muutoslaitteistoja, uusia putkistoja ja putkistojen modernisointeja. Tästä 17 miljardin projektista on tarkoitus saada puolet valmiiksi vuoteen 2017 mennessä. Strategiapaperi painottaa lisäksi ydinpolttoaineen toimittajien monipuolistamista, EU:n yhteisiä mekanismeja kaasuhankinnoissa, EU:n sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn yhteisten sääntöjen laajaa ylläpitoa ja vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämistä. Strategiapaperi sai osin skeptisen vastaanoton. Vihreät ryhmät arvostelivat sitä business-as-usual paperiksi, siinä painottuu liikaa investoinnit uuteen kaasuinfrastruktuuriin. Tuulivoimaa edustava The European Wind Energy Association puolestaa arvosteli, että uusi strategia osoittaa politikkojen vaihtaneen riippuvuuden Venäjästä riippuvuuteen epävakaista toimittajista Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa ja samaan aikaan laiminlyöneen uusiutuvien energialähteiden kehittämisen vaihtoehtona energiaomavaraisuudelle. Komission juuri painotettua yhteistä energiapolitiikkaa, Itävallan OMV yhtiö allekirjoitti sopimuksen Gazpromin kanssa osan Southstream-verkoston rakentamista Itävaltaan Italian sijasta. Suomessa ei syytä synkistellä liikaa Noin puolet Suomen energiasta tuotetaan Venäjältä. Ulkomailta tulevan energian osuus on noin 70%. Öljystä ja kivihiilestä 90% ja maakaasusta 100% tulee Venäjältä. Määrät kuullostavat kovilta. Kölnin Yliopistossa tehty tutkimus arvelikin Suomen olevan kriisissä jo kuukaudessa, mikäli tuonti Venäjältä loppuisi. Seuraukset eivät ehkä olisi näin dramaattisia. Kuluttajiin kaasutoimitusten katkoksilla ei olisi suurempia vaikutuksia, teollisuudelle se merkitsisi seisokkeja. Iltalehti siteeraa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajaa Ilkkka Kanasta, joka toteaa, että Meillä on mahdollisuus hankkia muualta öljytuotteita ja kivihiiltä. Ainoastaan kaasun vaihtoehtoisia hankintalähteitä meillä ei ole, koska putkiyhteyttä Euroopan verkkoon ei vielä ole, eivätkä kaasuterminaalit ole vielä valmistuneet. Suomeen onkin suunnitteilla nesteytetyn maakaasun LNG:n tuontiterminaaleja. Suurin tulisi joko Inkooseen tai Porvooseen ja pienemmät Turkuun, Poriin ja Tornioon. Suurimmalla voisi täyttää 25 50% Suomen kaasutarpeesta. Gasumin Fingulf-hanke kytkeytyy vahvasti Suomen ja Viron välille suunniteltuun Balticconnector-putkihankkeeseen. 18 Hankkeita on esitetty EU:n Project of Common Interest PCI-hankkeiksi. Maakaasulla tuotetaan vain 8% Suomen energiasta ja se pystytään korvaamaan esimerkiksi kivihiilellä. Varmuusvarastoista otettaisiin kalliimpia ja likaisempia polttoaineita käyttöön. Päästöt ja todennäköisesti hinta siis nousisivat. Normaalitilanteissakin Suomella on varajärjestelmä, esimerkiksi kaasuputken rikkoutumisen varalta. Kriisitilanteessa Suomen varmuusvarastot riittäisivät noin viideksi kuukaudeksi. Kananen ei dramatisoisi uhkaa. Maakaasun tuonti Venäjältä on jo pitkään sujunut ilman ongelmia. Hankintavaihtoehtojen monipuolistuminen olisi luonnollisesti hyvä asia, mutta toisaalta venäläiset tuotteet ovat laadukkaita ja tuonti lähialueelta on logistisesti järkevämpää. EU:lle keppiä ja porkkanaa Energia on tänä päivänä entistä enemmän politiikan vaikutusvallan väline. Venäjällä mielletään kyllä sen kaupallinenkin rooli maailman markkinoilla, mutta poliittinen johto tuntuu priorisoineen energiapolitiikan ensisijaisesti politiikan vallankäytön välineeksi. Etenkin Ukrainan kaasukriisit ovat tästä hyvä muistutus. Oma maammekin on vielä toistaiseksi vain yhden toimittajan varassa. Vaihtoehtoisilla siirtoreiteillä voitaisiin varmistaa toimitusvarmuutta, tässä Southstreamin ja EU:n Nabucco-projektin intressit ovat törmänneet toisiinsa; kuka hallinnoi kaasun toimituksia. Venäjä ja EU ovat olleet niin voimakkaalla yhteentörmäyskurssilla asiasta, että presidentti Putin ilmoitti äskettäin maan luopuvan koko Southstream-hankkeesta. Tosin asiantuntijat ovat arvelleet, että hanke saatetaan kuitenkin herätellä vielä henkiin siihen upotetun valtavan rahamäärän takia. Eräät EU:n jäsenmaatkin ovat olleet kiukkuisia projektin kaatumisen takia ja tämä on lieventänyt myös hieman EU:n kantoja. Toisaalta Venäjällä haluttaisiin käyttää energiaa poliittisiin päämääriin, toisaalta on pelko, että asiakas, EU, voisi siirtyä enemmän tai vähemmän pysyvästi toisten, edullisempien ja varmempien tuottajien asiakkaaksi sekä vaihtoehtoisten energialähteiden käyttäjäksi. Kerran menetettyä asiakasta on vaikea saada takaisin. Euroopan Unioni ei toistaiseksi ole kyennyt toimimaan yhtenäisenä liittona yhteisillä pelisäännöillä neuvotellessaan energiasta Venäjän kanssa. Itäinen naapurimaa on tehokkaasti käyttänyt keppi ja porkkana-politiikkaa hajoittaakseen tässä mielessä Eurooppalaista yhteisrintamaa. Puola on ajanut voimakkaasti EU:n yhteisrintamaa tässä asiassa, Iso-Britannia taas tuntuu luottavan enemmän markkinavoimien itseohjautuvuuteen vähemmän EU:ta, enemmän markkinavoimia. Toisaalta monet eurooppalaiset maat ovat hanakasti myös tarttuneet tarjottuun porkkanaan. Korjatakseen tilannetta Euroopan komissio antoikin parlamentille tämän vuoden keväällä strategiapaperin hyväksyttäväksi, jotta unioni saisi tiivistettyä rivinsä. EU:n pääasialliset öljysatamat (Lähde: Eurostat - In-depth study of European Energy Security, accompanying the document: Communication from the Commission to the Council and the European Parliament: European energy security strategy, Brussels, 2.7.2014) Suomea on lehtitietojen perusteella kummasteltu muualla Euroopassa uuden ydinvoimalahankkeen johdosta, onhan EU kehoittanut välttämään energiayhteistyötä Venäjän kanssa pakotteiden voimassa ollessa. Myös monet kotimaassa ovat kysyneet kumman leiriin, lännen vai idän, olemme tässä kysymyksessä asemoitumassa. Punnitta-

vana on EU:n yhteinen etu ja politiikka ja toisaalta kansalliset edut ja politiikka. Kun tarkastelee vaikkapa Gazpromin suoria ja epäsuoria omistuksia Euroopassa ja erityisesti Saksassa, Rosneftin ja BP:n viime kesänä solmimaa miljardiluokan sopimusta liuskeöljyn tuottamisesta tai Itävallan ja Gazpromin välistä sopimusta, emme ole edellä mainitun ongelman kanssa yksin. Lähteet: COMMUNICATION FROM THE COM- MISSION TO THE EUROPEAN PARLIA- MENT AND THE COUNCIL: European Energy Security Strategy, Brussels, 28.5.2014, http://ec.europa.eu/energy/ doc/20140528_energy_security_communication.pdf COMMISSION STAFF WOR- KING DOCUMENT: In-depth study of European Energy Security, Brussels, 2.7.2014, http://ec.europa.eu/energy/ doc/20140528_energy_security_study.pdf Eurogas: Statistical report 2013,http://www.eurogas.org/ uploads/media/eurogas_statistical_report_2013.pdf CEER Position on the European Commission Communication: European Energy Security Strategy [COM(2014)330], 03 October 2014, http:// www.ceer.eu/portal/page/ portal/eer_home/eer_pub- LICATIONS/CEER_PAPERS/ Cross-Sectoral/2014/C14- GWG-110-03_EC%20EESS_final_3102014.pdf Laura Lakso: ENERGIAA JA UHKAKUVIA EUROOPAS- SA, Valtio-opin pro gradu tutkielma, Tampere, kevät 2014, https://tampub.uta.fi/ bitstream/handle/10024/95485/ GRADU-1401777701. pdf?sequence=1 ENERGIAMARKKINAVIRAS- TO: KERTOMUS MAAKAA- SUN TOIMITUSVARMUUDES- TA 2013, 21.11.2013, http:// www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/kertomus+ma akaasun+toimitusvarmuudes ta+2013.pdf/a5d7b7ab-c0d4-4f0e-a8f6-6056c8d40ec3 Florian Baumann: Energy Security as multidimensional concept, No. 1 March 2008, Center for Applied Policy Research (C.A.P), http://www.cap.lmu.de/ download/2008/cap-policy-analysis-2008-01.pdf Energiavirasto: Tehoreservijärjestelmä, http://www.energiavirasto.fi/tehoreservijarjestelma International Energy Agency: What is energy security?, http://www.iea.org/topics/ energysecurity/subtopics/whatisenergysecurity/ Christian Oliver and Henry Foy: Can Europe wean itself off Russian gas?, The Financial Times - The Big Read, October 14, 2014, http:// www.ft.com/intl/cms/s/0/0078c61c- 52d5-11e4-a236-00144feab7de. html#axzz3gcry5rld Vanessa Mock: EU Outlines Plans to Wean Itself Off Russian Gas, The Wallstreet Journal, May 21, 2014, http://online.wsj.com/news/articles/sb10001424 052702303749904579576202109595712 David Shukman: How does Europe wean itself off Russian gas?, BBC, 1 May 2014, http://www.bbc.com/news/ science-environment-27239734 Geopolitical Diary: Oil Prices Continue to Define Geopolitics, STRATFOR, October 14, 2014, http://www.stratfor. com/geopolitical-diary/oil-prices-continue-define-geopolitics#axzz3k4sxdagg Sonja van Renssen: Ten take-home messages from the new European Energy Security Strategy, energy post, May 30, 2014, http://www.energypost. eu/ten-take-home-messages-new-european-energy-security-strategy/ Anjli Raval: Saudi Arabia keeps the oil market guessing, Financial Times, October 20, 2014, http://www.ft.com/intl/cms/ s/0/9ab77884-57cd-11e4-8493-00144feab- 7de.html?siteedition=intl#axzz3Gm9FevbJ Sergei Guriev: Russia can withstand lower oil prices but not for very long, Financial Times, October 19, 2014, http://www.ft.com/intl/cms/ s/0/988c386a-552a-11e4-89e8-00144feab7de.html#axzz3gm9fevbj Jorma Mattila: Venäjä kahmii energiayhtiöitä, Talouselämä, 9.10.2014, http://summa.talentum.fi/article/te/uutiset/98243 Reuters, Yle Uutiset: Öljyn hinta romahti Opec koolle kriisikokoukseen, yle UUTISET, 21.11.2014, http://yle.fi/ uutiset/oljyn_hinta_romahti opec_koolle_kriisikokoukseen/7637831 Riikka Kalmi: Opec voi sopia leikkauksista myös hiljaisuudessa, Taloussanomat, 24.11.2014, http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/11/24/opec-voisopia-leikkauksista-myos-hiljaisuudessa/201416268/12 Soili Semkina: Brent-öljy hipoo ennätyksellisen alhaisia tasoja, kauppalehti, 08.12.2014, http://www.kauppalehti.fi/ etusivu/brent-oljy+hipoo+ennatyksellise n+alhaisia+tasoja/201412711328 Taloussanomat-Bloomberg: Putin varoittaa öljyn hinnan katastrofaalisesta laskusta, Taloussanomat, 14.11.2014, http://yle.fi/uutiset/oljyn_hinta_romahti opec_koolle_kriisikokoukseen/7637831 Hamad I Mohammed / Reuters: Jos Opec ei toimi, öljy voi romahtaa 60 dollariin, Taloussanomat, 24.11.2014, https://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/11/24/jos-opec-ei-toimi-oljy-voiromahtaa-60-dollariin/201416244/170?po s=armpit Sami Koski: Näin riippuvainen Suomi on Venäjän energiasta, Iltalehti, 4.10.2014, http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100418699139_uu.shtml Outi Kokko: Olemme riippuvaisia Venäjän energiasta, Taloussanomat, 4.3.2014, http://www.taloussanomat.fi/ energia/2014/03/04/olemme-riippuvaisiavenajan-energiasta/20143091/12 Helsingin Sanomat: Energiapolitiikka myös yhdistää puolueita, 18.10.2014, http://www.hs.fi/paakirjoitukset/ a1413518759002 Taavi Soininvaara: Euroopassa käydään energiasotaa, Helsingin Sanomat, 9.10.2014, http://www.hs.fi/ulkomaat/ a1412733718832 19

Kohti puolustus kunnossa Ilkka Mäkipirtti PVLOGL:n suunnittelija, vastuualue kunnossapito Pääesikunta ilkka.makipirtti@mil.fi Puolustushallinnossa on käynnissä puolustusvoimien laaja uudistaminen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti. Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat 8.2.2012. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon rahoituksen sekä pienenevän palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden kanssa. Puolustusvoimien rahoituksen käytön osalta yksi merkittävimpiä toimijoita on 1.1.2015 perustettava Puolustusvoimien Logistiikkalaitos (PVLOGL), johon keskitetään valtakunnallisesti suorituskyvyn rakentaminen ja ylläpito sekä logistiikan järjestelyt. PVLOGL on puolustusvoimien toiminnan mahdollistaja, jonka palveluksessa tulee työskentelemään yli 2000 henkilöä ja jonka ohjauksessa on merkittävä määrä teollisia toimijoita. Puolustusvoimien järjestelmien elinjakson hallinta keskitetään PVLOGL:n Järjestelmäkeskukseen (JÄRJK). Puolustusvoimien järjestelmien pitkät elinjaksot, suuret kappalemäärät, laaja järjestelmäkirjo sekä pääsääntöisesti alhainen käyttövolyymi muodostavat kokonaisuuden, jonka hallinta on haasteellista, mutta toisaalta kehittämismahdollisuudet suuret. Järjestelmien elinjakson merkittävin kuluerä operointivaiheessa on kunnossapito. Kunnossapidon tavoitteena on pitää joukkojen käytössä oleva ja poikkeusoloja varten varastoitu materiaali toimintakuntoisena asetettujen suorituskyky-, käyttövarmuus- ja palautettavuusvaatimusten mukaisesti. Kunnossapidon lopputuotteena syntyy tällöin järjestelmien Kunnossapidon kohteita suorittamassa toimintoaan 20