Markkinat töihin - nuoret duuniin Nuorten työllistymispolkujen tukeminen työnantajayhteistyön hyviä käytäntöjä ja uusia avauksia Jarmo Immonen Aluepäällikkö, EK 22.1.2013
Mitä nuoret ajattelevat työelämästä ja mitä työnantajien pitäisi siitä ajatella? Liisa Tenhunen-Ruotsalainen 2
MIKÄ EI OLE MUUTTUNUT? Halu tehdä työtä! 3
Kuinka tärkeänä pidät seuraavia tietolähteitä, kun kokoat tietoa omasta tulevasta opiskelupaikastasi ja/tai ammatistasi? Erittäin tärkeä TET-harjoittelu 27 45 20 8 Melko tärkeä Kesätyöt 27 44 23 7 Vain vähän tärkeä www-sivut Vanhemmat 12 20 42 47 37 24 9 9 Opinto-ohjaaja 12 41 34 13 Yritysvierailut 13 39 33 15 Kaverit ja tutut 8 39 42 11 Koulutusalan messut 10 34 39 18 Lehdet 6 37 43 14 Televisio / radio 8 32 45 15 Muut opettajat 4 25 49 22 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: T-Median yläkoululaistutkimus 2011, N=898.
Mikä on muuttunut? Odotukset työlle Odotukset johtamiselle 5
Palaute Rento ja kannustava ilmapiiri Puitteet uuden oppimiselle Miten nuoria johdetaan 2011? Kannustus, kehittymisen tukeminen Työtehtävien räätälöinti Puitteet tiedon vaihtamiselle 6
7
MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA TYÖNANTAJILLE? Tutustu tuleviin työntekijöihin Nuorten kohtaamisessa rakennat työnantajakuvaa Nuorten kohtaaminen luonnollista kouluyhteistyön kautta TAT:n työkaluja mm. Yrityskylä, Nuoriso-ohjelma, Nuorisofoorumi 8
Valmistu töihin Suomi on hyvä maa kouluttautua sekä saada ja tehdä työtä Tavoitteet: rohkaista yrityksiä palkkaamaan nuoria ensimmäiseen työsuhteeseen etsiä keinoja nuorten työllistämiseksi korostaa nuorille oman aktiivisuuden ja koulutuksen merkitystä kehittää työnantajien mainetta vastuullisina työllistäjinä 9
Käytetyt tutkimukset TAT:n Nuoret ja ammatinvalinta 2011-tutkimus TAT:n Nuoret ja johtaminen 2011- tutkimus T-Median yläkoululaistutkimus 2011 www.tat.fi
Oivalluksia tulevaisuuden työelämästä: Millainen koulutus valmentaa parhaiten työskentelemään ja yrittämään 2020-luvulla? 1. Työ tapahtuu verkostoissa 2. Kuin jazz-improvisaatiota 3. Vimmainen kokeilija etsii uusia ratkaisuja 4. Osaamisalueet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa 5. Maailmanlaajuisuus vaatii kykyä ja halua 6. Liiketoiminta lähtee ihmisestä 7. Kokeiluun kannustava oppimisympäristö 8. Sparraava opettaja 9. Luova oppija
YRITYKSET KOROSTAVAT TAITOJA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ
Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia. - Haastateltu henkilöstöjohtaja Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä.
Rekrytointivaikeuksien määrä tehtäväryhmittäin EK:n jäsenyrityksissä syksyllä 2011, henkilöä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2011, JR
Tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajien rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä 2010, henkilöä Teollisuus 2 600 Rakentaminen 1 700 Palvelut 3 200 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 7 500 henkilöä
Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, % *) Venäjä 50 Portugali 36 Kiina 29 Espanja 24 Englanti 19 Ranska 16 Viro Saksa 13 13 Italia 10 Ruotsi % 9 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 *) Niiden yritysten osuus, jotka ennakoivat kielitaitotarpeen kasvavan tulevaisuudessa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009
Kenellä on vastuu kuka maksaa? Yhteiskunnan vastuu: luodaan perusta ja mahdollisuudet elinikäiselle oppimiselle koulutustarjonta vastaamaan mahdollisimman hyvin elinkeinoelämän tarpeita ja työllistymismahdollisuuksia laadukkaan koulutuksen mahdollistaminen Yritysten vastuu yritysten liiketoiminnan vaatiman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa Yksilön vastuu omistajuus ja kehittämisote omaan osaamiseen oman työuran näkökulma
Nuorten työllisyyden edistäminen Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset (18.10.2012) koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut alakohtaisiksi nuorten työllistämissopimuksiksi jatkuvat edelleen liittotasolla, määräaika 30.11.2012. Tavoitteena löytää nuorille työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia yhdistämällä koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Ehdotukset painottuvat vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten mahdollisuuksiin hankkia työelämässä tarvittava perusammattitaito, erityisesti mahdollisuuksiin lisätä yksilöllisiä koulutuspolkuja ja kehittää työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
1. Otetaan käyttöön avoin ammattiopisto -toimintamalli työja elinkeinotoimistojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyössä Avoin ammattiopisto -toimintamalli suunnataan alle 25-vuotiaille työttömille ilman ammatillista koulutusta tai koulutuspaikkaa oleville nuorille sekä nuorille, jotka ovat keskeyttämässä ammatillisia opintojaan. Nuori saa tukea ja ohjausta koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä, voi suorittaa kesken jääneitä opintojaan tai pääsee alkuun opinnoissaan. Toimintamalli sisältää sekä henkilökohtaisen ohjauksen että yksilöllisesti suunniteltua työvoimakoulutusta (esim. tutkinnon osa) tai koulutus- ja työkokeiluja. Palveluverkosto rakennetaan paikallisesti TE-toimistojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kesken.
2. Luodaan toimintamalli nuorten tuetusta oppisopimuskoulutuksesta ja käynnistetään kokeiluhanke tutkinnon osaan johtavan tuetun oppisopimuksen toteutusvaihtoehdoista Yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista voidaan tukea nuorten siirtymistä koulutuksen kautta työelämään. Nuorten tuettu oppisopimus edellyttää uudenlaista toimintamallia työnantajien ja nuorten tueksi. Käynnistetään kokeiluhanke tutkinnon osaan johtavan tuetun oppisopimuksen toteutusvaihtoehdoista.
Nuorten tuetun oppisopimuksen toimintamalli Tuetun oppisopimuksen malli sisältää erilaisia keinoja, joita hyödynnetään kunkin opiskelijan kohdalta tarvittavilta osin. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää tuettua oppisopimuskoulutusta täydennetään oppilaitoksessa järjestettävällä tietopuolisella koulutuksella. Nuori ja työnantaja/työpaikkaohjaaja tarvitsevat esim. koulutuksen järjestäjän/oppisopimuksen järjestäjän tukea koko prosessin aikana mm. tutkinnon vaatimusten tavoitteisiin soveltuvien työtehtävien tunnistamiseen, oppisopimukseen ja osaamisen osoittamiseen liittyvien lomakkeiden täyttämiseen, henkilökohtaistamiseen näyttötutkinnoissa sekä ohjaukseen ja arviointiin työpaikalla.
Tuetun oppisopimuksen kehittämiskohteet Oppisopimukseen valmistava koulutus Uudenlaiset toimijat/ toimintamallit oppisopimuksen järjestämiseen Tuki rekrytointivaiheessa työpaikalle ja nuorelle Korotettu koulutuskorvaus/ palkkatuki Ennakkojakso työpaikalla ennen mahdollista oppisopimuksen solmimista Tuki työpaikkaohjaajalle/ työpaikalle Nuorten tuettu oppisopimuskoulutus Työpaikkaohjaajan koulutus ja tuki Oppisopimusopiskelijoiden vertaisryhmä Opiskelijahuollon palvelut Tuki opiskelijalle
Tuki rekrytointivaiheessa työpaikalle ja nuorelle Uudenlaiset toimijat/ toimintamallit oppisopimuksen järjestämiseen Yksityiset yritykset ja/tai oppisopimuksen/koulutuksen järjestäjän roolin laajentaminen Hakijoiden kartoitus, lopullisen päätöksen tekee työnantaja Etsii oppisopimustyöpaikan nuorelle Hoitaa oppisopimukseen liittyvät paperityöt Oppisopimukseen valmistava koulutus Työelämän perusvalmiudet, tarvittaessa esim. työturvallisuuskortin tai hygieniapassin suorittaminen Voidaan toteuttaa eri tavoin Aikaisemman hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja henkilökohtaistaminen Ennakkojakso työpaikalla ennen mahdollista oppisopimuksen solmimista Nuorella ja työnantajalla mahdollisuus arvioida soveltuvuutta alalle ja työyhteisöön Motivaatio ja asenne Ei-työsuhteinen
Tuki opiskelijalle Oppisopimusopiskelijoiden vertaisryhmä Muodostetaan nuorista oppisopimusopiskelijoista ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja pitää yhteyttä eri tavoin myös sosiaalisen median välityksellä Vahvistetaan opiskelijoiden yleisiä työelämä- ja opiskeluvalmiuksia Mahdollisuus jakaa kokemuksia vertaisryhmän kanssa ja viettää myös opiskelijaelämää Opiskelijahuollon palvelut Terveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologipalvelut Tuki henkilökohtaiseen elämään liittyen
Tuki työpaikkaohjaajalle/yritykselle Työpaikkaohjaajan koulutus ja tuki Työpaikkaohjaajakoulutus ja perehdyttäminen ohjaustehtävään Työpaikkalähtöiset koulutusmallit Työpaikkaohjaajien muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen, esim. erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen Oppisopimuksen/koulutuksen järjestäjän edustajan työpaikoilla käynnit, säännöllinen yhteydenpito, neuvonta, konsultointi, tuki Korotettu koulutuskorvaus/ palkkatuki Työnantajalle maksettava korotettu koulutuskorvaus/palkkatuki
3. Ammatillista koulutusta uudistetaan niin, että opiskelijat voivat joustavasti siirtyä ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimukseen koulutuksen eri vaiheissa 4. Työssäoppimisen toteutustapoja monipuolistetaan 5. Luodaan uudenlaisia koulutusmalleja toimialojen erilaisiin tarpeisiin yhdistämällä koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista 6. Työpaikkaohjaajien koulutus määritellään ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja oppisopimuksen järjestäjien tehtäväksi
7. Opettajien työelämäjaksoja lisätään 8. Elinikäisen oppimisen ohjauspalvelut kuntoon paikallisesti (Elinikäiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut) 9. Yhteistyötä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen eri järjestämismuotojen välillä tiivistetään 10. Yleissivistävän koulutuksen ja työelämän yhteistyötä lisätään 11. Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä lisätään
Työllistetään nuoret ja vastavalmistuneet Yritysten kasvatettava itselleen tulevaisuuden osaajat Lähde: 10 teesiä, joilla Pohjois-Savoon saadaan aikaan Suomen paras yrittämisen toimintaympäristö EK:n Pohjois-Savon aluejohtokunta Kuopion kauppakamari Savon Yrittäjät