Tieteessä terveydenhuolto Riikka Maijala TtM, YTM, suunnittelija Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, kehittämispalvelut-yksikkö ja Tampereen yliopisto, yhteiskuntaja kulttuuritieteitten yksikkö Sini Eloranta TtT, suunnittelija, kliininen opettaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, kehittämispalvelut-yksikkö ja Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Antti Saloniemi professori Tampereen yliopisto, yhteiskuntaja kulttuuritieteitten yksikkö Tuija Ikonen kirurgian dosentti, arviointiylilääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, kehittämispalvelut-yksikkö Hukan arviointi ja poistaminen Hukkatunnistimella Lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa hukkatekijöitä potilaiden hoidossa ja arvioida havaittujen hukkien vaikutuksia. Saatua tietoa hyödynnettiin hoidon sujuvuuden parantamisessa. Menetelmät Seitsemän toimintayksikköä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja alueen perusterveydenhuollosta käytti tutkimuksessa hoidon kliinisen hukan tunnistamiseen kehitettyä Hukkatunnistin-työkalua (Hospital Inpatient Waste Identification Tool, Institute for Healthcare Improvement 211). Moniammatilliset työryhmät tekivät työkalulla hukka-arvioinnit, analysoivat tunnistettujen hukkien vaikutukset ja suunnittelivat kehittämistoimenpiteitä. Tulokset Hukkatunnistin havaittiin hyödylliseksi. Hukkatekijöillä oli sekä taloudellisia että laskennallisia vaikutuksia. Kuudessa yksikössä korjattiin toimintamalleja välittömästi tai käynnistettiin hankkeita toimintojen sujuvoittamiseksi ja hukan poistamiseksi. Päätelmät Hukkatunnistin-työkalulla voidaan tunnistaa hukkatekijöitä potilaiden hoidossa. Niiden vaikutukset ovat arvioitavissa, ja saadun tiedon perusteella voidaan kehittää yksiköiden prosesseja ja tukea päivittäisjohtamista. Vertaisarvioitu Terveydenhuollon kustannukset kasvoivat Suomessa vuonna 211 edelliseen vuoteen verrattuna reaalisesti 3, prosenttia ja olivat yhteensä 17,1 miljardia euroa (1). Kasvavia kustannuksia on viime vuosina pyritty hillitsemään niin sanotun Lean-ajattelun avulla (2,3,4,5,6). Useissa yksiköissä keskusteltiin hukkien negatiivisesta vaikutuksesta yksikön maineeseen. Ajattelumallin juuret ovat 193-luvun autoteollisuudessa, josta malli siirtyi muuhun teollisuuteen ja palvelutuotantoon (2,7,8,9,1,11). Lean-ajattelussa on keskeistä jatkuva parantaminen, prosessien tarkastelu asiakkaan näkökulmasta ja rajallisten voimavarojen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti (12,13). Leanin ydinsisältöä voidaan toimialasta riippumatta kuvata viidellä pääperiaatteella, jotka ovat 1) pyrkimys asiakkaalle arvoa tuottavaan toimintaan, 2) arvovirtaus eli asiakastarpeen täyttymiseen kuluvan ajan minimointi ja turhien työvaiheiden poistaminen, 3) työvaiheiden standardointi sekä ajan vapauttaminen luovuudelle ja innovatiivisuudelle, 4) ohjautuvuus asiakkaan tarpeiden mukaan sekä 5) toiminnan jatkuva kehittäminen ja hukan poistaminen (13,14,15). Lean-ajattelun ja -käytäntöjen on todettu soveltuvan terveydenhuoltoon. Niiden avulla voidaan parantaa terveydenhuollon käytäntöjä (8,1,14,16,17,18,19,2), kehittää tehokasta ja korkealaatuista potilashoitoa (1) ja näyttöön perustuvia käytänteitä (3,21) sekä työyhteisön innovatiivisuutta, luovuutta (15) ja työhyvinvointia (19). Terveydenhuollon järjestelmissä on havaittu olevan merkittävästi hukkaa (1,3,4,9,15,17,19, 22,23,24). Sitä syntyy mistä tahansa tekijöistä, jotka lisäävät kustannuksia tai vievät aikaa antamatta asiakkaalle lisäarvoa eivätkä ole tuotannon kannalta oleellisia (16,25). Hukan muodot jaotellaan useimmiten seitsemään luokkaan, jotka 28 Suomen Lääkärilehti 33/215 vsk 7
TAULUKKO 1. Osastomoduulilla tunnistetut hukat ja niiden vuodepaikkojen osuus (%), joihin liittyi arvioinnin kohteena olevaa hukkaa kahdessa perusterveydenhuollon (Pth) ja viidessä erikoissairaanhoidon (Esh) toimintayksikössä. Hukkaresurssi Pth/A, % Pth/B, % Esh/A, % Esh/B, % Esh/C, % Esh/D 1, % Esh/E, % Tyhjä paikka, jolle varattu hoitajaresurssi 51 3 12 4 36, 78 Tyhjä paikka, jolle ei hoitajaresurssia 1 33 11 Vuodepaikan epäasianmukainen käyttö 6 11 Sairaalainfektio 3 2 4 Lääkkeen haittavaikutus Toimenpiteen komplikaatio 5 11 Tarpeeton sairaalahoito 7 14 11 Viive prosessin sujuvuudessa 17 5 22 9 18 Toimenpiteen viivästyminen 8 24 8 28 36 8 1 Arviointi tehty kahdesti kahden viikon välein. Kirjallisuutta 1 THL. Terveydenhuollon menot ja rahoitus 212. (Päivitetty 28.3.214.) www.julkari.fi/ bitstream/handle/124/11614/ Ttr7_14.pdf?sequence=5 2 Kim CS, Spahlinger DA, Kin JM, Billi JE. Lean health care: What can hospitals learn from a world-class automaker? J Hosp Med 26;1:191 9. 3 Joosten T, Borgers I, Janssen R. Application of lean thinking to health care: issues and observations. Int J Qual Health Care 29;21:341 7. 4 Lowe TJ, Kroch E, Martin J, Bankowitz R. Development of a method to measure and compare hospital waste: The premier hospital waste index. Am J Med Qual 213;29:2 9. 5 Swensen JS, Kaplan GS, Meyer GS ym. Controlling healthcare costs by removing waste: what American doctors can do now. BMJ Qual Saf 211;2:534 7. 6 Cho H. Squeezing the fat from health care: Hospital finds that Lean Management improves efficiency and patient care. Knight Ridder Tribune Business News. Washington. Sep 17, 26. 7 Aherne J. Think lean. Nurs Manag 27;13:13 5. ovat ylituotanto, odotus, kuljetus, ylikäsittely, tarpeeton varastointi, turha liike ja heikko laatu. Terveydenhuollossa kahdeksantena hukkaresurssina on usein tunnistettu osaamisen alihyödyntäminen (7,9,19). Somaattisten vuodeosastojen ja päivystyksen potilastyön keskeisiä hukan aiheuttajia ovat haittavaikutukset, palvelujen epäasianmukainen käyttö ja viiveet sekä hoidon koordinoinnin puutteet (15,7,23). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa vuodeosasto- ja päivystyspotilaan hoidossa olevia hukkatekijöitä, arvioida havaittujen hukkien vaikutuksia ja kuvailla päätöksiä kehittämistoimenpiteiksi. Tietoa hyödynnetään hoidon laadun parantamiseen. Aineisto ja menetelmät Tutkimus toteutettiin seitsemässä toimintayksikössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja sen alueen perusterveydenhuollossa keväällä 214. Yksiköistä kuudessa hoidettiin sisätautipotilaita yliopistosairaalassa, alueellisessa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Lisäksi mukana oli yksi päivystysyksikkö. Tutkimukselle oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lupa. Aineisto kerättiin Hukkatunnistimella (Hospital Inpatient Waste Identification Tool, Institute for Healthcare Improvement 211). Se on arviointityökalu hukan tunnistamiseen potilastyössä somaattisilla vuodeosastoilla ja päivystyksessä. Työkalun kehittivät Britanniassa asiantuntijat ja työkalua testanneet sairaalat yhteistyössä kirjallisuuskatsauksen ja testausten pohjalta. Hukkatunnistimesta otettiin käyttöön kolme osaa: osasto- ja hoitokäytännöt sekä potilasosio. Osastomoduulin avulla arvioitiin yhdeksän erillisen hukkaresurssin esiintyvyyttä (taulukko 1) ja hoitokäytännöt-moduulin avulla arvioitiin viisi hukkaresurssia (taulukko 2). Potilasmoduuli muodostuu neljästä kysymyksestä. Potilaalta kysyttiin, 1) tuntuuko hänestä, että hän olisi voinut kotiutua aikaisemmin, 2) tapahtuiko sairaalahoidon aikana jotain, mikä ei edistänyt toipumista tai haittasi sitä, 3) odottiko hän jotain kauemmin kuin oli olettanut ja 4) oliko hän tutkimuksessa tai toimenpiteessä, joka aiheutti hänelle haittaa (26). Englanninkielinen Hukkatunnistin käännettiin suomeksi, ja tutkijat sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arviointiylilääkäri teki- Suomen Lääkärilehti 33/215 vsk 7 29
TAULUKKO 2. Hoitokäytännöt-moduulilla tunnistetut hukat ja niiden vuodepaikkojen osuus (%), joihin liittyi arvioinnin kohteena olevaa hukkaa kahdessa perusterveydenhuollon (Pth) ja viidessä erikoissairaanhoidon (Esh) toimintayksikössä. Hukkaresurssi Pth/A, % Pth/B, % Esh/A, % Esh/B, % Esh/C, Esh/D, % Esh/E, % Monitorointi 11 8 Kajoavat välineet 3 16 11 25 Lääkitys 6 5 2 11 22 Tutkimukset 9 11 Terapiat ja hoitotoimenpiteet 4 8 Kollberg B, Dahlgard J, Brehmer P. Measuring Lean iniatives in health care services: issues and findings. Int J Prod Perform Manag 27;56:7 24. 9 Varkey P, Reller M, Resar R. Basics of quality improvement in health care. Mayo Clinic Proceedings 27;82:735 9. 1 Toussaint J, Berry LL. The promise of Lean in health care. Mayo Clinic Proceedings 213;88:74 82. 11 Young TP, McLean SI. A critical look at Lean Thinking in healthcare. Qual Saf Health Care 28;17:382 6. 12 Kimsey, D. Lean methodology in health care. AORN Journal 21;92:53 6. 13 Drotz E, Poksinska B. Lean in healthcare from employees perspectives. J Health Organ Manag 214;28:177 95. 14 Waring JJ, Bishop S. Lean healthcare: Rhetoric, ritual and resistance. Social Science & Medicine 21;71:1332 4. 15 Radnor ZJ, Holweg M, Waring J. Lean in healthcare: The unfilled promise? Social Science & Medicine 212;74:364 71. 16 Brandao de Souza L. Trends and approaches in Lean healthcare. Leadership in Health Services 29;22:121 39. 17 Ilola T, Karvonen S. Sairaalasuunnittelu on terveydenhuollon hukkajahtia parhaimmillaan. Spirium 212:47:18 2. 18 Mazzocato P, Savage C, Brommels A, Aronsson H, Thor J. Lean thinking in healthcare: a realist review of the literature. Qual Saf Health Care 21;19;376 82. 19 Robinson S. SimLean: Utilising simulation in the implementation of lean in healthcare. European Journal of Operational Research 212;219:188 97. 2 Simon RW, Canacari EG. A practical guide to applying Lean tools and management principles to health care improvement AORH J 212;95:85 1. vät arvion sen soveltuvuudesta suomalaiseen terveydenhuollon toimintaympäristöön. Arvion perusteella lomakkeiden kriteerit säilytettiin alkuperäisinä. Ennen aineiston keruuta tutkijat kouluttivat yksiköiden henkilökunnasta moniammatillisen työryhmän käyttämään Hukkatunnistinta. Tämän jälkeen työryhmään kuuluva lääkäri-sairaanhoitajapari tai laajempi työryhmä arvioi yhtenä tai kahtena päivänä toiminnassa sillä hetkellä olevat hukkatekijät osasto- ja hoitokäytännöt-moduuleja käyttäen. Arviointi tehtiin sairaansijakohtaisesti. Potilasmoduulin avulla hukkaa arvioitiin haastattelemalla sellaiset arviointipäivänä kotiutuneet potilaat, jotka kykenivät ja suostuivat haastatteluun. Näitä sairaanhoitajan tekemiä haastatteluja oli yhteensä 2. Yksikköjen moniammatilliset hukkatyöryhmät, joissa tutkijat olivat mukana, analysoivat tunnistettujen hukkien vaikutukset ja päättivät kehittämistoimenpiteistä. Arviointilomakkeille kirjattiin niiden vuodepaikkojen prosenttiosuus, joihin todettiin liittyvän arvioinnin kohteena olevaa hukkaa (osastoja hoitokäytännöt-moduuli) ja mahdollista lisätietoa havainnoista. Potilasmoduulin haastatteluvastaukset kirjattiin kyllä/ei-vaihtoehtoina. Kyllä-vastauksia tarkennettiin vapaamuotoisella vastauksella. Hukkien vaikutukset ja kehittämistoimenpidesuunnitelmat kirjattiin tutkijoiden niitä varten suunnittelemille lomakepohjille. Vaikutuksia arvioitaessa kirjattiin tunnistettu hukka ja sen määrä prosentteina sekä arvioitu vaikutus euroina ja muina vaikutuksina. Kehittämissuunnitelmaan kirjattiin tunnistettu hukka, kehittämistoimenpide, kehittämisen aikataulu ja vastuuhenkilö, mittari ja seuranta. Tulokset Tunnistetut hukat Osastomoduulin avulla tunnistetut hukat ja niiden määrät on kuvattu taulukossa 1. Kaikilla hoidonporrastuksen tasoilla esiintyi viiveitä prosessin sujuvuudessa siten, että potilaan hoitoon nykyisessä yksikössä ei ollut enää lääketieteellistä syytä, vaan potilas odotti siellä pääsyä seuraavaan hoitopaikkaan. Prosessiviiveitä oli sekä oman organisaation että muiden organisaatioiden yksiköiden välillä. Keskusteluissa hukkatyöryhmät toivat ongelmana esiin myös osaoptimoinnin. Omien yksikköjen toimintaa kehitettiin aktiivisesti, mutta kehittämisessä ei otettu riittävästi huomioon toimenpiteiden mahdollista negatiivista vaikutusta muiden ammattiryhmien, yksiköiden tai organisaatioiden toimintaan. Hoitokäytännöissä havaittiin eniten lääkehoidon epätarkoituksenmukaisuuksiin liittyvää hukkaa (2). Tunnistettuja hukkia olivat lääkityksen epätarkoituksenmukainen antoreitti, tarpeeton lääkeruiske viivästyneiden laboratoriovastausten vuoksi, tarpeettomat säännölliset kipu- ja muut lääkitykset, lääkkeen tauotuksen unohtaminen sekä lääkelistalla olevat lääkkeet, joita potilas ei tarvinnut. Potilasmoduulilla haastatellusta 2 potilaasta neljä koki odottaneensa jotain hoito- tai tutkimustapahtumaa kauemmin kuin oli olettanut. Kolme potilasta olisi mielestään voinut kotiutua aikaisemmin. Hukkien vaikutukset ja kehittämistoimenpiteet Havaituilla hukilla oli toiminnallisten ja laadullisten vaikutusten lisäksi myös taloudellisia ja laskennallisia vaikutuksia (taulukot 3 ja 4). Laskennalliset kustannukset jakautuivat työ- 21 Suomen Lääkärilehti 33/215 vsk 7
TAULUKKO 3. Osastomoduulilla tunnistettujen hukkien haitalliset vaikutukset ja kehittämistoimenpiteet kahdessa perusterveydenhuollon ja viidessä erikoissairaanhoidon toimintayksikössä. Hukkaresurssi Asiakasvaikutukset Henkilöstö vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Kehittämistoimenpiteet Tyhjä paikka, jolle varattu hoitajaresurssi Tyhjä paikka, jolle ei hoitajaresurssia Vuodepaikan epäasianmukainen käyttö Sairaalainfektio Toimenpiteen komplikaatio Tarpeeton sairaalahoito Viive prosessin sujuvuudessa Toimenpiteen viivästyminen Potilaille ja omaisille syntyvä virheellinen vaikutelma tyhjistä paikoista Palkkakustannukset Liinavaate- ja siivouskustannukset Potilaan epämukavuus Liinavaate- ja siivouskustannukset Eristyksen tarvikekustannukset Antibioottihoidon kustannukset Kontrollikäynnit Kontrollikäynnit Vaikutus yksikön maineeseen Hoitopäiväkertymän kasvu Lääkehoitokustannukset Tutkimusten kustannukset Hoitopäiväkertymän kasvu Hoitotarvike- ja tutkimuskustannukset Hoitopäiväkertymän kasvu Ateriakustannukset Hukkaraportin liittäminen osaksi muuta lomautusraporttia Tarpeettomien potilassänkyjen ja pöytien poisto Eristystarpeen päätyttyä välitön vaihto tavalliselle potilaspaikalle Ohjeistus siirron ennakoinnista, siirtovalmistelut Hoitoisuuden kirjaaminen Hoitoisuuden kirjaaminen > henkilöstön mitoitus > rinnakkaismittaus Yksi sisätautipotilaita vastaanottava paikka useiden sijaan Hoitopäiväkertymän kasvu Kotiutusprosessin kehittäminen (hoitajat kotiuttavat, prosessimallinnus) Yhteistyön ja tiedonkulun tehostaminen yhteistyötahojen kanssa Tilojen järjestely 5S-työkalulla Hoitopäiväkertymän kasvu Prosessimallinnus Viiveiden tunnistaminen ja korjaaminen 21 Wackerbarth SB, Strawser-Srinath JR, Conigliaro JC. The Human Side of Lean Teams. Am J Med Qual 215;3:248 54. 22 Goff S, Kleppel R, Lindenauer PK, Rothber MB. Hospital workers perceptions of waste: a qualitative study involving photo-elicitation. BMJ Qual Saf 213;22:826 35. 23 Resar R, Griffin F, Kabcenell A, Bones C. Hospital outpatient waste identification tool. Institute for Healthcare Improvement. Innovation series 211. 24 Vermeulen MJ, Stukel TA, Guttman A ym. ED Investigator team. Evaluation of on Emergency Department Lean Process Improvement Program to reduce Length to Stay. Ann Emerg Med 214. http://www.annemergmed. com/article/s196-644(14)516-2/pdf ajan menetykseen ja potilasvaikutuksiin. Taloudellisissa kustannuksissa eriteltiin hukan aiheuttamaa rahallista vaikutusta aiheutuneina lisähoitopäivinä, palkka-, hoitotarvike-, lääke-, tutkimus- sekä siivous- ja vuodevaatekustannuksina. Työajan kuluminen arvoa tuottamattomaan tekemiseen vaikutti laskennallisiin kustannuksiin merkittävästi. Tuloksissa oli nähtävissä trendi, jossa lyhyistä (esimerkiksi 15 min) työsuorituksista kertyi vuorokausi-, viikko- ja vuositasolla huomattavia työajan menetyksiä. Tästä on esimerkkinä yhdessä yksikössä havaittu käytäntö ylläpitää tarpeettomia nestelistoja. Työryhmä arvioi yhden nestelistan ylläpitoon kuluvan,5 tuntia vuorokaudessa. Turhien nestelistojen ylläpitoon arvioitiin siten vuodessa kuluvan hoitajan kolmen kuukauden työ panos. Asiakasvaikutuksina tunnistettiin fyysisiä ja mentaalisia haittoja sekä potilaille aiheutuvia taloudellisia kuluja. Useissa yksiköissä keskusteltiin hukkien negatiivisesta vaikutuksesta yksikön maineeseen. Kuudessa yksikössä toimintamalleihin tehtiin välittömiä korjauksia ja/tai käynnistettiin hankkeita toimintojen sujuvoittamiseksi ja hukan poistamiseksi (taulukot 3 ja 4). Hukkahavaintojen niukkuuden takia yhdessä yksikössä ei päätetty kehittämistoimista, koska niillä ei arvioitu saavutettavan mainittavaa lisäarvoa toiminnan sujuvoittamiseksi. Toisaalta tilanteen Suomen Lääkärilehti 33/215 vsk 7 211
TAULUKKO 4. Hoitokäytännöt-moduulilla tunnistettujen hukkien haitalliset vaikutukset ja kehittämistoimenpiteet kahdessa perusterveydenhuollon ja viidessä erikoissairaanhoidon toimintayksikössä. Hukkaresurssi Asiakasvaikutukset Henkilöstö vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Kehittämistoimenpiteet Monitorointi Potilaan epämukavuus Triage-toiminnan kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Rytmihäiriöpotilaan triage-ohje Monitorointikriteerit Kajoavat välineet Lääkitys Potilaan epämukavuus Potilaan epämukavuus Potilasturvallisuus Potilaan epämukavuus Nykyisten toimintatapojen kriittinen tarkastelu Triage-toiminnan kehittäminen Kanyylien välitön poisto hoitotarpeen loputtua Hukkatietoisuuden lisääminen Lääkekustannukset Lääkehoidon tarkistus kierroilla Nykyisten toimintatapojen kriittinen tarkastelu Triage-toiminnan kehittäminen Tutkimukset Potilaan epämukavuus Välinekustannukset Nykyisten toimintatapojen kriittinen tarkastelu Triage-toiminnan kehittäminen Erikoistuvien lääkärien perehdytys Nestelistan tarkistus kierroilla Terapiat ja hoitotoimenpiteet Välinekustannukset Potilaan epämukavuus Hoitotyön tarpeen arviointi päivittäin Erikoistuvien lääkärien perehdytys Muuta Kaikki hukkaresurssit: hukkatietoisuuden lisääminen Hukkatunnistin-työkalun käyttö check in-listana säännöllisesti 25 Lillrank P. Lean-ajattelu terveydenhuollossa. Nordic Health Care Group 213. http://www.nhg.fi/ doc/nhg_lean_whitepaper.pdf 26 Institute for Healthcare Improvement. Hospital Inpatient Waste Identification Tool. Innovation series 211. 27 Vest JR, Gamm LD. A critical review of the research literature on Six Sigma, Lean and Studer Group s Hardwiring Excellence in the United States: the need to demonstrate and communicate the effectiveness of transformation strategies in healthcare. Implement Sci 29;4:35. 28 Hasle P. Lean production? An evaluation of the possibilities for an employee supportive Lean practice. Hum Factors Ergon Man 214;24:4 53. arvioitiin todennäköisesti muuttuvan uusia hukka-arviointeja tehtäessä. Pohdinta Hukkatunnistin-työkalusta havaittiin olevan hyötyä tunnistettaessa hukkatekijöitä potilaiden hoidossa. Merkittäväksi hukkaa aiheuttavaksi tekijäksi osoittautuivat prosessiviiveet. Niihin liittyivät havainnot, etteivät hoitoketjut toimineet tavoitteiden mukaisesti, vaan potilaat odottivat siirtoa tai kotiutusta hoitopaikalta, jota he eivät lääketieteellisten syiden perusteella enää tarvinneet. Prosessiviiveitä aiheutui myös organisaation sisäisissä toiminnoissa. Somaattisten vuodeosastojen ja päivystyksen potilastyön merkittävimmiksi hukiksi tiedetään viiveet, hoidon koordinoinnin puutteet, erilaiset haittavaikutukset ja komplikaatiot sekä palvelujen epäasianmukainen käyttö (15,17,23). Näitä hukkaresursseja havaittiin merkittävästi myös tässä tutkimuksessa. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, ettei yksiköiden tuloksia voi vertailla keskenään, koska yksiköiden kokonaistilanteet poikkesivat toisistaan. Kahdessa yksikössä esimerkiksi oli arviointiaikana meneillään lomautukset. Ne vaikuttivat tuloksiin lisäämällä tyhjiä vuodepaikkoja, joille ei ollut varattu hoitajaresursseja (potilaat oli sijoitettu muille vuodeosastoille). Hukkatyöryhmät tunnistivat hukkien vaikutuksina asiakasvaikutuksia, kustannuksia ja henkilöstön työaikaa vieviä vaikutuksia. Lisäksi useat työryhmät pohtivat hukan vahingollista vaikutusta yksikön julkisuuskuvaan. Vaikutukset työaikaan korostuivat, sillä alkuun vähäisiltä tuntuneet aikavarkaat osoittautuivat merkittäviksi, kun asiaa tarkasteltiin pitemmällä aikajänteellä. Hukkien kustannuksia lisäävät ja työaikaa vievät vaikutukset korostuvat aiemmissakin tutkimuksissa (16,23). Leania voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa kustannusten hallitsemiseksi, hoidon laadun ja näyttöön perustuvien käytäntöjen vahvistamiseksi sekä työyhteisön luovuuden ja innovatiivisuuden lisäämiseksi (3,15). 212 Suomen Lääkärilehti 33/215 vsk 7
Sidonnaisuudet Riikka Maijala, Sini Eloranta, Antti Saloniemi: ei sidonnaisuuksia. Tuija Ikonen: konsultointi (WHO), työsuhde (THL, MEKA, Vakes, Potilasvakuutuskeskus), asiantuntijalausunto (Valvira, pysyvä asiantuntija), apurahat (VSSHP/EVO), luentopalkkiot (Lääkäripäivät, Duodecim, Keski-Suomen keskussairaala), matka- ja majoituskulut (Suomen Kirurgiyhdistys). Tästä tutkimuksesta saatua tietoa hyödynnettiin yksiköissä pyrittäessä poistamaan toimintaa, joka ei tuota lisäarvoa asiakkaille, ja lisäämään sellaista potilastyöhön käytettävissä olevaa aikaa, joka vaikuttaa hoidon laatuun ja tuloksiin. Huomionarvoista on, että yksiköihin suunnitellut kehittämistoimenpiteet eivät vaatineet rahaa. Keskeinen toimenpide oli henkilöstön hukkatietoisuuden lisääminen ja asenteiden ravistelu (näin on aina tehty, ei tämä vaikuta muuhun tekemiseen, ei kuulu tehtäviini). Hukkatietoisuuden todettiin lisääntyneen jo silloin, kun arviointia Hukkatunnistimella tehtiin. Monet kehittämistoimet osoittautuivat nopeasti ja helposti toteutettaviksi, mutta osa vaati pitkäjänteistä panostusta ja moniammatillista yhteistyötä, esimerkiksi prosessikokonaisuuden kuvausta. Turhien nestelistojen ylläpitoon arvioitiin kuluvan vuodessa hoitajan kolmen kuukauden työpanos. Jotta kehittämistoimet muuttuvat jatkuvaksi parantamiseksi, kehittämisprosessi on standardoitava ja kehittämistoimien vaikutukset arvioitava systemaattisesti valituilla mittareilla. Tulosten tulee olla koko henkilöstön tiedossa. Päivit- täisjohtamisella on oleellinen merkitys tämän onnistumisessa. Hukkaresurssien arviointi ja poistaminen Hukkatunnistinta hyödyntäen voi olla avaus Lean-oppeihin ja osa muutosvalmennusta kohti parempaa toimintakulttuuria ja oppivaa organisaatiota. Tutkimuksen aineisto oli rajattu, mutta tulokset rohkaisevat ottamaan Hukkatunnistimen laajempaan käyttöön. Työkalu on muunneltavissa erilaisiin toimintaympäristöihin. TÄSTÄ ASIASTA TIEDETTIIN Terveydenhuollon järjestelmissä on merkittävän paljon asiakkaalle lisäarvoa tuottamatonta hukkaa. Hoidon keskeisiä hukkia ovat haittavaikutukset ja komplikaatiot, palvelujen epäasianmukainen käyttö sekä hoidon koordinoinnin puutteet. TÄMÄ TUTKIMUS OPETTI Hukkatunnistin-työkalulla voidaan tunnistaa somaattisen vuodeosasto- ja päivystyspotilaan hoidossa olevia hukkatekijöitä. Hukkatekijöillä on suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Välillisistä kustannuksista tärkein on vaikutus työajan käyttöön. Hukkatunnistimella saatu tieto tukee toiminnan suunnittelua, henkilöstöjohtamista ja hoidon laadun kehittämistä. English summary www.laakarilehti.fi in english Waste identification tool for identifying and eliminating waste Suomen Lääkärilehti 33/215 vsk 7 213
English summary Riikka Maijala M.Sc. (Health Care), M.Soc. Sc. student, Planner, Hospital District of Southwest Finland, Administrative Centre, University of Tampere, School of Social Sciences and Humanities Sini Eloranta Antti Saloniemi Tuija Ikonen Waste identification tool for identifying and eliminating waste Background This study was performed in nine hospital units in Southwest Finland. The units were responsible for internal medicine patients in specialized health care, in regional specialized care and primary health care. Multiprofessional staff of the different units were involved. The aim of the study was to test the Hospital Inpatient Waste Identification Tool (Institute for Healthcare Improvement) in hospital units. The specific problems were: 1) to identify the areas of waste in the care of inpatients, 2) to recognize the economic and other impacts of identified areas of waste, 3) to support the daily decision-making and action planning of the personnel. Methods The data were collected in spring 214 in three different ways: 1) waste assessments performed with Waste Identification Forms (ward, treatment and patient modules), 2) analysis of the evaluation forms (impact of waste) and 3) operational decisions on removal of waste. Results The areas of waste identified with the tool centred on adverse effects and complications, inappropriate use of services, as well as process delays and deficiencies in care coordination. Waste had both economic and computational effects. Immediate correction of operational models and/or development initiatives was undertaken to streamline functions and eliminate the waste in the nine units. The effects of identified areas of waste can be estimated and the information obtained can be used to eliminate any activity or resource that does not add value or increase the time spent on patient care to achieve better quality of care. Standardized development processes support activities related to decision-making and planning, when the aim is implementation of continuous improvement. Conclusions The Hospital Inpatient Waste Identification Tool is useful in the recognition of areas of clinical waste in the care of somatic inpatients. 213a Suomen Lääkärilehti 33/215 vsk 7