TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: 0180437-7 Postiosoite: Ruutintie 2, 66400 LAIHIA Käyntiosoite: Ruutintie 2, Laihia Kotipaikka: Laihia
SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015... 1 OP Ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 Konsernitilinpäätös... 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 7 Vakavaraisuuden hallinta... 8 Keskinäinen vastuu... 10 Talletussuoja ja sijoittajien turva... 10 Riskienhallinta... 10 Hallinto ja henkilöstö... 15 Yhteiskuntavastuu... 19 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 20 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016... 20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 20 Tunnuslukujen laskentakaavat... 21 Tilinpäätös... 22 Laihian Osuuspankin tuloslaskelma... 22 Laihian Osuuspankin tase... 23 Laihian Osuuspankin rahoituslaskelma... 25 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet... 26 Liitetiedot... 38 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 50 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä... 50 Tilinpäätösmerkintä... 50 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 51 Tilintarkastuskertomus... 52
1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 Laihian Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1926. Vuosi 2015 oli pankin 89. toimintavuosi. Pankki toimii Pohjanmaan ja Satakunnan alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes 6 900. Pankilla on yhteensä 2 konttoria, Laihialla ja Porissa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 95,3 prosenttia. Vuoden lopussa yli 2 800 pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. Laihian Osuuspankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Laihian Kirkonmäki, Kiinteistö Oy Laihian Toripankki, Asunto Oy Laihian Myllykartano, Asunto Oy Laihian Myllypuisto ja Asunto Oy Laihian Myllyvainio muodostavat konsernin. Emoyhtiö omistaa 100 prosenttia tytäryhtiöden osakkeista. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. OP Ryhmä Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Pankin liiketoiminta Laihian Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys muodostuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti nykyisten asiakkuuksien kehittämiseen ja merkitsevyyden luomiseen asiakkaille ja omistajajäsenille. Laihian Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 492 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole 31.12.2015.
2 Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Varainhoidossa olevien varoja ei pankilla ollut vuoden vaihteessa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut pankin asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 7 258 tuhatta euroa. Pankin keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. Pankin asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 pankin asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Laihian Osuuspankin ylimääräinen osuuskunnan kokous päätti 20.1.2015 erota POP Pankkiliitto osk:sta ja hakea OP Ryhmän jäsenyyttä. Tarkoituksena on turvata asiakkaille ja omistajajäsenille kilpailukykyiset, asianmukaiset ja kehittyvät pankkipalvelut. Laihian Osuuspankki hyväksyttiin OP Ryhmän jäseneksi 19.5.2015. Tilikauden aikana on valmisteltu tiiviisti pankkiryhmän siirtoa, mikä on sitonut pankin resursseja ja aiheuttanut myös kertakuluja. Työ jatkuu vielä vuoden 2016 ja sitoo pankin resursseja pitkälle loppuvuoteen. Tulos Laihian Osuuspankin liikevoitto oli 632 tuhatta euroa (891 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 259 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,6 prosenttia (0,9). Liiketuloksen heikkeneminen johtui mm. seuraavista syistä: tasesuojauksien loppumisesta, alhaisesta korkotasosta ja pankkiryhmän siirtoon liittyvästä resurssien käytöstä. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 73,8 prosenttia (71,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 1 635 2 157-24,2 2 063 4,6 Nettopalkkiotuotot 655 606 8,1 567 6,9 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 6 2 5-54,7 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 92 11 27-59,4 Suojauslaskennan nettotulos 0 1-2 Muut tuotot 121 48 26 86,1 Tuotot yhteensä 2 509 2 825-11,2 2 685 5,2 Henkilöstökulut -804-847 -5,0-978 -13,4 Muut hallintokulut -804-782 2,9-786 -0,6 Muut kulut -244-386 -36,8-333 16,0 Kulut yhteensä -1 852-2 014-8,0-2 096-3,9 Kulu-tuotto -suhde 73,81 71,29 78,09 Arvonalentumistappiot luotoista -25 80-41 Liikevoitto 632 891-29,1 547 63,0 Tilikauden voitto 560 785-28,7 44 *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013
3 Pankin korkokatteeksi muodostui 1 635 tuhatta euroa (2 157). Korkokate pieneni 522 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 155 tuhatta euroa (572). Korkotuottojen määrä oli 2 073 tuhatta euroa (2 018), jossa kasvua edellisvuodesta oli 55 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 438 tuhatta euroa (-139). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 577 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista ja niitä pienensivät edellisenä vuonna tasesuojausten tuotot. Tilikauden 2015 aikana tehtiin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korkojen kirjauksiin liittyen kirjauskäytännön muutos. Aikaisemmin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korot kirjattiin korkokuluihin ja muutoksen jälkeen ne on kirjattu korkotuottoihin. Muutos perustuu siihen, että koronvaihtosopimusten korot ovat asianmukaisesti pankille tuottoa. Tästä syystä korkotuotot kasvoivat 159 tuhatta ja korkokulut lisääntyivät 159 tuhatta euroa. Korkokate pysyi ennallaan. Nettopalkkiotuotot olivat 655 tuhatta euroa (606). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 729 tuhatta euroa (696) ja palkkiokulujen 73 tuhatta euroa (90). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 140 tuhatta euroa (145), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -2 tuhatta euroa (-2) ja muista välitetyistä tuotteista 142 tuhatta euroa (147). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 159 tuhatta euroa (137), palkkiot maksuliikenteestä 349 tuhatta euroa (333), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 45 tuhatta euroa (55) ja palkkiot takauksista 17 tuhatta euroa (9). Palkkiotuottojen kasvuun vaikutti mm. hinnoittelumuutokset. Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 18,5 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 6 tuhatta euroa (2). Erään sisältyi tuloksen kautta realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita 6 tuhatta euroa (2). Lisäksi tuloserä sisältää rahavirtaa suojaavista korko-optioista suoraan tulokseen kirjattavan aika-arvon muutoksen ja suojauksen tehottoman osuuden sekä valuuttatoiminnan nettotuotot. Pankilla ei ollut edellä mainittuja eriä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 92 tuhatta euroa (11). Tästä myyntivoitot olivat 92 tuhatta euroa (12). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita 0 tuhatta euroa (-1). Suojauslaskennan nettotulos oli 0 tuhatta euroa (1). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 121 tuhatta euroa (48). Saadut osingot olivat 41 tuhatta euroa (40). Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 32 tuhatta euroa (-3). Ero, 35 tuhatta euroa, johtui Jakkulan konttorikiinteistön myynnistä. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 312,8 prosentilla 48 tuhanteen euroon (12). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 804 tuhatta euroa (847), mikä oli 5,0 prosenttia (tai 43 tuhatta euroa) pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen vähennys johtui pienentyneistä palkka- ja eläkekuluista. Muut hallintokulut kasvoivat 2,9 prosenttia, 804 tuhanteen euroon (782). Kulujen nousu/pienentyminen johtui normaalista hintojen noususta. Muut kulut, 244 tuhatta euroa (386), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 31 tuhatta euroa (40). Arvonalentumisia omassa
4 käytössä olevien kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 0 tuhatta euroa (0). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 38,4 prosenttia, 213 tuhanteen euroon (345). Kulujen vähentyminen johtui POP Pankkiliitto osk:n maksujen vähenemisestä. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 25 tuhatta euroa (-80), jossa kasvua edellisvuodesta oli 106 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 27 tuhatta euroa (-15). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 0 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 2 tuhatta euroa (65). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä. Pankki ei kirjannut arvonalentumistappioita luotoista tilikauden aikana. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 2 tuhatta euroa. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 1,9 prosenttia ja oli vuoden lopussa 103 096 tuhatta euroa (101 223). Taseessa olevien luottojen määrä oli 74 642 tuhatta euroa. Talletusten määrä oli 86 082 tuhatta euroa. Laihian Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos-% **) 31.12.2013 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 74 644 74 442 0,3 75 170-1,0 Luotot 74 642 74 442 0,3 75 170-1,0 Muut saamiset 2 Sijoitukset 27 807 25 883 7,4 21 289 21,6 Saamiset luottolaitoksilta 11 891 17 493-32,0 15 958 9,6 Saamistodistukset 2 029 2 126-4,6 917 Osakkeet ja osuudet 12 607 4 938 3 013 63,9 Kiinteistöt 1 280 1 326-3,5 1 400-5,3 Johdannaissopimukset 0 153 655-76,7 Johdannaissopimukset vastaavaa 0 153 655-76,7 Yleisön talletukset *) 86 082 85 686 0,5 82 369 4,0 Velat luottolaitoksille 1 504 4 85-94,7 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 122 244-50,0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 122 244-50,0 Oma pääoma 10 980 10 554 4,0 9 850 7,1 Tilinpäätössiirtojen kertymä 3 299 3 370-2,1 3 459-2,6 ROA % 0,5 0,7 0,6 ROE % 3,6 5,5 4,4 Omavaraisuusaste 13,2 12,9 12,7 Vakavaraisuussuhde 23,69 % 26,10 % 24,82 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015-2014 ***) Muutos 2014-2013
5 Luotonanto Laihian Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 75 135 tuhatta euroa (77 374). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 74 642 tuhatta euroa (74 442) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 492 tuhatta euroa (2 932). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 8 tuhatta euroa (119). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 18 403 tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 2 240 tuhatta euroa eli 2,9 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat rauhallinen luottokysyntä ja kilpailu toiminta-alueilla. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 256 tuhatta euroa (659) eli 402 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,3 prosenttia (0,9) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 443 tuhatta euroa (1 345) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 2 045 tuhatta euroa (1 768) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 11 891 tuhatta euroa (17 493). Määrä oli 5 602 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 2 029 tuhatta euroa (2 126), mikä on 4,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 12 607 tuhatta euroa (4 938). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 7 895 tuhatta euroa (657) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 4 712 tuhatta euroa (4 281). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 1 280 tuhatta euroa (1 326). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 780 tuhatta euroa (792) ja sijoituskiinteistöjen arvo 500 tuhatta euroa (535). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana ei aktivoitu kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2015 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöjä 14 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden myynnistä
6 kertyi 26 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Pankki ei kasvattanut tilikaudella arvonkorotuksia eikä kirjannut arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 0 tuhatta euroa (153), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 0 tuhatta euroa (153). Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 86 082 tuhatta euroa (85 686). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 396 tuhatta euroa eli 0,5 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 963 tuhatta euroa eli 1,5 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 63 975 tuhatta euroa (63 012). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 567 tuhatta euroa eli 2,5 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 22 107 tuhatta euroa (22 674). Muutokset olivat suhteellisen pieniä. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 1 504 tuhatta euroa (4). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, joita ei kuitenkaan ollut. Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joita ei myöskään ollut. Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 0 tuhatta euroa (122). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 10 980 tuhatta euroa (10 554). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 425 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 264 tuhatta euroa (143). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 264 tuhatta euroa (143). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 3 299 tuhatta euroa (3 370), josta luottotappiovaraus oli 3 299 tuhatta euroa (3 370). Vuonna 2015 luottotappiovarausta purettiin -72 tuhatta euroa (purettiin -89 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,9 prosenttia saamisista. Varauksesta 774 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta.
7 Konsernitilinpäätös Laihian Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 100 %:sti omistama Kiinteistö Oy Laihian Kirkonmäki, Kiinteistö Oy Laihian Toripankki, Asunto Oy Laihian Myllykartano, Asunto Oy Laihian Myllypuisto ja Asunto Oy Laihian Myllyvainio. Pankin tytäryhtiöt on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Laihian Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on pankin vakaan toiminnan turvaaminen. Tässä pankin on kerrottava ja muokattava tekstiä jos se kuluu esim. yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien 18.12.2014 tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Pankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Lisäksi pankki kuuluu talletussuojarahastoon. Rahastolle ei maksettu kannatusmaksua vuonna 2015. Laihian Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat.
8 Vakavaraisuuden hallinta Laihian Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoimintaalueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Laihian Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) 30.9.2015 oli 18,6 %. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Laihian Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 13 081 tuhatta euroa (13 049). Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 4 417 tuhatta euroa (4 000). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ydinpääoman vakavaraisuussuhteen alaraja on 4,5 prosenttia. Ensisijainen pääoma (T1) oli 12 988 tuhatta euroa (12 683), josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 12 680 tuhatta euroa (12 448) ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 308 tuhatta euroa (235). Toissijainen pääoma (T2) oli 93 tuhatta euroa (366). Laihian Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 2,41 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 23,69 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 23,53 % (25,37 %).
9 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat 2015 2014 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 13 293 12 729 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -613-281 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 12 680 12 448 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 308 235 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 308 235 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 12 988 12 683 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 93 169 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 197 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 93 366 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 13 081 13 049 Riskipainotetut erät yhteensä 55 207 49 995 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 49 687 44 166 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 31 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 405 588 josta operatiivisen riskin osuus 5 115 5 211 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 22,97 % 24,90 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 23,53 % 25,37 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 23,69 % 26,10 % Vähimmäisomavaraisuusaste 2015 2014 Ensijainen pääoma (T1) 12 680 12 645 Vastuut yhteensä 105 478 104 473 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 12,02 % 12,10 % Laihian Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikutti eniten se, ettei tilikauden voittoa OP Ryhmän tilintarkastusohjeistuksesta johtuen lueta omiin varoihin. Vuoden 2014 voitto luettiin omiin varoihin. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla 1.10.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018.
10 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa jäsenosuuspankit sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP- Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia.
11 Periaatteet ja organisointi Laihian Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osaalueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonantoohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 73,3 % (72,7 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 16,2 % (15,7 %) ja muiden 10,5 % (11,6 %). Valtaosa, 72,2 % (72,1 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seu-
12 rataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kerran vuodessa kaikki asiakaskokonaisuusvastuut, jotka ylittävät 4 % pankin omista varoista tai vähintään 20 suurinta asiakasvastuuta ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan lähes kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Laihian Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 6 200 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 18,2 % (16,5 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2015-6/19 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 6/42 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille.
13 Johdannaissopimukset Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 6 tuhatta euroa (3). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 264 tuhatta euroa (143), josta myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 264 tuhatta euroa (143). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 271 tuhatta euroa (145 mikä on 1,1 % (1,1 %)) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Pankin sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin on hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa rajattu enintään 10 %:iin omista varoista. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia (pl. luottolaitosvastuut), joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Arvioitaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen/maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8 (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 780 tuhatta euroa (792). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma hieman väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 500 (535) tuhatta euroa, mikä on 0,5 prosenttia pankin taseen loppusummasta.
14 Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden määrä on vähäinen eikä sen nettotuottoa ole olennaisuusperiaatteen mukaisesti laskettu. Pankki pyrkii realisoimaan heikosti tuottavat kiinteistöt mahdollisuuksien mukaan. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee kaikki sisäisen tarkastuksen laatimat raportit. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle.
15 Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2015 2 989 jäsentä (3 069 vuonna 2014). Osuuskunnan kokouksia pidettiin kaksi. Ylimääräisessä osuuskunnan kokouksessa tammikuussa päätettiin, että pankki siirtyy OP Ryhmään ja eroaa POP Pankkiliitosta. Lisäksi vahvistettiin pankin uudet säännöt. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 6 753 731,00 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon 20 610,00 euroa. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Minna Akkola, Heli Hannila, Heikki Huhtamäki, Janne Laine, Teuvo Mäntylä, Hannu Pöyry ja Karita Örni. Uusia jäseniä ei hallintoneuvostoon valittu. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Pentti Kananoja sekä varatilintarkastajaksi KHT Hans Bertell. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Heikki Riippi ja varapuheenjohtajana Riitta Kahra. Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa. Hallintoneuvosto valitsi joulukuun kokouksessaan uudelleen hallituksen erovuoroisen jäsenen Sorja Tuomolan. Laihian Osuuspankin hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jouko Perälä ja varapuheenjohtajana Esko Lahtinen sekä toimitusjohtajana Seppo Hautala. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Jukka Pernaa. Hallitus kokoontui vuoden aikana 15 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Esko Hartvik yrittäjä 1994 Seppo Hautala toimitusjohtaja 1998 Esko Lahtinen metsätalousteknikko 2011 Riikka Mäki hallinto-oikeustuomari 2013 Jouko Perälä maanviljelijä 2008 Sorja Tuomola fysioterapeutti 2003 Hallintoneuvoston jäsenet: ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Minna Akkola viriketoiminnan ohjaaja 2009 Heli Hannila puutyöntekijä 2012 Heikki Huhtamäki maanviljelijä 1998 Riitta Kahra hammaslääkäri 1997 Jarmo Kajaala vastaava työnjohtaja 2012 Juha Kankaanpää maanviljelijä 2013 Heikki Korpela maanviljelijä 1994 Leena Koskiluhta luokanopettaja 2013 Janne Laine asiakkuushallintapäällikkö 2009 Päivi Lapiolahti lastentarhanopettaja 2007 Piia Lepistö-Korpi yrittäjä 2006 Johanna Mäki-Torkko lehtori 2014 Teuvo Mäntylä ylikonstaapeli 2010 Jussi Pohjola projektipäällikkö/yrittäjä 2014 Sari Potka yrittäjä 2008 Hannu Pöyry maanviljelijä 1996 Lea Ranne yrittäjä 2007 Heikki Riippi maanviljelijä 1990 Arto Tuomisto maanviljelijä 2000
16 Ulla-Maija Tuppi perushoitaja 1997 Hannu Uitto maanviljelijä, yrittäjä 1993 Karita Örni myyjä 2009 7.12.2015 saakka Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 17 (17) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 14 (15) ja osaaikaisia 2 (2) henkilöä. Henkilömäärä pysyi vuoden aikana ennallaan. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 38,6 (38,9) vuotta. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti sekä pankin sisällä, että ulkopuolisissa koulutuksissa. Pankkiryhmän vaihdos on lisännyt ja tulee lisäämään henkilökunnan koulutustarpeita. Sairauspoissaolojen määrät laskivat edellisestä vuodesta. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Pentti Kananoja, KHT ja varatilintarkastajana Hans Bertell, KHT. Sisäisenä tarkastajana on toiminut KTM Anne Toivonen. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. Pankin sisäinen, liiketoiminnasta riippumaton valvontatoimi todentaa vähintään kerran vuodessa, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvojana toimii tilintarkastaja.