1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet merkittäviksi erilaista toimintaa tukeviksi ympäristöiksi. Verkosto muodostuu toisiinsa vuorovaikutuksissa olevista toimijoista, jotka voivat vaihtaa tietoja, jakaa tehtäviä, resursseja yms. keskenään. Verkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan tutkimukseen on kehitetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Niillä voidaan tutkia verkossa tapahtuvaa vuorovaikutusta, löytää keskeiset toimijat ja tarjota menetelmiä, joilla verkosto suoriutuu annetuista tehtävistä. Jatko-opintoseminaarissa käsitellään verkostojen kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien lähteenä käytetään pääasiallisesti lähdettä. Wasserman, Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications, Cambridge University Press 1994. Seminaarin osallistujat pitävät vuorollaan esitelmän/miä. Yhdellä kerralla kuunnellaan kaksi tunnin esitelmää, joista toinen käsittelee kvalitatiivisia menetelmiä, toinen kvantitatiivisia menetelmiä ja/tai caseja. Suorittaminen: - Osallistuminen 2 op (80% paikalla) - Osallistuminen ja yksi esitelmä 4 op - Osallistuminen ja kaksi esitelmää 6 op Lisätietoja: Professori Seppo Pohjolainen seppo.pohjolainen@tut.fi tut.fi/hypermedia -opetus Aikataulu: Seminaari kokoontuu perjantaisin klo 13-15 joka toinen viikko. Ensimmäinen kokoontuminen on pe 19.9.08 sali TB222.
2 HYPERMEDIAN JATKO-OPINTOSEMINAARI 2 6 opintopistettä 3.10.2008 TB222 17.10.2008 1. Luento Sari Tappura: Tutkimusmenetelmien historiallisia ja teoreettisia perusteita. Verkostojen analyysin peruskäsitteet. -(1. Luku) sivut 2-27 (1.Luku) Anne-Marita Tervakari: Laadulliset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa - Mitä laadullisilla menetelmillä voidaan saada irti tutkittavasta ilmiöstä - Tutkimuseettisiä kysymyksiä 2. Luento Antti Kortemaa: Sosiaalisten verkostojen data. - Johdanto - Määritykset ja otokset - Verkostojen tyypit - Luvut 2.1.-2.3 (s. 28-43) Jukka Huhtamäki: Sosiaalisten verkostojen visualisointi (yleiskatsaus teemaan) - sosiaalisten verkostojen visualisoinnin taustaa - sosiaalisten verkostojen visualisointi ja Living Labs ajattelu - esimerkkejä sosiaalisten verkostojen visualisoinnista - tapauskuvaus: sosiaalisen verkoston visualisointi Willevisualisointiympäristöllä 31.10.2008 3. Luento Anu Suominen: Sosiaalisten verkostojen data: kerääminen ja sovellukset - Määrittely ja näytteenotto - Verkostotyyppejä - Verkostodatan mittaaminen ja kerääminen - Lähdekirjan esimerkkejä - (2.4-2.5 luvut) Sivut 43-66 Mervi Murtonen: Etnografia - Tavoitteena ymmärtää ihmisen toimintaa ja sen sisältämiä merkityksiä tietyssä kontekstissa - Tutkimuskohteena yksittäinen tilanne tai jonkin ryhmän toiminta - Mitä ihmiset tekevät? - Miksi he tekevät niin? - Miten esim. sosioekonomiselta statukseltaan erilaiset henkilöt käyttävät sosiaalisia verkostoitumispalveluita ja miksi?
3 14.11.2008 4. Luento Jari Jussila: Sosiaalisten verkostojen datan mallinnus - Graafiteorian notaatio - Sosiometrian notaatio - Algebrallinen notaatio - Toimijoiden joukot - Luku 3. Sivut 67-92 Kirsi Silius: Teemoittelu ja tyypittely - Tarkoituksena on nostaa esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja - Pyrkii tulkitsemaan mistä tässä oikein on kysymys ja ehkä pohtimaan syitä - Tyypittelyllä tarkoitetaan aineiston ryhmittelyä tyypeiksi (eräänlaisiksi malleiksi) eli aineistosta muodostetaan ryhmiä, jotka sisältävät samankaltaisia tarinoita esim. tunnistetaan käyttäjäsegmenttejä (yleisiä käyttäjätyyppejä, poikkeuksellisia ). 28.11.2008 5. Luento Thumas Miilumäki: Graafit verkostojen mallintamisessa. - Luvut 4.1-4.2 s. 92-121 - NN: Laadulliset menetelmät 12.12.2008 9.1.2009 6. Luento N.N: Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit. - Luvut 4.3-4.8 s. 121-149 Päivi Mikkonen: Fenomenografia - Tutkimuksen kohteena on ihmisten erilaiset käsitykset samasta ilmiöstä sekä näiden käsitysten vaihtelevuus, esim. ihmisten käsitykset sosiaalisten verkostoitumispalveluiden tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta. 7. Luento Thumas Miilumäki: Matriisit verkostojen mallintamisessa - Luvut 4.9-4.11 (s. 150-165) Sari Tappura: Toimintatutkimus - Tutkimuksen kohteena organisaation tai yhteisön muutosprosessi (tulkitaan todellisessa maailmassa tehtävää interventiota ja sen vaikutusten tutkimusta). - Tavoitteena on vastata johonkin käytännössä havaittuun ongelmaan tai kehittää olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi.
4 - Tutkija osallistuu yhteisön toimintaan aktiivisesti - Esim. Viihteellisten sosiaalisten verkostoitumispalveluiden toimintatapojen siirtäminen ns. hyötyä painottaviin sosiaalisiin verkostoitumispalveluihin. 23.1.2009 8. Luento N.N: - Centrality and prestige (Keskeisyys ja arvostus 1) - luvut 5.1-5.2 (s. 167-198) Anne-Marita Tervakari: Pehmeä systeemimetodologia - Tutkimuksen kohteen kompleksiset inhimilliset toimintajärjestelmät - Miten ihmiset havaitsevat järjestelmän mitä järjestelmä tekee (mitä se on, mitä siinä tehdään, miksi tehdään)? Esim. miten jokin sosiaalinen verkosto toimii? Mitä siinä tehdään? 6.2.2009 9. Luento N.N: -Centrality and prestige (keskeisyys ja arvostus 2) - luvut 5.3-5.4 (s. 198-220) Kirsi Silius: Grounded Theory - Tutkimusalueet, joista ei ole riittävästi tietoa - Toiminta, joka tapahtuu uudessa tilanteessa tai jossa ennalta arvaamattomien tekijöiden mahdollisuus on suuri - Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa teoria, joka mahdollisimman hyvin selittää ilmiön ja sen vaihtelut. Esim. Mitä ovat verkostoitumisen kannalta kriittisiä tekijöitä vapaaehtoisissa tai pakollisissa sosiaalisen verkostoitumisen palveluissa. 20.2.2009 10. Luento N.N: - Structural balance and transitivity (Rakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys) - luku 6 s. 220-249. Antti Kortemaa: Eläytymismenetelmä - Laadullisen aineiston keruun menetelmä - Voidaan kerätä kirjoitettuja kokemuksia (toiveita, pelkoja, haaveita) erilaisista ilmiöistä tai tapahtumakuluista tässä ajassa, menneessä tai tulevaisuudessa. Tuo esille sekä ulkoisesti havainnoitua että kirjoittajan sisäisesti koettua todellisuutta. Esim. Selvittää ihmisten käsityksiä siitä millaisia verkostoitumispalveluita tulisi suunnitella lapsille, nuorille, vanhuksille tai miten ja mihin tarkoituksiin eri
5 ikäryhmät verkostoitumispalveluita käyttäisivät. 6.3.2009 11. Luento Joonas Meriläinen: Cohesive subgroups (Koheesiiviset aliryhmät) - Luvut 7.1-7.9 (s.249-284) N.N Symbolinen interaktionismi - Millaisia merkityksiä käyttäjät liittävät sosiaalisen verkostoitumispalvelun tai jonkin sen toiminnon käytölle. Esim. glitterit ja muut kuvittajat: miten niitä käytetään eri yhteyksissä, millaisia kuvittajia käytetään tietyn tyyppisen viestin yhteydessä tai millä tavoin jotakin tiettyä kuvittajaa käytetään ja mitä merkityksiä niihin liitetään. käyttäjätyyppejä) 20.3.2009 12. Luento N.N: Affiliations and overlapping subgroups (1) - Luvut 8.1-8.4 (s. 291-312) Anu Suominen: Delfi-tekniikka - Käytetään mm. teknologian kehityksen ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ennustamiseen - Hankitaan tietoa haastattelemalla asiantuntijoita toisistaan riippumatta anonyymisti. Esim. asiantuntijoiden näkemyksiä sosiaalisten verkostoitumispalveluiden roolista tulevaisuudessa, vaikkapa opetuksessa. 3.4.2009 13. Luento N.N Affiliations and overlapping subgroups (2) - Luvut 8.5-8.7 (s. 312-345) N.N: Rakenteellinen ekvivalenssi (1) Luvut 9.1-9.3 (s. 345-366)
6 17.4.2009 14. Luento N.N Rakenteellinen ekvivalenssi (2) Luvut 9.4-9.6 (s. 366-394) N.N: Case