1 Suomalais-venäläinen koulu KIELIOHJELMA Erityistehtävä Suomalais-venäläinen koulu on kielikoulu, jonka erityisenä koulutustehtävänä on venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin painottunut opetus. Koulun opetuskielenä on suomi. Opetusta voidaan antaa myös venäjän kielellä. (Opetusministeriön päätös koulutuksen järjestämisestä 12.1.2004.) Venäjän kielellä ja kulttuurilla on koulussa keskeinen asema sekä oppiaineena että opetus- ja toimintakielenä. Oppilaiden kielellinen tausta ja opetus Suomalais-venäläisessä koulussa enemmistö oppilaista on suomalaisperheistä tulevia äidinkieleltään suomenkielisiä oppilaita. Koulussa opiskelee myös äidinkieleltään venäjänkielisiä oppilaita, joiden jompikumpi vanhemmista tai molemmat vanhemmat ovat venäjänkielisiä ja jotka ovat syntyneet Venäjällä tai jossakin muussa maassa kuin Suomessa. Lisäksi koulussa on oppilaita, jotka osaavat sekä suomen että venäjän kieltä äidinkielen tasoisesti. Oppilaiden kielitausta vaikuttaa koulun kieliohjelmaan ja opetuksen tarjontaan. Suomenkielisille oppilaille opetetaan venäjää vieraana kielenä. Venäjänkielisille oppilaille opetetaan venäjää äidinkielenä ja suomea toisena kielenä. Kaksikielisille oppilaille opetetaan suomea ja venäjää äidinkielenä. Esiopetuksen alkaessa määritellään lapsen kielitaidon ja kielellisen taustan perusteella, annetaanko lapselle venäjä äidinkielenä vai venäjä vieraana kielenä opetusta ja suomi äidinkielenä vai suomi toisena kielenä opetusta. Näin menetellään myös oppilaan pyrkiessä kouluun perusopetuksen eri luokille. Opetusjärjestelyt Opetusjärjestelyt suunnitellaan niin, että suomen kielellä ja venäjän kielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteena on lapsen äidinkielen kehitys ja kehityksen turvaaminen sekä oppimisen maksimoiminen vieraalla kielellä. Esi- ja alkuopetuksessa äidinkieleltään suomenkieliset oppilaat muodostavat oman opetusryhmänsä ja äidinkieleltään venäjänkieliset oppilaat oman opetusryhmänsä. Opetusryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon lapsen kielellinen tausta sekä suomen ja venäjän kielen taito. Näin pystytään paremmin turvaamaan lapsen äidinkielen oppiminen ja kehittyminen, mikä on erityisen tärkeää tässä ikävaiheessa. Samoin vieraskielinen opetus pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Kolmannelta luokalta alkaen opetusryhmät muodostetaan sekaryhmiksi, joissa eri oppiaineita opetetaan suomen ja venäjän kielellä. Oppilaan oman äidinkielen sekä venäjä vieraana kielenä ja suomi toisena kielenä opetus jatkuvat omassa ryhmässä.
2 I ESI- JA PERUSOPETUS 1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineessa opiskellaan seuraavia oppimääriä: suomi äidinkielenä, venäjä äidinkielenä ja suomi toisena kielenä. 1.1 Suomi ja venäjä äidinkielenä Äidinkieleltään suomenkielisillä oppilailla on suomi äidinkielenä opetusta, jonka tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Äidinkieleltään venäjänkieliselle oppilaille annetaan venäjä äidinkielenä opetusta. Esiopetuksessa venäjä äidinkielenä opetuksen laajuus on kolme vuosiviikkotuntia. Tavoitteena on vahvistaa lapsen itsetuntoa antamalla hänelle mahdollisuus itseilmaisuun, vuorovaikutukseen ja ajatteluun omalla äidinkielellään. Esiopetuksessa äidinkieleltään venäjänkieliset lapset tutustuvat kyrillisiin kirjaimiin ja vastaaviin äänteisiin sekä oppivat yhdistämään kirjaimet tavuiksi. Perusopetuksessa venäjä äidinkielenä oppimäärän laajuus on sama kuin venäjä vieraana kielenä eli yhteensä 40 vuosiviikkotuntia. Venäjä äidinkielenä -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on suhteutettu opetuksen laajuuteen ja laadittu ko. vuosiviikkotuntien opetukseen. Tavoitteena on, että venäjänkieliset oppilaat pystyvät säilyttämään oman äidinkielensä ja kehittämään sitä mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. Perusopetuksen päättötodistuksen liitteenä annetaan oppilaille erillinen arviointi ja kuvaus venäjä äidinkielenä opinnoissa menestymisestä. Kaksikielisille lapsille opetetaan äidinkielenä sekä suomea että venäjää. Alkuopetuksessa oppilaat opetetaan lukemaan ja kirjoittamaan ensin omalla äidinkielellään ja sitten oppilaalle vieraalla kielellä. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on yksilöllinen prosessi, jonka etenemistä tuetaan eriyttämällä opetusta. 1.2 Suomi toisena kielenä Venäjänkielisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomea toisena kielenä. Esiopetuksessa suomi toisena kielenä opetuksen laajuus on kolme vuosiviikkotuntia. Pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Lasta innostetaan käyttämään suomen kieltä. Venäjänkielisillä lapsilla toimintakielenä esiopetuksessa on mahdollisimman paljon suomen kieli. Perusopetuksessa suomi toisena kielenä opetus vastaa vuosiviikkotunneiltaan suomi äidinkielenä opetusta. Sen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaalle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman
3 äidinkielensä rinnalle. Näin rakennetaan pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomi toisena kielenä opetusta voidaan antaa samassa ryhmässä kuin suomi äidinkielenä opetusta. Näissä tapauksissa pyritään oppilaalle järjestämään suomi toisena kielenä tukitunteja. Oppilaan suomen kielen taito arvioidaan suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan riippumatta opetusjärjestelyistä. Kun oppilaan suomen kielen taito kehittyy äidinkielen tasoiseksi, hänen on mahdollista opiskella sekä suomea että venäjää äidinkielenä. Oppilaan suomen ja venäjän kielen osaamista äidinkielen tasoisesti arvioidaan esi- ja alkuopetuksessa sekä nivelkohdissa. Jos suomea toisena kielenä opiskelevan oppilaan suomen kielen taito havaitaan äidinkielen tasoiseksi, hänet voidaan siirtää opiskelemaan suomea äidinkielenä viimeistään perusopetuksen kahdeksannella luokalla. 2 Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli on ruotsi. Ruotsia opiskellaan vuosiluokilla 7 9 B-kielenä (B1), jonka laajuus on kuusi vuosiviikkotuntia. Sen tavoitteet ja sisällöt noudattavat opetussuunnitelman perusteita. 3 Vieraiden kielten opetus 3.1 Venäjän kieli ja kulttuuri Venäjän kieltä ja kulttuuria opetetaan vieraana kielenä suomenkielisille oppilaille. 3.1.1 Laajuus Venäjän kielen ja kulttuurin opetus aloitetaan jo esiopetuksessa. Venäjän kielen opetusta on päivittäin esiopetuksessa. Esiopetuksen toimintakielenä suomenkielisillä oppilailla on suurimmaksi osaksi venäjän kieli. Perusopetuksessa venäjän kielen ja kulttuurin opetuksen laajuus on A-kieltä huomattavasti laajempi. Vuosiviikkotunteja on yhteensä 40. Eri luokka-asteilla venäjän opetusta on 4 5 tuntia viikossa. 3.1.2 Sisällöt Esiopetuksessa venäjän kielen ja kulttuurin sisällöt määritellään esiopetuksen opetussuunnitelmassa. Opetuksessa käsitellään lapsille läheisistä aihepiireistä koostuvia teemoja, jotka eheytetään muuhun esiopetukseen. Perusopetuksessa venäjän kielen ja kulttuurin sisällöt ovat valtakunnallisen A-kielen sisältöjä laajemmat ja vaativammat. Venäjän kielen ja kulttuurin opetuksessa hyödynnetään Suomessa laadittua sovellusta asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen
4 eurooppalaiseen viitekehykseen. Venäjän kielen ja kulttuurin sisällöt määritellään vuosiluokittain oppiaineen opetussuunnitelmassa. 3.1.3 Tavoitteet ja arviointi Suomalais-venäläisessä koulussa oppilaan venäjän kielen taitoa kehittävät venäjän kielen opetuksen lisäksi venäjänkielinen aineenopetus sekä venäjän kielen käyttö koulussa toimintakielenä. Tavoitteena on perusopetuksen päättövaiheessa sujuva peruskielitaito eli B1.2 taitotaso kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Oppilaan venäjän kielen taito venäjän kieli ja kulttuuri oppiaineessa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa kuvatun yhteisen A-kielen mukaisesti. Nivelkohdat ovat toisen, neljännen, kuudennen ja yhdeksännen luokan lopussa. Nivelkohtiin on laadittu hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle 8. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan venäjän kielen taito arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen päättöarvioinnin kriteereiden arvosanalle 8 mukaan. Nämä kriteerit ovat kuullun ja luetun ymmärtämisessä taso A2.2 Kehittyvä peruskielitaito sekä puhumisessa ja kirjoittamisessa taso A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe. Perusopetuksen päättötodistukseen liitetään erillinen kuvaus oppilaan venäjän kielen osaamisen tasosta. Vuosittain järjestetään kuudesluokkalaisille A2-tasoa vastaava testaus ja yhdeksäsluokkalaisille B1-tasoa vastaava testaus. Testauksen pitävät Pushkin-instituutin asiantuntijat Moskovasta. Testin hyväksytysti suorittaneet oppilaat saavat Venäjän valtion myöntämän todistuksen venäjän kielen taidostaan. 3.1.4 Venäläinen kulttuuri Venäjän kieli ja kulttuuri oppiaineen opetussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin kulttuurin opetuksen tavoitteet ja sisältö. Venäläinen kulttuuri on jatkuvasti läsnä ja vaikuttaa koulun arjessa. Koulussa on äidinkieleltään venäjänkielisiä tai kaksikielisiä oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa, jotka tuovat omaa kulttuuriaan esille opetuksessa ja kaikessa koulun toiminnassa. Venäläisen kulttuurin tuntemusta vahvistetaan eri oppiaineiden opetuksessa, koulun kulttuuritarjonnassa ja yhteistyössä. Venäläinen kulttuuri painottuu myös Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttamisessa. Opetusohjelmaan kuuluvat tärkeänä osana leirikoulu-, kulttuuri- ja opintomatkat Venäjälle ja yhteistyö venäläisten koulujen kanssa. Koulussa vierailee paljon koululaisia ja opettajia Venäjältä. Venäläisen kulttuurin tuntemuksen edistämiseksi järjestetään konsertteja, tanssiesityksiä, elokuvia, teatteri- ja näyttelykäyntejä, teemaviikkoja ja erilaisia tapahtumia sekä hyödynnetään Suomessa toimivia Venäjän kulttuuriin liittyviä organisaatioita. Näin oppilaat tutustuvat luontevasti venäläiseen kulttuuriin.
5 3.2 Englannin kieli Englannin kielen opiskelu alkaa kolmannelta luokalta. Englannin kieltä opiskellaan A- kielenä, jonka laajuus on 12 vuosiviikkotuntia. Sen tavoitteet ja sisällöt noudattavat valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. 3.3 Valinnainen kieli (B2) 4 Venäjänkielinen opetus Tässä luvussa tarkastellaan venäjänkielistä aineenopetusta äidinkieleltään suomenkielisillä oppilailla. Opetuksessa venäjän kieltä käytetään lähes kokonaan tai osittain kielikylpykielenä. 4.1 Periaatteita ja lähtökohtia Suomalais-venäläisessä koulussa venäjän kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Venäjänkielisessä opetuksessa koko oppiaine jollakin vuosiluokalla tai jokin oppiaineen kokonaisuus opetetaan kokonaan oppilaalle vieraalla kielellä ts. venäjän kielellä. Venäjänkielisessä aineenopetuksessa opettaja käyttää venäjän kieltä, oppimateriaali voi olla joko suomen- ja/tai venäjänkielistä. Oppilaat voivat käyttää joko suomen ja/tai venäjän kieltä riippuen venäjänkielisen opetuksen kielellisistä tavoitteista kullakin luokka-asteella. Venäjänkielisen opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin opetussuunnitelman perusteissa esitetyt tavoitteet ja sisällöt ko. oppiaineissa. Kunkin oppiaineen opetuksen lähtökohtana ovat sisällön vaatimukset ja erikseen arvioidaan, milloin sisältöä voidaan lähestyä vieraan kielen opettamisen näkökulmasta. Tältä pohjalta oppiaineiden opetussuunnitelmissa määritellään kokonaisuudet, jotka opetetaan venäjän kielellä. Venäjänkielisessä opetuksessa samat sisällöt opetetaan venäjän kielellä kaikilla rinnakkaisluokilla. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että oppilas saavuttaa sellaisen venäjän kielen taidon, että hänen on mahdollista saavuttaa eri oppiaineiden tavoitteet. Suomen ja venäjän kielen opetus sidotaan mahdollisimman paljon venäjänkieliseen aineenopetukseen. Suomen ja venäjän kielen oppitunneilla pyritään ennakoimaan ja integroimaan samoja teemoja, aihepiirejä ja sanastoa yhtä aikaa kuin niitä opetetaan venäjän kielellä muissa oppiaineissa. 4.2 Menetelmät ja työtavat Suomenkielisille oppilaille vieraan kielen ts. venäjän kielen käyttäminen opetuksen välineenä edellyttää opetusmenetelmien mukauttamista ja opetukseen sopivien työtapojen valitsemista. Työtapojen valinnalla voidaan venäjän kielen, äidinkielen ja oppiaineiden sisältöjen oppimisesta muodostaa oppilaalle mielekäs kokonaisuus.
6 Työtapojen valinnassa painottuvat kielelliset tekijät, sillä venäjänkielisessä opetuksessa käytettävä venäjän kieli saattaa olla usein oppilaiden kielellisen kapasiteetin ylärajoilla. Tästä syystä työtavoissa on otettava huomioon konkreettisuus ja havainnollistaminen, ymmärtämisen varmistaminen ja opetuksen pelkistäminen keskeisiin, olennaisiin asioihin. Vieraan kielen oppimista edistävät lisäksi ennustettavat rutiinit ja rakenteet oppiaineen opetuksessa, epäsuoran palautteen antaminen oppilaalle kielivirheistä, redundanssitoistaminen eli saman asian esiin tuominen eri tavoin useita kertoja ja sanavaraston systemaattinen kehittäminen sekä erilaisten kielimallien kuuleminen. Venäjänkielisen opetuksen alkuvaiheessa opetus on hyvin usein opettajajohtoista, mutta oppilaiden kielitaidon ja kokemusten karttuessa menetelmät muuttuvat oppilaskeskeisimmiksi. Venäjänkielisen opetuksen toteuttamisessa voidaan käyttää eheytettyä opetusta sekä kielten vuorottelua ja oppisisältöjen opiskelemista erikielisissä jaksoissa. Erityisesti esija alkuopetuksessa eheyttämisen tavoitteena on luoda laajoja kokonaisuuksia, jolloin oppilaat saavat riittävän kauan ja monipuolisesti paneutua samaa aihepiiriä käsittelevään sanastoon ja sen käyttöön erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Kielten vuorottelussa viikosta kahteen viikkoon kestävästä opetettavasta aihe- tai teema-alueesta opetetaan pääosa sisällöistä vieraalla ts. venäjän kielellä ja osa äidinkielellä ts. suomen kielellä. Oppitunneilla sisällöissä edetään opetussuunnitelman mukaisesti eikä päällekkäin tai kertaavaa opetusta tapahdu. Oppisisältöjen opiskeleminen erikielisten jaksojen avulla toteutetaan siten,että oppilaat opiskelevat kahdella ts. suomen ja venäjän kielellä oppiainetta opetussuunnitelman mukaisesti opetuskielen ja mahdollisesti myös opettajan vaihtuessa muutaman viikon välein. Jakson vaihtuessa opiskeltu alue kerrataan lyhyesti eri kielellä kuin itse opiskelu on tapahtunut. 4.3 Kielelliset tavoitteet venäjänkielisessä opetuksessa Venäjänkielisen opetuksen tavoitteena on, että oppilas saa vankemman venäjän kielen taidon kuin tavallisessa opetuksessa venäjän kielen opetukseen varatuilla tunneilla. Esiopetuksessa tavoitteena on, että oppilas tottuu kuuntelemaan venäjänkielistä puhetta, ymmärtämään sitä, vastaamaan venäjän kielellä helppoihin kysymyksiin ja olemaan innostunut uuden kielen vastaanottamiselle. Tavoitteena on luoda kielenoppimistilanteita, jotka ovat sekä haastavia että palkitsevia. Tavoitteena on lapsen kielellisten valmiuksien (kuullun ja puhutun) kokonaisvaltainen kehittäminen. Alkuopetuksessa luokilla 1 2 keskitytään aluksi kuullunymmärtämiseen ja sen mukaan toimimiseen. Tavoitteena on, että oppilas pyrkii ymmärtämään ja käyttämään venäjää rohkeasti, oppii lukemaan venäjänkielistä tekstiä, kirjoittamaan tuttuja sanoja ja lyhyitä lauseita mallin avulla. Toisella luokalla oppilas oppii lukemaan yksinkertaisia venäjän-kielisiä tietotekstejä (ympäristö- ja luonnontiede). Oppilas ymmärtää ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja rutiininomaisissa keskusteluissa. Oppilas osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perusason lauserakenteita. Puheessa oppilaalla on vielä paljon virheitä. Oppilas pystyy
7 löytämään tarvitsemansa tiedon laajemmasta tekstistä. Lukeminen ja ymmärtäminen saattavat olla hidasta. Oppilas selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmista arkitilanteista, osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja kaikkein tavallisimpia ilmauksia. Hän osaa kirjoittaa yksilauseisia virkkeitä. Itse tuotetussa tekstissä saattaa olla vielä paljon kaikenlaisia virheitä. Perusopetuksen luokilla 3 6 tavoitteena on, että oppilas saamansa opetuksen pohjalta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen * pystyy seuraamaan selvä- * osaa kohtalaisen hyvin oppiaineen piirteisen asiapuheen pääkohtia tavallista sanastoa ja jonkin verran * ymmärtää oppiaineen tavallista termejä sanastoa ja rajallisen joukon termejä * laajemmassa puheessa esiintyy * asiasisällön ymmärtämiseen tarvitaan paljon virheitä perusasioissa ja ne voivat toistoa melko usein haitata ymmärrettävyyttä Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * pystyy hankkimaan helposti enna- * saa vastata lyhyesti ja luettelomaikoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista sesti esitettyihin kysymyksiin tutuista selkeästi jäsennellystä muutaman teemoista kappaleen pituisesta tekstistä * osaa oppiaineen perussanaston, * tekstin ymmärtämiseksi tarvitsee rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot usein uudelleen lukemista ja apuväli- * kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja neitä rakenteet suurimmaksi osaksi oikein Perusopetuksen luokilla 7 9 tavoitteena on, että oppilas saamansa opetuksen pohjalta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen * ymmärtää pääajatukset ja keskei- * osaa kertoa tutuista oppiaineen asioista siä yksityiskohtia puheesta, joka myös joitakin yksityiskohtia käsittelee oppiaineen sisältöjä * pitkäkestoinen selostus tai käsitteelliset * ymmärtää oppiaineen tavallista aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia sanastoa ja joukon termejä * osaa käyttää melko laajaa oppiaineen * tavoittaa oppiaineen sisältöjä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja sivuavan radiouutisen ja tv-ohjelman idiomeja pääkohdat * osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella * asiasisällön ymmärtämiseksi tarvi- sen taan toistoa silloin tällöin
8 Luetun ymmärtäminen *pystyy seuraamaan tuttua oppiaineen aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia * pystyy apuneuvoja käyttäen hankkimaan uutta tietoa selkeästi jäsennellystä muutaman sivun pituisesta tekstistä (vrt. lähdemateriaali) Kirjoittaminen * pystyy välittämään opittua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa (selostus, esitelmä, seinälehti) 4.4 Laajuus ja sisällöt Esi- ja alkuopetuksessa käytetään venäjän kieltä erityisen paljon opetus- ja toimintakielenä hyödyntäen tälle ikäkaudelle ominaista vieraan kielen oppimiskykyä. Esi- ja alkuopetuksessa venäjänkielisen opetuksen ja toimintakielen määrä on 70 80 % opetuksesta ja toiminnasta. Venäjänkielisillä oppilailla suomenkielisen opetuksen ja toimintakielen määrä on lähes vastaava. Esiopetuksessa käytetään opetuskielenä venäjää kaikissa muissa oppiaineissa paitsi suomi äidinkielenä opetuksessa. Esiopetuksessa arkipäivän eri tilanteissa käytetään venäjän kieltä mahdollisimman paljon. Tällaisia tilanteita ovat tervehtiminen, pukeutuminen, ruokailu, ulkoilu, lepääminen ja erilaiset leikit. Venäjänkielisillä lapsilla opetuskielenä on vastaavasti suomen kieli. Perusopetuksessa opetetaan oppiaineita venäjän kielellä lähes kokonaan tai osittain. Eri oppiaineiden ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tarkemmin venäjän kielellä opetettavat sisällöt, jotka muodostavat aina laajan kokonaisuuden. Luokilla 3 6 vieraskielisen opetuksen määrä on 50 60 % eri oppiaineiden opetuksesta. Perusopetuksen loppuvaiheessa luokilla 7 9 vieraskielisen opetuksen määrä vähenee 25 30 %:iin. Luokilla 1 4 opetetaan venäjän kielellä lähes kokonaan musiikki, käsityö, liikunta, ympäristö- ja luonnontieto ja kuvataide. Osittain venäjän kielellä opetetaan matematiikka. Luokilla 5 6 opetetaan venäjän kielellä lähes kokonaan musiikki, käsityö ja liikunta. Osittain venäjän kielellä opetetaan matematiikka, kuvataide, historia, biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia. Luokilla 7 9 opetetaan venäjän kielellä osittain biologia ja maantieto, historia, fysiikka ja kemia, matematiikka, musiikki, kotitalous, käsityö, kuvataide ja liikunta. Yhdeksännellä luokalla vieraskielisen opetuksen määrä vähenee. 4.5 Arviointi Venäjänkielisessä opetuksessa eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita.
9 Venäjänkielisessä opetuksessa arvioidaan oppilaiden kielitaidon kehittymistä suhteessa annettuihin kielellisiin tavoitteisiin. Venäjän kielen ymmärtämisen karttumista seurataan erityisesti venäjänkielisen opetuksen käynnistyessä eri oppiaineissa. Oppilaat arvioivat itse kielitaitonsa kehittymistä ja saavat siitä sanallista palautetta. Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaan ko. oppiaineen osaamisesta ja kielitaidon kehittymisestä. Arviointitapojen tulee olla monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia. Oppilaiden tulee voida näyttää osaamistaan monin eri tavoin. 5 Äidinkieleltään venäjänkielisten oppilaiden opetus Äidinkieleltään venäjänkielisille oppilaille opetetaan esiopetuksesta alkaen koko perusopetuksen ajan venäjää äidinkielenä (luku 1.1) ja tarvittaessa suomea toisena kielenä (luku 1.2). Kaksikieliset oppilaat, joiden sekä suomen että venäjän kielen taito on äidinkielen tasoinen, opiskelevat molempia kieliä äidinkielenä. Heille voidaan lisäksi laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Esi- ja alkuopetuksessa venäjänkieliset oppilaat opiskelevat omassa ryhmässään, jolloin eri oppiaineiden opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon oppilaille vierasta kieltä ts. suomen kieltä. Venäjänkielisten oppilaiden opetusohjelma muodostaa peilikuvan suomenkielisten oppilaiden opetusohjelmasta. Näin pyritään vahvistamaan oppilaiden suomen kielen taitoa, jotta he pystyvät jatkamaan eri oppiaineiden opiskelua kolmannelta luokalta alkaen sekaryhmissä. Kolmannelta luokalta alkaen eri oppiaineiden vieras- ts. venäjänkielinen opetus toteutetaan pääasiassa suomenkielisten oppilaiden näkökulmasta. Venäjänkielisessä ts. venäjänkielisillä oppilailla äidinkielellä tapahtuvassa opetuksessa eriytetään venäjänkielisiä oppilaita antamalla heille esimerkiksi vaativampia tehtäviä kuin suomenkielisille. Vastaavasti suomenkielisessä opetuksessa heille järjestetään tarvittaessa tuki- ja lisäopetusta. II LUKIO-OPETUS Suomalais-venäläisen koulun lukiossa opetuskieli on suomi. Lukiossa voidaan jonkin oppiaineen yksittäinen syventävä kurssi tai jokin soveltava kurssi opettaa venäjän kielellä. Tämä määritellään opetussuunnitelmassa. Lukio-opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita ja tuntijakoa paitsi venäjän kielen ja kulttuurin opetuksessa. Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineessa opetetaan seuraavat oppimäärät: suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä. Toisena kotimaisena kielenä opetetaan ruotsin kieltä B1-oppimäärän mukaan.
10 Venäjän kieli ja kulttuuri on valtakunnallista A-kieltä laajempi sisältäen yhdeksän pakollista ja kolme syventävää kurssia. Venäjän kielen ja kulttuurin opinnot ovat erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja. Kun opiskelija suorittaa vähintään 12 kurssia venäjän kielen ja kulttuurin opintoja, hän voi vähentää pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Englannin kieltä opetetaan A- ja B1 -oppimäärien mukaan. B3-kielinä tarjotaan ranskan ja saksan kieliä, joissa kussakin on kahdeksan syventävää kurssia. Soveltavina kursseina tarjotaan japanin, Antiikin kreikan ja espanjan kursseja sekä mahdollisesti myös muiden vieraiden kielten kursseja.