Arjessa mukana.
Muutosten ja päätösten vuosi Oulun kaupunginvaltuuston marraskuun kokouksessa tehtiin Pohjois-Suomen jätehuollon historiaa. Valtuusto päätti, että Ouluun rakennetaan jätteenpolttolaitos, joka tuottaa energiaa Kemiran tarpeisiin, mutta joka on tarvittaessa yhdistettävissä myös kaupungin kaukolämpöverkkoon. Siitä, kun jätteenpolttolaitosta koskeva lupapäätös oli saatu, oli kulunut liki kuusi vuotta. Oulun Jätehuollon toiminnan kannalta polttolaitos on hyvä päätös, jonka ansiosta sekä EU:n että kansalliset biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoittavat päätökset saadaan toteutetuksi. Jätepolttoaineella korvataan fossiilisia polttoaineita, ja jätteiden hyödyntämisaste nousee jopa yli 80 prosentin. Oulun Jätehuolto selvisi laman kurimuksesta pelkällä säikähdyksellä, vaikka liikevaihto laskikin edellisvuodesta. Taloutta paikkasi kulubudjetin selkeä alitus sekä lisääntynyt hyötyjätemyynti. Hyvän taloudellisen tulos ei ollut itsestäänselvyys, vaan sen eteen tehtiin myös toiminnallisia muutoksia. Vuoden 2009 merkittävin investointi oli kaatopaikan 3. vaiheen laajennus. Laajennus on samalla viimeinen, ellei syksyllä käynnistynyttä Ruskon jätealueen asemakaavan laajennusta voidakaan toteuttaa. Toteutuessaan laajennus antaisi lisäaikaa ainakin 30 vuotta. Seutukaavaan merkityn Ruskon kaatopaikan korvaavan Punaisenladonkankaan jätealueen kaavoittaminen on sen sijaan Haukiputaan kunnan käsissä ja tekeillä. Uusista laitosinvestoinneista otettiin käyttöön hiekan- ja rasvanerotuskaivojen nestemäisten jätteiden käsittelylaitos. Laitoksessa saostetaan nestemäisten jätteiden sisältämät kiintoainekset, jonka jälkeen vesi on viemäröitävissä. Vastaavaa nestemäisten jätteiden käsittelylaitosta ei ole Oulun Jätehuollon toimialueella tarjolla, joten laitoksen uskotaan kuolettavan itsensä kohtuullisen lyhyessä ajassa. Kumppanuuskuvioista mainittakoon uraa uurtava yhteistyön aloittaminen Viherrenkaan kanssa sekalaisen rakennusjätteen käsittelyssä. Oulun Jätehuollossa pidetään tärkeänä avointa ja informatiivista tiedottamista. Ihmisen tavoittavasta tiedottamisesta ja avoimuudesta olemme saaneet hyvää palautetta niin tavallisilta jätteitä tuottavilta ihmisiltä kuin markkinoinnin ammattilaisilta. Lisäksi olemme uskaltautuneet vastaamaan ikäviinkin syytöksiin. Marraskuussa eräs sensaatiohakuinen TV:n ajankohtaisohjelma yritti tehdä Ruskon kaatopaikan pohjarakenteet EU:n direktiivin vastaisiksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Mikäli TV-ohjelman kuvaukset olisi torjuttu, katsojat olisivat saaneet asiasta täysin väärän kuvan. Kunnalliset jätelaitokset, Oulun Jätehuolto mukaan lukien, odottavat valmisteilla olevaa jätelain uudistusta, jota valmisteltiin kiivaasti viime vuonna. Kuntien jätelaitosten toivomus on, että uusi jätelaki on selkeä eikä tulkintaristiriitaisuuksia yksityisten toimijoiden kanssa jatkossa syntyisi. Laki määrää kunnille edelleen velvollisuuksia jätehuollon järjestämisessä. Toivottavasti velvollisuuksien hoitoon annetaan myös oikeudet. Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2010. Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja päättäjiämme hyvästä yhteistyöstä vuonna 2009. Henkilökuntamme on puskenut taas täysillä kuten aina. Kiitos siitä! Markku Illikainen 3
Oulun Jätehuolto Year 2009 in Oulu Waste Management Liikelaitosten johtokunta 4 Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa omalla toimialueellaan jätteenkäsittelystä ja jäteneuvonnasta sekä edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Oulun Jätehuolto toimii vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seurataan jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuuluu 16 kuntaa, joissa on yhteensä 272 000 asukasta. Oulun Jätehuolto vastaa yhdyskuntajätteiden loppusijoittamisesta Ruskon jätekeskukseen. Oulun Jätehuolto vastaa kaikkien yhteistyökunnissa muodostuvien jätteiden loppusijoittamisesta Ruskon jätekeskukseen. Lisäksi Oulun Jätehuolto vastaa kuntien hyöty- ja ongelmajätteiden keräämisestä, jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta. Yhteistyökuntia ovat Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti sekä Yli-Ii. Raahen ja Pudasjärven kaupungit sekä Vihannin kunta huolehtivat itse hyöty- ja ongelmajätteistään sekä jäteneuvonnasta. Yhteistyökunnissa toimii yhteensä kahdeksan jäteasemaa. Jäteasemat vastaanottavat jätteet, ja ne kuljetetaan Ruskon jätekeskukseen. Jäteasemilla otetaan vastaan koti- ja maatalouksien hyöty- ja ongelmajätteitä, elektroniikkaromua sekä pieniä määriä jäteöljyjä. Asemille voi viedä myös satunnaisesti pieniä, maksullisia kuormia esimerkiksi remontoinnissa syntynyttä sekajätettä. Pudasjärvellä ja Raahessa on kaupunkien omat jätteiden siirtokuormausasemat. Toimialueen kunnissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, ja kuljetuksia hoitaa 14 yritystä. Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. Our operation range covers 16 municipalities and and 272 000 people.. Operations reduction and treatment of waste, recycling, final disposal and information services are funded by waste management fees. Oulu Waste Management had 22 permanent employees last year and turnover was 9,3 M. Summer trainees and temporary employees were hired in different projects. Most of the workers are situated at Rusko waste centre, the headquarters of Oulu Waste Management. 3 employees work at Toppila Recycling Centre. 74 thousand tons of household waste was treated last year. We treated almost 8 000 tons of biowaste. Recyclable waste (paper, cardboard, glass, plastic and metal) were delivered to either Rusko waste centre or the commune recycling points. Biogas is pumped from the landfill, which reduces biogas from the athmosphere. The amount of energy produced from the gas was 29 000 MWh last year. The gas was sold to industrial use. Oulu Waste Management has a microturbine plant, which provides also electricity from the landfill gas. The electricity is mostly used in Rusko waste centre. Environmental impacts of operation are monitored constantly and reported to the regional authorities. Our environmental management system was affirmed a certificate in 2005. The system follows ISO 14001 standard. Our ISO 9001 quality management system was certificated in year 2007. Oulun Jätehuolto toimii liikelaitosten johtokunnan alaisuudessa. Johtokunta on 7-jäseninen ja kokoontuu kerran kuukaudessa. Varsinaiset jäsenet: Juha Silenius (PJ), Antti Huttu-Hiltunen (VPJ), Kauko Kukkonen, Elina Vammavaara, Kaisa Kauppinen, Paula Himanen ja Kirsi Marttila. Varajäsenet: Jarmo Korhonen, Heikki Kaisto, Ilkka Marttila, Minna Angeria, Anneli Sarkkinen, Kirsi Kaltio ja Pertti Härkönen. Kaupunginhallituksen edustaja: Juha Huikari Kaupunginhallituksen varaedustaja: Raimo Hämeenniemi Oulun Jätehuollon strategia Oulun Jätehuolto määrittelee strategiassaan vuosittain asiakkaisiin, toimintaan, henkilökuntaan ja talouteen liittyvät tavoitteet. Vuoden 2009 strategiassa painotettiin palvelutason, imagon ja asiakaspalvelun kehittämistä, laadun parantamista ympäristöhaittojen minimisoimiseksi, toiminnan kannattavuutta kilpailukykyisin hinnoin sekä henkilöstön osaamisen, motivaation ja sitoutumisen lisäämistä. Tavoitteiden toteutumista seurattiin neljännesvuosittain välitilinpäätösten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian tärkeimmät tavoitteet saavutettiin vuonna 2009.
Toimintajärjestelmä Oulun Jätehuollon toimintajärjestelmä pitää sisällään ISO 14 001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001 -standardin mukaisen laatujärjestelmän. Järjestelmä systematisoi Oulun Jätehuollon toimintaa, ja sen avulla laatu- ja ympäristönäkökohdat voidaan ottaa toiminnassa kattavasti huomioon. Järjestelmän myötä Oulun Jätehuolto on myös sitoutunut laatu- ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Toimintajärjestelmän on sertifioinut eli todentanut standardin vaatimusten mukaiseksi SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut. Ympäristöjärjestelmän sertifikaatti on ollut voimassa vuodesta 2005 ja laatujärjestelmän sertifikaatti vuodesta 2007. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Oulun Jätehuollossa on tunnistettu merkittävimmät ympäristö- ja laatunäkökohdat. Näiden pohjalta on Oulun Jätehuollossa asetettu seuraavat päämäärät: 1. 2. Loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Vastuullinen ja taloudellisesti kannattava jätteenkäsittelytoiminta Päämääriin pääsemiseksi ne on jaettu tavoitteisiin, joiden toteutumista tarkkaillaan vuosittain. Vuonna 2009 tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoitteet ja niiden toteutuminen 2009 5
Ympäristövastuu 6 Lainsäädäntö ja sen pohjalta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat ohjaavat Oulun Jätehuollon toimintaa. Kattavin ympäristöluvista myönnettiin vuonna 2003. Ympäristölupavelvoitteiden noudattamiseksi on laadittu valvonta- ja tarkkailuohjelma, ja tarkkailun tuloksista raportoidaan ympäristöviranomaisille vuosittain. Vaikutukset ilmaan Kaatopaikoilla syntyvä kaatopaikkakaasu sisältää lähinnä metaania ja hiilidioksidia sekä pieniä määriä hajua aiheuttavia rikki-, kloori- ja fluoriyhdisteitä. Metaani on 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Kaatopaikkakaasujen haitallisia vaikutuksia vähennetään kaasun talteenotolla. Ruskon jätekeskuksessa kaatopaikkakaasua on kerätty ja hyödynnetty vuodesta 1997; vuonna 2009 määrä oli n. 6,1 milj. m3. Valtaosa kaatopaikkakaasusta hyödynnettiin Paroc Oy:ssä sekä Oulun Energian kautta OYS:ssa ja keskuspesulassa. Oulun Jätehuollon mikroturbiinilaitoksella tuotettiin biokaasusta kaikki Ruskon jätekeskuksessa käytetty sähkö. Jätekeskuksen kiinteistöt lämmitettiin mikroturbiinilaitoksen hukkalämmöllä. Ympäristövaikutukset, ilma 2009 2008 Ilmastovaikutus, syntynyt kaatopaikkakaasu 97 000 96 300 (t CO2-ekv.)* Ilmastovaikutuksen torjunta kaatopaikkakaasun 46 300 55 600 talteenotolla (t CO2-ekv.)* Talteenotetun kaatopaikkakaasun hyödyntämisaste (%) 100 100 * CO 2 -päästöt laskettu FOD-menetelmällä (First Order Decay method) Vuonna 2009 Oulun Jätehuolto sai lähiseudun asukkailta 41 hajuvalitusta, jotka jakaantuivat 32 eri päivälle. Ruskon jätekeskuksessa hajuhaittoja aiheuttavat aumakompostointi sekä kaatopaikkakaasun purkautuminen ilmaan. Sääilmiöt vaikuttavat hajujen leviämiseen. Tyynellä säällä hajut jäävät lähialueille ja tuntuvat voimakkaina. Epäedulliseen suuntaan puhaltava tuuli kuljettaa hajut ympäristöön. Voimakkaan matala- tai korkeapaineen vallitessa ilmamassa ei vaihdu ja haju tuntuu voimakkaana lähialueilla. Vaikutukset vesistöihin Kaatopaikkavesi on kaatopaikan läpi suotautunutta sadevettä. Muodostuvan veden laatu riippuu mm. jätteen koostumuksesta ja hajoamistilasta sekä kaatopaikan hoidosta. Kaatopaikkavedelle on ominaista mm. korkeat typpipitoisuudet sekä COD (kemiallinen hapenkulutus)- ja sähkönjohtavuusarvot. Kaatopaikkojen tiiviit pohjarakenteet estävät jätteen läpi suotautuvien vesien pääsyn pohjaveteen ja ympäröiviin vesistöihin. Ruskon jätekeskuksessa kerätyt suotovedet johdetaan kahden suotovesialtaan kautta Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle. Suotovesien lisäksi jätekeskuksen alueen valumavedet kerätään mahdollisimman tarkkaan talteen ja viemäröidään. Käsittelyyn johdetut jätevedet 2009 2008 Vesimäärä 223 000 m3 225 000 m3 Kokonaistyppikuormitus 30 105 kg 34 675 kg Kokonaistyppikuormitus AVL* 5890 6750 Kokonaisfosforikuormitus 786 kg 376 kg Kokonaisfosforikuormitus AVL* 979 468 BOD7-kuormitus 51 736 kg 14 468 kg BOD7-kuormitus AVL* 2025 566 COD/BOD-suhde 3,0 8,5 *AVL= Asukasvastineluku. Asukasvastineluvulla tarkoitetaan yhden henkilön keskimääräistä jätevesikuormitusta vuorokaudessa. Vanhan kaatopaikan vaikutukset ovat näkyneet Kuivasjärveen laskevassa Lopakkaojassa sekä muutamissa pohjaveden havaintopisteessä lähinnä kohonneina NH4-N- sekä sähkönjohtavuuspitoisuuksina. Lopakkaojan kuormitusta on vähennetty niskaojan saneerauksella ja vesien johtamisella viemäriin. Muut ympäristövaikutukset Oulun Jätehuolto teetti vuonna 2009 Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisellä yhdistyksellä linturaportin, jossa kartoitettiin lokki- ja varislintujen lajikohtaisia määriä Ruskon jätekeskuksessa. Raportin mukaan lintuja oli suurimmillaan yli 30 000 yksilöä. Määrä vaihtelee runsaasti vuodenaikojen mukaan. Haittaeläinten ravinnonsaantia, hajuhaittoja ja roskaantumista vähennetään tiiviillä jätetäytöllä ja avoinna olevan jätetäytön pinta-alan minimoimisella. Rottakantaa vähennettiin säännöllisellä myrkytyksellä. Ruskon jätekeskuksessa syntyvä melu ja pöly johtuvat liikenteestä sekä osin jätteenkäsittelytoiminnoista. Oulun Jätehuolto raportoi poikkeamatilanteista vuonna 2009 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimeen kahdeksan kertaa. Poikkeamaraportteja tehtiin mm. mahdollisista hajuhaitoista (4 kpl) ja tulipalosta.
Projektit ja kehityshankkeet Oulun Jätehuolto aloitti viime vuonna biojätteen kuivamädättämöä koskevan yleissuunnitelman teettämisen. Mädättämösuunitelmat aloitettiin, koska Ruskon jätekeskuksen kompostilaitoksen kapasiteetti on riittämätön käsittelemään kaikkea Oulun Jätehuoltoon vastaanotettua biojätettä. Mädätyslaitos vähentäisi myös ympäristöhaittoja. Mädätyslaitosta selviteltiin viime vuonna myös Oulun Jätehuoltoon valmistuneessa opinnäytetyössä Ruskon kompostointilaitoksen laajennuksen ja mädätyslaitosten teknis-taloudellinen vertailu. Rasvajätteet bioenergiaksi -tutkimushanketta valmistui vuonna 2009. Rasvajätteiden hyödyntämisen tutkimista varten käynnistettiin uusi Cewic-hanke. Marraskuussa Oulun Jätehuolto järjesti seminaarin yhdessä Gasum Oy:n sekä Ekobit Oy:n kanssa. Seminaarissa käsiteltiin biokaasun ajoneuvohyödyntämistä, sen teknistä toteutusta sekä valmiuksia. Viime vuonna käynnistettiin asemakaavan laatiminen jätekeskuksen koillis- ja itäpuolen alueille, jotta jätekeskuksen käyttöikää voitaisiin pidentää. Kaavamuutosta varten perustettiin työryhmä ja tehtiin Lopakka-Huutikangas-alueen luonto- ja maisemaselvitys. Asemakaavan selvitystyö jatkuu vuonna 2010. Vuonna 2009 jatkettiin energiajätteen (REF) toimittamista Laanilan Voimalle Ouluun (Kemira). Lisäksi energiajätettä toimitettiin Oy Alholmens Kraft Ab:lle Pietarsaareen sekä Ekokem Oy:lle. Opinnäytetyö Kompostimullan tuotteistaminen Oulun Jätehuollossa aloitettiin. TEKESin tukema KAAPINTA-hanke päätettiin viime vuonna. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten tiiviisti uusi vedenpuhdistussakasta valmistettu kaatopaikkarakenne pitää vettä. Ruskon jätekeskukseen rakennetun seurantakohteen tarkkailu jatkuu vielä vuonna 2010. 7
Työntekijät Oulun Jätehuollossa työskenteli viime vuonna yhteensä 22 vakinaista työntekijää, ja Jätehuoltoon perustettiin kiinteistönhoitajan sekä palvelusihteerin vakituiset toimet. Määräaikaisia työsuhteita oli viime vuonna 10. Työllistämistuella palkattiin viisi henkilöä kerrallaan, yhteensä heitä työskenteli Jätehuollossa viime vuonna 12. Kesätyöntekijöinä oli yhteensä 12 koululaista ja opiskelijaa. Yksi työntekijä jäi osa-aikaiselle eläkkeelle. Suurin osa Oulun Jätehuollon henkilöstöstä työskentelee Ruskon jätekeskuksen käsittely-yksikössä ja Ruskossa sijaitsevassa hallinnossa. Toppilan kierrätyskeskuksessa työskentelee kolme vakituista työntekijää ja kolme tukityöllistettyä kerrallaan. Kesäkuussa henkilökunta kokoontui perinteiseen kesänavaukseen hallintorakennuksen terassille. Pikkujoulut vietettiin ravintola Uudella Seurahuoneella, jossa katsottiin Tiernashow ja nautittiin illallinen. Vuoden 2009 Kamuksi valittiin kierrätyskeskuksen työnjohtaja Mika Inkala. Järjestyksessään kolmannen Vuoden Kamun valitsivat henkilökunnan jäsenet keskuudestaan. Koulutus Viisi työntekijää kävi Ekokemin ongelmajätekoulutuksessa. Lisäksi käsittely-yksikössä saatiin työsuojelu- ja tulityökoulutusta. Jätehuollossa kuusi henkilöä aloitti kuljetusalan ammattitutkinnon suorittamisen vuonna 2009. Johtaja suoritti ylemmän insinöörin tutkinnon (AMK). Ympäristöinsinööri suoritti turvallisuusalan ammatilliset erikoistumisopinnot Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Hallinnossa koulutusta saatiin mm. arkistoinnissa ja digitaalisessa viestinnässä. Joulukuussa koko henkilökunta osallistui asiakaspalvelukoulutukseen. Henkilökunta sai myös Oulun kaupungin tarjoamia talous- ja henkilöstöhallinnon koulutuksia. Virkistys ja tyky-toiminta Oulun Jätehuolto tuki henkilökunnan liikunnallisia harrastuksia maksamalla halukkaille kuntoilijoille puolet liikuntasetelin hinnasta. Henkilökunta sai myös hierontamahdollisuuden keväällä ja syksyllä. Oulun Jätehuolto oli mukana Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n koordinoimassa Työpaikkaliikunta.fi-ohjelmassa. Henkilökunnalle järjestettiin mm. sauvakävelytapahtuma sekä Inbody-mittauksia. Jätekeskuksessa järjestettiin helmikuussa lumiliikuntapäivä, joka oli avoin yleisölle. Ruskotunturilla pulkkaili ja lumikenkäili tuolloin satoja kaupunkilaisia. 8 Oulun Jätehuollon vakituinen henkilökunta kävi kehityskeskustelut esimiestensä kanssa, lisäksi järjestettiin toimihenkilöiden yhteinen ryhmäkehityskeskustelu.
Neuvonta ja viestintä Oulun Jätehuollon tiedotus ja neuvonta pyrkii muuttamaan ihmisten ympäristötekoja ja asenteita. Jäteneuvonta on tehokas keino vähentää sekajätteen määrää kaatopaikalla ja lisätä hyötyjätteiden ja biojätteen kierrätystä. Jäteneuvontaa annetaan kaikissa yhteistyökunnissa Vihantia, Raahea ja Pudasjärveä lukuun ottamatta. Jäteneuvonta Oulun Jätehuolto tarjosi henkilökohtaista jäteneuvontaa viime vuonna sekä puhelimessa että internetissä. Internet-kyselyjä tuli kotisivujen kautta yhteensä noin 250. Jätteiden kierrätyksestä ja jätteen synnyn ehkäisystä kerrottiin erilaisissa infotilaisuuksissa ja luennoilla. Luentoja järjestettiin eri oppilaitoksissa, seurakunnissa, taloyhtiöissä sekä vapaa-ajan järjestöissä. Yhteensä luentoja ja jäteneuvontatilaisuuksia 231 erilaiselle ryhmälle, joista 119 vieraili Ruskon jätekeskuksessa. Jäteneuvontaa kohdistettiin edellisvuotiseen tapaan ala-aste- ja päiväkoti-ikäisille lapsille. Oiva Roina -jätevaris kävi päiväkodeissa ja eskareissa yhteensä 22 kertaa. Vuonna 2009 Oulun Jätehuolto osallistui valtakunnalliseen ongelmajätekampanjaan toistoilmoituksin sanomalehdessä sekä järjestämällä ongelmajätekeräystempauksen kesäkuussa. Vuonna 2009 järjestettiin kaksi taimenvaihtopäivää, joissa taimet vaihtoivat omistajaa ilman rahaa. Oulun Jätehuolto osallistui huhtikuussa kaksipäiväisille rakentajamessuille kompostiteemalla. Uusia talonrakentajia neuvottiin rakennusjätteen lajittelussa osallistumalla Oulun kaupungin tontinsaajien rakennusiltoihin sekä jakamalla kaikille rakennuslupaa hakeneille tietopaketti rakennusjätteen lajittelusta. Viestintä Vuosittainen jäteopas julkaistiin huhtikuussa ja jaettiin jokaiseen kotitalouteen. Jäteoppaan välissä oli kaksi puutarhajätekuponkia. Marraskuussa ilmestynyt asiakaslehti Oiva Roina keskittyi tällä kertaa jätteenpolttoon, lajittelun ympäristövaikutuksiin sekä kompostointiin. Oulun Jätehuolto osallistui Kaupunki rakentaa lehteen Oivapiste-aiheisella jutulla. Oulun Jätehuollosta kirjoitettiin aktiivisesti lehdistössä, ja viime vuonna puhutti erityisesti tuleva jätteenpolttolaitos. Oulun Jätehuollon henkilökuntaa haastateltiin radioon 13 kertaa ja televisioon kuusi kertaa. Kesäkuussa 2009 Oulun Jätehuollon logo uudistui, ja käyttöön saatiin uusi graafinen ohjeisto. Samalla suunniteltiin uuden graafisen ilmeen mukainen powerpoint-kalvosarja, kirjekuoret, ajoneuvojen tarroitukset sekä messukalusto. Oulun Jätehuolto lähti vuonna 2009 mukaan yhteisölliseen mediaan: maskottivaris Oiva Roina sai omat Facebook- ja Twitter-sivunsa. Sisäinen tiedotuslehti Oiva ilmestyi joka kuukauden ensimmäisellä viikolla. Sisäistä tiedotusta pyrittiin keskittämään kaupungin yhteiseen Intranetiin. 9
Ruskon jätekeskus vuonna 2009 Jätteenkäsittelylaitokset Ruskon jätekeskuksessa otettiin vuonna 2009 käyttöön nestemäisten jätteiden käsittelylaitos. Käsittelylaitoksessa vastaanotetaan rasvan- ja hiekanerotuskaivojen nestemäisiä jätteitä. Vastaanotettu jäte käsitellään erityiskankaasta valmistetuissa geotuubeissa, joiden avulla kiinteä aines erotetaan nesteestä. Laitoksen käsittelykapasiteetin nostamiseksi jätteiden käsittelyhallissa tehtiin viime vuonna lieteputkistojen muutoksia. Lisäksi aloitettiin yhteistyöneuvottelut laitoksen markkinointia varten. Nestemäisiä jätteitä vastaanotettiin halliin viime vuonna n. 5 300 tonnia. Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevaan kompostointilaitokseen otetaan vastaan erilliskerättyä biojätettä kaikista yhteistyökunnista. Viime vuonna biojätteen määrä kasvoi edelleen. Kompostointilaitokselle ja kompostointiaumoihin hankittiin 13 kpl jatkuvatoimisia lämpötilanmittausantureita. Lisäksi valvomossa parannettiin ilmanlaadun suodatusta asentamalla aktiivihiilisuodatin. Rakennushankkeet 2009 Kaatopaikan laajennusalue III valmistui, ja se otettiin käyttöön vuonna 2010. Laajennusalue on pinta-alaltaan 44 500 m2, ja alueelle mahtuu jätettä 670 tuhatta tonnia. Laajennusalueen pohjarakenteet täyttävät Euroopan unionin kaatopaikkadirektiivin vaatimukset. Tiiviiden pohjarakenteiden yläpuolella olevaan kuivatuskerrokseen on rakennettu salaojitus, josta likaantuneet vedet johdetaan Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen toiminta Biojätteen kompostointikentän sekä öljyisten maiden kompostointikenttien laajennukset otettiin käyttöön. Biojätteen kompostointikenttä on 1,5 hehtaarin laajuinen ja öljyisten maiden kompostointikenttä on 0,7 hehtaarin laajuinen. Puhdasta puuta toimitettiin energiahyötykäyttöön. Energiajätettä puolestaan toimitettiin viime vuonna Ekokem Oy:lle, Laanilan Voimalle sekä Oy Alholmens Kraft Ab:lle Pietarsaareen. Toukokuussa aloitettiin uudenlainen rakennusjätteen lajittelu yhdessä Viherrengas Järvenpää Oy:n kanssa. Viherrengas toimii Ruskon jätekeskuksen alueella ja kerää hyödyntämiskelpoiset jätejakeet ja toimittaa ne hyötykäyttöön. Kuormissa on todettu olevan paljon mm. puhdasta puuta sekä metallia, jotka voidaan hyödyntää sen sijaan, että ne päätyisivät kaatopaikalle. Yhteistyö on lähtenyt toimimaan hyvin. Jätekeskuksessa järjestettiin kesäkuussa paloharjoitus, joka koski koko jätekeskuksen henkilökuntaa sekä asiakkaita. Vuonna 2009 Oulun Jätehuoltoon hankittiin uusi pyöräkone sekä kuorma-auton perävaunu. Biokaasun keräystä tehostettiin rakentamalla vaakakeräyslinja kaatopaikan laajennusalue II: lle. Kaasunkeräyskaivoja on yhteensä 48, joista 25 sijaitsee maisemoidun kaatopaikan alueella. Mikroturbiinilaitoksen avulla kaatopaikkakaasua hyödynnetään myös sähkönä muuttamalla kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia suoraan sähköenergiaksi. Mikroturbiinilaitoksen hukkalämpö käytetään Ruskon jätekeskuksen kiinteistöjen lämmityksessä. Puutarhajätealueen pohjustustöitä jatkettiin viime vuonna. Alue asfaltoitiin, viemäröitiin ja valaistiin. Lisäksi alueen ympärille rakennettiin tukimuurit, jotka auttavat risu- ja oksahakkeen säilymistä puhtaana lastausvaiheessa. Puutarhajätealueella on tilaa 0,5 hehtaaria. Kaikki puutarha- ja haravointijäte ohjattiin viime vuonna hyötykäyttöön: kompostin tukiaineeksi sekä energiahyötykäyttöön. 10 Oivapisteen valaistusta ja aitoja lisättiin. Viime vuonna rakennettiin myös autokatos.
Ongelmajätehuolto ja SER Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan maksutta vastaan koko Oulun Jätehuollon toimialueella. Oulussa ongelmajätteitä voi palauttaa Ruskon jätekeskukseen, Toppilan kierrätyskeskukseen ja vankilan tuotemyymälään. Ympäristökunnissa ongelmajätteitä vastaanotetaan jäteasemilla. Tietoisuus ongelmajätteiden vaaroista kasvaa koko ajan. Ongelmajätteistä suurimmat ryhmät muodostavat lyijyakut sekä maalijätteet. Kotitalouksien ongelmajätteitä otettiin vastaan vuoden 2009 aikana 338 tonnia. Sähkö- ja elektroniikkaromun määrä on edelleen kasvussa Oulun Jätehuollon toiminta-alueella. SE-romua kerättiin vuonna 2009 yhteensä 1 779 tonnia. Viime vuonna eniten kasvoi loisteputkien ja energiansäästölamppujen määrä. Kodeissa on alettu siirtyä energiansäästölamppujen käyttöön, ja ne tunnistetaan entistä paremmin ongelmajätteeksi. Vuosittain eniten sekä tilavuudeltaan että painoltaan palautetaan kuitenkin suuria kodinkoneita sekä kylmälaitteita. Ongelmajätteiden määrien kehitys/kg 2007-2009 2007 2008 2009 Akut 170 219 130 502 160 890 Hapot ja emäkset 47 324 803 Jäähdytin- ja jarrunesteet 483 1 102 1 273 Loisteputket SER SER SER Lääkkeet 8 218 9 233 9 301 Maalit, liimat, liuottimet 98 161 126 184 136 482 Kemikaalit 538 1 198 1 164 Paristot 13 972 16 915 12 595 Torjunta-aineet 498 460 479 Kiinteät öljyiset jätteet 11 882 11 753 15 402 Yhteensä 304 018 297 671 338 389 Öljyvesiseos 284 379 385 363 256 487 Pilssivesi 19 620 17 620 16 860 Öljysäiliöiden puhdistusjäte 41 001 109 705 27 131 Öljynerotuskaivojen jäte 200 880 529 040 661 720 Yhteensä 545 880 1 041 728 962 198 Ongelmajätteet yhteensä KG 849 898 1 339 399 1 300 587 Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksessä ja käsittelyssä tehdään yhteistyötä tuottajayhteisöjen, Sertyn, Elkerin sekä ERP Finlandin kanssa. 11
Ruskon jätekeskus Ruskon jätekeskuksessa sijaitsee Oulun ja lähikuntien ainoa kaatopaikka, ja se sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Oulun keskustasta. Alue on kokonaisuudessaan noin sadan hehtaarin kokoinen, josta seka- ja rakennusjätteen kaatopaikka-alueet ovat yhteensä 15 hehtaarin kokoisia. Lisäksi jätekeskuksessa on mm. hyötyjätepiste, ongelmajätteiden varastointihalli, kompostointilaitos sekä toimistotiloja. 1. Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikka pääasiassa metalliteollisuuden raskasmetallisakkoja altaat kapseloidaan muovikalvolla sekä tiiviillä maamassalla altaista kaksi on kapseloitu vuonna 2009 otettiin vastaan 17,27 tonnia raskasmetallijätettä 2. Kompostointilaitos biojäte kompostoidaan rumpukompostoreissa ja jälkikypsytetään aumoissa seosaineena hyödynnetään oksa- ja risuhaketta vuonna 2009 otettiin vastaan 7 950 tonnia biojätettä, mikä on 582 tonnia enemmän kuin vuonna 2008 kaikki vastaanotettu biojäte kompostoitiin mikroturbiinilaitos sijaitsee samassa rakennuksessa 3. Öljyisten maiden kompostointikenttä erillinen kenttä öljyisten maiden kompostointiin puhdistettu maa hyödynnetään jätekeskuksen maisemointi- ja rakennustöissä viime vuonna käsiteltiin 7 323 tonnia öljyllä pilaantuneita ja lievästi pilaantuneita maita 4. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos otettiin käyttöön viime vuonna rasvan- ja hiekanerotuskaivojen nestemäiset jätteet käsittelyssä hyödynnetään geotuubeja kiinteän aineen erottamiseen nesteestä nestemäisiä jätteitä vastaanotettiin vuonna 2009 yhteensä 5 662 tonnia 5. Biojätteen kompostointikenttä biojätteen jälkikäsittely kompostointikentällä kypsymisaika puolesta vuodesta vuoteen 6. Öljyasema vesi poistetaan öljystä fysikaalisin menetelmin viime vuonna vastaanotettiin 962 tonnia nestemäisiä öljyjätteitä 7. Oivapiste Oulun Jätehuollon suurin ekopiste vastaanotetaan paperia, pahvia, muovia, metallia, lasia, kartonkia, puhdasta puuta, kestopuuta, autonrenkaita, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä yksityistalouksien ongelmajätteitä vuonna 2009 Oivapisteellä vastaanotettiin eniten metallia, yhteensä 832 tonnia maksuton kotitalouksille 8. Rakennusjätteen lajittelualue sekalaisten rakennusjätteiden vastaanotto hyödynnettävät kuormat puretaan rakennusjätteen lajittelualueella ja kuormat, joissa on vain vähän hyödynnettävää, ohjataan kaatopaikalle vuonna 2009 rakennusjätteen hyödyntämisaste oli 20 % 9. Vaa at ja asiakastila asiakas maksaa jätteensä painon verran jätteenkäsittelymaksua vuonna 2009 vaa alla asioi yhteensä 111 849 asiakasta viime vuonna keskimäärin 386 asiakasta päivässä 10. Ongelmajäterakennus ongelmajätteiden vastaanotto, varastointi, lajittelu ja pakkaaminen vuonna 2009 ongelmajätteitä vastaanotettiin yhteensä 338 tonnia 11. Energiajätehalli ekopisteistä kerätty muovi ja yrityksistä tuleva energiajäte paalataan tai murskataan jätekeskuksen energiajätehallissa ja toimitetaan energiahyötykäyttöön 12. Biokaasupumppaamo biokaasua imettiin viime vuonna koko jätekeskuksen alueelta 6,15 miljoonaa kuutiota, jonka energiasisältö oli 29 141 MWh. Se vastaa energiasisällöltään n. 2 000 omakotitalon vuotuista lämmitystä tai 2,9 miljoonaa litraa öljyä. kaatopaikkakaasun energiasta osa muutetaan sähköksi, joka hyödynnetään Ruskon jätekeskuksen alueella ylimääräinen sähkö myydään Oulun Sähkönmyynti Oy:lle vuonna 2009 rakennettiin yksi uusi kaasunkeräyslinja 13. Kaatopaikka seka- ja rakennusjätettä vastaanotettiin vuonna 2009 yhteensä 92 668 tonnia. Sekajätettä vastaanotettiin 74 559 tonnia ja rakennusjätettä 18 109 tonnia pohjarakenteet on rakennettu EU-normien mukaisiksi 14. Suotovesialtaat eteläisen suotovesialtaan tilavuus on 8 900 m 3 ja pohjoisen altaan 8 600 m 3 suotovesialtaisiin kerätään kaikki jätekeskuksen alueen valuma- ja suotovedet, jotka johdetaan Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle Taskilaan viime vuonna jätevedenpuhdistamolle johdettiin n. 223 tuhatta kuutiota vettä 15. Puutarhajätteen vastaanotto alue ja puhtaan puun alue yksityisasiakkaat lajittelevat puutarhajätteestään risut ja oksat sekä haravointijätteen erikseen viime vuonna kaikki puutarhajäte hyödynnettiin kompostointilaitoksen tukiaineena 16. Hallinto tukipalvelut koulutustilat n. 24 henkilölle 12
1 14 13 12 2 5 3 4 10 5 12 9 11 15 16 6 7 8 14 13
Toppilan kierrätyskeskus Kierrätyskeskuksen toiminnan tarkoitus on vähentää kaatopaikalle menevän tavaran määrää. Mitä useampi tavara kiertää ihmiseltä toiselle, sitä harvempi tavara päätyy kaatopaikalle. Asiakkaille ja yrityksille tavaran tuonti kierrätyskeskukseen on maksutonta. Kierrätyskeskuksessa vierailevat niin keräilijät, askartelijat kuin tavalliset perheetkin. Kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan, käsitellään ja myydään kierrätystavaroita omassa myymälässä. Asiakkaat tuovat käytetyt huonekalunsa ja muun tavaransa kierrätyskeskukseen, ja tuotteet myydään myymälässä edulliseen hintaan. Kierrätyskeskuksessa toimii myös noutopalvelu, joka hakee tavaraa maksutta asiakkaiden kotoa. Toppilan kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan maksutta myös kotitalouksien ongelmajätteitä. Toppilan kierrätyskeskus korjasi ja myi viime vuonna polkupyöriä yhteistyössä nuorten työpaja Woortin kanssa. Vuosi 2009 oli Toppilan kierrätyskeskuksessa monella tapaa ennätyksellinen. Asiakkaita kävi enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja tuotteita myytiin enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuonna 2009 kierrätyskeskuksessa asioi yhteensä 40 903 asiakasta. Tavaroita myytiin yhteensä 136 466 kpl. Myyntituloja oli vuonna 2009 yhteensä 146 657 euroa. Kierrätyskeskuksen nouto- ja vientipalvelu toimii Oulun kaupungin sekä lähimpien kuntien alueella. Noutoja ja vientejä oli yhteensä viime vuonna 825 kappaletta. Lääkejätteitä noudetaan apteekeista, ja lääkejätteiden noutoja oli viime vuonna yhteensä 220 kpl. Syyskuussa kierrätyskeskus osallistui Oulu-päiville tarjoamalla kahvit sekä jokaiselle asiakkaalle yhden tuotteen ilmaiseksi. Marraskuussa kierrätyskeskuksessa järjestettiin Halloweenilta lapsiperheille. Illan aikana kierrätyskeskuksessa vieraili satoja ihmisiä, ja teemanmukainen pukukilpailu sai kymmeniä osanottajia. Halloween-illasta kirjoitettiin useita lehtijuttuja. Kierrätyskeskuksessa työskenteli vuonna 2009 aikana kolme vakituista työntekijää ja kuusi työllisyysmäärärahoilla palkattua työntekijää. Kierrätyskeskus työllisti edellisvuosien tapaan myös harjoittelijoita sekä työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja yhdyskuntapalveluksen kautta tulleita henkilöitä. Harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä oli viime vuonna enemmän kuin aikaisemmin: harjoittelijoita oli viisitoista, ja kesätyöntekijöitä oli yhteensä yksitoista henkilöä. Kierrätyskeskuksen kolme vuotta 2007 Tulot euroina: 137 380 Maksaneet asiakkaat: 30 675 Tavaroita myyty: 100 000 kpl 2008 Tulot euroina: 142 307 Maksaneet asiakkaat: 37 429 Tavaroita myyty: 122 750 kpl 2009 Tulot euroina: 146 657 Maksaneet asiakkaat: 40 903 Tavaroita myyty: 136 466 kpl 14
Hyötyjätteet Oulun Jätehuollon alueella hyötyjätteitä kerätään keskitetysti taloyhtiöissä, ekopisteillä, Oivapisteellä jätekeskuksessa sekä kahdeksalla jäteasemalla. Hyötyjätteiden lajitteluun kannustaminen vähentää kaatopaikkajätteen ympäristövaikutuksia ja antaa teollisuuteen arvokasta raaka-ainetta. Hyötyjätteiden kierrätys kasvaa voimakkaasti. Ekopisteet ja Oivapiste Aluekeräyspisteisiin eli ekopisteisiin voi viedä kotitalouksien hyötyjätteitä eli muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia sekä paperia. Oulun Jätehuollon toimialueella on yhteensä 65 ekopistettä, joista 32 sijaitsee Oulun kaupungin alueella ja 33 ympäristökunnissa. Viime vuonna ekopisteet rakennettiin Herukkaan ja Kiiminkiin. Ekopisteitä valvotaan osin kameroin. Kameravalvonta on vähentänyt ekopisteiden väärinkäytöksiä ja ekopisteille kuulumattomien jätteiden määrää. Laki tuottajavastuusta muuttui vuonna 2009, mikä velvoittaa kaikki paristoja myyvät liikkeet vastaanottamaan käytettyjä paristoja. Tästä syystä ekopisteiden paristonkeräyslaatikot poistettiin. Teollisuuden hyötykäyttöön Kaikki Oulun Jätehuollon toiminta-alueelta kerätyt hyötyjätteet hyödynnetään raaka-aineina tai energiana. Paperista valmistetaan esimerkiksi sanomalehtipaperia sekä pehmeitä kotitalouspapereita. Kartongista ja pahvista voidaan valmistaa talouspaperirullien hylsyjä sekä kirjekuoria. Metalli sekä autonrenkaat kuljetetaan Kuusakoski Oy:n kautta teollisuuden käyttöön. Autonrenkaista valmistetaan erilaisia maanrakennusaineita, ja keräysmetalli kuljetetaan murskauksen jälkeen suomalaisiin terästehtaisiin, joissa siitä voidaan valmistaa terästuotteita. Lasi hyödynnetään Ruskon jätekeskuksessa korvaamassa sepelimursketta. Energiajätteestä ja muovista hyödynnetään niiden sisältämä energia. Kaikki ongelmajätteet kuljetetaan Ekokem Oy:n ongelajätetehtaalle Riihimäelle. Sähkö- ja elektroniikkaromu päätyy eri tuottajayhteisöjen vastuulle lajittelua varten. Oivapiste on Oulun suurin ekopiste, ja se sijaitsee Ruskon jätekeskuksessa. Kapasiteetiltaan Oivapiste on moninkertainen ekopisteisiin verrattuna, ja siten asiakkaat voivat palauttaa hyöty- ja ongelmajätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua isojakin määriä. Oivapisteellä asioidessaan asiakkaan on mahdollista vähentää tuntuvasti kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Oivapisteelle voi palauttaa muista ekopisteistä poiketen myös pahvia ja styroksia. Oulun Jätehuollon toimialueen ympäristökunnissa toimii kahdeksan paikallista jäteasemaa, joissa vastaanotetaan hyöty- ja ongelmajätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. 15
Ii Yli-Ii Pudasjärvi Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu Lumijoki Kempele Muhos Utajärvi Valvonta- ja tarkkailuohjelma Raahe Liminka Tyrnävä Siikajoki Vihanti Kohde Tarkkailupisteitä krt/vuosi Analyysejä yht. Kaatopaikkakaasu 48 12 1 728 Pintavedet 11 6* 366 Pohjavedet 16 1 272 Vanhan kaatopaikan sisäinen vesi 1 6 12 Jätevedenpuhdistamolle johdettava jätevesi 5 4** 126 Yhteensä: 81 2 504 * Avovesikaudella pintavesien virtaamaa seurataan viikoittain. Lopakkaojassa on lisäksi jatkuvatoiminen mittausasema (virtaama, ph ja ammoniumtyppi) ** Pumppaamoissa on lisäksi jatkuvatoimiset vesimäärä- ja sähkönjohtokykymittarit Oulun Jätehuollon henkilöstö Henkilöstö Vakinaiset 22 Määräaikaiset 10 Työllistetyt 12 Koko laitoksen henkilötyövuodet 30 Vakinaisen henkilökunnan henkilötyövuodet 22 Työllistettyjen henkilötyövuodet 5 Määräaikaisten henkilötyövuodet 4 Naisia 36 % Miehiä 64 % Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut 919 222 eur 224 522 eur 61 545 eur Työtapaturmat 4 kpl Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 13 päivää Poissaoloprosentti (kaikki poissaolot) 6,5 % Työterveyshuolto (korvausluokka 1) 12 160 eur Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito Henkilöstön hyvinvointi- ja virkistystoiminta 18 383 eur 6 763 eur 16
TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2009 yksikkö = euro 31.12.2009 31.12.2008 LIIKEVAIHTO 9 246 937,47 9 526 323,62 Liiketoiminnan muut tuotot 42 016,74 67 789,38 Tuet ja avustukset kunnalta 130 109,88 113 235,15 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT yksikkö = euro 31.12.2009 31.12.2008 Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat 223 845,69 265 404,45 Palvelujen ostot 3 249 042,60 3 472 888,29 3 177 617,77 3 443 022,22 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 919 222,06 903 867,72 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 224 522,78 224 128,36 Muut henkilösivukulut 61 545,21 1 205 290,05 68 983,06 1 196 979,14 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 147 159,86 1 147 973,46 Liiketoiminnan muut kulut 2 998 390,52 3 436 066,52 LIIKEYLIJÄÄMÄ 595 335,37 483 306,81 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 753,22 201 342,67 Muut rahoitustuotot 9 909,51 8 668,35 Korvaus peruspääomasta 274 662,94 274 663,00 Muut rahoituskulut 908,91-261 909,12 610,85-65 262,83 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 636 808,46 736 228,82 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 901 503,57 4 143 101,53 Koneet ja kalusto 509 454,20 526 248,82 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 29 182,61 776 328,90 Sijoitukset Muut saamiset 4 332,63 2 291,63 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 910 958,86 993 023,89 Saamiset kunnalta 105 615,07 Siirtosaamiset 21 376,02 15 029,88 Rahat ja pankkisaamiset 5 731 132,60 7 025 629,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 744 748,95 14 323 498,12 Ylijäämä ennen satunaisia eriä 333 426,25 418 043,98 Ylijäämä ennen varauksia 333 426,25 418 043,98 Poistoeron vähennys (+) -1 402 164,57 298 147,56 Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) 1 714 600,47 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 645 862,15 716 191,54 TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA yksikkö = euro 31.12.2009 31.12.2008 Peruspääoma 2 018 255,11 2 018 255,11 Muut omat rahastot 1 607 051,92 1 480 386,77 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 795 974,94 1 379 783,40 Tilikauden ylijäämä 645 862,15 716 191,54 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 2 608 229,45 1 206 064,88 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 1 714 600,47 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 4 520 553,74 4 020 553,74 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 270 603,30 270 603,30 Lyhytaikainen Ostovelat 950 610,34 1 252 239,22 Muut velat 177 971,61 100 076,49 Siirtovelat 149 636,39 164 743,20 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 744 748,95 14 323 498,12 17
RAHOITUSLASKELMA yksikkö = euro 31.12.2009 31.12.2008 LIITETIETOJA yksikkö = euro TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT yksikkö = euro TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä (-alijäämä) 595 335,37 483 306,81 Poistot ja arvonalentumiset 1 147 159,86 1 147 973,46 Rahoitustuotot ja -kulut -261 909,12-65 262,83 Muut tulorahoituksen korjauserät 500 000,00 1 980 586,11 376 860,37 1 942 877,81 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot 3 042 200,63-1 850 717,06 Rahoitusosuuden investointimenoihin 0,00 00,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 3 042 200,63 0,00-1 850 717,06 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 061 614,52 92 160,75 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle -2 041,00-915,6 Oman pääoman muutokset Muut oman pääoman muutokset 126 665,15 236 426,31 Ylijäämän palautus kunnalle -300 000,00-2 000 000,00 Muut maksuvalmiuuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta 36 656,91 38 167,99 Saamisten muutokset muilta 144 677,05 33 653,96 Korottomien velkojen muutos -238 840,57-57 506,61 149 161,43 220 983,38 Rahoituksen rahavirta -232 882,46-1 543 505,91 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 294 496,98-1 451 345,16 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5 731 132,60 7 025 629,58 Rahavarat 1.1 7 025 629,58 1 294 496,98 8 476 974,74-1 451 345,16 1.1.-31.12.2009 Liiketoiminnan tuotot Jätemaksutulot 8 077 741,09 Biokaasulaitoksen tulot 443 541,00 Kierrätysmaksutulot 146 039,98 Hyötyjätetulot 436 878,40 TY-tulot 142 737,00 Liiketoiminnan muut tuotot 27 949,20 Mikroturbiinilaitos 9 379,11 Mikroturbiinilaitos tuet 4 688,43 Tuet ja avustukset kunnalta 130 109,88 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 753,22 Muut rahoitustuotot 9 909,51 Muut rahoituskulut 908,91 Korvaus peruspääomasta kunnalle 274 662,94 Jätevero valtiolle 2 781 152,82 2009 Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1. 736 228,82 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto -99 420,36 Poistamaton hankintameno 31.12. 636 808,46 Kirjanpitoarvo 31.12. 636 808,46 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. 4 143 101,53 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 3 582 977,38 Tilikauden poisto -824 575,34 Poistamaton hankintameno 31.12. 6 901 503,57 Kirjanpitoarvo 31.12. 6 901 503,57 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. 526 248,82 Lisäykset tilikauden aikana 200 752,75 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 5 616,79 Tilikauden poisto -223 164,16 Poistamaton hankintameno 31.12. 509 454,20 Kirjanpitoarvo 31.12. 509 454,20 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 776 328,90 Lisäykset tilikauden aikana 2 849 139,73 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana -7 691,85 Siirrot erien välillä -3 588 594,17 Tilikauden poisto 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 29 182,61 Kirjanpitoarvo 31.12. 29 182,61 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 6 181 908,07 Lisäykset tilikauden aikana 3 049 892,48 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana -7 691,85 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto -1 147 159,86 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 8 076 948,84 18
Toimintapolitiikka Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa riskittömästä jätteenkäsittelystä ja loppusijoituksesta sekä kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta toimialueellaan. Oulun Jätehuolto edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Toimimme kuntalaisten edun huomioon ottaen vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa toimintapolitiikkaa; siten takaamme toimintamme jatkuvan parantamisen. Asiakkaat ja sidosryhmät Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme ja yhteistyökunnillemme kilpailukykyiset, kattavat ja helposti saavutettavat jätehuoltopalvelut. Haluamme olla luotettava, joustava, kehittyvä ja pitkäaikainen kumppani, joka ottaa huomioon asiakkaiden sekä sidosryhmien tarpeet pyrkien parantamaan yhteistyön laatua ja määrää. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa asetamme ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimintamme on aktiivista, avointa ja asiakaslähtöistä. Tiedotamme jatkuvasti toiminnastamme sekä kehitämme yhteistyökumppaneidemme kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta, neuvontaa ja valistusta. Ympäristö Henkilöstö Toimintamme positiivisia ympäristövaikutuksia on hallittu jätteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta sekä aktiivinen neuvonta- ja tiedotustyö. Negatiivisia ympäristövaikutuksia on haitallisten aineiden pääsy ympäristöön. Otamme ympäristön huomioon seuraamalla toimintamme ympäristövaikutuksia, ehkäisemällä haitallisia vaikutuksia, asettamalla uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita sekä arvioimalla niiden toteutumista. Käytämme harkiten luonnonvaroja ja pyrimme käyttämään tuotteita, jotka ovat kierrätettäviä ja valmistettu uusiutuvista luonnonvaroista. Luomme näin perustan ympäristöhaittoja ehkäisevälle, teknisesti ja ympäristönsuojelullisesti korkeatasoiselle sekä taloudellisesti kannattavalla toiminnalle. Oulun Jätehuollon henkilökunta on motivoitunutta, yhteistyökykyistä sekä alansa osaavinta. Huolehdimme henkilökuntamme kouluttautumisesta ja ammattitaidon ylläpidosta sekä siitä, että henkilökunta on tietoinen työnsä vaikutuksista ympäristöön ja miten jokainen työntekijä voi vaikuttaa toimintamme ja palveluidemme laatuun. Oulun Jätehuollon toimintapolitiikka on laitoksen strategian mukainen. Se noudattaa myös Oulun kaupungin strategiaa 2002 2011 ja kestävän kehityksen politiikkaa. Liikelaitosten lautakunta on hyväksynyt tämän toimintapolitiikan kokouksessaan 13.6.2007.
postiosoite PL 67, 90015 OULUN KAUPUNKI toimisto Ruskonniityntie 10, 90620 OULU puhelin (08) 5584 3952 faksi (08) 5584 3999 sähköposti etunimi.sukunimi@ouka.fi Internet www.ouka.fi/jatehuolto Ruskon jätekeskus osoite Ruskonniityntie 10, 90620 OULU Toppilan kierrätyskeskus osoite Paakakatu 2, 90520 OULU puhelin (08) 5584 3966