Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa tuotoksen (hyvän käytännön) kehittäjä järjestää työpajan, jossa käytäntöä esitellään (työpajan voi myös organisoida ulkopuolinen asiantuntijataho) osallistujina riippumattomia asiantuntijoita tapahtuman jälkeen nettiin laitetaan sekä tiivistelmä käsitellystä hyvästä käytännöstä että riippumattomien asiantuntijoiden lausunnot siitä voisiko menetelmää noudattaa missä tahansa hankkeessa? RYHMÄTYÖ: kenen olisi hyvä olla mukana työpajassa? kehittäjän edustajat pilotoinnin kohderyhmän edustus pilotoinnin arvioitsija vastaavaa työtä tekevät asiantuntijat hallinnon edustaja (aluetaso, ministeriö) potentiaalisen kohderyhmän edustajia pilottiryhmän ulkopuolelta
Arviointi kehittämisen tukena Täydennyskalvot 29.1.2010 esitykseen Harri Lappalainen Hanketaito Oy harri.lappalainen@hanketaito.fi
Tuotosten ja tulosten arvioinnista mikä on paras hanke: pyritäänkö suureen tuottavuuteen VAI vaikuttavuuteen? case: 30 ihmistä valitaan koulutettavaksi 1. vaihtoehto kaikki suorittavat koko koulutuksen erinomaiset palautteet koulutukselle 10 työllistyy koulutusten jälkeen 2. vaihtoehto 20 suorittaa koulutuksen maksimissaan keskinkertaiset palautteet 17 työllistyy koulutusten jälkeen entä jos alun perinkin olisi koulutettu vain 20 henkilöä? onko syntynyt uusi toimintamalli? vaikuttavuus: kohderyhmän kohdalla ei välttämättä näy muutosta, vaan muutos näkyy pitkällä aikavälillä yhteiskunnassa esim. useat terveyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet
Hanke-esimerkki EAKR TL 1 Bisnesmaraton-hanke Päätavoitteet/tulokset 1) Palvelurakenteet: a) Verkottuminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen, kokemusten vaihto, b) Keskinäisen yhteistyön ja tiedonsiirron toimintamalli kehitetty, c) Yrityspalvelujen synergia lisääntynyt, päällekkäisyydet vähentyneet, d) Innovatiiviset palvelupaketit hyödynnettävissä molemmissa maakunnissa, e) Rakennettu ja mallinnettu kansainvälinen kumppaniverkosto ja public-private-yhteistyön ja palvelujen jatkuvuuden malli 2) Palveluja käyttävät yritykset: a) Lisäeväitä kasvuun ja kansainvälistymiseen; vienti, tuonti, ostaminen lisääntynee, b) Mukaanpääsy suuriin rakennus- ja investointihankkeisiin, c) Ratkaisut alihankkijoiden toiminnan sopeuttamiseksi paperiteollisuuden ja koneenrakennusalan globalisaatioon LUKUINA - Kehitetty 12 tuotepakettia/2-3 yritystä per tuote = n. 25 yritystä testannut/hyödyntänyt paketteja - n. 50 % yrityksistä onnistunut (aloittanut/laajentanut kv-liiketoimintaa) - Kv-kaupan kasvu valituilla yrityksillä väh. 20 % - Valittujen yritysten liikevaihdon kasvu väh. 1 M - Työllisyyden kasvu - välitön vaikutus 1 hlö/yritys, kerrannaisvaikutus 5 % koordinaattori: Cursor Oy toteutusaika: 10.3.2008-10.3.2011 EAKR- ja valtion rahoitus: 419 000 euroa www.cursor.fi
Case-esimerkki FORTUNA-projekti : Projektiin sijoitetun kuntarahoituksen nettohyötylaskelma Projektin kohderyhmänä työttömät työnhakijat (700 per vuosi) arvioitiin asiakkaiden työllistymisen vaikutukset kunnan verotulokehitykseen ja toimeentulotuki-menoihin kunta sijoitti projektiin noin 580 000 euroa laskelmassa huomioitiin ensin se, mitkä olivat projektin kokonaiskustannukset ja mikä oli arvio työllistyneiden kunnallisverokertymästä tämän jälkeen arvioitiin muutokset asiakkaiden toimeentulotukimenojen kehityksessä työllistymisen jälkeen lopuksi voitiin arvioida projektin kokonaisnettohyöty euroina ja hyötysuhteena: jos hyötysuhde ylittää arvon 1, niin projekti on ollut kustannushyödyn näkökulmasta kannattava Kunnalle projektin hyöty oli 2,9 kertainen eli kunnan sijoittama tukieuro tuli kolminkertaisena takaisin * Asiakasotokseen perustuva arvio kunnallisverotulosta ** Kertoo, montako euroa hanke on tuottanut voittoa siihen sijoitettua euroa kohden Fortuna-projekti vuosina 2000 2005 Eurot Hyöty * 1 702 682 Projektin kokonaiskustannus (EU, valtio, kunta, yksityinen) 1 553 701 Nettohyöty 148 981 Hyöty-kustannus suhde ** 1,1 Kustannus Turun kaupungille Nettohyöty Turun kaupungille Hyöty-kustannus suhde Turun kaupungille lähde: Niina Nikka 2006 583 111 1 119 571 2,9