PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS

TARKISTUS syksy 2012 LIITE 1 PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS 2012-2015 - TARKISTUSLOMAKE 1. ELY-keskuksen johdon puolivuotiskatsaus 2012 Pirkanmaan ELY-keskus tulee vuonna 2012 saavuttamaan vuositason tavoitteet siten, että vuoteen 2015 asti ulottuvan strategiakauden tavoitteet täyttynevät, ellei toimintaympäristössä tapahdu tulevina vuosina radikaaleja muutoksia. Pirkanmaan ELY-keskus on toteuttanut HALLIS-hankkeen toimenpiteet syksyn 2012 aikana (liite 4). HALLIS-toimepiteet ja ydintoimintoanalyysissa (YTA) esille nostetut/nostettavat asiat ovat oleellinen osa ELY:n toiminnan kehittämistä ja näiden toimien vaikutuksiin kohdistetaan merkittäviä kehitysodotuksia. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen on panostettu ELYjen yhteisen IPO-hankkeen (inhimillisen pääoman kehittäminen) pohjalta laaditussa PIRELYn omassa IPO-selvityksessä (liitteet 6a ja 6b). Työttömien määrä oli alkuvuonna 2012 selvässä laskussa, mutta kääntyi heinäkuussa kasvuun. Osaavan työvoiman saatavuudessa on ollut ongelmia, mutta tilanteen arvioidaan paranevan loppuvuonna sekä ensi vuonna. Työllisyyden kehitys ei ole ollut aivan tavoiteltua vuonna 2012, mutta tilanteen odotetaan kehittyvän suotuisasti vuoteen 2015 mennessä vaikkakin tavoitetasot ovat näillä näkymin erittäin haasteelliset. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on ollut 23 % tienoilla hetkellisesti jopa lähes 30 % - ja tavoite 14 % vuoteen 2015 mennessä on erittäin kova tässä taloustilanteessa. Tavoitetta ei kuitenkaan tässä vaiheessa ainakaan vielä esitetä muutettavaksi. Osana nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista otetaan nuorten työllistämiseksi käyttöön uusia menetelmiä työnvälityksessä ja sen tukitoimissa yhdessä TE-toimiston kanssa. Liikennemäärät ovat lisääntyneet vuoden aikana noin prosentilla. Liikennemäärien lisääntyminen näkyy etenkin Tampereen kaupunkiseudun kehä- ja sisääntuloteillä. Nykyjärjestelyillä näiden väylien kapasiteetti on käytetty ja pienikin häiriö liikenteessä aiheuttaa sujuvuusongelmia laajalla alueella. Kevyet ratkaisut väylien kapasiteetin lisäämiseksi on käytetty ja pienet muutokset vain siirtävät ongelmia toisaalle. Liikennemäärien edelleen lisääntyessä joudutaan tekemään radikaalimpia ratkaisuja, kuten uusien kaistojen tai muiden fyysisten järjestelyjen rakentaminen, liikenteen ja kääntymissuuntien rajoittaminen tai matkustajien voimakkaampi ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön. Liikenneturvallisuuden positiivinen kehitys katkesi Pirkanmaalla vuonna 2011 eikä alkuvuosi 2012 ole näyttänyt yhtään paremmalta vakavien onnettomuuksien osalta. Vähäliikenteisen tieverkon kunto on heikentynyt ja heikentyy edelleen. Myös pääteillä on jouduttu käyttämään runsaasti ensiaputyyppisiä toimenpiteitä liikennöitävyyden turvaamisessa, esimerkiksi paikkauksia. Valvottavien ympäristölupavelvollisten laitosten määrä on vähentynyt, koska laitoksia on lopetettu tai niitä on siirretty kunnan valvottavaksi. Myös vesilain mukaisia tarkastus- ja valvontakäyntejä ja ruoppausilmoituksia on ollut ennakoitua vähemmän. Sen sijaan yleisen edun valvontaan liittyviä lausuntopyyntöjä on tullut arvioitua enemmän. Ympäristörikosepäilyistä on tehty tutkintapyyntöjä poliisille aiempia vuosia enemmän ja samoin yhteistyötä poliisin kanssa on tiivistetty. Kaivannaistoiminnan ympäristövaikutukset ja viranomaisvalvonta ovat olleet paljon jul-

2 kisuudessa myös Pirkanmaalla. Valvontaa on tehostettu ja toiminnanharjoittajilta on edellytetty mm. selvityksiä kuivatus- ja suotovesien pintavesipäästöjen hallinnasta. ELY-keskus osallistuu kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen ensimmäisen MAL-aiesopimuksen seurantaan sekä uuden, vuodet 2013 15 kattavan sopimuksen (MALPE) valmisteluun. Sopimuskauden 2011 12 tuloksista voidaan todeta, että joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvattamiseen on luotu edellytyksiä. Asuntotuotannon tavoitteet on myös pääosin saavutettu. Tampereen kaupunkiseudulla väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha asuvan väestön osuus oli v. 2011 68,2 % ja uusista asunnoista sijoittui asemakaava-alueelle 93 %. Uuden vuosille 2013-15 laadittavan MAL-sopimuksen keskeiseksi tavoitteeksi nousee maankäytön ja palveluverkon tiivis kytkentä suunnitteilla oleviin joukkoliikenneratkaisuihin sekä seudullisen toteutussuunnitelman laadinta. Yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisten yleiskaavojen laadinta on edennyt hyvin sekä kaupunkiseudulla että muissa kaupunkikunnissa. Asemakaavoituksen ohjaus on kohdistunut maankäyttösuunnitelmiin, joilla on seudullista merkitystä (mm. Tarastejärven hyötyvoimalaitos, kaupunkiseudun täydennysrakentamisalueet) tai valtakunnallista arvoa (Nokian Pitkäniemen, Sastamalan ja Ikaalisten kulttuuriympäristöt). Rantaosayleiskaavojen laadinta Oriveden ja Ruoveden kuntien alueilla jatkuu. ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvien rantarakentamisen poikkeamispäätösten määrä on Pirkanmaalla merkittävästi vähentynyt v. 2011 tapahtuneen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen seurauksena. Luonnonsuojelualueiden määrä ei kasva strategisessa tulossopimuksessa esitetyssä tahdissa. Tulossopimuksessa oli peräti 1 000 hehtaaria vuodelle 2102. Luku pitää sisällään myös metsähallituksen omista alueistaan tekemät suojelupäätökset. ELYn suojelupäätöksissä tämän vuoden ennustettu hehtaarimäärä on yhteensä 273 hehtaaria. Kokonaistarkastelu hehtaareista kannattaa tehdä silloin, kun strategisen tulossopimuksen kausi loppuu tai mahdollisesti ensi vuonna. PIRELYn ja YM:n välisen toiminnallisen tulosopimuksen täydennyksen perusteella PIRELY on erikoistunut alueellisen jätesuunnittelutyön tehtäviin. Jätesuunnittelutyö seurantoineen on käynnistynyt syksyllä 2012 seitsemän ELY:n yhteistyönä. Pirkanmaan ELY osallistuu Ympäristöhallinnon monikanavainen asiakaspalvelu hankkeen toteutukseen Ympäristöministeriön asettamiskirjeessä (YMO28:00/2012/21.8.2012) ja hankkeen projektisuunnitelmassa kuvatulla tavalla pilottina 31.12.2013 asti.

3 2. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaatisivat strategisen tulossopimuksen tai vuoden 2015 tavoitteiden muuttamista. Toimintaympäristömuutokset yhdessä ELY-keskuksen voimavaramuutosten kanssa ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että ihan kaikissa tulostavoitteissa ei olla vuonna 2012 edetty aivan suunnitelmien mukaan. Näillä ei kuitenkaan katsota olevan sellaisia pysyviä vaikutuksia, etteikö vuoden 2015 tavoitteisiin voitaisi pääosin päästä. Kiikoisten kunnan siirtyminen Pirkanmaan maakuntaan tarkoittaa Pirkanmaan ELY -keskukselle lisätyötä, koska Satakunnan ELY-keskus ei ole valmis antamaan lisätyövoimaa. Pirkanmaan taloustilanne on jonkin verran heikentynyt yleisen suhdannetilanteen mukaisesti ja tulevaisuudenodotukset ovat aiempaa varovaisemmat. Elinkeinoelämän näkymät ovat huonontuneet vuoden takaiseen verrattuna. Tilanne näkyy selvimmin epävarmuutena, joka heijastuu työmarkkinoilla lomautusten lisääntymisenä ja työttömyyden keston kasvuna. Työttömien määrä oli alkuvuonna 2012 selvässä laskussa, mutta kääntyi heinäkuussa kasvuun. Osaavan työvoiman saatavuudessa on ollut ongelmia, mutta tilanteen arvioidaan paranevan loppuvuonna sekä ensi vuonna. Jatkossa alueidenkäytön tavoite on maankäytön ja palveluverkon tiivis kytkentä suunnitteilla oleviin joukkoliikenneratkaisuihin sekä seudullisen toteutussuunnitelman laadinta. Valtakunnallisen tuottajavastuuvalvonnan osalta direktiivimuutokset sekä jätelain kokonaisuudistuksen toimeenpano saattavat aiheuttaa tulevaan strategiseen tulossopimukseen tai vuoden 2015 tavoitteisiin muutostarpeita, joiden ennakointi tässä vaiheessa on vaikeaa. PIRELYn tehtävät todennäköisesti laajentuvat nykyisestä erityisesti markkinakilpailun valvonnan sekä tilastoinnin osalta. Tavaraliikenneluvat ja joukkoliikenteen liikenneluvat keskitetään vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaan ELY -keskukseen. Liikenneviraston organisaatiota kehitetään parhaillaan ja tässä yhteydessä tarkastellaan myös Liikenneviraston ja ELY -keskusten välistä työnjakoa.

4 3. ELY -keskuksen esitys strategiseksi tulossopimuksen tarkistamiseksi 3.1. Alueen elinvoimaisuus Strategiset painotukset ELY keskuksen muutosesitys Ministeriöiden kommentit Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Luonnonvarojen kestävä käyttö Työllisyyden kehitys ei ole ollut aivan tavoiteltua vuonna 2012, mutta tilanteen odotetaan kehittyvän suotuisasti vuoteen 2015 mennessä vaikkakin tavoitetasot ovat näillä näkymin erittäin haasteelliset. Liitteenä 5. PIRELYn esitys Nuorten yhteiskuntatakuu- työryhmän raportin mukainen lisärahoituksesta perusteluineen MALPE-sopimus (ohjeen kohta d) on jo kirjattu aiempaan strategiseen tulossopimukseen. Uuden vuosille 2013 15 laadittavan MAL-sopimuksen keskeiseksi tavoitteeksi nousee maankäytön ja palveluverkon tiivis kytkentä suunnitteilla oleviin joukkoliikenneratkaisuihin sekä seudullisen toteutussuunnitelman laadinta. Luonnonsuojelualueiden vuodelle 2012 asetettu lisäystavoite 1 000 ha ei toteudu kuin ehkä kolmanneksella, mutta kokojaksolle 2012-2015 tavoitetta ei tässä vaiheessa muuteta. Toiminto potee työvoiman puutetta (rekrytrointiesitys). Kaatopaikoille vietävän biohajoavan jätteen määrässä ei vuodelle 2013 esitetä vähenevää tavoitetta, mutta vuoden 2015 reilu vähenemä on saavutettavissa, mikäli jätteenpolttolaitos rakennetaan. Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Haja-asutuksen viemäröinnin laajentaminen (ohjeen kohta e) on huomioitu jo aiemmassa strategisessa tulossopimuksessa ja se etenee.

5 3.2. Elinkeinoelämän menestystekijät Strategiset painotukset ELY -keskuksen muutosesitys Ministeriöiden kommentit Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö Uusiutuva energia ekotehokkuuden parantaminen Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Kasvuyritysten määrätavoitetta ei 2012 saavuteta. Tavoitetaso on erittäin kova ja perustuu huippuvuoteen 2010 (patoutunutta kysyntää). Kansainvälistymisessä yritykset ovat tässä suhdannetilanteessa odottavalla kannalla. Tässä vaiheessa vuoden 2015 tavoitteisiin ei kuitenkaan esitetä muutoksia. Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian käynnistäminen viivästyi syksyyn 2012, mutta etenee jatkossa aikataulun mukaan. 3.3. Väestön hyvinvointi Strategiset painotukset ELY -keskuksen muutosesitys Ministeriöiden kommentit Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Ei muutosesityksiä. Toimivat matkat Ei muutosesityksiä. Liikenneturvallisuuden positiivinen kehitys katkesi Pirkanmaalla vuonna 2011 eikä alkuvuosi 2012 ole näyttänyt yhtään paremmalta vakavien onnettomuuksien osalta. Onnettomuuksien keskeisenä selittävänä tekijänä ovat kuitenkin usein muut kuin ELYn toiminnasta johtuvat (alkoholi ja liikennekäyttäytyminen). Infrastruktuuria kehittämällä voidaan lieventää näidenkin onnettomuuksien vaikutuksia. Teiden kunto on heikentynyt pääteiden ulkopuolella. Myös pääteillä on jouduttu käyttämään runsaasti ensiaputyyppisiä toimenpiteitä liikennöitävyyden turvaamisessa, esimerkiksi paikkauksia. Sorateiden kelirikkokorjauksia on pystytty tekemään puuhuollon turvaamiseen ohjatun erityisrahoituksen turvin, mutta sitä ei enää vuodelle 2013

6 osoiteta. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan muuteta vuoden 2015 tavoitteita. Turvallinen ruoka Nuorten osallistaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus on mm. työllisyyden ja opiskelumahdollisuuksien osalta käynnistetty 2012, mutta tulokset näkyvät vasta jatkossa. Liitteenä 5. PIRELYn esitys Nuorten yhteiskuntatakuu- työryhmän raportin mukainen lisärahoituksesta perusteluineen 3.4. ELY -keskusten toiminnan kehittäminen Strategiset painotukset ELY -keskuksen muutosesitys Ministeriöiden kommentit Johtajuus Henkilöstö Sairauspoissaolojen määrässä ei ole tapahtunut haluttua laskua. HALLIS-toimenpiteet esitetty liitteessä 4. Liitteissä 6a ja 6b ovat valtakunnallinen IPO-taulukko ja kuvaus sekä PIRELYN oma alustava IPO-taulukko ja kuvaus. Strategiat ja toiminnan suunnittelu Kumppanuudet ja resurssit Prosessit Henkilöstösuunnittelua ja toimintastrategiaa on viivästyttänyt samanaikainen valtakunnallinen vaikuttavuus- ja tuloksellisuushanke ja siihen liittyvä ydintoimintoanalyysi.

7 4. Resurssit Toimintamenomäärärahat - pohjataulukko, liite 3 Liite 3. Ministeriöiden ohjauksessa olevat substanssimäärärahat - Jos sopimuksen muutosesitys (tms. esim. kehyspäätös) edellyttää taulukon päivittämistä niin muutokset merkitään hyväksytyn sopimuksen liitteenä 3 olevaan taulukkoon (merkitään punaisella) 5. ELY -keskuksen valtakunnalliset / ylialueelliset erikoistumistehtävät Uudet kirjaukset Ympäristövastuualueelle. Asioista on sovittu jo YM:n kanssa, joten nämä eivät tässä vaiheessa aiheuta tarvetta jatkoneuvotteluihin. Ei muutosesityksiä Pirkanmaan ELY osallistuu Ympäristöhallinnon monikanavainen asiakaspalvelu hankkeen toteutukseen Ympäristöministeriön asettamiskirjeessä (YMO28:00/2012/21.8.2012) ja hankkeen projektisuunnitelmassa kuvatulla tavalla pilottina 31.12.2013 asti. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa erikoistumistehtävänään alueelliseen jätesuunnitelmaan liittyviä kehittämis-, ohjaus ja seurantatehtäviä ympäristöministeriön muistion 26.6.2012 (YM 3/211/2011) mukaisesti. (allekirjoitukset Säteri, kansliapäällikön sij. ja Koivusaari) Jätesuunnittelutyö seurantoineen on käynnistynyt syksyllä 2012 seitsemän ELY:n yhteistyönä. Ministeriöiden kommentit 6. Mahdollinen neuvottelu ELY -keskuksen neuvotteluesitys Ministeriöiden kommentit Ei tarvetta neuvotteluun, erityisesti, koska uusista ympäristövastuualueen tehtävistä on jo sovittu ympäristöministeriön kanssa.

1 Liite 2 Pirkanmaan ELY-keskuksen strategiset ohjausindikaattorit toteutuma 6/2012 ja tavoitetasot vuosille 2013 ja 2015 (vaikuttavuus) 1 ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2012* Toteutuma 6/2012 ** ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2013 ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2015*** Alueiden elinvoimaisuus työllisyysaste (%) TAE 70 69,7 71,0 72,0 työttömyysaste (%) TAE 9,5 9,5 8,7 5,5 väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) TAE asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) TAE Tre 68,0 Vlk 45,0 Tre 89 Vlk 78 Tre 68,0 Vlk 45,0 Tre 89 Vlk 78 Tre 68,4 Vlk 47,0 Tre 89 Vlk 78 vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus) TAE 4,6 4,6 4,2 kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (1000 t/v) TAE 59 59 22 luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) TAE 32 33 35 jokivesien tila, hyvässä tilassa olevien %-osuus jokipituudesta 47 47 48 järvivesien tila, hyvässä tilassa olevien %-osuus järvipinta-alasta 76 78 83 merivesien tila, hyvässä tilassa olevien %-osuus rannikoiden pinta-alasta maatalouden fosforitase (kg/ha) TAE 42 41 40 maatalouden typpitase (kg/ha) TAE 5 4 2,9 *5 vuoden liukuva ka Elinkeinoelämän menestystekijät elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1 5) TAE 3,97 3,97 3,97 kasvuyritysten määrä (NIY- yritysten määrä, uudet asiakkaat kv kasvua hakevien segmenttiin, kasvuväylä palveluun osallistuvat yritykset). Huom! tilastopohjaiset kasvuyritysmäärät vaihtelevat vuositasolla ja ELYn vaikutusmahdollisuudet pienet 60 42 70 yritysten t&k-menot suhteutettuna väestön määrään (indeksi, 1999 = 100) TAE 220,7 263,9 uusien yritysten määrä (ei sisällä yritysneuvonnan kautta syntyviä) 1 100 1300 1 100 rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) TAE 28 26 27 27 Väestön hyvinvointi tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon tilaan (asteikko 1 5) TAE 3,47 3,36 3,47 3,47 henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) TAE 234 218 säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%) TAE 95 95 95 alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) TAE 16,0 23,2 16,0 14,0 ulkomaalaisten työttömyysaste (%) TAE 18,0 27,6 18,0 15,0 pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) TAE 280 sis. KS 164 280 280 sis. KS *op 1 18.4.2012 TEM:n elinkeino- ja innovaatio-osaston tulosohjaustiimi päätti poistaa ELY-keskusten strategisista tulossopimuksista tavaroiden kokonaisvienti maakunnittain (indeksi, 2005 = 100) -mittariin.

2 ELY-keskusten toiminnan kehittäminen Toiminnallinen tuloksellisuus ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2012* ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2013 ELY- keskuksen sidosryhmien kokonaistyytyväisyys 3,7 3,7 ELY- keskuksen oman harkinnan mukaan yksi seuraavista: - ELY- keskuksen toiminnan kehittyminen tai - ELY- keskuksen sisäisen yhteistyön toimivuus tai 4,0 4,0 - ELY- keskuksen onnistuminen vaikuttajana tai - Onnistuminen oman alueen asioiden edistäjänä tai - Yhteistyö verrattuna muihin yhteistyökumppaneihin Sidonnat ELY- keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) TAE EAKR sidonnat **) kumulatiivinen kertymä kauden alusta asti. 72 94 ESR sidonnat **) kumulatiivinen kertymä kauden alusta asti. 81 98 Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) TAE EAKR maksatukset 64 70 ESR maksatukset 55 70 Maksullinen toiminta TAE maksullisen toiminnan tuotot, julkisoikeudelliset suoritteet 1 800 000 1 900 000 maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset, julkisoikeudelliset suoritteet 2 400 000 2 400 000 maksullisen toiminnan tuotot, liiketaloudelliset suoritteet 0 0 maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset, liiketaloudelliset suoritteet 0 0 Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste TAE 100 100 ELY- keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys(1 5) TAE 3,7 3,7 * kopioidaan hyväksytyn sopimuksen tavoiteluvut 2012 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2012* ELYkeskuksen tavoitteet vuodelle 2013 Henkilötyövuosien kehitys TAE (kaikki momentit) 304 297***) Henkilöstön hyvinvointi paranee TAE sairauspoissaolopäivät/htv 8,0 8,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset 700 700 henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,4 3,4 * kopioidaan hyväksytyn sopimuksen tavoiteluvut 2012 **) EAKR sisältää paljon yritystukia, joten kysyntä määrittää sidontoja (=rahoituspäätöksiä), jotka tehdään pääsääntöisesti kerran per hanke. ESR sisältää paljon monivuotisia projekteja, joista puuttuvat enää jatkoaikaa koskevat sidonnat (= rahoituspäätökset tehdään vaiheittain hankkeen edetessä, jottei raha jää lojumaan). Vapaata rahaa ei ole enää tälläkään hetkellä. ***) TE-toimistouudistuksen ja esim. Y-aspan käynnistymisen vaikutusta ei osata arvioida

PIRELY_Liite 3 esitys toimintamenot.xlsx ESITYS TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHOISTA VUODELLE 2013 LIITE 3 ELY-keskus: Pirkanmaa Esitys mom. 32.01.02 (ELYjen toimintamenot, siirtomääräraha 2 v) Toimintamenomäärärahaesitys (euroa) 2013 Elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue 4 500 000 Liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue 4 900 000 Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 4 600 000 Yhteiset toiminnot 3 300 000 MÄÄRÄRAHAESITYS YHTEENSÄ (netto) 17 300 000 *) Arvio maksullisen toiminnan tuloista (informatiivinen) 1 900 000 Perustelut merkittävimmistä ELYn toimintamenomäärärahamuutoksista vuoteen 2012 verrattuna: TE-toimiston määrärahaan sisältyy tässä vielä ELYyn siirrettävien 10 htv:n palkkausmäärärahat muine kuluineen (5 URA-taloussihteeriä, 1 URA-talousasiantuntija, 2 taloussihteeriä ostolasku- yms. tehtäviin, 2 hallintosihteeriä asiakirjahallintoon) yhteensä n 370 000 euroa. Siirrot on suunniteltu tehtäväksi 1.1.2013 alkaen. *) HUOM: Esitys pitää sisällään siirtyvät saldot ELY-keskus

PIRELY_Liite 3 esitys toimintamenot_te.xlsx ESITYS TOIMINTAMENOMÄÄRÄRAHOISTA VUODELLE 2013 ELY-keskus: Pirkanmaa Esitys mom. 32.30.01 (TE-toimistojen toimintamenot, siirtomääräraha 2 v) Toimintamenomäärärahaesitys (euroa) 2013 TE-toimistot 12 423 000 Työvoiman palvelukeskukset 1 377 000 MÄÄRÄRAHAESITYS YHTEENSÄ (netto) 13 800 000 Arvio maksullisen toiminnan tuloista (informatiivinen) 300 000 Perustelut merkittävimmistä toimintamenomäärärahamuutoksista vuoteen 2012 verrattuna: TE-toimiston määrärahaan sisältyy tässä vielä ELYyn siirrettävien 10 htv:n palkkausmäärärahat muine kuluineen (5 URA-taloussihteeriä, 1 URA-talousasiantuntija, 2 taloussihteeriä ostolasku- yms. tehtäviin, 2 hallintosihteeriä asiakirjahallintoon) yhteensä n 370 000 euroa. Siirrot on suunniteltu tehtäväksi 1.1.2013 alkaen. Maksullisen toiminnan tuloarvio on henkilöstövuokraustoiminnan tuloja. TE-toimistot

1 LIITE 4. Hallis-toimenpidesuunnitelman raportointipohja Pirkanmaan ELY-keskus/ Saura & Suominen. 15.10.2012 Taloushallinto Kehittämisehdotus a) Kahden vastuualueen ELY-keskukset: ELY-keskusten ostolaskujen (pl. Siiri- ja Interreg-laskut) tiliöintiä keskitetään hallintoyksikköön. Kolmen vastuualueen ELY:keskukset: ELY-keskusten toimintamenolaskujen tiliöintiä keskitetään hallintoyksikköön ja muiden ostolaskujen tiliöintiä keskitetään vastuualueittain. Toimenpiteet Toteutettu. Tiliöinnit on keskitetty ehdotuksen mukaisesti. kehittämisehdotuksen toteuttamiseksi (marraskuu 2011 syksy 2012) Huomioitavaa ehdotuksen toteuttamisessa syksyllä 2012 Taloushallinto Kehittämisehdotus b) TE-toimistojen ostolaskujen ja Rondossa käsiteltävien tilitysten käsittelyä keskitetään alueella yhteen TE-toimistoon. Toimenpiteet kehittämisehdotuksen toteuttamiseksi (marraskuu 2011 syksy 2012) Huomioitavaa ehdotuksen toteuttamisessa syksyllä 2012 Toteutettu. Pirkanmaan TE-toimistojen ostolaskut ja Rondossa käsiteltävät tilitykset on keskitetty koko alueelta kahdelle toimistosihteerille. Suunnitelmissa on, että ostolaskujen ja muiden Rondossa käsiteltävien tilitysten hoito siirretään ELYn hallintoyksikköön 1.1.2013 alkaen. Tämä edellyttää ko määrärahojen siirtoa TE-toimistosta ELYyn 1.1.2013 alkaen. Taloushallinto Kehittämisehdotus c) ELY-keskuksessa ja TE-toimistoissa luovutaan yksikköjen omista matkalaskujen asiatarkastajista ja matkalaskujen asiatarkastus organisoidaan hallintoyksikköön. Toimenpiteet kehittämisehdotuksen toteuttamiseksi (marraskuu 2011 syksy 2012) Huomioitavaa ehdotuksen toteuttamisessa syksyllä 2012 Lähes toteutettu. Matkalaskujen asiatarkastus on organisoitu talousryhmään lukuun ottamatta L-vastuualuetta. Myös TEtoimistojen matkalaskujen asiatarkastus on siirretty hoidettavaksi ELYn hallintoyksikössä kesästä 2012 alkaen. L-vastuualueen matkalaskut keskitetään heti kun tarvittava resurssi on järjestetty.

2 Henkilöstöhallinto Kehittämisehdotus d) Henkilöstöasioiden tehtäviä, jotka on määritelty Palkeiden ja ELYjen vastuujakotaulukossa 1 (henkilöstö- ja palvelussuhdeasioiden hoito), keskitetään vastuualueilta ja TEtoimistoista hallintoyksikköön. Toimenpiteet kehittämisehdotuksen toteuttamiseksi (marraskuu 2011 syksy 2012) Huomioitavaa ehdotuksen toteuttamisessa syksyllä 2012 Toteutettu.TE-toimistojen henkilöstöasioiden hoito on rekrytointeja lukuun ottamatta siirretty ELYn hallintoyksikköön. TE-toimiston rekrytointien tekninen hoito siirretään ELYn hallintoyksikköön 1.1.2013 alkaen. Tehtävien keskittämisen vuoksi on erityisen tärkeää toteuttaa Palkeiden kanssa tehtyä vastuunjakotaulukkoa päällekkäisen työn välttämiseksi. Henkilöstöhallinto Kehittämisehdotus e) Esimiesten (kehityskeskusteluja käyvien) määrän vähentäminen henkilöstöjohtamisosaamisen kehittäminen ELY:issä ja TE-toimistoissa. Kehittämisehdotus koskee kaikkia vastuualueita ja yksiköitä sekä TE-toimistoja. Toimenpiteet kehittämisehdotuksen toteuttamiseksi (marraskuu 2011 syksy 2012) Huomioitavaa ehdotuksen toteuttamisessa syksyllä 2012 Toteutettu. Kaikissa vastuualueissa, hallinnossa ja matriisitoiminnoissa on tilannetta tarkasteltu ja tehty tarvittavat järjestelyt niin, että kehityskeskusteluja on keskimäärin yli 10/esimies. Tavoite on otettu TE-toimistoissa huomioon Pirkanmaan TE-toimiston organisaation rakennustyössä. Asiakirjahallinto Kehittämisehdotus f) Yksi kirjaamo/ely- keskus (kun ELY-keskus toimii yhdellä paikkakunnalla) Toimenpiteet kehittämisehdotuksen toteuttamiseksi (marraskuu 2011 syksy 2012) Huomioitavaa ehdotuksen toteuttamisessa syksyllä 2012 Toteutettu. ELY:ssä toimii yksi kirjaamo, TE-toimistojen kirjaamotehtävät on koottu yhteen TE-toimiston kirjaamotehtävien hoito liitetään ELYn kirjaamoon 1.1.2013 alkaen. Tämä edellyttää voimavarojen siirtoa (2 htv) TE-tsta ELYyn 1 http://elyintra.alh.fi/yhteiset/talous/palvelukeskus/documents/vastuunjakotaulukko%20talouspalvelut%202012%20l uonnos%208.3.12.pdf

3 Edellä läpikäytyjen kehittämisehdotusten lisäksi, mihin muihin hallinnollisten tehtävien kehittämiseen tähtäävään toimenpiteisiin ELY-keskus ja alueen TE-toimistot ovat ryhtyneet marraskuun 2011 jälkeen? URA-tilitystehtävien hoito on Pirkanmaalla koottu yhteen, Tampereelle. Myös ko. prosesseja on yhdenmukaistettu ja yksinkertaistettu. Parhaillaan valmistellaan URA-tilitystehtävien kokoamista Tampereelle Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Suomessa. Millaisia mahdollisuuksia vuoden 2013 alussa voimaan astuva TE-palvelu-uudistus tarjoaa hallinnollisten tehtävien kehittämiselle? On järkevää ja tarkoituksenmukaista yhdistää ELY:n ja TE-toimiston hallinnot mahdollisimman nopealla aikataululla. Fyysinen sijoituspaikka olisi Attilan kiinteistö.

Pirkanmaa 26.09.2012 LIITE 5. Pirkanmaan ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistukseen TEM HELSINKI Pirkanmaan lisäresurssiesitys vahvistamaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista vuonna 2013 Pirkanmaalla oli vuonna 2011 keskimäärin 10,2 % koko valtakunnan työttömistä. Työttömissä painottuvat pitkäaikaistyöttömät (11.9 %) ja nuoret alle 25 -vuotiaat (10.6 %). Pirkanmaa on yliopistokaupunki, joka näkyy alemman (11.3 %) ja ylemmän korkeakoulututkinnon omaavien (12.2 %) koko maata korkeampina osuuksina työttömistä. Pirkanmaalla on ollut omassa hallinnossa kohtuullisen paljon valtion työllisyysmäärärahoin palkattuja. Näiden määrää on tänä vuonna vähennetty alle puoleen. Tämä on nopeasti johtanut palveluvajauksiin. Tulevalla TE-toimistouudistuksella on merkittävä rooli uudenlaisen työotteen saamiseksi Pirkanmaallekin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Pirkanmaan ELY-keskus esittää, että nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vaivaaman korkeakoulukaupungin resursseja vahvistetaan 11 henkilötyövuoden verran Pirkanmaan TE-toimistossa. Perustelut: Kaksi työvoimaneuvojaa työ ja harjoittelupaikkojen etsintään ja tekemään työpaikkasuuntautunutta ohjaustyötä yhteistyössä mm. Pirkanmaan yrittäjien kaikki nuoret töihin kampanjan kanssa. Pirkanmaalla on aloittanut myös yritysneuvojat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä nuorten palveluissa kenttää kierrettäessä. Kaksi työvoimaneuvojaa, jotka toimivat läheisessä yhteistyössä em. työpaikkojen etsijöiden kanssa. He käyvät läpi ( perkaavat ) työnhakijoina olevien nuorten tietoja ja kutsuvat sen perusteella nuoria haastatteluihin. Ohjaavat palvelutarpeen mukaiseen palveluun. Työpari; psykologi + neuvoja, Tampereelle. Pirkanmaalla korostetaan psykologi + työvoimaneuvojan parityötä. Ammattikouluttamattomien nuorten uraohjaukseen 2 työntekijää Tampereen keskusseudulle ja Työpari; psykologi + neuvoja, maakuntaan. Maakunnassa tarvitaan työvoimaa nuorten uraohjaukseen. Maakunnassa rajusti vähenevä henkilökunta ei pysty tarjoamaan nuorille henkilökohtaista ohjausta. Yhteistyö kunnissa ja kaupungissa mm. nuorisolain uudistumisen hengessä vaatii TE hallinnolta henkilöresursseja. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0050 www.ely-keskus.fi/pirkanmaa PL 297 33101 Tampere

2/2 Työpari; psykologi + neuvoja. Ammattikoulutettujen nuorten, korkeasti koulutettujen sekä vastavalmistuneiden palveluihin tarvitaan myös psykologi + neuvoja työpari. Korkeasti koulutettujen palvelu vaatii erikoistumista. Mm. mielenterveyspulmista johtuvissa keskeytyksissä ennakointi ja psykologinen ohjaus on tarpeen niin korkeasti koulutetuille kuin muillekin valmistuneille. Maahanmuuttajista erityisesti nuoret tarvitsevat henkilökohtaista palvelua. Erityistä ohjausta. Kokonaiskuva niistä palveluista, joita nuori voi käyttää ei ole maahanmuuttajanuorelle selkeä, koska se on vaikeaa suomalaisellekin nuorelle. Verkkopalvelujen kehittämiseen tarvitaan monikanavapalvelujen hyödyntämiseksi erikoistunut nuorten neuvoja. Pirkanmaalla ei ole vielä onnistuttu tulostavoitteessa cv-netin osuuksien lisäämiseksi. Myös sosiaalisen median työkenttä vaatii uutta otetta, uuden opettamista nuorille, erityisesti maahanmuuttajille, kuten myös omille virkailijoille. Matti Peltola työllisyysasiain päällikkö

Liite 1. Pohdintatehtävä suunnittelun tueksi

Liite 1. Hallinnonalan / Viraston inhimillisen pääoman suunnitelma (Palautettava osio) Ohje suunnitelmataulukoiden täyttämiseksi Tavoitteet asetetaan eri näkökulmasta riippuen siitä, tehdäänkö suunnitelmaa yhteisseurantaan nostettavan hankkeen (A), ydintoimintoanalyysin (B) tai virastojen yleisen kehittämisen (C) tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että jokaiseen osa-alueeseen (Johtaminen, osaamisen kehittyminen ja työkyky) asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä. Jokaiselle osa-alueelle on oma taulukkonsa. Lisäksi palautetaan vapaamuotoinen (1-3 sivua) kuvaus tavoitteista ja suunnitelmien totetuttamisesta. Tavoitteet: Mitä tavoitteita asetetaan osa-alueelle? Tavoitteiden asettamisen lähtökohtana voi hyödyntää mm. henkilöstökyselyn tulosten pohjalta tehtyä pohdintatehtävää ja viraston jo olemassa olevia suunnitelmia. Toimenpiteet ja käytettävät työvälineet: Toimenpiteillä ja työkaluilla tarkoitetaan konkreettisia toimia tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Toimenpiteiden suunnittelussa voi hyödyntää mm. jo olemassa olevia työkaluja tai ohjelman yhteydessä tarjottuja yhteisiä työvälineitä. Toimenpide voi myös tarkoittaa nykyisten työvälineiden yhtenäistämistä. Kustannukset: Arvioi toimenpiteiden toteuttamisesta syntyviä kustannuksia. Resurssit: Arvioi toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavia resursseja. Aikataulu: Arvioi toimenpiteiden toteuttamisen aikataulua. Toteuma: Arvioi / seuraa toimenpiteiden toteumaa. Vastuut: Kenen päävastuulla toimenpiteiden käynnistäminen ja toteuttaminen on? Seuranta: Seurantasarakkeeseen laitetaan sekä ohjelmassa sovitut yhteiset VMBaron mittarien tulokset ja asetetaan niille tavoitearvo. Virasto voi lisäksi asettaa muita seurantatapoja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Suunnittelun kohde on A: Yhteisseurantaan nostettava hanke x B: Inhimillisen pääoman kehittäminen virastojen arjessa

Liite 1. Hallinnonalan / Viraston inhimillisen pääoman suunnitelma (Palautettava osio) Taulukko 1. Inhimillisen pääoman suunnitelma: Innostava johtaminen ja esimiestyö Osa-alue Tavoitteet Toimenpiteet ja käytettävät työvälineet tavoitteiden saavuttamiseksi Kustannukset Resurssit Aikataulu Toteuma 2012-2013 Vastuut Seuranta (lisää nykyinen ja tavoitearvo) Innostava johtaminen ja esimiestyö Johtamisen ja esimiestyön ammatillistaminen 1. Esimiesosaamisen, esimiesten välisen yhteistyön ja strategiaosaamisen vahvistaminen HALLIS-hanke on edellyttänyt yksikköjen kooksi vähintään 10 hlöä. Esimiesten määrää on vähennetty ja esimiestyöhön käytettävää aikaa pyritty lisäämään. PIRELYn esimiesfoorumit Esimiesten strategiaosaamista lisätään ja yhteisen näkemyksen muodostumista vahvistetaan yhteisiä tavoitteita selkiyttämällä Teemainfot ja esimiesvalmennukset Esimerkiksi syksyllä 2012 a) esimiesten 3-osainen lakipaketti b) yhteinen kehittämipäivä puheeksiottaminen ja työelämän hankalat keskustelut, yhteiset pelisäännöt (ks. työkyky) ELY-johtamisohjelmat ja TEMPO-koulutus (asiantuntijoille/ esimiespotentiaalille) - - - 2.900 (HAUS, Salmia korvaa 2.500 ) - Osallistujat 2012/ PIRELY: 6 hlöä organisaatiomuutokset tehdään syksyllä 2012 4 krt/vs, ELYjohtoryhmän kokousten jälkeen. Syksy 2012: 4.9., 30.11. 27.9., 31.10, 22.11. 22.11. ELYjohtamisohjelma I ja II, ELYTempo 4.9. 27.9. Vuonna 2012 osallistuttu 2 ohjelmaan Hallintoyksikkö Strategiayksikkö/MV Henkilöstöryhmä/KS TEM, Salmia, PIRELYn yhdyshlö KS VMBaro: Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Nykyinen arvo:3,10 Tavoite: Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Nykyinen arvo:3,11 Tavoite: Muu seuranta: VM-baro, CAF-alue: johtajuus, henkilöstö Esimiesarviointi (360, VMesimiesbaro) Strateginen tulossopimus.

Liite 1. Hallinnonalan / Viraston inhimillisen pääoman suunnitelma (Palautettava osio) 2.Työntekijöiden motivaation tukeminen ja vahvuuksien tunnistaminen. 3.Esimiesten oman osaaminen hallinta ja jaksamisesta huolehtiminen Reissin motivaatioprofiilitestit (vapaaehtoinen). Tarpeen mukaan, sis. ryhmätason purkutilaisuudet/ Esimiehelle ensisijaisesti tuki omasta organisaatiosta ja ohjaavalta taholta osaamisen hallintaan. Riittävä tukiverkosto. 50 /testi purkutilaisuudet 1500 / tilaisuus tai RMPfasilitaattorin koulutus Tarpeen mukaan koulutetaan omaa väkeä analysoimaan tulokset Tammi- /helmikuu Maaliskuu 2013 Kehityskeskustelukierrokseen yhdistäminen Henkilöstöryhmä/KS

Liite 1. Hallinnonalan / Viraston inhimillisen pääoman suunnitelma (Palautettava osio) Taulukko 2. Inhimillisen pääoman suunnitelma: Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Osa-alue Tavoitteet Toimenpiteet ja käytettävät työvälineet tavoitteiden saavuttamiseksi Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Strategialähtöinen osaamisen varmistaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden tiedostaminen oikeat ihmiset oikeilla paikoilla, osaaminen vastaa työn vaativuutta. 1.Sisäisen liikkuvuuden ja osaamisen jakamisen /siirron tukeminen sekä asiantuntijuuden laaja-alaistamisen mahdollistaminen 2. Kehityskeskustelujen tehokkaampi hyödyntäminen Työntekijöitä tuetaan tunnistamaan omat BSC-kortit ja toimintastrategia Tehtävänkuvia kehitetään, voimavaroja ja osaamista kohdennetaan strategisten painopistealueiden mukaisesti. Seuraajasuunnittelua ja henkilövaihdosten ennakointia pyritään aikaistamaan henkilöstösuunnittelutyöhön panostamalla. Kisälliohjelma. Osaamisen siirron suunnitelmallisuutta lisätään eläköitymistilanteissa ja muissa tehtäväjärjestelyissä työkalun käyttöönotolla. ELYn tehtävien ja hankkeiden esittelyt. Ryhmäkehityskeskustelujen avulla toiminnan fokusointi. Kehityskeskusteluista kattavat yhteenvedot johdolle. Reissin Kustannukset - - - ks. edellä Resurssit Aikataulu Toteuma Vastuut Seuranta (lisää nykyinen ja tavoitearvo) HRD 2013 Hessupäivitys loppuvuodesta 2012? 6-8 infoa/ 2013 kevät 2013 kevät 2013 infot 31.8., 20.9., 9.10, 17.10. Startegiayksikkö/MV Strategiayksikkö/MV ja henkilöstöryhmä/kp Henkilöstö ryhmä/ KS Viestintä- ja henkilöstöryhmät? Henkilöstöryhmä/KS Henkilöstö- VMBaro: Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä Nykyinen arvo:3,00 Tavoite: Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä Nykyinen arvo:3,18 Tavoite: Muu seuranta: VM-baro, CAFalue: johtajuus, henkilöstö, kehityskeskustelut Asiakas- ja sidosryhmäpalaute CAF-alue: strategiat ja toiminnan suunnittelu.

Liite 1. Hallinnonalan / Viraston inhimillisen pääoman suunnitelma (Palautettava osio) vahvuutensa ja motivaation lähteet. Rohkaistaan siirtymään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. motivaatioprofiilitestit (vapaaehtoinen). Tarpeen mukaan yhdistäminen kehityskeskusteluihin ryhmä/kp ja KS Strateginen tulossopimus 3.Yhteisten toimintatapojen jatkuva kehittäminen Valtakunnallinen osaamisen kehittämisen vuosikello. Osaamisen kehittämisen kokonaisuutta selkiytytetään ottamalla käyttöön yhteinen vuosikello, jossa yhdistetään strategia- ja HR-työ sekä parannetaan eri toimijoiden keskinäistä organisointia ja työnjakoa. Vuosikellon avulla varmistetaan, että johto linjaa strategialähtöisesti ensisijaiset osaamisen kehittämistarpeet. Otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta TEM, TAHE, Henkilöstöryhmä/KS ja strategiayksikkö/mv 4. Asiakkuusosaamisen kehittäminen. opitaan lähestymään työtä aiempaa paremmin asiakkaan näkökulmasta. Kannustaminen kouluttautumiseen. Työkaluina mm. yhteinen hakumenettely ulkopuoliseen ja maksulliseen koulutukseen sekä ELY-osaamisen kehittymistä tukeva oma henkilöstökoulutus tähän vuoden 2013 toimenpiteet, mm. palvelulupaustyö Asiakkuus -työryhmä 2013 Asiakkuustyöryhmä

Liite 1. Hallinnonalan / Viraston inhimillisen pääoman suunnitelma (Palautettava osio) Taulukko 3. Inhimillisen pääoman suunnitelma: Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Osa-alue Tavoitteet Toimenpiteet ja käytettävät työvälineet tavoitteiden saavuttamiseksi Henkinen, fyysinen, sosiaaline n ja eettinen työkyky Hyvän työkyvyn ylläpitäminen 1. Työhön liittyvien ongelmatilanteiden ennakointi ja ennalta ehkäisy. 2. Työn hallinta ja riittävä tuki työn tekemiseen Hyvän (työ)elämän elementtien vahvistaminen kokonaisvaltaisesti. Sairauspoissaolojen seuranta ja sairauspoissaolojen minimointi. Varhaisen puuttumisen /tuen/välittämisen toimintamalli esimiesten työvälineeksi ja työyhteisön toimintamalliksi. ELY-johtamisohjelman osana tehty kehittämishanke puheeksiottamisen taitojen parantamiseksi. esimiespäivä työyhteisötaidot Työyhteisön yhteiset kehittämispäivät Kustannukset ks. kohta 1 Resurssit Aikataulu Toteuma Vastuut Seuranta (lisää nykyinen ja tavoitearvo) raportointi 4ktr/vs 22.11. 1-2 kehittämis Henkilöstöryhmä/KP Henkilöstöryhmä/KP, KS ja ELYjohtamisohjelman osallistujat 2012 kaikki ryhmät VMBaro: Työyhteisön avoimuus asioiden valmisteluss a ja päätöksente ossa Nykyinen arvo:3,08 Tavoite: Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo Nykyinen arvo:3,44 Tavoite: Sairauspoiss aolojen vähenemine n (työpäivää/ht v)

Liite 1. Hallinnonalan / Viraston inhimillisen pääoman suunnitelma (Palautettava osio) Työyhteisötason palkitseminen ja palautteenantaminen päivää/vs Nykyinen arvo: Tavoite: 3.Henkilöstökyselyjen tulosten hyödyntäminen Työtyytyväisyyskyselyn tulosten systemaattinen analysointi, kehittämistoimien välitön käynnistys ja toimenpiteiden seuranta. Työkaluna mm purkutilaisuudet työyhteisöissä, Työtyytyväisyyden kehittämisen toimenpideohjelma vuosittain ja aktiivinen tyhy-toiminta. Kaikki ryhmät, henkilöstöryhmä/ks koordinoi Muu seuranta: VM-baro, CAF-alue: henkilöstö, kehityskeskus telut

PIRKANMAAN ELYN STRATEGISEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS SYKSY 2012. LIITE 6B Tämä on luonnos, jossa on huomioitu YT-toimikunnan kommentit (18.10), ja joka on käsitelty johtajien työvaliokunnan kokouksessa (22.10)./KS Pirkanmaan ELY-keskus INHIMILLISEN PÄÄOMAN SUUNNITELMAAN (IPO) LIITTYVÄ KUVAUS (1-3 sivua) Pirkanmaan ELY-keskuksen IPO on ennen kaikkea napakka ja käytännönläheinen työkalu ja toteuttamissuunnitelma, jossa huomioidaan PIRELYn erityispiirteet ja keskitytään alla esitettyihin, yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin: Työntekijöiden motivaation tukeminen (kehityskeskustelut, Reissin motivaatioprofiili) Esimiesosaamisen, erityisesti muutos- ja strategiaosaamisen vahvistaminen (esimiesfoorumit ja -valmennukset) Osaamisen jakamisen tukeminen (kisälliohjelma, yhteiset teemainfot) Puheeksi ottamisen taitojen kehittäminen (varhaisen välittämisen ja puheeksi ottamisen pelisäännöt) 1. INNOSTAVA JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Esimiestyön painopiste on siirtymässä asiajohtamisesta henkilöjohtamiseen esimiestyö on työ sinänsä. Jo hallinnollisten tehtävien kehittämishanke (HALLIS), on edellyttänyt yksikkökokojen suurentamista läpi viraston, ja sitä kautta esimiestyön ammatillistamista. Pirkanmaan ELYn työntekijät ovat osaavia ja kokeneita. Henkilöjohtamisessa korostetaan esimiehen kykyä tukea työntekijöiden motivaatiota ja auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään itse kunkin sekä koko työyhteisön vahvuuksia. a) Esimiesosaamisen, esimiesten välisen yhteistyön ja strategiaosaamisen vahvistaminen (työkaluna esimiesfoorumit ja -valmennukset) Esimiestyön ammatillistamisen keskeinen työkalu on PIRELYn esimiesfoorumit, jotka jo olemassa olevina ovat muodostumassa toimivaksi ja tärkeäksi rakenteeksi. Jotta työntekijöiden motivaatio onnistutaan kohdentamaan oikein, tarvitaan jatkossa selkeämpää toiminnan fokusointia ja esimiesten strategiaosaamisen vahvistamista. Tavoite on, että ydintoimintoanalyysin (YTA) valmistuttua esimiehet osaavat johtaa toimintaa oikeaan suuntaan, tukea alaistensa työnhallintaa (työmäärä ja jakautuminen) ja antaa/vastaanottaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteen toteutumista tuetaan mm. tutustuttamalla esimiehiä valmentavan johtamisen työtapoihin ja asenteisiin. Myös muuta esimiesten keskinäistä yhteistyötä ja vertaistukea vahvistetaan mm. teemainfoilla ja osallistumalla aktiivisesti ELY-keskuksille tarjottuihin yhteisiin johtamisohjelmiin. Myös esimiesten valintaprosessin kehittämistarpeista sovitaan tarkemmin kuluvan vuoden aikana. b) Työntekijöiden motivaation tukeminen (työkaluna kehityskeskustelut ja Reissin motivaatioprofiili) Jos esimiehen tarkoituksena on innostaa, hänen on näytettävä esimerkkiä, itsekin innostuttava ja ymmärrettävä, mistä ihminen motivoituu ja ennen kaikkea - miten motivaatiota ylläpidetään myös

niukkenevien resurssien aikana. Esimiehellä on oltava valmiuksia kohdata ryhmänsä "joka päivä" (motivointi, palaute, tiedottaminen, empaattinen lähestyminen jne.). Tavoitteeseen pyritään myös yksittäisiä, rakenteissa olevia prosesseja parantamalla: Parannetaan kehityskeskustelujen toimivuutta. Jo kahtena vuonna käytyjä ja hyväksi koettuja ryhmäkehityskeskusteluja kehitetään edelleen ja osaamisen rinnalle nostetaan motivaatioteema (mikä itse kutakin motivoi, mistä saa energiaa ja mitä pitää tärkeänä työelämässä). Tavoitteena on, että jokainen työntekijä ja työyhteisö saa paremmat mahdollisuudet tunnistaa omat vahvuutensa, toimia omien motivaatioidensa mukaan, ja sitä kautta huolehtia energiatasapainostaan. Täysin uutena tekijänä tarjotaan tarpeen mukaan ja asiasta kiinnostuneille ryhmille mahdollisuutta tehdä Reissin motivaatioprofiilitesti, joka antaa kattavan kuvan ihmisen koko motivaatio- ja perustarverakenteesta. Siinä ei ihmisiä tyypitellä, eikä arvoteta suhteessa toisiinsa. Tuloksia voi hyödyntää elämänhallinnan parantamisessa, työnkuvan uudistamisessa, motivoinnissa ja johtamisessa. Testi voidaan tehdä pilottina jossakin ryhmässä esimerkiksi ennen kehityskeskustelukierrosta, ja tuloksia käsitellä ulkopuolisen fasilitaattorin vetämänä. 2. OSAAMISEN KEHITTYMINEN JA UUDISTUMINEN Yksi suurimmista haasteista on saada tehtävät hoidettua vähenevillä resursseilla. Se tarkoittaa paitsi strategisen keskustelun lisäämistä hoidettavista tehtävistä, niihin suunnattavista voimavaroista ja tarvittavasta osaamisesta, myös henkilöstön voimakasta tukemisesta osaamisen kehittymisessä ja uudistumisessa. Uudistumisessa onnistuminen edellyttää toisaalta työrauhaa, toisaalta konkreettista tietojen, taitojen ja kokemusten aktiivisempaa jakamista; siirtymistä yhä enemmän yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen (vastuualueiden ja toimintayksiköiden välillä). Jotta tehtävänkuvia onnistutaan muuttamaan sovitun strategian mukaisesti, työntekijöitä on konkreettisesti rohkaistava lähtemään omalta mukavuusalueeltaan, kokeilemaan uutta, laaja-alaistamaan asiantuntijuuttaan ja/tai hakeutumaan tarjottaviin uusiin tehtäviin ja palkittava tästä ainakin hyvällä palautteella. a) Osaamisen jakaminen (työkaluna kisälliohjelma ja yhteiset teemainfot) Pirkanmaan ELYssä on kehitetty Kisälliohjelma-työkalu, joka on konkreettinen apuväline osaamisen jakamiseen/siirtoon ja tehtävien uudelleenjärjestelyyn. Kisälliohjelma on otettu käyttöön syksyllä 2012, ja ensimmäiset kokemukset työkalun soveltuvuudesta ovat olleet hyviä. Työkalua on tarjottu aktiivisesti myös muiden ELYjen käyttöön. Jatkossa vahvistetaan kisällisuunnitelmien yhteyttä kehityskeskusteluihin. Kehityskeskustelujen anti kootaan ja hyödynnetään monipuolisemmin tulevaisuuden kehittämistyössä (jatkossa osa tiedoista kootaan myös Kiekuun). Kun työntekijät tietävät monipuolisesti, millaisia työtehtäviä talossamme tehdään, myös sisäinen liikkuvuus helpottuu. Tätä tuetaan järjestämällä kaikille avoimia, ELYn tehtävien ja hankkeiden esittely-/infotilaisuuksia. b) Osaamisen kehittämisen kokonaisuuden selkeyttäminen (työkaluna osaamisen kehittämisen vuosikello) ELY-osaamisen kehittämisen kokonaisuutta selkiytetään ottamalla käyttöön ELY-keskuksille ja TEtoimistoille yhteinen, valtakunnallinen osaamisen kehittämisen vuosikello, joka valmistuu vuoden 2012

loppuun mennessä. Vuosikellolla pyritään yhdistämään strategia- ja HR-työ sekä parantamaan eri toimijoiden (ml. palveluntuottajat LiVi, Salmia, Syke, Mavi, Evira jne.) keskinäistä organisointia ja työnjakoa. Pirkanmaan ELY-keskus on vuosikellon suunnittelussa ja käyttöönotossa aktiivisesti mukana. Oleellista on, että osaamisen kehittämistä tehdään osana strategista henkilöstösuunnittelua, ja työn pohjana on jatkuvasti päivitettävä laadullinen ja määrällinen henkilöstösuunnitelma. Yhtenäinen Hessu-käytäntö laajennetaan tulevaisuudessa myös Te-toimistoihin. 3. HENKINEN, FYYSINEN, SOSIAALINEN JA EETTINEN TYÖKYKY Pirkanmaan ELY-keskus on aikuisten ihmisten työpaikka, mikä näkyy toinen toistemme kunnioittavassa ja arvostavassa kohtaamisessa, ja siinä, että päähuomio pidetään työn tavoitteissa ja tuloksissa. Nykyisessä toimintaympäristössä tärkeää on myös työhön liittyvien ongelmatilanteiden ennakointi ja ennaltaehkäisy sekä sairauspoissaolojen seuranta ja sairauspoissaolojen minimointi. a) Puheeksi ottamisen taitojen kehittäminen (työkaluna varhaisen välittämisen ja puheeksi ottamisen pelisäännöt, työyhteisötaidot -päivä) Pirkanmaan ELY-keskuksessa puututaan varhaisessa vaiheessa, ja yhteisten toimintatapojen mukaisesti sairauspoissaoloihin ja hankaliin tilanteisiin. Varhaisen välittämisen ja puheeksi ottamisen pelisääntöjen toimivuuteen ja jalkauttamiseen panostetaan (ELY-johtamisohjelman I ja II osana toteutettava, yhteinen kehittämishaaste/-hanke). Tavoitteena on puuttua ongelmiin heti kun ne havaitaan, lopettaa väärien ongelmien ratkaiseminen ja päästä eroon tilanteiden kärjistymisestä. Toisaalta ihannetilanne on se, että varhaisen välittämisen pelisääntöjä ei tarvitsisi soveltaa lainkaan. Yksi iso tekijä tässä on oikeanlaiset esimiehet. Muita asiaan vaikuttavia tekijöitä ovat työyhteisötaidot/alaistaidot sekä esimiehen ja ryhmän "jokapäiväinen" kohtaaminen eli esimiehen läsnäolo. Mikäli tilanne joka tapauksessa kärjistyy siihen, että puheeksi ottamista tarvitaan, on asia helppo ottaa esimiehen toimesta puheeksi, kun jokapäiväisellä kanssakäymisellä on luotu ryhmään luottamukselliset välit. Varhaisen välittämisen toimet eivät toimi, jos esimiehen ja ryhmän välit ovat etäiset. Koko työyhteisölle tarjotaan valmennusta työyhteisötaidoista. b) Työnhallinta ja riittävä tuki työn tekemiseen (työyhteisön yhteiset kehittämispäivät) Järjestetään yhteisiä työhyvinvointi- ja kehittämispäiviä niin organisaatio- kuin työyhteisötasolla. Varsinkin ryhmätasolla on hyvä kokoontua myös työpaikan ulkopuolella. Tämä luo hyvää yhteishenkeä. c) Henkilöstökyselyjen tulosten hyödyntäminen (purkutilaisuudet, toimenpideohjelma) PIRELYssä työtyytyväisyyskyselyn tulokset analysoidaan systemaattisesti ja kehittämistoimet käynnistetään välittömästi. Toimenpiteiden toteutumista myös seurataan ja niistä tiedotetaan ennen seuraavaa kyselyä. Valtiokonttorin tarjoamia IPO-työkaluja hyödynnetään jatkossa omien toimenpiteiden käynnistyttyä.