Pelastustoimintaa tukevan teknologian käyttölähtöinen kehittäminen. Marja Liinasuo, VTT Palotutkimuksen päivät

Samankaltaiset tiedostot
Kannettavaa teknologiaa

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Palotutkimuksen päivät Hanasaari. Matti Honkanen

AFCEA syysseminaari

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, Marja Liinasuo, VTT

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD

Kyberturvallisuus kiinteistöautomaatiossa

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Järjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Paikkatiedon hyödyntäminen vesiensuojeluyhdistyksissä

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Defusing Näin IUPL:lla

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta

Väkivalta / uhkatilanne

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

POHJANMAAN POLIISILAITOS. Keski-Pohjanmaan MOBIILI LÄHIPOLIISI

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP

Työmarkkinatorin asiakas- ja yhteistyöryhmät

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Verkostot kehittämistyössä

Viestinnän tulevaisuus

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Digitaaliset palvelut tulevat. Katri Tunttunen

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Henkilöstön näkökulma johtamisjärjestelmän uudistukseen

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Scientific Method Mistä on kysymys?

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

MS-E2177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari 2016

Strathclyde-prosessi

Myönteinen tunnistaminen

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Digitaalisuudesta muutosvoimaa

Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen. Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla

Palvelutori TV Espoon Nopeat kokeilut käytettävyyden ja vaikutusten arviointi

Kasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento

HANKKEEN ALKUAJATUS. Kuinka tilannekuvaa voitaisiin kartoittaa monipuolisemmin ja nopeammin?

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

Kvantitatiivinen riski Määrittäminen ja hyväksyttävyys

käytöstä Minna-Maarit Ampio Sairaanhoitaja / Tutkimushoitaja YAMK opiskelija (Hyvinvointiteknologia) Terveyspalveluiden analytiikka -koulutusohjelma

Vaikuttava viritys Tavoitteet Toiminta Tulokset

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Junien peruuntumistodennäköisyyksien hyödyntäminen veturinkuljettajien työvuoroluetteloiden suunnittelussa Väliraportti

Lobistech-seminaari Case: HMT

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa

Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät Ylitarkastaja Teemu Luukko

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Työelämätoimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Laatuykkönen , Helsinki

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke

Digitalisaatio ja kyberpuolustus

VAHINGONVAARASELVITYS

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Yliopistojen valintakokeiden kehittäminen

KOSKI. Kehittämishankkeen ohjausryhmä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

Muinaisjäännösrekisterin hyödyntäminen Metsä Groupissa

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Vaaratilanne Laukaan Vihtavuoressa - Suuronnettomuuden uhka

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Mitä sairaanhoitajille kuuluu

DIGIOPE erikoistumiskoulutus tarjoaa joustavia ratkaisuja opettajien uuteen osaamiseen

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ VAIKUTTAVAMPAA TUKEA ELINTAPOIHIN OUTI HIETALA, VTT & ERIKOISTUTKIJA-KEHITTÄJÄ INSPIROU

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen)

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

Transkriptio:

Pelastustoimintaa tukevan teknologian käyttölähtöinen kehittäminen Marja Liinasuo, VTT Palotutkimuksen päivät 23.-24.8.2011

25/08/2011 2 SISÄLTÖ Taustaa Käyttäjävaatimusten analyysi pelastustyössä Pelastustyön vaatimusten syventäminen suhteessa kehitettävään teknologiaan Suora suunnittelupalaute teknologian kehittäjille Kehitettävän teknologian käyttölähtöinen arviointi Keskeiset tulokset Johtopäätökset

25/08/2011 3 Taustaa COPE-projekti (Common Operational Picture Exploitation) (http://cope.vtt.fi) EU-projekti 2008-2011 Tavoitteena pelastustoiminnan työvälineiden kehittäminen tukemaan kentällä toimivien ammattilaisten yhteisen tilannekäsityksen muodostumista Keskityttiin kentällä toimiviin palomiehiin ja erityisesti heidän esimieheensä (P3) Valittiin käyttölähtöinen (usage driven) ote, jossa lähtökohtana työstä nousevat tarpeet Tutkimusosapuolia (VTT, CESS, BAE Systems, Trinity College Dublin), teknologiaosapuolia (BAE Systems, UTI, GMV-Skysoft), kenttäkokeiden järjestäjiä (IGSU, Pelastusopisto)

25/08/2011 4 Käyttäjävaatimusten analyysi pelastustyössä (1) Käyttäjävaatimusten tunteminen mahdollistaa sellaisen teknologian kehittämisen, joka todella tukee käytännön työtä Erityisen tärkeää alalla, joka on vaativa ja vaarallinen sekä ammattilaisille että uhreille Haasteellista sillä observointi on lähes mahdotonta Keinoina käytettiin alan (1) kirjallisuutta ja (2) palomiesten haastatteluja (1) Kirjallisuuskatsauksessa valittiin naturalistisen päätöksenteon (päätöksenteko luonnollisissa tilanteissa) viitekehys; tärkeitä kognitiivisia (ajatteluun ja päätöksentekoon liittyviä) vaatimuksia ovat mm. Naturalistinen päätöksenteko (välitön päätöksenteko ilman tietoista vaihtoehtojen punnitsemista, vaikeat ja nopeutta vaativat tilanteet) Tilanteen jatkuva arviointi ja uudelleensuunnittelu kun oletukset osoittautuneet vääriksi Yhteisen toimintaperustan ylläpito (suunnitelmat, päätökset, tehtävät) Ongelman havaitseminen, huomion suuntaamisen hallinta

25/08/2011 5 Käyttäjävaatimusten analyysi pelastustyössä (2) (2) Palomiesten haastatteluissa käytettiin kriittisen päätöksenteon metodia (Critical Decision Method), jossa vaikea, itse koettu pelastustilanne käytiin lävitse eri tavoin useaan kertaan Tapahtuman valinta Spontaani kertomus Erillisten tapahtumien tunnistaminen, aikajana Tapahtumien kognitiivisten vaatimusten selvittäminen Teknologian rooli nyt ja uuden teknologian potentiaali Haastatteluihin osallistui viisi henkilöä (kolme toimi P3:na ja kaksi P4:na) Haastattelut osoittivat, että Toimintaohjeet ovat oleellisia, toimintapäätös tuotiin esille tapahtumien luonnollisena seurauksena Pelastustoiminnassa aistit kuormittuneet, henkinen ja fyysinen paine Pelastustoiminnan työvälineillä erityisen suuret vaatimukset, käyttöönotto keskellä työelämää haasteellista

25/08/2011 6 Pelastustyön vaatimusten syventäminen suhteessa kehitettävään teknologiaan Projektissa kehitettiin monentyyppistä teknologiaa Laitteita (GPS-tietoon perustuva paikannin, infrapunakamera, videokuvausmahdollisuus, kemikaalianturit, paikka-anturit) Ohjelmia (tehtävien antaminen ja kuittaaminen, karttapohjaisen tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen, riskienhallinta) Kaikki toimivat integroidun tietojärjestelmän puitteissa Tieto vaihtuu päätelaitteiden välillä palvelinsovellus Gatewayn kautta Tieto kulkee päätelaitteiden ja tietokannan välillä langatonta verkkoa (Wireless Sensor Network) pitkin Tutkittiin, mitkä ovat pelastustoiminnan keskeiset työtehtävät ja miten uusi teknologia voisi tukea sitä näin saatiin arviointikriteerejä kullekin teknologialle

25/08/2011 7 P3 P4 Palomies Rooli COPE teknologiat Gateway tietokanta Gateway Anturialusta Laitteet ja simulointi Langaton tiedonsiirtoverkko Kemikaalianturit Sääasema Tehtävien organisoiminen Kartan hallinta Riskianalyysi P3-järjestelmä Funktiot: P4-järjestelmä Funktiot: Pelastajajärjestelmä Funktiot: Tehtävien vastaanottaminen Työvälineiden hallinta Tehtäväsuorituksen seuranta Havaintotiedon tehostaminen Tilannetiedon välittäminen Pelastajan sijainnin välittäminen Gateway tietokanta Muut mahdolliset käyttäjätahot Poliisi Ambulanssi Sairaanhoito Ylempi komentotaso Hätäkeskus jne. Muut teknologiat Verkkopalvelut Puhelin PDA Anturit jne. ( )

25/08/2011 8 Suora suunnittelupalaute teknologian kehittäjille Projektin loppuvaiheessa myös suoraa suunnittelupalautetta ja yhteistä suunnittelua teknologian kehittäjien ja käyttäjävaatimusten tutkijoiden (käyttäytymistieteiden edustajia) välillä Kohteena kaksi P3:n käyttöön tarkoitettua sovellusta: (1) tehtävien jakaminen ja (2) karttapohjaisen tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen Tukena jo saatu palomiesten palaute Tutkijoiden näkemys hyvästä käytettävyydestä Tieto kentän toiminnasta, esim. miten kentällä toimitaan ko. tietoa käytettäessä (valkotaulu/kynä ja paperi/puhe) Konsultaatio tarvittaessa ammattilaiselta

25/08/2011 9 Kehitettävän teknologian käyttölähtöinen arviointi, yleistä Kehitettävä teknologia vs käyttölähtöinen arviointi miten arvioida teknologiaa, joka on vasta kehitysasteella? Monta erilaista menetelmää Läpikäynti (walkthrough) Haastattelut Kyselylomakkeet Kenttätestit, vaativuus nousi projektin myötä Kahdenlaista arviointia Verifiointi: kuinka hyvin teknologia täyttää etukäteen määritellyt vaatimukset (tehtävät, joissa se voi tukea) Validointi: teknologian lupaavuus ja tarkoituksenmukaisuus käytön näkökulmasta

25/08/2011 10 Kehitettävän teknologian käyttölähtöinen arviointi, verifiointi Verifiointi: kuinka hyvin teknologia täyttää etukäteen määritellyt vaatimukset (tehtävät, joissa se voi tukea) Läpikäynti, jossa palomiestestaajille simuloitiin kertomuksen avulla onnettomuustilanne ja pyydettiin käyttämään teknologiaa erilaisiin tarkoituksiin Onnistuneisuus arvioitiin observoimalla ja haastattelulla 17 hyvin suoritettua tehtävää/21: hyvä tulos Osana kenttätestiä teetettiin kyselylomakekysely; esim. 80 % oli sitä mieltä että toiminnallisuuksia tarvitaan kentällä 90 % katsoi että on paljon parannettavaa

25/08/2011 11 Kehitettävän teknologian käyttölähtöinen arviointi, validointi Validointi: teknologian lupaavuus ja tarkoituksenmukaisuus käytön näkökulmasta Teknologia keskeneräinen joten toimivuutta ei voitu arvioida Siitä huolimatta pyrittiin luomaan todellisen käyttötilanteen ominaisuudet (onnettomuus josta ei etukäteen tietoa, vaativuus joka edellyttää päätöksentekoa) Tavoite: teknologian tuli tukea tilannekäsityksen muodostamista ja tarjota välineitä joiden avulla käsitystä voidaan esittää ja jakaa kentälle Uusi ratkaisu: kenttätestit, joissa normaaliryhmä (P3 ja kuski sekä palomiehet) ja rinnalla seurantaryhmä ( varjo-p3 ), joka arvioi, miten käytössään oleva uusi teknologia olisi auttanut normaalissa toiminnassa Muut menetelmät: videointi, kouluttajan ja toimijoiden palaute, haastattelu, kyselylomake

25/08/2011 12 Kehitettävän teknologian käyttölähtöinen arviointi, validointi, esimerkki yhdestä kenttätestistä henkilöauto (aiheuttaa vuodon) Henkilöauto (palaa) * säiliöauto Kahden ammattilaisen muodostama seurantaryhmä ( varjo-p3 ) arvioi normaalia toimintaa (opintojensa loppuvaiheessa olevia palomiesopiskelijoita) Tutkittiin, miten kriittinen päätöksenteko voisi helpottua uuden teknologian avulla Kemikaalianturit kertovat mikä on kemikaalikonsentraatio kussakin paikassa karttapohjalla, jossa tieto myös säätilasta, langaton verkko välittää tiedon

25/08/2011 13 Kenttätestissä käytetty karttanäyttö, jossa tieto säätilasta ja kemikaaliantureista

25/08/2011 14 Normaalisti toimiva P3/media: Tetra, valkotaulu, palomies ( kuski ), oppaat, ESCAPE, kartat, henkilökohtainen kontakti Päätöksentekovaatimus Seurantaryhmä/media: WSN ja karttapohjainen käyttöliittymä, kuuli P3:n päättelyn ja Tetra-puheen Keskittyminen välittömään vaaraan ja vuodon tukkimiseen Ammoniakin leviämistä ei ymmärretty riittävästi Tilannetietoisuuden luominen ja ylläpito Välitön vaara ymmärrettiin Ammoniakkipilven leviäminen ja sen merkitys väestön suojelun näkökulmasta ymmärrettiin Perustettiin kolme sektoria Kahdella sektorilla vaikeuksia ylläpitää asiaankuuluvia toimintoja (palava auto, veden riittävyyden ongelma) Pelastustoiminnan organisointi kolmella sektorilla Ohjattiin sensoreiden sijoittaminen maastoon, tunnistettiin tarve sijoittaa sensorit myöhemmin uudelleen toiseen paikkaan Tultiin liian lähelle kohdetta, ei harkittu uudelleen mikä olisi sopiva välimatka Välittömän vaaran alue epäselvä, joten palomiesten suojavarusteet riittämättömät Välittömän vaaran alueen määrittely Tunnistettiin tarve kasvattaa välittömän vaaran aluetta Tunnistettiin tarve määritellä näkyvä raja Tunnistettiin mitkä ovat riittävät suojavarusteet Riittämätön kemikaalipilven leviämisen ennakointi, riittämätön väestön suojaamisen suunnittelu Suoja-alueen määrittely ja väestön suojaaminen Realistinen näkemys uhkista Raskas puheliikenne, vaikeus seurata kaikkia aktiviteetteja, osittain reaktiivinen toiminta Pelastustoiminnan jatkuva monitorointi (ei ollut tekemisissä)

25/08/2011 15 Keskeiset tulokset Käytetyt metodit osoittautuivat onnistuneiksi Alaan tutustuminen antoi näkemystä pelastustyön vaatimuksista ja varmisti että välineitä kehitetään todelliseen käyttöön Suunnittelupalaute kehitystyön aikana varmisti että kehitystyö ohjautui käytön kannalta mielekkäisiin ratkaisuihin Rinnakkaisten ryhmien käyttö kenttätestissä mahdollisti keskeneräisen teknologian lupaavuuden arvioinnin käytön näkökulmasta Kehitetty teknologia vaikutti lupaavalta P3:n välineet saivat eniten myönteistä palautetta (tehtävänanto ja kuittaus ja karttasovellus jolle voi tuoda pelastustoiminnan symboleja) Palomiesten välineistä kuumuutta mittaavat lämpökamerat ja mahdollisuus lähettää kentältä videokuvaa esimiehelle saivat myönteisimmän vastaanoton

25/08/2011 16 Johtopäätökset Tiivis yhteistyö teknologian kehittämisen ja käytön näkökulman välillä tärkeää erityisesti turvallisuuskriittisellä alalla Välineen tulevaa käyttäjää kannattaa pyrkiä saamaan mukaan yhteistyöhön Ammattikäyttäjä ei ole ammattitestaaja Keskeneräisyys tulee ottaa huomioon testaustilanteessa Kehitystyön vaiheen kertominen Perusteellinen koulutus Kahden ryhmän testitilanne (normaalisti toimiva ryhmä ja varjo-p3:t) osoittautui toimivaksi Tullaan käyttämään jatkossa Mahdollisuus kenttäkokeisiin, kontakti ammattilaisiin ja tieto alan käytännöistä on oleellisen tärkeää

KIITOS 25/08/2011 17