NEWS NEWS 2/2012 NEVTOR NEWS on Nevtor Oy:n asiakaslehti www.nevtor.com SIVUT 4-5 Vadim Gaidamaka F-Secure On tärkeää saada palvelua ja ymmärrystä teknisen osaamisen lisäksi Consolis Skaalautuvuutta tietojen varmistamiseen SIVU 6 JCDecaux Palvelinkapasiteettia, hallintaa ja palvelua joustavasti SIVU 7
SIVU 2 2 NEVTOR NEWS on Nevtor Oy:n asiakaslehti www.nevtor.com SIVUT 4-5 SIVU 6 SIVU 7 NEWS PÄÄKIRJOITUS Palvelukokonaisuudet, joiden tuottaminen vaatii asiakaspalvelua, ovat ydinosaamistamme ja haluamme olla siinä yhä parempia. Kayttajat kunniaan! Tietotekniikan käyttäjille lisää draivia! Nevtoria kiinnostaa erityisesti, miten organisaation työntekijät pystyvät käyttämään ja hyödyntämään tekniikkaa mahdollisimman tehokkaasti. Keskitymme myös siihen, että pystymme entistäkin vahvemmin perustelemaan asiakkaalle, miten me kehitämme asioita. Mielestämme valmisohjelmistoista ei aina löydy tarpeemme mukaisia ratkaisuja, joilla voisimme auttaa asiakkaitamme tehokkaammin, uusien vaatimusten mukaisesti. Palvelukokonaisuudet, joiden tuottaminen vaatii asiakaspalvelua, ovat ydinosaamistamme ja haluamme olla siinä yhä parempia. Yksi merkittävä, käyttäjää auttava fokuksemme on työasemien elinkaarenhallinnassa, sen tehostamisessa ja parantamisessa. Tätä varten olemme kehittäneet Nevtor DRAIVI-palvelun, joka vähentää työasemakustannuksia jopa 30 % puhumattakaan henkilöstön ajansäästöstä. Palvelusta löydät lisää tietoa tästä lehdestä. Varmaan sinäkin haluat tehdä organisaatiosi talouspäällikön ja työtoverisi onnellisiksi? Ari Hietamäki, toimitusjohtaja NEWS Vadim Gaidamaka F-Secure On tärkeää saada palvelua ja ymmärrystä teknisen osaamisen lisäksi Consolis Skaalautuvuutta tietojen varmistamiseen JCDecaux Palvelinkapasiteettia, hallintaa ja palvelua joustavasti NEVTOR OY Bertel Jungin aukio 5, 02600 Espoo Päätoimittaja Ari Hietamäki, Nevtor Oy Toimituspäällikkö Taru Piehl, Nevtor Oy Toimitus Taru Piehl, Ari Hietamäki, Ulkoasu ja taitto Brandit Advertising Oy Kannen kuva valokuvaaja Kari Likonen (Kuvassa Vadim Gaidamaka, F-Secure) Paino SP-Paino Oy Osoitelähde Nevtor Oy:n asiakasrekisteri
SIVU 3 KUMPPANUUS NEWS Microsoftin tuotepäällikkö Antti Alila: Helppokäyttöisyys ja käyttäjälähtöisyys avainsanat työasemahallinnassa 1 Mikä on Microsoftin näkökulma työasemahallintaan liittyen? Mikä on laite ja kuka on käyttäjä? Onko kyse laitteista vai työasemista? Microsoftin näkökulma on se, että globaalisti ajatellen työasemia on aina ollut ja tulee olemaan. Tämän lisäksi ovat puhelimet, tabletit jne. Ajattelemme asiaa yhtenäisen laitehallinnan näkökulmasta tavoitteenamme tehdä asiat käyttäjille mahdollisimman helpoiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaikille yhtenäistä hallintaratkaisua. Asiakas saa itse valita infran, tuottaako palvelut pilvestä vai omasta konesalista. Panostamme sekä laitteeseen että hallintaan ja ylläpitoon. EMS:n kehittämisessä hallinnan ja tuen näkökulmasta kaikki alustat ovat olleet samanarvoisia. 2 Miten asiakkailla näkyvät työasemahallinnan/ elinkaarenhallinnan haasteet? Toimiala ja sen asettamat vaatimukset vaikuttavat tietenkin vahvasti, tehdäänkö asioita itsepalveluna vai vahvasti vakioiden. Microsoftin tavoitteena on mahdollistaa joustavuus tehdä työtä milloin vain, ettei työntekijää sidota fyysiseen paikkaan. Toki toimialan vaatimusten mukaan luodaan käyttäjille tarpeellinen ja sopiva ratkaisu. Tähän vaikuttaa toki myös ulkoistusaste. Suomessa on ulkoistettu enemmän kuin esim. Etelä-Euroopassa. Millaisesta ratkaisusta on sovittu ulkoistajan kanssa ja kuinka palvelua kehitetään. Mitä hallinta ja keskitetty ratkaisu oikeasti tarkoittaa? Perinteisesti Windows-ympäristönhallintaa on tehty organisaation tietoturvavaatimukset mielessä. Samalla on voinut unohtua esimerkiksi se, että kuinka kauan loppukäyttäjän aikaa menee siitä, kun avataan läppärin kansi, siihen että voidaan alkaa tekemään töitä? Windows-ympäristö on hallittu, mutta onko koko ympäristö hallussa? Yrityksellä voi olla heterogeeninen laitekanta, mutta yksi hallintaratkaisu ja käyttöomaisuustietokanta. 3 Millaisia asioita Microsoft on kehittänyt vastatakseen haasteisiin? Ratkaisuja on kehitetty systemaattisesti käyttäjälähtöiseen suuntaan. Esimerkiksi EMS (Enterprise Mobility Suite). Mobiilityöntekijän hallintaratkaisun tulee ottaa huomioon käyttäjän identiteetti, heterogeeninen laitekanta sekä sisällönsuojaus. Identiteetinhallinnan tulee kattaa nykyään myös pilvipalvelut, niin kuluttajille kuin yrityksille suunnatut. Tämän lisäksi kertakirjautumiskokemuksen tulee olla käytettävissä millä tahansa laitteella. Sisällönsuojaus ei voi enää perustua pelkästään säilön tai tallennuskohteen suojaamiseen. Käyttäjä voi lähettää suojaamattoman dokumentin mihin tahansa kuluttajapalveluun, jolloin suojauksen tulee olla sisäänrakennettuna dokumentissa. Tässäkin tärkeänä elementtinä on loppukäyttäjän käyttökokemus. Miten esimerkiksi käyttäjä nykyisin suojaa dokumentin, kuinka monta eri välinettä hänen tulee käynnistää yksittäisen tiedoston suojaamiseksi tai suojauksen avaamiseksi. 4 Miten BYOD vaikuttaa käytettävyyteen ja millaisia asioita pitäisi huomioida nimenomaan työaseman toimivuutta ja elinkaarta ajatellen, että laite ja ohjelmistot toimisivat mahdollisimman hyvin? On BYOD:ia, mutta Suomessa enemmänkin CYOD:ia, eli voit valita laitteen organisaation valikoimista. Tämän osalta pitää varautua myös heterogeenisyyteen. Jos hallintaakin ajateltaisiin helppokäyttöisyyden ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta: esimerkiksi miten palveluita tuodaan käyttäjän ulottuville itsepalvelukanavan kautta. Edelleen peräänkuulutan siis käyttäjäkeskeisyyttä, jota pitäisi tuoda esiin enemmän. Käyttäjä on kuitenkin se joka loppujen lopuksi maksaa tuotetuista IT-palveluista! Pitäisi päästä pois siitä, että organisaatiossa istuu erikseen jokin tiimi, joka miettii miten laitteita hallitaan. Asioita pitäisi ajatella lähtökohtaisesti loppukäyttäjän saaman käyttökokemuksen kautta.
ASIAKAS: F-SECURE F-Securelle tärkeää saada palvelua ja y Emme osta vain teknistä osaamista, vaan myös palvelua ja kokonaisvaltaista käsitystä asioista, kuvaavat Nevtorin ja F-Securen yhteistyötä IT-palveluista ja kehityksestä vastaava Director, IT and R&D Services Petri Viima, IT Manager Juuso Hämäläinen ja Senior Service Developer Vadim Gaidamaka F-Securen IT-organisaatiosta. Yhteistyö alkoi vuosia sitten, ja kuten usein on tapana yhteisinä projekteina ja tilapäisenä lisäapuna yrityksen tarpeisiin vastaten. Perustettu 1988 25 maatoimistoa maailmanlaajuisesti, henkilöstöä 940 Suojannut kuluttajien ja yritysten digitaalista elämää yli 25 vuoden ajan Keskittyy pilvipohjaisiin ratkaisuihin suojatessaan ihmisten henkilökohtaisia tietoja ja laitteita uudessa monipuolisessa mobiililaitemaailmassa F-Secure on listattu NASDAQ OMX Helsinki Ltd:ssä vuodesta 1999 alkaen f-secure.com twitter.com/fsecure facebook.com/f-secure Senior Service Developer Vadim Gaidamaka Jo 26 vuotta tietoturvapalveluja kansainvälisesti sekä yrityksille että kuluttajille tarjonneelle F-Securelle luottamus on tärkeää, ja sen lujittuessa projekteja onkin ehditty toteuttaa järjestelmähallinnan osa-alueilla laajasti. Asiantuntijallamme Tuomas Pohjanpalolla oli hyviä kokemuksia Nevtorin kanssa toimimisesta IT:n infra-projekteissa. Nevtorin asiantuntijoilla oli hyvä vastaavuus haluttuun osaamisalueeseen, ja siitä yhteistyö lähti liikkeelle, muistelee Petri Viima yhteistyön alkuaikoja. Juuso Hämäläinen lisää, että tarpeen oli erityisesti joustava ja yksinkertainen lähestymistapa: Monesti IT-konsultointia tuotetaan tavoilla, jotka sopivat 15 000 henkilön organisaatiolle. Meillä on kuitenkin n. 1000 työntekijää 25 maassa, ja siksi tarvitsemme toimintamallin, joka on ketterä ja skaalautuva, hän kuvaa. Käytännön työtä paljon nevtorilaisten kanssa tekevä Vadim Gaidamaka naurahtaa, että SIVU 4 4
SIVU 5 ASIAKAS: F-SECURE NEWS mmärrystä teknisen osaamisen lisäksi F-Secure on vaativa asiakas: Meillä on omaa osaamista ja paljon näkemystä siitä, miten haluamme tehdä asioita. Vähitellen olemme kuitenkin oppineet hyödyntämään ulkopuolista asiantuntemusta sparraamisessa, ja toisaalta nevtorilaiset ovat oppineet, miten me haluamme asioita tehdä. Hän kiittää Nevtoria myös siitä, että konsultit ovat osanneet kyseenalaistaa toimintatapoja ja haastaa F-Securea pohtimaan asioita erilaisista näkökulmista, ja sitä kautta tukeneet projekteja: Olemme aiemmin ostaneet apua asioihin, jotka on jo etukäteen suunniteltu, asiantuntijoita on ostettu lähinnä lisäresursseiksi projekteihin. Nyt mietimme asioita hieman toisin, esimerkiksi asiantuntijaavun mukaan ottamista jo hankkeen aikaisemmassa vaiheessa, Gaidamaka kuvaa. Palveluhalukkuus ja kyky kyseenalaistaa on yllättänyt positiivisesti Jatkuvasti turvallinen, ajantasainen ja kehittyvä IT-toimintaympäristö tärkeää Jo yrityksen liiketoiminnankin pohjalta toimintaympäristön on F-Securella oltava erityisen turvallinen, ajantasainen ja kehittyvä. Siksi kehittynyttä luottamusta ja yhteisymmärrystä halutaan jatkossa hyödyntää myös jatkuvaluonteisesti. Olemme olleet tyytyväisiä nevtorilaisten haluun auttaa; palveluhalukkuus on yllättänyt positiivisesti. Siksi halusimme tehdä nyt työn alla olevan yhteisen puitesopimuksen asiantuntija-avun varmistamiseksi myös päivittäisissä töissä, kertoo Juuso Hämäläinen. F-Securelle on tärkeää, että tuen lisäksi palvelun avulla saadaan myös kokonaisvaltaista näkemystä IT-asioista, ja siksi asiantuntijoiden on tarpeen olla riittävän senioreita. Työmääräarviot ovat pitäneet aika hyvin paikkaansa, ja olemme saaneet apua ajoissa. Haluamme kuitenkin taata tämän myös jatkossa, Hämäläinen kiteyttää. Gaidamakalle tärkeää on tietysti myös käytännön näkökulma: On hienoa, kun kaikkea ei tarvitse selittää alusta alkaen aina uudelleen, hän hymyilee. Nevtorin palvelut: Asiantuntijapalvelut System Center- ja UC-hankkeita Mm. SCCM, Exchange, Lync
SIVU 6 6 ASIAKAS Consolis: Skaalautuvuutta tietojen varmistamiseen Sami Hölsömäki, IT Infra Manager Suomessa erityisesti betonielementtirakentamisen liiketoiminnasta tunnetun, eurooppalaisen monialayritys Consoliksen varmuuskopiointiratkaisu vanhentui, ja tilalle tarvittiin muutoinkin modernimpi varmistusratkaisu. Käytössä oli osin myös nauhavarmistusta, eikä aika riittänyt hallinnointiin. Olemassa oleva ratkaisu ei myöskään teknisesti vastannut yrityksen tieto - jen varmistamiselle asetettuja standardeja. Nevtor oli tuttu jo työasemavarmistuksen puolella, joten yhteistyötä oli luontevaa laajentaa myös palvelinten varmistamiseen. Consoliksella on kokonaisuudessaan n. 450 palvelinta mukaan lukien fyysiset ja virtuaalipalvelimet. Yrityksen pääkonesali on Suomessa ja etävarmistuksen piirissä ovat tehdas- ja toimistopaikkakunnilla sijatsevat nk. site-serverit. Pääsääntöisesti jokaisella toimipisteellä on kaksi linjaa ja varmistukset otetaan suoraan internetin yli. Varmistuksen piirissä on projekti- ja muita tiedostopalvelimia laajasti tietokantoihin asti. Consoliksen IT Infra Manager Sami Hölsömäki kertoo, että käyttöönotto toteutettiin Nevtorin kanssa yhdessä. Ensimmäiset palvelimet katsottiin yhdessä läpi ja samalla muokattiin ennalta määrättyjä varmistuspolitiikkoja. Muutoin Consolis hoiti käyttöönoton itsenäisesti oman tiiminsä kanssa. System Specialist Riku Luhdin mukaan vanhempien palvelimien kanssa oli joitakin haasteita, ja joidenkin sovellusten kanssa täytyi hieman priorisoida palveluita. Uudemman tekniikan kanssa ei ollut ongelmia. Luotettavuus ja helppokäyttöisyys tärkeää Consoliksen site-palvelimien varmistuspoliitikan mukaan varmistukset otetaan päivittäin ja niistä säilytetään viikottaiset, kuukausittaiset sekä vuosittaiset kopiot politikan mukaisesti. Riku Luhdin mukaan erityisen tärkeitä asioita ratkaisussa IT:n näkökulmasta on, että palvelu on mahdollisimman yksinkertainen jakaa ja hallinnoida sisäisesti. Lähdepään deduplikointi oli yksi olennaisista perusvaatimuksista ja arvostamme myös portaalin yksinkertaisuutta. On hyvä, että perusasetukset ovat valmiina, eikä niitä tarvitse monistaa, vaikka sekin tarpeen tullen onnistuu helposti. Pystymme myös jakamaan palautusmahdollisuuksia paikallisille IT-vastaaville, kiteyttää Luhti palvelun Consolikselle tärkeitä hyötyjä ja palvelun valintakriteereitä. Nevtorin etävarmistuspalvelu on vastannut odotuksia, ja Hölsömäki pitääkin tärkeänä, että 30 maassa toimivan monialayrityksen henkilöstö voi nukkua yönsä rauhassa tiedonvarmistuksen suhteen. Myös työasemavarmistus on ollut tarpeellinen. Esimerkiksi Suomen tytäryritys, betonielementtien valmistaja Parma, on ryhtynyt ottamaan käyttöönsä työasemavarmistusta Consoliksen konsernijohdon lisäksi, kertoo Hölsömäki. Nevtor on vastavuoroisesti saanut Consolikselta hyviä ideoita palvelun kehittämiseen edelleen. Henkilöstö: Euroopan suurin betonitekniikkaan perustuvien ratkaisujen tuottaja Toimii 30 maassa/ henkilöstö n. 10 000 Liikevaihto 2013/ 1,3 miljardia Laajan tuotevalikoiman lisäksi konserniin kuuluvat yritykset tarjoavat palveluja projektisuunnittelusta toteutukseen www.consolis.com
ASIAKAS NEWS JCDecaux: Palvelinkapasiteettia, hallintaa ja palvelua joustavasti Janne Tenkanen, Systems Development Manager Henkilöstö: Ulkomainosyhtiö, laaja mainosvälineiden verkosto kattaa koko Suomen Osa kansainvälistä JCDecaux-kadunkaluste konsernia Liikevaihto n. 30 Meur www.jcdecaux.fi JCDecauxin palvelimet olivat osin vanhentumassa, ja muutoinkin yritys oli valmis luopumaan niiden ylläpidosta ja valvonnasta: Omat resurssit haluttiin myös jatkossa käyttää paremmin liiketoiminnan suoraan tukemiseen ja kehittämiseen, kertoo ulkomainosyrityksen IT-asioista vastaava Systems Development Manager Janne Tenkanen. Hänen johdollaan JCDecaux alkoikin kartoittaa vaihtoehtoja oman palvelinympäristön ylläpitämiselle. Vinkin Nevtorin ottamisesta mukaan tarjouskilpailuun Janne Tenkanen sai omasta verkostostaan. Muut kilpailutuksessa mukana olevat valikoituivat yleisesti tunnettujen toimittajien joukosta. - Nevtor profiloitui jo heti alussa palvelutarjoajaksi. Meillä oli 7 toimijaa mukana kilpailutuksessa, kolmen kanssa jatkettiin pidemmälle. Pohdimme pitkään, hankimmeko palvelua vai puhdasta rautaa, kertoo Tenkanen. Kilpailutusta tehtiin pääasiassa kapasiteetti edellä. Tenkanen kertoo, että osa tarjouksista oli täysin geneerisiä, eivätkä millään tavalla asiakastarvetta ratkovia. Vaikka Nevtor oli profiloitunut palveluntarjoajana ja kapasiteettia vahvemmin haettiin, juuri asiakkaan ongelmaa ratkova ote piti Nevtorin mukana kilpailussa. Nevtor teki aktiivisesti myyntityötä ja piti yhteyttä. Pystyttiin ratkaisemaan ja näkemään asiakkaan ongelma, Tenkanen kiittää. Asiakastarpeeseen vastaaminen tärkeää JCDecauxin ranskalaisen emoyhtiön arkkitehtuurivaatimukset olivat korkeita ja ne vaikuttivat projektiaikatauluun. Projektin läpivienti venyi hieman suunnitellusta molempien resurssihaasteiden vuoksi. Onnistuimme kuitenkin hankkiutumaan projektissa tilanteeseen, jossa projektin venyminen ei aiheuttanut liiketoiminnallisia häiriöitä. Se käy opiksi myös yleisesti. Projektiaikataulu on suunniteltava siten, ettei liiketoiminta kärsi, kiteyttää Tenkanen. Hän kiittää erityisesti käyttöönottoprojektin jouhevuutta, sillä palvelukatkokset olivat äärimmäisen lyhyitä. Myös palveluihin pystyttiin siirtymään palvelu kerrallaan. Nevtorilla on kovia asiantuntijoita, mutta he ovat myös erittäin työllistettyjä. Paikallinen kumppani on tärkeä, jotta kumppani ymmärtää meidän liiketoimintamme ja toimintaympäristömme haasteet. Valitsimme palveluntarjoajan, emmekä pelkkää kapasiteettia, jotta voimme hyödyntää osaamista tarpeidemme mukaan myös jatkossa. Suomen JCDecauxille IT-infran ylläpidon loppuminen on iso asia. Tenkasen harteilta putoaa moni huoli pois. Jatkossa palvelutuotanto monipuolistuu ja yritys saattaakin hankkia esimerkiksi kapasiteettia eurooppalaisesta pilvestä. Myös JCDecauxilla digitaalisten palveluiden osuus tarjonnasta on kasvanut ja sitä kautta liiketoimintakin kehittynyt. Kun palvelinten data ja tietomme on varmistettu ja testattu, tiedän, että uskallan nukkua yöni rauhassa. Ulkoistuspalvelut: Palvelinulkoistus Ylläpito, hallinta ja valvonta Etävarmistus SIVU 7
SIVU 8 8 RATKAISU Selvitä kartoituksella työasemahallinnan todellinen tilanne Mikko Kajander työskentelee Nevtorilla ratkaisusuunnittelijana. K Kartoittaja palveluksessanne! un kysymme työasemien elinkaaren- hallinnasta tekniseltä ihmiseltä, yleensä vastaus on Meillä on kaikki kunnossa sekä Työaseman käyttöjärjestelmän image asentuu 30 minuutissa. Asiat nähdään monesti todellista tilannetta positiivisemmin ja vain yhdestä (teknisestä) näkökulmasta, ottamatta huomioon koko elinkaarenhallintaan liittyvää ketjua. Kun kysymme asiaa loppukäyttäjältä, hän vastaa, että kone toimii Ihan kelvollisesti, mutta se voisi käynnistyä nopeammin tai Word jumittaa kerran päivässä, mutta en viitsi tehdä tikettiä asiasta, koska kukaan ei reagoi. Eli käyttäjät ovat tottuneet siihen, että työasemat toimivat ihan ok:sti ja on normaalia, että niiden kanssa on usein joitakin pieniä ongelmia. Kun taas kysymme asiaa taloudesta vastaavalta henkilöltä, häntä kiinnostaa mm. Paljonko koneita on käytössä, Milloin on seuraava kerta vaihtaa koneet uusiin, Miten laskut tulevat jne. Taloushallinnosta vastaavia harvoin kiinnostaa tieto, asentuuko jokin kone 30 vai 60 minuutissa, tai miten jokin yksittäinen työasema toimii (jos hänen oma työasemansa toimii kelvollisesti). IT-päättäjä taas toimii yleensä edellä kuvattujen roolien välimaastossa pitämällä lankoja kiinni teknisessä roolissa, kuuntelemalla loppukäyttäjien palautetta miettien ratkaisuita ja samalla hyväksymällä koneisiin liittyviä laskuja laatien budjettia seuraavalle tuloskaudelle. Miten kartoitus tapahtuu ja mitä se hyödyttää? Me tarjoamme asiaan ratkaisun, joka helpottaa edellä mainittujen ammattilaisten tuskaa. Ennen kuin löydämme kipupisteet ja saamme tarjottua ongelmiin parhaan mahdollisen ratkaisun, pitää meidän suorittaa asiakkaan ympäristössä kartoitus. Asiaa voisi verrata siihen, että ihminen sairastuu, eikä sairaus ei parane kotikonstein. Tässä tapauksessa mennään yleensä lääkäriin, joka tekee ensin tutkimuksen, tämän jälkeen hän antaa diagnoosin ja/tai ohjaa jatkohoitoon. Vasta sitten lääkäri kirjoittaa reseptin. Harvoin lääkäri tarjoaa ratkaisua (resepti, sairasloma, jatkotutkimukset) haastattelematta tai tutkimatta potilasta, vaan yleensä käytetään hieman aikaa, jotta lääkäri saa varmistettua mikä potilasta vaivaa ja miten hänet saadaan kuntoon, ja vasta lopuksi tarjotaan ratkaisu. Vai miltä kuulostaisi, jos lääkärillä olisi valmiina odottamassa lääkeresepti nimelläsi, kun olet ehtinyt hänen huoneensa kynnykselle sanomatta sanaakaan? Kartoituksemme tavoitteena on päästä haastattelemaan ainakin yrityksen työasemien elinkaarenhallinnasta vastaavaa henkilöä, asennuksen suorittavaa teknistä henkilöä, sekä muutamaa loppukäyttäjää. Valitettavasti tämä ei aina ole mahdollista, ja silloin näissä tapauksissa teemme haastattelun saatavilla olevien henkilöiden kanssa. Onnistunein lopputulos saadaan, kun löydetään kiireiseltä IT-päättäjältä aikaa istua alas, haastatellaan, esitellään raportin tulokset pohjautuen haastatteluun sekä muuhun kartoitusmateriaaliin sekä konkreettinen parannusehdotus. Arvioimme, että useamman ihmisen haastatteluun ja raportin läpikäymiseen menee keskimäärin aikaa yhteensä alle työpäivän verran. Ja kun lasketaan, että tuotoksena yritykselle on raportti ja korjausehdotukset liittyen heidän työasemiensa elinkaarenhallinnan vaiheisiin, sekä mahdollisuus säästää kuluissa ja ihmisten tuottavassa työajassa, ei ajankäytön pitäisi enää tuntua hukkaan heitetyltä. Tuloksena tuotamme raportin laskelmineen siitä, miten työasemien elinkaarenhallinta on hoidettu sillä hetkellä. Saamme esitettyä asiakkaalle heidän kipupisteensä heidän työasemien elinkaarenhallintaan liittyen. Myös työasemien hallintaan liittyvät piilokulut aukeavat ja selkeytyvät. Miten asia toimii käytännössä? Kartoitusta varten olemme rakentaneet Excelpohjaisen työkalun, jonne voimme sanallisten vastausten lisäksi syöttää numeraalisia arvoja raporttia ja parannusehdotuksen tuottamista varten. Ennen asiakkaan kohtaamista täydennämme Exceliin saatavilla olevat perustiedot edellisen tapaamisen muistiinpanoista, asiakkaan yrityksen kotisivuilta ja muista lähteistä. Näin kevennämme haastatteluun käytettävää aikaa ja haastattelun aikana voimme täydentää asioita. Haastattelun jälkeen laadimme raportin
SIVU 9 RATKAISU NEWS ja läpikäymme sen IT-päättäjän kanssa ennen parannusehdotuksen laatimista, että olemme varmasti ymmärtäneet luvut oikein, ja onko asiaan vielä jotain täydennettävää. Havaintoja tehtyjen haastatteluiden pohjalta Kustannuksia voi säästää hankkimalla edullisempia koneita (kun elinkaari kunnossa) Tilausprosessissa saattaa olla monta vaihet ta, mahdollisuus automatisoida toimintoja Työasemamalli (image) on tehty joskus, mutta sitä ei ole välttämättä ylläpidetty, esim. aikaa menee asennuksen jälkeen kun asennetaan puuttuvia liiketoimintasovelluksia ja tietoturvapäivityksiä (Microsoftin ja 3. osapuolen esim. Adobe Acrobat, Java, Flash Player jne.) Koneita ei varmisteta, aikaa voi mennä tietojen kopioinnissa USB-levylle tai verkkoon Koneen vaihtaminen on työlästä käyttäjälle Huonosti toimivista sovelluksista ei tehdä tukipyyntöjä, vaan käyttäjät ovat tottuneet koneiden ajoittaisiin toimintaongelmiin Hyvä työasemien elinkaarenhallinta säästää rahaa Kun huomioidaan mm. koneen tilaus, nouto, tietojen syöttäminen asset-kantaan, tarroitus, asennuksen valmistelut, imagen asennus, koneen toimitus, tietojen kopiointi vanhalta koneelta, koneen vaihto, koneen sovellusten konfigurointi, lisäsovellusten asentaminen ja tietojen palautus, olemme havainneet, että kone voi olla poissa käyttäjältä jopa päivän. Kun työaseman käyttöönotto on optimoitu, voimme laskea käyttöönoton aikaa jopa puolella Mitä tämä tarkoittaa lukujen valossa? Jos yrityksessä on 900 työasemaa ja elinkaaren aika on 36 kk, vaihtuu keskimäärin 300 konetta vuodessa. Mallillamme voimme siis säästää vuositasolla 450 tuntia (melkein 3 kk) niin käyttäjien työaikaa kuin asentajankin aikaa, puhumattakaan käytön aikana rikki menevistä koneista. Tässä laskelmassa on mukana vain asennus, ei käytön aikana tapahtuvat toimet ja mahdollisesti loppukäyttäjän menettämä tehokas työaika toimimattoman koneen tai sovellusten takia. Kun jälkimmäisetkin lasketaan mukaan, päästään nopeasti suuriin säästöihin. Kysy lisää: myynti@nevtor.com tai 010387 0750 NevtorDRAIVI on jatkuvasti kehittyvää palvelua, nerokasta työasemavakiointia ja toimivaa järjestelmähallintaa NevtorDRAIVI-elinkaarenhallintapalvelun ansiosta käyttäjien työasemat ovat tehokkaat ja raportointi laitteiden terveydentilasta läpinäkyvää. Käyttäjällä on edessään toimiva ja turvallinen työasema. Koneen esiasennus sisältää mallinnetun ja automatisoidun asennusprosessin. Sovellusasennukset ja käyttäjän tietojen palautus on automatisoitu. Työasemien asennuksen aikana sovellukset voidaan asentaa roolipohjaisesti. Microsoftin tietoturvapäivitykset tehdään jakeluautomaation parhaiden käytäntöjen mukaisesti huomioiden asiakkaan liiketoimintasovelluksien testaussyklit ja muut porrastukset. Sovelluspäivitykset tehdään neljästi vuodessa. Työasemien terveys ja päivittyminen jatkuvaa Työasemakohtainen raportointi mahdollistaa ongelmien löytämisen ja korjaustoimenpiteet. Tiedot kerätään suoraan työasemista ja niitä käsitellään asiakaskohtaisesti. Työasemien käytettävyyttä mitataan ja tulokset esitetään selainpohjaisen DRAIVI-portaalin CIO Dashboardissa. Perusimageen tehdään muutokset keskitetysti. Vuosikellon mukaiset päivitykset ja uudet ominaisuudet viedään ensin Nevtorilla tuotantoon ja vasta tämän jälkeen asiakkaille, millä varmistamme niiden toimivuuden. Työasemien kustannukset ovat palvelussamme läpinäkyviä. Piilokuluja ei synny asennusten tai konevaihtojen yhteydessä. kysy lisää ja sovi kartoituksesta: myynti@nevtor.com tai soita 010-3870750
SIVU 10 10 HYVÄ TYYPPI Marjo Hietamäki Marjo Hietamäki työskentelee Nevtorilla talouspäällikkönä. Mikä on tehtäväsi Nevtorilla? Toimin yrityksessämme talouspäällikkönä. Vastuullani on myös henkilöstöhallinto sekä sisäisiä toiminteitamme kuten projektitoimisto. Johtoryhmän jäsenenä osallistun päätöksentekoon ja kehitän yrityksemme toimintaa hallituksen ja toimitusjohtajan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Käytännössä tärkein tehtäväni on toimia tulkkina. Yksinkertaistaa, kuvata ja kääntää selkokielelle monesti melkoisen mutkikkaitakin talouden ja lainsäädännön asioita. Työroolista tai työtehtävästä riippumatta auttaa nevtorilaisia ymmärtämään oman työnsä tuomat taloudelliset vaikutusmahdollisuudet yrityksemme liiketoimintaan. Joukossa on voimaa tässäkin asiassa. Mitkä ovat mielenkiintoisimpia haasteita työssäsi tällä hetkellä? Syksy on perinteikkäästi tulevaisuuden suunnittelun, ennustamisen ja budjetoinnin aikaa. On ollut erittäin mielenkiintoista osallistua uusien palveluiden lanseeraukseen talouden näkökulmasta. Kuinka kääntää mitattaviksi tavoitteiksi ja KPI-mittareiksi asioita, jotka ovat vielä ainutlaatuisia ja abstrakteja? Otimme lokakuussa käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän ja uudistimme näin työvälineitämme. Projektissa oli omat haasteensa, jotka voitettiin. Olet vastannut myös sisäisestä IT:stä työssäsi aiemmin; millaisia havaintoja teit talouspäättäjänä esimerkiksi työasemiin liittyvistä haasteista? Läpinäkyvyys konkreettiseen tekemiseen ja raportointi olivat asioita, joita kaipasin päätöksenteon tueksi. Mikä mittari näyttää optimaalisen käyttöiän työasemalle juuri meidän yrityksessämme? Mistä näen, että mitä ohjelmistoja työasemiin on asennettu? Onko meillä kaikki tarvittavat lisenssit hankittuna? Onko tietoturva ja varmistukset hoidettu asianmukaisesti jokaiseen työasemaan? Missä on Pertin vanha testikannettava, kun se pitäisi palauttaa? Miten sen uuden printterin ajurit saikaan asennettua? Talouspäättäjältä puuttuu usein sparrauskaveri ja tietämys alan parhaista käytännöistä. Joudutaan tekemään sokkona päätöksiä perustuen luottamukseen. Faktat ja seurattavat mittarit puuttuvat. Miten ja millaisin sanoin rohkaisisit talouspäällikön näkökulmasta yritysten päättäjiä, jotka pohtivat esimerkiksi ITulkoistuksen mielekkyyttä yrityksessään? Ulkoistaminen on monesti erittäin suositeltavaa. Miksi perustaa oma IT-liiketoiminta konesaleineen, laitteineen ja henkilöstöineen, jos se ei tuo omalle loppuasiakkaallemme lisäarvoa? Keskitytään ydinliiketoimintaan ja annetaan palvelutoimittajan tuoda muilta osin määräedut, osaamisensa, parhaat käytännöt ja alati kehittyvä teknologia peliin. Jos ulkoistamisen päätavoite on kustannusten alentaminen, kannustan rehellisyyteen alusta alkaen. Kun yrityksen taloustilanne on tiukka ja tavoitteena on laskea kustannuksia, niin kerro se avoimesti toimittajalle. Kehittävä palvelutoimittaja osaa kyllä esittää vaihtoehtoja ja ratkaisuehdotuksia tilanteeseen. Parhaimmillaan ulkoistamisessa on kyse kumppanuudesta, yhdessä tekemisestä, jossa saadaan paras hyöty liiketoiminnalle. Mitä harrastat? Työni on vastuullista ja tarkkuutta vaativaa. Harrastukseni ovatkin sitten hyvinkin vapaamuotoisia ja vaihtelevia. Liikunnan parissa kuitenkin mennään. Takana on niin tanssia, taistelulajeja, kiipeilyä, melontaa kuin kahvakuulaakin. Viime kesänä minua puri golf-kärpänen. Tanssiaskeleista hip-hop on viimeisin villitys tältä syksyltä. Minkä taidon haluaisit oppia ja miksi? Ennustamisen ja pikasiirtymisen superkyvystä olisi työni puolesta ja äitinä kovasti hyötyä. Taidoista on tällä hetkellä notkean letkeä golfswing työn alla. Kilpailuhenkeä minulta löytyy ja on yllättävän haastavaa saada se pieni valkoinen pallo haluttuun paikkaan. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää asiakkaille? Taloudellinen tilanne Suomessa on tiukka. Normaalisuorituksella ja vanhoilla toimintatavoilla emme pärjää kilpailussa ulkomaisten kilpailijoiden kanssa. Nevtor ei ole vain suomalainen vaan myös kotimainen. Ymmärrämme erityisesti suomalaisen keskisuuren yrityksen haasteet ja kaikki nevtorilaiset ovat täällä valmiita ratkomaan haasteitasi. Ota rohkeasti yhteyttä ja anna meidän auttaa sinua kehittämään omaa liiketoimintaasi IT:n avulla tulevaisuuden vaatimalle tasolle!
SIVU 11 Markus Lintuala työskentelee Nevtorilla IT-arkkitehtina. LAATU JA KEHITTÄMINEN Prosessit hallussa Miksi kehittää elinkaaren hallintapalveluita? NEWS Työasemien elinkaarenhallintapalvelut puhuttavat yritysten IT-keskusteluissa; kustannukset ovat korkeat, työasemat eivät toimi toivotulla tavalla, päätelaitteet hidastelevat ja tuottavaa työaikaa tuhraantuu odotteluun. Miksi Suomessa on ajauduttu tällaiseen tilanteeseen? Miten tästä tilanteesta päästään ulos ja saadaan työn tuottavuus takaisin oikealle raiteelle? Oikea ja lähes ainut vastaus tähän on kuvata todellinen tarve ja luoda tai tarkistaa omat elinkaarenhallintaan liittyvät prosessit nykyaikaan sopiviksi sekä ottaa ne käyttöön. Elinkaarenhallintaan kuuluvat pääpiirteissään konekannan ja käytettävyyden suunnittelu, hankinta, logistiikka, asennus, käyttöönotto, tuki, vaihto, käytöstä poisto ja kierrätys huomioiden tietoturva kaikissa vaiheissa. Elinkaarenhallintaan sopii hyvin lausahdus Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mikäli elinkaarenhallintaprosessit on mallinnettu hyvin, häviää sisäiseltä IT:ltä huomattava määrä stressiä, ylimääräistä työtä, rahoitustarvetta elinkaarenhallinnan jatkuvaan konsultointiin tai vuosikellon ulkopuoliseen ylläpitotehtäviin. Näin IT pystyy keskittämään resursseja enemmän kehitykseen, joka monesti jää jalkoihin ylläpitotehtävien tieltä. Miksi sitten kehittää elinkaarenhallintapalvelua, jos se on kerran mallinnettu kunnolla? Konekannat kehittyvät, on turhaa hankkia vanhoja konemalleja työntekijöille, kun samaan tai edullisempaan hintaan saa uudemman mallin. Sovellukset päivittyvät ja saavat päivityksiä, joita täytyy pitää ajan tasalla mahdollisten tietoturva-aukkojen takia. Windows saa joka kuukausi toiminnallisia ja tietoturvaan liittyviä päivityksiä, jotka muuttavat laitteiden kanssa työskentelyä. Vaarana on, että elinkaarenhallinta jää kerran mallinnetulle tasolle ja on siinä vielä viiden vuoden kuluttua. Tässäkin pätee, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hyvin suunnitellun prosessin kehittäminen ja ajoittainen päivittäminen on pieni työmäärä suhteessa sen uudelleenluontiin. Nykyinen pilvikulttuuri haastaa ITpalveluntoimittajia ja tietohallintoja tarkastelemaan perinteisten sovellusten käyttöratkaisut. Teknisesti verkko on jo kaikkialla, joten sovelluksia voidaan käyttää lähes missä tilanteessa tahansa verkon ylitse. Mikäli vielä päätelaitteeseen tuodaan vain sovelluksen oma käyttöliittymä koko sovelluksen sijaan, saadaan sovelluksen sisäinen prosessointi siirrettyä päätelaitteelta julkaisualustalle. Näin myös resurssien saavuttamiseksi saadaan luotua parempi tietoturvataso, joka voidaan perustaa käyttäjän vahvaan tunnistamiseen. Sovelluksien julkaisutapa on vain yksi asia, mitä elinkaarenhallinnassa pystytään kehittämään. Kun julkaisualusta toimii toivotusti, IT voi säästää laitekustannuksissa hankkimalla tehokoneiden tilalle peruskoneita. Sovellus- ja järjestelmävalmistajien kehitellessä uusia ja monipuolisempia ratkaisuja on pidettävä vielä vahva perusta ns. perinteisessä elinkaarenhallinnassa. Työaseman ja paikallisten sovellusten ylläpito sovellusjulkaisujen sijaan on vielä käytössä lähes kaikkialla. Kun perusta on hyvässä kunnossa, voi kehitykselle varata resursseja ja todistaa vaihtoehtoisten konseptien toimivuutta. Hyvän elinkaarenhallinnan IT-kumppanin tulisi luonnollisesti auttaa prosessit ja tekniikka laadukkaalle tasolle. Lähtötason saavuttamisen jälkeen elinkaarenhallintaa ei saa unohtaa niin asiakkaan kuin kumppaninkaan puolella. Elinkaarenhallinnan kehittämiselle on hyvä alkaa luoda tiekarttaa, josta nähdään yhteiset kehitystavoitteet; Avata haasteet, joita ympäristöstä löytyy, miettiä mikä on ympäristön kannalta oleellisinta päätelaitteen käytettävyyden kannalta (käytetäänkö sovelluksia paikallisesti vai mobiilisti), kehittää ja testata kokonaisuusratkaisuja, jotka tukevat entistä paremmin liiketoiminnan tarpeita. Tietotekniikka kehittyy ja valmistajat lopettavat tuen vanhoille käyttöjärjestelmille ja ohjelmistoille. Laitteet vanhenevat ja alkavat hajota, joten ne pitää korvata uusilla. Tämän hetken taloustilanne ohjaa säästöihin myös laitehankinnoissa. Onko teidän elinkaarenhallintanne riittävän tehokkaalla tasolla prosesseineen ja tekniikkoineen? Onko teillä jo elinkaarenhallinnan tiekartta kehitykseen, millä saadaan kartoitettua markkinoilla olevien teknisten ratkaisujen ja oman nyky-ympäristön käytettävyyden tehokkuus myös loppukäyttäjän näkökulmasta? Nämä ovat kaksi erittäin tärkeää ja suurta kysymystä. Mikäli vastaukset ovat molempiin kyllä, voi katsoa turvallisin mielin eteenpäin elinkaarenhallintanne on kunnossa!
Draivaa tehoa työasemiin koko elinkaaren ajaksi NevtorDRAIVI on työasemien elinkaarenhallintapalvelu, jonka ansiosta tuottavaa työaikaa ei tuhlaannu tietojärjestelmäongelmiin. Nevtor draivaa työpäivän kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja läpinäkyvästi raportoiden. NevtorDRAIVI-palvelun avulla työasema: Käynnistyy alle 45 sekunnissa (SLA) Toimii suorituskykyisesti Saa uuden version käyttöjärjestelmästä 45 minuutissa Asentuu automatisoidusti 45 minuutissa manuaalityötä alle 5 minuuttia Raportoi suorituskyvystä ja ohjelmien toimivuudesta On tietoturvallinen Kun organisaatiosi työasemat kaipaavat draivia koko elinkaaren ajaksi, ota yhteys Juha Grönmaniin, puh. 050 466 8884 tai omaan Nevtor-yhteyshenkilöösi. Lisätietoja www.nevtor.com/palvelut Nevtor tietää, mistä puhuu