40. Yleissivistävä koulutus S e l v i t y s o s a : Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston 4.12. hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2008. Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminenkaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Toiminnan keskeisiä tavoitteita on varmistaalasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen ammattitaitoiseen opetukseen ja ohjaukseensekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Tavoitteena on perusopetuksen toteuttaminen laadukkaasti ja tuloksellisesti ja siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja että entistä suurempi osuus peruskoulunsa päättävistä nuorista aloittaa jatko-opinnot samana vuonna. Lukiokoulutuksen tehokkuuden lisäämiseen pyritään läpäisyä parantamalla ja keskeyttämistä vähentämällä. Esiopetusta kehitetään varhaiskasvatuksen jatkumona. Kehittämisessä otetaan huomioon esiopetusta koskevan selonteon edellyttämät toimenpiteet. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimeenpanoa tuetaan ja seurataan toiminnan laadun, laajuuden ja palvelutarjonnan monipuolisuuden kehittymistä sekä lain vaikutuksia palvelujen rahoitukseen. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat vuosiluokkien 1. 2. osalta ovat olleet käytössä stä, muiden vuosiluokkien osalta ne otetaan käyttöön asteittain vuoteen 2006 mennessä. Lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuonna. Tuetaan opetussuunnitelmien toimeenpanoa ja opetuksen ja ohjauksen tukipalvelujen kehittämistä. Erityisopetusta kehitetään jatkamalla Erilaiset oppijat yhteinen koulu -hanketta. Erityisesti kiinnitetään huomiota oppimistuloksissa havaittujen erojen kaventamiseen. Tavoitteena on kehittää oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja työtapoja sekä oppimateriaaleja erilaiset oppimistavat huomioonottaviksi. Opetuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota myös yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Koulutuksen ohjausjärjestelmän tuloksellisuutta tehostetaan. Jatketaan perusopetuksen laatusuositusten valmistelua. Käynnistetään yleissivistävän koulutuksen päätöksenteon, strategisen suunnittelun ja seurannan sekä tietojohtamisen tueksi tarvittavan tietojärjestelmän kehittämistyö. Tavoitteena on mahdollistaa ajantasaisen, kattavan ja luotettavan tiedon tuottaminen, hallinta ja siirtäminen mahdollisimman tuloksellisesti eri toimijoiden välillä. Oppilashuoltoa koskevan lainsäädäntöuudistuksen vaikutuksista annetaan selonteko eduskunnalle. Selvitetään erityisopetuksen ja tukiopetuksen toteutumista ja laaditaan toimenpideohjelma tukemaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja opetusjärjestelyiden kehittämistä. Oppilaan- ja opinto-ohjausta kehitetään valmistelemalla ratkaisuja, jotka tähtäävät riittävän opinto-ohjauksen ja korkean laatutason turvaamiseen perusopetuksen ylemmillä vuosiluokilla. Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn sekä syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. Koulutuksen paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä kehittämisellä tähdätään vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen. Oppilaan ja opiskelijan oikeuksien, koulutuksen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä käytettävissä olevien toimenpiteiden tehokkuutta selvitetään koulutuksen perusturvan vahvistamiseksi. Kehitetään edelleen virtuaaliopetusta ja jatketaan luovuus- ja kulttuurikasvatushanketta. Aikuisten lukiokoulutuksen tarjontaa maan eri osissa vahvistetaan. Tavoitteena on, että lukio-opintoihin voi osallistua noin 11 000 ja aineopintoihin noin 13 000 aikuista vuonna. Etälukioverkostoa laajennetaan tasapuolisten opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi. Ylioppilastutkintoa kehitetään ja ylioppilastutkintolautakunnan tietojärjestelmää uudistetaan. Erityisen tehtävän saaneiden lukioiden määrä säilytetään pääosin nykyisellään. Opettajien ammatillista osaamista vahvistetaan kehittämällä toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden opetukseen, oppilashuoltoon sekä maahanmuuttajien opetukseen. Moniammatilliseen yhteistyöhön kehitetään uusia muotoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät vuosina / muutos Esiopetus 59 000 59 000 59 000 0 Perusopetus 586 000 586 000 580 000-6 000 josta lisäopetus 2 000 4 000 4 000 0 Päivälukiot 110 000 110 000 110 000 0 Aikuislukiot 24 000 24 000 24 000 0 josta aineopiskelijat 13 000 13 000 13 000 0 Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna noin 79 300 kokelasta ja heidän idaan suorittavan yhteensä noin 222 300 koetta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja kulttuuri. Vuoden aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetusta, venäjän- ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa idaan vuonna olevan 866 ja Suomalais-venäläisessä koulussa 710. Oppilaitoksissa on tarkoitus suorittaa vuoden aikana yhteensä 110 perusopetuksen päättötodistusta sekä 88 ylioppilastutkintoa. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat perusopetuksen antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut. Näiden kahdeksan koulun toimintaa tehostetaan edelleen erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden aikana on tarkoitus antaa opetusta 494 oppilaalle. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien määrät ilmenevät oheisesta taulukosta. Perusopetuksen järjestäjät vuosina / muutos Kunnat 430 428 416-12 Kuntayhtymät 12 12 12 0 Valtio 30 30 30 0 Yksityinen 88 88 88 0 Perusopetus yhteensä 560 558 546-12 Lukiokoulutuksen järjestäjät vuosina / muutos Kunnat 275 275 266-9 Kuntayhtymät 2 2 3 +1 Valtio 10 10 10 0 Yksityinen 35 35 35 0 Lukiokoulutus yhteensä 322 322 314-8 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
listämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön itu jakautuminen Valtion yleissivistävät oppilaitokset Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 4 737 000 Suomalais-venäläinen koulu 4 585 000 Vammaisten lasten koulut 29 970 000 Yhteensä 39 292 000 Muu opetus Koulukotien perusopetus 1 923 000 EU:n Eurooppa-koulut 885 000 Yhteensä 2 808 000 Kaikki yhteensä 42 100 000 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP TA TAE Tulot 2 836 2 210 2 800 maksullinen toiminta 2 220 2 050 2 600 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 1 - - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 71 - - muut tulot 544 160 200 Menot 44 300 44 181 44 900 henkilöstömenot 29 586 29 879 30 408 toimitilavuokrat 5 638 5 599 5 795 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 3 773 3 747 3 878 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 5 303 4 956 4 819 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 2 836 2 210 2 800 toimintamenomomentille budjetoidut menot 44 300 44 181 44 900 toimintamenorahoitus, netto 41 464 41 971 42 100 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 471 myönnetty 40 063 käytetty 41 464 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 070 Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin 4 867 000 euroa on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. talous 42 100 000 lisätalous 800 000 talous 41 171 000 tilinpäätös 40 063 000 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 649 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 300 000 euroa oppilaitosten toimitiloja ja niiden varustamista koskevaan kehittämistoimintaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 750 000 euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoitukseen siirtona momentilta 29.40.30. talous 2 649 000 talous 1 899 000 tilinpäätös 1 679 000 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään 1 756 430 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 5 105 000 euroa avustuksina tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen, tietohuollon ja tietohallinnan kehittämiseen sekä resurssikeskusverkostojen kehittämiseen. Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisina avustuksina enintään 8 241 000 euroa avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskoulussa ja lukiossa. Määrärahaa saa käyttää myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1137/) mukaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien maksamiseen. Valtionosuuden laskentaperusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 841 500. Ohjaustunnin hinta on 20,46 euroa tuntia kohden. Määrärahasta saa käyttää myös enintään 200 000 euroa aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön toimeenpanon tukemisesta, seurannasta ja toiminnan kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 136 000 euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohti. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 505 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 69 044 tuntia. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Valtionosuuden ja -avustuksen itu jakautuminen Laskennalliset kustannukset kunnallinen perusopetus 2 822 805 000 yksityinen perusopetus 59 630 000 kunnallinen lukio-opetus 476 445 000 yksityinen lukio-opetus 42 822 000 taiteen perusopetus (asukaskohtainen) 7 271 000 esiopetus 266 637 000 Kuntien rahoitusosuus -1 979 459 00 0 Tasauserät -49 045 000 Valtionosuus taiteen perusopetukseen (opetustuntikohtainen) 49 150 000 Valtionosuus aamu- ja iltapäivätoimintaan 44 800 000 Aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta ja kehittäminen (enintään) 200 000 Valtionosuus ulkomailla toimivien koulujen käyttökustannuksiin 1 490 000 Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) 8 241 000 Tietoyhteiskunta ja tietohallinta (enintään) 3 105 000 Valtionavustus laajakaistayhteyksien hankkimiseen (enintään) 2 000 000 Eräät ulkomaanopetuksen menot 202 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraiset valtionavustukset (enintään) 136 000 Yhteensä 1 756 430 000 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta 21 689 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv) Lukio-opetus 4 441 euroa/opisk. Perusopetus 4 966 euroa/opp. Esiopetus 4 519 euroa/opp. Taiteen perusopetus asukaskohtainen valtionosuus 1,4 euroa/asukas opetustuntikohtainen valtionosuus 55 euroa/opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 20,46 euroa/ohjaustunti Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 000 euroa esiopetuksen kuljetusedun sekä 25 000 000 euroa aamu- ja iltapäivätoiminnan ja 1 000 000 euroa laajakaistayhteyksien rakentamisen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 16 600 000 euroa oppilasmäärän vähentymisen johdosta sekä 750 000 euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoituksen siirtona momentille 29.40.25. talous 1 756 430 000 talous 1 727 460 000 tilinpäätös 1 666 110 306 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 69 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) sekä peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Vuonna saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 63 000 000 euroa. Valtionosuuksista yhteensä enintään 27 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2006 tai sen jälkeen siten, että hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 80 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Myönnettävillä valtionosuuksilla idaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 9 300 oppilaalle. Määrärahan käytön itu jakautuminen Vuonna myönnettävät valtionosuudet yleissivistävä koulutus 16 400 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 1 675 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 2 450 000 Vuosina 1993 myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus 34 000 000 kunnallinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 14 000 000 yksityinen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 1 100 000 Ennen vuotta 1993 myönnettyjen rakentamislupien edellyttämät valtionosuudet ja muut lakisääteiset menot yleissivistävät oppilaitokset 75 000 Yhteensä 69 700 000 Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtionosuuksista valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) 2006 2007 2008 2009 Ennen vuotta hyväksytyt hankkeet yleissivistävät oppilaitokset 28,9 25,0 20,0 42,9 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 14,0 9,9 8,0 13,8 Vuonna myönnettävät valtionosuudet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
yleissivistävät oppilaitokset 7,0 4,3 5,3 22,5 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 1,5 1,3 1,5 6,2 Yhteensä 51,4 40,5 34,8 85,4 talous 69 700 000 talous 71 200 000 tilinpäätös 74 470 000 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 521 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen. talous 521 000 talous 521 000 tilinpäätös 521 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6