Asiakirjayhdistelmä Yleissivistävä koulutus

Transkriptio

1 10. Yleissivistävä koulutus Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) tavoitteena on turvata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle sekä edistää heidän hyvinvointiaan, kehitystään ja oppimistaan. Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen sekä laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Tavoitteena on päivähoidon sekä koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn ja saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksella luodaan vahvaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa. Varhaiskasvatuspalveluilla tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista. Esi- ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Tavoitteena on kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö. Lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon koulutustarve ja -tarjonta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu esi- ja perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa sekä muussa yleissivistävässä koulutuksessa. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Varhaiskasvatuslain ja päivähoitoa koskevien asiakasmaksusäännösten valmistelua jatketaan. Säädetään kuusivuotiaiden esiopetus velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi. Parannetaan peruskoulun edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna huomioimalla koulujen toimintaympäristö niiden rahoituksessa. Varmistetaan tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuus myös jatkossa. Suunnataan voimavaroja koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Ryhmäkokoja pienennetään. Tuetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Tuetaan koulun kerhotoimintaa. Käynnistetään Tulevaisuuden peruskoulu - uuteen nousuun -kehittämistoiminta, jonka tavoitteena on tuottaa parhaaseen asiantuntemukseen perustuva kuvaus perusopetuksen nykytilasta, siihen liittyvistä ilmiöistä, oppimistulosten heikkenemisen syistä ja perusopetuksen kehittämistarpeista, jotka tukevat sivistykseen perustuvaa yhteiskuntarakennetta. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa vahvistetaan jatkamalla valtakunnallista Lu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 kuinto-ohjelmaa. Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista ja kiinnostusta oppimiseen vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Tuetaan kielitaidon vahvistamista laajentamalla kielikylpytoimintaa. Tuetaan tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä koulupudokkuutta estäviä toimia. Säädetään muiden kuin evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoon nostamisesta kolmesta oppilaasta 10 oppilaaseen. Valmistellaan lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Valmistellaan rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovuttavaksi ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutettavaksi talousarvioon perustuvaksi. Valmistellaan valtionosuusrahoituksen lakkauttamista lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkintoon suorittaneilta. Samoin valmistellaan rajattavaksi lukion opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen. Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Jatketaan psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseen sekä kiusaamisen ja sen vaikutusten vähentämiseen liittyvän Kaikki Mukaan (KaMu) -toimenpideohjelman kehittämistä toisen asteen oppilaitoksissa vuonna Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Ylioppilastutkintolautakunta selvittää tapoja yleissivistyksen mittaamiseksi. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa. Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista. Edistetään oppimateriaalien keskitettyä hankintaa yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja. Kehitetään kansallista koulutuspilvipalvelua. Sen tarkoituksena on tuottaa järjestelmä, jolla opetusmateriaalit saadaan helposti koulujen ja opettajien käyttöön. Kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön ja helpottaa yritysten mahdollisuuksia päästä oppimateriaalimarkkinoille. Edistetään taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua. OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta ja tavoite vuodelle ) tavoite Lukutaito Matematiikka Luonnontiede ) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2004, 2007, 2010 ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Päivähoitoon osallistuvien määrät sekä yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät, opetustunnit ja ohjaustunnit vuosina arvio 2014 arvio 2015 tavoite Päivähoito 1) Esiopetus 2) Perusopetus Lisäopetus Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat Muut vammaisoppilaat Maahanmuuttajien valmistava opetus Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) Sisäoppilaitoslisä Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) Nuorten lukiokoulutus Aikuisten lukiokoulutus josta yli 18-vuotiaat aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/ valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat Taiteen perusopetus musiikkioppilaitosten tunnit muun taiteen perusopetuksen tunnit Aamu- ja iltapäivätoiminta osallistuvat lapset ohjaustunnit ) Kuntien järjestämä päivähoito, sisältää koko- ja osapäivähoidossa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevat lapset yhteensä. 2) Esi- ja perusopetuksen luvut ovat vuoden syksyn valtionosuustietoja (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset opetuksen järjestäjät). Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2015 noin kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin koetta. 01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen 2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 S e l v i t y s o s a : Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta. Oppilasmäärät arvio 2015 tavoite Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Suomalais-venäläinen koulu Valtion yleissivistävät erityiskoulut Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) Koulukotien perusopetus Helsingin eurooppalainen koulu Yhteensä Ohjaustoiminnan tunnusluvut arvio 2015 tavoite Ohjaustoiminta kentällä ohjauskäyntejä oppilaita Tilapäinen opetus ja kuntoutus Tukijaksopäivät Tukijaksojen oppilaat Henkilötyövuodet arvio 2015 tavoite Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 76,3 76, Suomalais-venäläinen koulu 84,4 81, Valtion yleissivistävät erityiskoulut 631, ,7 EU:n Eurooppa-koulut 34, Helsingin eurooppalainen koulu 55,0 59,8 60,6 60,6 Yhteensä 881,1 870,4 872,6 863,3 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Kielikoulut Valtion yleissivistävät erityiskoulut Koulukotien perusopetus EU:n Eurooppa-koulut Helsingin eurooppalainen koulu Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio 2015 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyneet erät edelliseltä vuodelta siirtyneet seuraavalle vuodelle siirtyneet Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun hanke Onerva Mäen koulun kalustaminen (kertamenon poistuminen) Onerva Mäen koulun lisävuokran tarkistus Onerva Mäen uudisrakennushankkeen kalustaminen Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille ) -96 Suomalais-venäläisen koulun peruskorjauksen lisävuokramenon vähentyminen -600 Tuottavuustoimet -180 Valtion järjestämän lukiokoulutuksen säästö (siirto momentille ) -127 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -100 Palkkaliukumasäästö -88 Palkkausten tarkistukset 278 Toimintamenojen lisäsäästö -576 Toimintamenojen tuottavuussäästö -249 Vuokramenojen indeksikorotus 124 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -70 Yhteensä 2015 talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä euroa palkkausten tarkistuksista johtuen sekä vähennyksenä euroa siirtona momentille esiopetuksen muuttamiseksi velvoittavaksi, euroa siirtona momentille ylioppilastutkinnon sähköistämiseksi ja euroa siirtona momentille Opetushallituksen säästötoimenpiteiden jaksottamiseksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 2015 talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen 2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalousarvio 2015 talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio 2015 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 603 siirtynyt seuraavalle vuodelle Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -45 Toimintamenojen lisäsäästö -22 Toimintamenojen tuottavuussäästö -10 Vuokramenojen indeksikorotus 1 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -3 Yhteensä 2015 talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta ylioppilastutkinnon sähköistämiseen talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 Määrärahaa saa käyttää: 1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertamenon poistuminen -20 Säästöpäätös Yhteensä 2015 talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen 3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennyksellä kompensoidaan määrärahan lisätarvetta momentilla IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 2) enintään euroa edellä mainitun lain 13 :n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 3) enintään euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 4) enintään euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin 5) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 :n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 6) enintään euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 7) enintään euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan 8) enintään euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen 9) enintään euroa avustuksina erityisopetukseen liittyvän koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 10) enintään euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 11) enintään euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen 12) enintään euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen 13) enintään euroa Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 14) enintään euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen 15) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä - opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 16) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 17) enintään euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi 18) rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 :n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen 19) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lukiolain (629/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta. Lisäksi eräitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella määräytyviä perusopetuksen rahoitusperusteita muutetaan. Osana yleissivistävän koulutuksen kehittämistä tuetaan perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä koulupudokkuutta estäviä toimia. Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) 1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) kunnallinen lukiokoulutus ( * 6 028,58 ) yksityinen lukiokoulutus (9 560 * 6 308,37, sis. alv.) kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 660 * 3 290,81 ) yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 400 * 3 463,57, sis. alv.) Kuntien rahoitusosuus Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset Perusopetus, muut vammaisoppilaat Maahanmuuttajien valmistava opetus Lisäopetus Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus Sisäoppilaitoslisä Koulukotikorotus Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus ) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) ) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) ) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) ) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) ) Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) ) Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen (enintään) ) Erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen (enintään) ) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin (enintään) ) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) ) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) ) Ulkomaanopetuksen menot ) Kielikylpytoiminnan laajentaminen (enintään) ) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) ) Rahoituslain 45 :n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen ) Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) ) Rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 :n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen ) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki Yhteensä Päivähoitopalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta. Määrärahan mitoituksessa käytetyt arviot (ei sis. alv) Kotikuntakorvauksen perusosa 6 226,21 euroa/asukas Lukiokoulutus 6 004,44 euroa/opisk. Taiteen perusopetus opetustuntikohtainen yksikköhinta 75,48 euroa/opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Avustukset erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen Kertaluontoisen vähennyksen poistuminen Kielikylpyopetuksen laajentaminen Koulupudokkuuden esto ja perusopetuksen kehittäminen Kuntien omarahoitusosuuden muutos ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vuoksi (siirto momentille ) Kustannustason muutos, lukio ja taiteen perusopetus (1,1 %) Kustannustason muutos, perusopetuksen kotikuntakorvaus (+0,6 %) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 Laskennallisten tekijöiden vaikutus lukiokoulutuksen rahoitukseen (HO) Lukiokoulutuksen menosäästön uudelleenkohdennus (siirto momentilta ) 127 Lukiokoulutuksen yksikköhinnan leikkaus (säästöpäätös) Maahanmuutto ja kotiuttaminen; lukiokoulutukseen valmistava koulutus Muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoon nostaminen 10 henkeen, lukiokoulutus -18 Muu muutos 500 Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentäminen (HO) Yksityisten perusopetuksen järjestäjien valtionavustusten leikkaus (säästöpäätös) Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen, kertaluontoinen Säästöpäätös Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 7) enintään euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan 9) enintään euroa avustuksina erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 7), 9) ja 13) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 7), 9) ja 13). Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä euroa siirtona momentille oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamiseen ja euroa perusopetuksen indeksijäädytysten jatkamiseen vuodelle 2015 sekä lisäyksenä euroa siirtona momentilta innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Lukiokoulutus. Momentin määräraha on 734 milj. euroa, joka on noin 110 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota vähemmän. Vähennys heijastuu erityisesti lukiokoulutuksen rahoitukseen, sillä ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta johtuva valtion menojen kasvua vastaava osuus lisää kuntien lakisääteistä rahoitusosuutta toisen asteen ja peruspalveluiden rahoituksessa. Lukiokoulutuksesta kuntien rahoitusosuus kasvaa noin 81 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuuden kasvu muuttaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa siten, että tosiasiallinen valtion rahoitusosuus lukiokoulutuksen rahoituksesta on jatkossa noin 31 prosenttia, kun se vuonna 2014 on noin 42 prosenttia. Myös lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena oleva yksikköhinta pienenee ensi vuonna 6,56 prosenttia (6 425,98 eurosta 6 004,44 euroon), mikä vähentää valtion rahoitusta noin 21,5 milj. euroa. Vuoteen 2013 verrattuna yksikköhinta alenee yli 10 prosenttia. Lukiokoulutukseen ja sen rahoitukseen kohdistuu lähivuosina vielä lisäpaineita, sillä rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti valmistellaan uudistusta, joka koskee niin järjestäjäverkkoa kuin rahoitusjärjestelmää. Vuonna 2017 voimaan tulevalla uudistuksella tavoitellaan toisen asteen koulutuksessa noin 260 milj. euron säästöjä. Myös ylioppilastutkinnon asteittainen sähköistäminen edellyttää lisäresursseja koulujen tieto- ja viestintäteknologian parantamiseen sekä opettajien täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Valiokunta toteaa, että lukiokoulutuksen säästöt vaarantavat koulutuksen laatua ja saavutettavuutta, sillä kuntien kyky ja mahdollisuudet kompensoida puuttuvaa valtion rahoitusta ovat heikentyneet. Lukiokoulutuksen säästöjen arvioidaan vaikuttavan opetukseen ja ryhmäkokoihin sekä kurssitarjontaan, mikä johtaa nopeasti alueellisten erojen kasvuun ja asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Muutokset lukioverkossa vaikuttavat myös nuorten koulutustakuun toteutumiseen, sillä lähilukio on ollut monelle varteenotettava vaihtoehto kauempana sijaitsevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja asuntolassa asumisen sijaan. Valiokunta korostaa, että vireillä olevat lukiokoulutuksen järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän sekä lukion sisällöllisen uudistamisen valmistelut edellyttävät huolellista harkintaa. On myös välttämätöntä, että lukiokoulutuksen laatua, saavutettavuutta ja ryhmäkokoja seurataan ja että hallituksella on tarvittaessa valmiutta tehtyjen linjausten uudelleen arviointiin. Erikoislukioiden rahoitus. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että suunnitteilla ollutta lukiokoulutuksen erityisen tehtävän rahoitusta ei puoliteta vielä ensi vuonna, mutta toteaa, että asian mahdollinen jatkovalmistelu edellyttää huolellista vaikutusten arviointia ja harkintaa eri toteuttamisvaihtoehtojen välillä. Erikoislukiot ovat kansallisen osaamisen monimuotoisuuden ja korkeatasoisuuden kannalta olennainen tekijä, ja niillä on suuri vaikutus mm. kansainväliseen menestymiseen urheilussa, taiteessa ja tieteessä. Perusopetuksen ryhmäkoot. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen on osoitettu viime vuosina erityisavustusta. Vuosina 2013 ja 2014 avustus oli 60 milj. euroa, mutta ensi vuodelle tähän tarkoitukseen osoitetaan vain 30 milj. euroa. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa momentille lisättiin 15 milj. euroa opetusryhmäkoon pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen, mutta ensi vuoden määrärahataso jää tämän lisäyksen jälkeenkin noin 15 milj. euroa kuluvaa vuotta pienemmäksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksen väheneminen merkitsee noin 500 opettajan lomauttamista. Valiokunta pitää rahoituksen alenemista valitettavana, sillä ryhmäkokojen pienentämisellä voidaan parantaa koulujen toimintaedellytyksiä ja opetuksen laatua sekä tukea oppilaiden ja opettajien hyvinvointia. Valiokunta toteaa, että oppivelvollisuusiän nostamiseen varattu valtionosuus 7,325 milj. euroa on kohdennettu uudelleen ja osoitettu nyt koulupudokkuuden estämiseen sekä perusopetuksen kehittämiseen. Tämä rahoitus kompensoi osaltaan muun rahoituksen pienenemistä. Koulun kerhotoiminnan rahoitukseen ehdotetaan 3,7 milj. euron määrärahaa, kun siihen on voitu vielä kuluvana vuonna käyttää 8 milj. euroa. Koulun kerhotoimintaa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2008, josta lähtien Opetushal- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 litus on myöntänyt siihen liittyvää avustusta. Kerhotoiminta on tänä aikana laajentunut ja monipuolistunut voimakkaasti, ja sitä järjestää jo 95 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kerhojen määrä on kasvanut voimakkaasti, sillä alkuvaiheen kerhon sijasta toiminnassa on jo kerhoa, joissa on mukana arviolta oppilasta. Valiokunta toteaa, että koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta. Maksuton kerhotoiminta antaa myös niille lapsille mahdollisuuden harrastamiseen, joilla ei ole siihen mahdollisuutta esim. perheen vaikean taloudellisen tilanteen ja harrastusten kalleuden vuoksi. Kerhotoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on perheille tärkeä tukipalvelu, joka ennaltaehkäisee osaltaan mm. syrjäytymistä. Valiokunta lisää momentille euroa koulujen kerhotoimintaan. Talousarvioesityksessä on oletettu, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen HE 136/2014 vp laeiksi perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta. Lakiehdotuksen mukainen muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen miniryhmäkoon nostaminen olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta euroa. Koska sivistysvaliokunta on perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 37/2014 vp viitaten lopettanut asian käsittelyn, momentille lisätään euroa. Talousarvioesitystä laadittaessa on myös oletettu, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta, mikä olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta euroa. Koska hallituksen esitystä ei ole annettu, valiokunta on lisännyt mainitun summan em. momentille. Jotta menokehystä ei ylitetä, valiokunta vähentää valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaisesti nyt kyseessä olevalta momentilta euroa, jolla katetaan myös niitä menoja, jotka aiheutuvat siitä, että edellä mainitun minimiryhmäkoon nostamista koskevan hallituksen esityksen käsittelystä on luovuttu. Vähennys kohdistetaan päätösosan 8-kohdan määrärahoihin, jotka on tarkoitettu yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen. Ministeri Rinne on ilmoittanut valtiovarainvaliokunnalle, että hallituksen tarkoitus on antaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskeva hallituksen esitys siten, että siitä aiheutuva noin 6 milj. euron säästö voidaan ottaa huomioon ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa. Samoin tällöin nyt kehyssyistä tehtyä yleissivistävän koulutuksen määrärahojen leikkausta voidaan arvioida uudelleen. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: Lausuma 5 Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskevan lakiesityksen eduskunnalle viimeistään tammikuun alussa, jotta eduskunta voi käsitellä ja hyväksyä esityksen hyvissä ajoin ennen ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion hyväksymistä, ja että eduskunta voi tuossa yhteydessä arvioida uudelleen ja lisätä yleissivistävän koulutuksen laatua koskevien hankkeiden rahoitusta. Eduskunta korostaa, että yleissivistävän koulutuksen laatua koskevat hankkeet on voitava toteuttaa suunnitellulla tavalla. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 2) enintään euroa edellä mainitun lain 13 :n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 3) enintään euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 4) enintään euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin 5) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 :n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 6) enintään euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 7) enintään euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan 8) enintään euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen 9) enintään euroa avustuksina erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 10) enintään euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 11) enintään euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen 12) enintään euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen 13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 14) enintään euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen 15) enintään euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä - opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 16) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 17) enintään euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi 18) rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 :n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen 19) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään tuntia. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen. S e l v i t y s o s a : Lisämääräraha on kertaluonteista lisäystä yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen I lisätalousarvio talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp ( ) Momentin määrärahaan ehdotetaan euron lisäystä. Valiokunta on tyytyväinen esitykseen, sillä hyväksyessään kuluvan vuoden talousarviota koskevan mietinnön eduskunta edellytti kyseisen määrärahan lisäämistä vuoden 2015 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä. Valtiovarainvaliokunta piti tätä mietinnössään välttämättömänä, sillä momentin määrärahasta jouduttiin vähentämään mainitut euroa, jotta talousarvio saatiin tasapainotettua menokehyksen puitteissa (VaVM 37/2014 vp HE 131/2014 vp, HE 247/2014 vp). Momentin määrärahaan tehty vähennys kohdistettiin päätösosan 8-kohdan määrärahoihin, jotka on tarkoitettu yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen. Nyt ehdotettu lisäys kohdistetaan yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen, jolloin siihen on vuonna 2015 käytettävissä euroa, mikä vastaa talousarvioesityksen mukaista määrärahatasoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yleissivistävän koulutuksen laatua koskevat hankkeet toteutetaan suunnitellulla tavalla. Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen. (34.) Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset (siirto momentille ) Säästöpäätös Yhteensä I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta, sillä oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset siirretään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin momentille Laskennallinen lisäys em. momentille on 42,1 milj. euroa. Valiokunta korostaa oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvaurioiden korjaustarvetta. Tarkastusvaliokunnan mietinnön (TrVM 1/2012 vp) mukaan merkittäviä kosteusvaurioita esiintyy kouluissa ja päiväkodeissa arviolta prosentissa niiden kerrosalasta. Tämän perusteella voidaan arvioida, että joka koulupäivä noin peruskoululaista ja lukiolaista altistuu kosteus- ja homevaurioille. Kuntien tiukka talouden tilanne hidastaa korjausten tekemistä, ja vaarana on, että valtionosuudet ohjautuvat muihin tarpeisiin. Valiokunta painottaa suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä kosteusvaurioiden ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi ja toteaa, että heikon suhdannetilanteen aikana on tarkoituksenmukaista toteuttaa sellaisia julkisia hankkeita, jotka olisi muutoinkin tehtävä. 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertamenon poistuminen -175 Yhteensä 2015 talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17

18 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Etäkoulu Kulkuri kehittää perusopetusikäisten verkko-opetusta, joka on tarkoitettu erityisesti ulkomailla asuville lapsille ja nuorille. Lisäksi Kulkuri-verkkokoulua käytetään syrjäisten koulujen opetuksen ja yläkoulun erityisopetuksen tukena pilottihankkeissa. Koulutuksen alueellisen saavutettavuuden heikentyessä verkkokoulu tuo opetusta myös sinne, missä perinteistä koulua ei enää ole. Valiokunta korostaa opetuksen laadun sekä sen jatkuvan kehittämisen merkitystä myös verkko-opetuksessa ja lisää momentille euroa Etäkoulu Kulkurin toimintaan. Suomi-koulut. Suomi-koulujen tarkoituksena on tukea lasten suomen kielen ja kulttuurin oppimista tai hankitun kielitaidon säilyttämistä. Suomi-kouluja toimii 45 maassa, ja niissä on noin oppilasta. Suomi-koulujen toiminta perustuu pääosin talkootyöhön sekä projektikohtaisiin apurahoihin. Valiokunta lisää momentille euroa Suomi-koulujen avustuksiin. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18