Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation HAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA Mikä ihmeen Hammaspeikko? Hammaspeikko on Lahden kaupungin suun terveydenhuollon ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin (LUT LSI) yhteistyöprojekti ja yhteistyömuoto. Vuosien 2008 2012 tulosten perusteella Hammaspeikko on tavoitteensa mukaisesti osoittautunut myös nuorten, ja laajemminkin lahtelaisten suun terveydenhuollon palveluinnovaatioprosessiksi. Innovaatioita ja muita uudistuksia on Hammaspeikossa jahdattu ja saatu kiinni asiakas- ja henkilöstölähtöisesti sekä Hammaspeikon yhteistyökumppaneiden avustuksella. Hammaspeikon tavoitteena on nuorten hammashoidon palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden ja nuoren kokeman palvelun laadun parantaminen käyttäjä- ja henkilöstölähtöisesti. Kimmokkeena tavoitteeseen Lahden suun terveydenhoidolla oli yläkoululaisten lukuisat peruuttamattomat hammashoitolakäynnit ja huoli yläkouluikäisten heikentyvästä hammasterveydestä verrattuna muihin ikäryhmiin. LUT LSI:n intressissä oli puolestaan tutkia muun muassa käytäntö- ja käyttäjälähtöistä innovointia, Living Lab -konseptia ja teatterin soveltamismahdollisuuksia julkisten palvelujen kehittämiseen. Hammaspeikko on luonteeltaan käytännöstä ja ihmisistä ohjautuva innovaatioprosessi, eikä sillä ole ollut täsmällistä projektisuunnitelmaa. Prosessin etenemisestä ja sisällöistä on sovittu askel askeleelta Hammaspeikon johtamisesta vastaavassa Peikko-tiimissä. [Lisää Peikko-tiimistä ja johtamisesta tästä linkistä] Hammaspeikossa on vuonna 2012 menossa neljäs vaihe. Projektin ensimmäiset tunnustelut käytiin keväällä 2008. Hammaspeikon I-vaihe eli Peikon konkreettinen metsästys alkoi saman vuoden syksyllä. [Lisää I-vaiheesta tästä linkistä] Metsästyksen tarkoituksena oli paljastaa, mihin asioihin tarttumalla yläkouluikäisten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuutta voidaan kehittää entistä ehommaksi nuorten ja henkilöstön näkökulmasta. Hammaspeikon II- ja III-vaiheissa painopiste muuttui Peikon metsästyksestä sen taltuttamiseksi. [Lisää II-vaiheesta tästä linkistä] Peikon taltuttamisvaiheessa on etsitty ja löydetty valtavirta-ajattelusta poikkeavia vastauksia siihen, miten lähestymällä ja mitä tavoitellen näihin metsästysvaiheessa paljastuneisiin asioihin tulisi tarttua. Vuoden 2012 alussa käynnistyi Hammaspeikon IV-vaihe. [Lisää III- ja IV-vaiheesta tästä linkistä] Neljännessä vaiheessa Hammaspeikko on edennyt jo konkreettisten ja käyttöön otettujen toimintatapa- ja palveluinnovaatioiden tasolle, mutta edelleen myös Peikon metsästys ja taltutus ovat vireillä. Useimpien uudistusten myönteisten vaikutusten odotetaan konkretisoituvan esimerkiksi nuorten suun terveydentilaa tai peruuttamatta jääneisiin
2 hoitoaikoihin noin 10 vuoden aikajänteellä. Henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan Hammaspeikolla on ollut myös lyhyemmän ajan vaikutuksia esimerkiksi työntekijöiden tapaan kohdata nuori hoitotilanteessa (Hennala, 2011). Osana projektia (vaiheessa II) syntyi suun terveydenhuollon palvelukonsepti-innovaatio Kake K. Kiille, jonka hahmon kuvasta muodostui myös projektiviestinnässä paljon käytetty hahmo. Kake-kuvitusta löytyi vuodesta 2010 eteenpäin PowerPoint-esityksistä hoitohenkilökunnan työasuihin. Kaken käytön vakiintuminen niin projektiin liittyvään viestintään kuin nuorille suunnattuun terveysviestintään ilmentää ja symboloi ajattelumallin muutosta organisaatiossa. Kuva: Kake K. Kiille [Linkki Kake K. Kiilteen FB-sivulle] Hammaspeikon kehittämistyötä on tehty osana Euroopan aluekehitysrahaston hankkeita Päijät- Häme käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualueeksi (2008 2011), Lahti Living Lab (2008 2011) ja Päijät-Häme maailman johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi (2011 2013) sekä osana Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) Innovatiivisuus ja modernit organisaatiorakenteet -menetelmäkehitysprojektia (2008 2009), joita Lahden suun terveydenhuolto on tukenut. Peikko-henkilöstö on käyttänyt noin 1 800 tuntia (tilanne 6/2012) yhteisiin tilaisuuksiin. Tämän lisäksi Hammaspeikko projektin III-vaiheessa käynnistetyt pilottiprojektit ja uusien toimintamallien jalkauttaminen on ollut Peikko-tiimin suun terveydenhuollon jäsenten harteilla. Tämä kehittämistyö on Hammaspeikon IV-vaiheessa sulautunut osaksi työntekijöiden tehtäviä jopa siinä määrin, että se on aiheuttanut muutoksia henkilöiden toimenkuvaan.
3 Hammaspeikon vaikutuksia ja aikaansaannoksia Hammaspeikon alkuvaiheista lähtien oli selvää, että projektissa käynnistettyjen toimenpiteiden mahdolliset positiiviset tai negatiiviset vaikutukset esimerkiksi peruuttamattomien hoitoaikojen määrään tai uudennetun suun terveydenhuoltopalvelukokonaisuuden vaikuttavuus esimerkiksi nuorten hampaiden reikiintymiseen on realistisesti todennettavissa siinä määrin kuin ne tutkimuksellisesti on ylipäänsä mahdollista osoittaa Hammaspeikosta juontuviksi vasta vähintään 10 vuoden työn jälkeen. Muun muassa näiden asioiden seurantaa varten projektissa laadittiin Hammaspeikon arviointimittaristo. Hammaspeikossa on kuitenkin selvitetty projektin lyhyemmän aikavälin myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi henkilöstön tapaan kohdata nuori hoitotilanteessa. Hammaspeikko utelee - tutkimuksessa syksyllä 2011 kysyttiin muiden kysymysten ohella, miten vastaajien vuorovaikutus on muuttunut vuorovaikutustilanteissa. Kysymykseen vastasi 25 henkilöä, joista - 18 henkilöä valitsi vaihtoehdon Olen tietoisesti kiinnittänyt asiaan huomiota ja pyrkinyt muuttamaan käyttäytymistäni vuorovaikutustilanteessa - 3 henkilöä valitsi vaihtoehdon Olen alkanut kiinnittää asiaan huomiota, mutten vielä muuttanut käytöstäni ja - 4 henkilöä valitsi vaihtoehdon Ei mikään, toimin kuten aiemminkin. Eri vastausvaihtoehtojen suosion perusteella näyttäisi siltä, että Hammaspeikolla on ollut positiivisia vaikutuksia ainakin joidenkin työntekijöiden haluun kehittää ja myös muuttaa vuorovaikutustaitojaan potilaan kohtaamistilanteissa. Seuraavassa esitetään uutuusnäkökulmasta osa Hammaspeikon aikaansaannoksista suun terveydenhoidossa: Lahteen muotoutui perinteisestä poikkeava tapa tehdä suun terveyden edistämistyötä hammashoitolan ulkopuolella o mennään sinne missä lapset ja nuoret liikkuvat o saarnaamisen sijasta tuetaan nuorta elämäntapavalinnoissa o tehdään työtä nuoren hyvinvoinnin tukemiseksi porukalla ja rikotaan uusissa toimintatavoissa sektori- ja ammattirajoja. Suun terveydenhuolto otti tavakseen haastaa ympäröivän yhteisön tukemaan lasten ja nuorten suun terveyttä osana terveellisiä elämäntapoja o synnytettiin verkostoja ja niille uusia toimintatapoja sekä nuorille uusia palveluja julkisen sektorin sisäinen yhteistyö- sekä osaamisverkosto suun terveydenhuollon ja yritysten yhteistyöverkosto
4 suun terveydenhuollon ja liikuntaseurojen yhteistyöverkosto. Vastaisuudessa osa lahtelaisista päiväkotilapsista/esikoululaisista pääsee tutustumaan ennalta koulun hammashoitolan tuoksuihin ja saamaan avaruuskyytiä hoitotuolissa. Lahden suun terveydenhuollossa uuden työntekijän perehdytyksessä on nyt vahvasti esillä Peikko-ajattelu Meillä on muuten tietynlainen tapa ja asenne kohdata asiakas. Syntyi Kake K. Kiille hahmo, maskotti ja (palvelu)konsepti linkiksi nuorten elämismaailmaan ja myös päinvastoin nuorilta hammashuoltoon. Somesta tuli suun terveydenhuollon ja nuorten vuorovaikutuksen areena Kake on fb:ssä. Suun terveydenhuolto aloitti viestinnän muodonmuutoksen virastokielestä lähemmäksi nuoren maailmaa. Esimerkiksi kutsukirjeet ja työpaidat uudistettiin Kake K. Kiille konseptin hengessä. Suun terveydenhuoltopalvelun yhteiskunnallinen merkitys laajentui nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Luotiin rakenteet, toimintatavat ja välineitä edistää lahtelaisten koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien, terveydenhuollon opettajien ja opiskelijoiden osaamista suun terveyden ammattiasioissa. Oltiin aloitteellisia suun terveydenhuollon ammatillisen koulutuksen saamiseksi Lahteen. Joidenkin suun terveydenhuollon työntekijöiden työnkuvat laajenivat uusille kentille, kuten yhteiskuntasuhteiden rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Syntyneen Peikko-ajattelu rohkaisemana Lahdessa voi vaikka - vuokrata kojun Lahden joulutorilta ja esittää päivittäin näytelmää yleisölavalla (vuoden 2012 jouluna jo toista kertaa) - pyytää sponsorointia ksylitolituotteisiin ja koululaisten kyydityksiin Päihdeputkitapahtumaan sekä olla mukana Pelicansien koulukiertueella (mukana jo toista kertaa vuonan 2013) - mennä junnujen jalkapallotreeneihin tai tavata nuoria Trio-kauppakeskuksen kujilla (toiminta alkanut vuonna 2011) - sonnustautua Kake pukuun ja olla kaiken kansan maskottina yleisötapahtumissa
5 - puhua limujen järkevästä käytöstä kieltojen ja torumisen sijaan sekä olla kehittämässä firmojen tuoteviestintää ja tietämystä suun terveyden näkökulmasta (lehdistötilaisuus asiasta 12/2011) - kantaa kortensa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn (yhteistyökumppaneina nuoriso- sekä sosiaali- j a terveystoimi) - tilata nuorisotoimelta jättihampaat sekä porkkanat ja karamellit farmariautolla kuljetettavaksi päiväkotilasten ja heidän vanhempiensa ihmeteltäväksi - hommata vanhoja tekareita terveydenhuolto-opiskelijoiden ja -opettajien räplättäväksi - kehittää nuoren asiakkaan kohtaamistaitoja vaikka palmua ja elefanttia esittäen tai syvään hengittäen - hyödyntää läsnäolon teemaa asiakkaan ja työtoverin kohtaamisen kehittämisessä - antaa soveltavan teatterin rantautua organisaatioon palvelujen kehittämistarpeiden tunnistamista varten - huomata yllättäen, että projekti voi kypsyä organisaation prosessiksi - myöntää, että kehittämistyön aikajänne tulosten saamiseksi on vähintään 10 vuotta. Kake K. Kiille Lahden joulutorilla 2012 Hammaspeikosta on hyötynyt myös LUT LSI. Hyödyt ovat konkretisoituneet - artikkeli- ja opinnäytetyöjulkaisuina - tieto- ja osaamispääoman kasvamisena tutkimuksen sekä kehittämis- ja projektitoiminnan kentillä - yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. [Laajemmin vaikutuksista ja aikaansaannoksista]
6 Lisätietoja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation erikoistutkija Lea Hennala lea.hennala@lut.fi, p. 040 558 4879 Lahden kaupunki, suun terveydenhuolto vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen markku.mikkonen@lahti.fi, p. 050 398 7902 Lähteet Hennala, L. 2011. Hammaspeikko utelee -kyselyn tutkimustulosten esittely Peikko-teamille 2.12.2011. (julkaisematon)