Strategiakokonaisuus Mäntsälässä

Samankaltaiset tiedostot
Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Mäntsälän kunnan strategia

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

KUNTASTRATEGIA

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Inkoo

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

KUNTASTRATEGIA

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Vaalan kuntastrategia 2030

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Arjen turvaa kunnissa

Raisio KASVUN PAIKKA. Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen

Kuntastrategia

Utsjoen kuntastrategia 2025

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Kaupunginvaltuusto

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Kirkkonummen kuntastrategia

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

kuntastrategia Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo Matti Vatilo

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari Timo Koivisto

Sulkavan elinvoimastrategia

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

STRATEGIAKARTTA. Tavoitteellisen johtamisen periaate on rekisteröity Highway card strategy nimiseksi työkaluksi

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Sipoo Valtuuston hyväksymä

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Sulkavan elinvoimastrategia

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Sosiaali- ja terveysryhmä

Hartolan kuntastrategia

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Strategiakortit 2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS

Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2021

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Ristijärven kuntastrategia

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kurvolan asemakaava. Asemakaavan vaiheittainen muutos. Ehdotus

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Oheismateriaali Valtuuston esityslistaan nro 6/ /94 HARJAVALTA 2025 VAHVA JA ROHKEA. Kaupunkistrategia

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Transkriptio:

Globaalitalous Aluerakenne Strategiakokonaisuus Mäntsälässä Ilmastonmuutos Kuntalaisten palvelutarpeet Ikärakenne Kuntatalous Lainsäädäntö Teknologia Muutosajurit ja hiljaiset signaalit Toimintaympäristöanalyysi ART-malli ja PESTEL-analyysi Mäntsälän kunnan strategialuonnos EU:n ja valtion normitus, mm.: Kuntauudistus Sote-uudistus Visio 2020 Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksien varrella. PALVELUT ELINKEINOT YHDYSKUNTA- RAKENNE SEUTU- YHTEISTYÖ TALOUS Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot vuosille 2014-2017 Palvelusektori / toimiala / yhtiö Strategian toteuttamisen läpileikkaavat teemat ja ohjelmat Palvelusektori / Palvelusektori / toimiala / yhtiö toimiala / yhtiö 1. Asunto-ohjelma 2. Elinkeino-ohjelma 3. Ikäpoliittinen ohjelma 4. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 5. Kaavoituskatsaus ja maapoliittiset periaatteet 6. Kulttuuripoliittinen ohjelma 7. Turvallisuussuunnitelma Palvelusektori / toimiala / yhtiö 8. Henkilöstöstrategia 9. Tietohallintostrategia 10. Tilastrategia (6/2013) 11. Liikenneturvallisuussuunnitelma (12/2013) 12.11.2013 Page 2

1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen syntymiseen. Menestystekijä 1 peruspalvelut toimivat laadukkaasti ja kustannustehokkaasti o sosiaali- ja terveyspalvelut o sivistyspalvelut o maankäyttö ja kaavoitus o tekniset palvelut o hallintopalvelut Tavoitetaso vuosille 2014-2017 Vuonna 2014 määritellään, mitä tarkoittaa laadukas palvelu eri peruspalveluiden osalta, arvioidaan nykytila suhteessa tähän ja valmistellaan keinot, joilla laadukkaat, kustannustehokkaat palvelut saadaan toteutettua. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että peruspalveluiden toteuttaminen vaikuttaa ennaltaehkäisevästi esimerkiksi laitoshoidon tarpeen lisääntymiseen, syrjäytymiseen ja perheiden ristiriitojen kärjistymiseen. Määrittely tehdään vuorovaikutteisena prosessina, johon osallistetaan kuntalaiset, lautakuntien päätöksentekijät, henkilöstö ja valtuutetut. Vuoden 2015 alusta muutetaan tarvittavalla tavalla toimintamalleja, jotta peruspalvelut saadaan toimimaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Vuosina 2016 ja 2017 arvioidaan, toteutuvatko peruspalvelut suunnitellusti laadukkaina ja kustannustehokkaina. Tarvittaessa tehdään muutoksia toimintatapoihin. Menestystekijä 2 kunnan toimitilat ovat tarkoituksenmukaiset, toimivat ja kunnossa Tavoitetaso vuosille 2014-2017 Vuoden 2014 aikana teetetään ulkopuolisella toimijalla kaikkien kunnan omistamien kiinteistöjen osalta perusteellinen kuntokartoitus. Sen pohjalta kunnan tekninen toimi laatii kunnostus- ja ylläpitosuunnitelman. Vuosina 2015-2017 toteutetaan kunnostus- ja ylläpitosuunnitelmaa.

2 Menestystekijä 3 kunnan henkilöstöä on riittävästi, osaamista kehitetään suunnitelmallisesti ja johtaminen sekä käytännön esimiestyö tukee motivoituneen henkilöstön jaksamista työssään Vuosien 2014 ja 2015 aikana kunnan johtoryhmän jäsenet ja kaikki esimiehet arvioivat omaa esimiestyötään suhteessa menestystekijään ja kouluttautuvat nykyaikaisen johtamisen malleihin. Yhteistoiminnassa käydään läpi henkilöstön havaintoja johtamiseen ja esimiestyöhön ja tarvittaessa tarkennetaan pelisääntöjä menestystekijän toteutumisen varmistamiseksi. Kunnan johtoryhmä määrittelee yhdessä kunnanhallituksen kanssa kunnan palveluiden tuottamisen näkökulmasta tarpeellisen osaamisen. Tämän jälkeen toteutetaan henkilöstön keskuudessa osaamiskartoitus, jonka tulokset sisällytetään osaamispankkiin, jonka avulla henkilöstön osaamista voidaan hyödyntää. Tämä toteutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Mäntsälän kunnan henkilöstölle laaditaan osaamistarpeiden pohjalta osaamisen kehittämisen suunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä.

3 Työpaikkaomavaraisuus ja yritystoiminta, strateginen tavoite Mäntsälän kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaa vuoden 2017 loppuun mennessä 65 prosenttiin. Mäntsälä on yritysten sijoittumisen kannalta vetovoimainen paikkakunta. Yritysten työntekijät haluavat asettua asumaan Mäntsälään. Menestystekijä 1 Mäntsälässä on riittävä määrä yritystoiminnan tarpeisiin soveltuvia tontteja ja riittävät palvelut yritystoiminnan näkökulmasta tarjoamalla yrityksille Mäntsälän mallin mukaisia kokonaisratkaisuja. Maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu ja toteuttaminen toimii niin, että yksikään yritys ei jää perustamatta tai sijoittumatta Mäntsälään sen takia, että kunnan oma byrokratia sen estää. Huolehditaan siitä, että Mäntsälän kunnalla on yritysten sijoittumisen ja uusien yritysten syntymisen kannalta riittävät palvelut. Hankitaan teollisuusrakentamiseen kauden aikana maata 80 ha. Menestystekijä 2 Mäntsälän yrityskehitys Oy:llä on riittävät resurssit ja osaaminen Mäntsälään hakeutuvien tai tänne syntyvien yritysten tarpeiden näkökulmasta. Panostetaan Mäntsälän markkinointia potentiaalisten yritysten suuntaan. Tavoitetaso vuosille 2014-2017 Mäntsälän yrityskehitys Oy tekee keväällä 2014 arvion siitä, onko sillä riittävät resurssit ja osaaminen suhteessa työpaikkaomavaraisuuden kasvattamistavoitteeseen ja tekee suunnitelman mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Mäntsälä toteuttaa Yrityskehitys Oy:n suunnittelemana ja toteuttamana suunnattua markkinointia toiminnan luonteensa perusteella potentiaalisille yrityksille Mäntsälään sijoittumiseksi vuosina 2014-2017. Yritysten tyytyväisyyttä arvioidaan ja kehittämisesityksiä pyydetään vuosittain toteutettavalla kyselyllä. Mäntsälän sivistyspalvelut ja Mäntsälän yrityskehitys Oy suunnittelevat yhdessä yritysten kanssa koulujen opetusohjelmiin sisällytettävä yrittäjätoimintaan valmentavan koulutuksen vuoden 2014 aikana toteutettavaksi vuodesta 2015 lukien.

4 Menestystekijä 3 Mäntsälässä on riittävästi monipuolista asunto- ja tonttitarjontaa Mäntsälään muuttavien yritysten työntekijöille ja muille Mäntsälään muuttaville. Erityistä huomiota kiinnitetään vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseen. Huolehditaan maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella siitä, että Mäntsälässä on kaikissa tilanteissa tarjolla asuinrakentamiseen tarkoitettuja tontteja. Toteutetaan vuokra-asuntotuotantoa asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti niin, että vuokra-asuntoja syntyy kauden aikana nettomääräisesti vähintään 150. Hankitaan kauden aikana asuinrakentamista varten 40 ha maata. Käytetään rakentamiskehotuksia rakentamattomien tonttien rakentamisen edistämiseksi.

5 Yhdyskuntarakenne, strateginen tavoite Yhdyskuntarakenteen kehittäminen ohjaa keskustaajamaan ja kyläkeskuksiin, joihin kuntapalveluja on rakennettu. Keskustaajama tiivistyy rautatieaseman ja keskustan välillä. Keskustaajama muodostuu yhtenäiseksi, viihtyisäksi ja kaupunkimaiseksi taajamaksi samalla kun rautatieaseman ympäristöä kehitetään. Mäntsälään muodostuu selkeästi kaupallinen keskusta, asumisen alueita ja teollisuuden käytössä olevia alueita. Menestystekijä 1 strategisesti merkittävien hankkeiden toteuttaminen Keskustaajaman kehittäminen jatkuu toteuttamalla Keskuskadulle suunnitellut hankkeet keskustan yleisilme ja viihtyisyys huomion ottaen. Vuoden 2014 aikana laaditaan suunnitelma Mäntsäläjoen maisema- ja virkistysmahdollisuuksien paremmaksi hyödyntämiseksi. Suunnitelman toteuttaminen käynnistyy vuonna 2015. Aseman seudun kehittämisestä laaditaan suunnitelman vuoden 2014 aikana ja kehittämistyön toteutus aloitetaan vuonna 2015. Tavoitteena on kaupallisten palveluiden ja rautatieaseman odotustilan toteutuminen asema-alueella sekä lisää asuntoja aseman ympäristöön. Teollinen toiminta keskitetään Kapulin ja Veturin alueelle. Hirvenkruunun alue muutetaan ensisijaisesti asuinalueeksi. Parannetaan liikenneyhteyksiä, erityisesti rakennetaan sujuvia, esteettömiä kevyen liikenteen reittejä keskustan ja rautatieasema sekä asuinalueiden ja koulujen suuntaan sekä keskeisten teollisuusalueiden Kapulin ja Veturin suuntaan. Keskeisten väylien yhteyteen sijoitetaan virkistyspalvelut ja puistorakentaminen.

6 Kunnan talous, strateginen tavoite Mäntsälän kunnan talous saatetaan tasapainoon niin, että vuosikatteella voidaan kattaa vähintään suunnitelman mukaiset poistot niin kunnassa kuin kuntakonsernissa. Menestystekijä 1 taloudellinen ajattelu, kustannustietoisuus ja hankintaosaamisen kehittäminen Kunnan tuottamat palvelut on tuotteistettu ja kustannuslaskenta käytössä kauden aikana. Kaikki kunnan hankintoja toteuttavat on koulutettu vuoden 2014 loppuun mennessä hankintaosaamisen lisäämiseksi. Kaikkien investointien osalta arvioidaan kokonaistaloudellisuus ja elinkaari-kustannukset ja investoinnit toteutetaan näitä periaatteita noudattaen. Kuntakonsernin ja kunnan lainakannan kasvu on enintään kuntien keskimääräisen lainakannan vuotuisen muutoksen suuruinen. Kunnan omaisuusmassan hallintaa kehitetään selvittämällä elinkaarimallirakentamisen erilaisten rahoitusjärjestelyjen käyttömahdollisuuksia, parantamalla kunnan kiinteistöjen käyttöastetta ja mitoittamalla kiinteistöt käyttötarkoituksen mukaan optimaalisesti. Maankäyttö- ja rakentamissopimuksien käyttömahdollisuuksien laajentamista muissakin yhteyksissä kuin kaavamuutoksissa selvitetään. Kunnallisveroa, kiinteistöveroa ja maksuja korotetaan tarvittaessa strategisen tavoitteen saavuttamiseksi.

7 Seutuyhteistyö, strateginen tavoite Mäntsälän kunta toimii aktiivisesti kuntayhteistyön kehittämiseksi Keski- Uudenmaan kuntien ja Helsingin seudun kanssa. Tavoitteena on löytää Mäntsälän asukkaiden ja yritysten näkökulmasta taloudellisesti ja toiminnallisesti paras mahdollinen vaihtoehto palveluiden tuottamisessa. Mahdollisia muutoksia kuntarakenteessa arvioidaan tältä pohjalta. Menestystekijät Mäntsäläläisten saavat laadukkaat kuntapalvelut maantieteellisesti helposti saavutettavina lähipalveluina Mäntsälän vetovoima uusien yritysten kotipaikkana ja yritysten sijoittumispaikkana lisääntyy Vaikutetaan aktiivisesti Keski-Uudenmaan kuntien kuntarakenneselvityksen laatimisessa ja selvityksen perusteella tehtävien johtopäätöksien synnyttämiseen strategisen tavoitteen mukaisesti. Vaikutetaan metropoli-hankkeeseen niin, ettei tulevan metropoli-hallinnon asema suhteessa lähialueisiin muodostu liian voimakkaaksi. Lähtökohtana on, että metropolihallinnolla on vahva asema maankäytön, asuminen ja liikenteen osa-alueilla.