Yksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. 2000

Yksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. Helena Vesaluoma Hannele Laitinen Sirkka Auvinen Pirjo Aalto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 10/2002

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 10/2002 YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTTAMINEN KONSERVATIIVISELLA TULOSALUEELLA HOITOHENKILÖSTÖN ARVIOIMANA V. Helena VESALUOMA, Hannele LAITINEN, Sirkka AUVINEN, Pirjo AALTO Tampereen yliopistollinen sairaala Konservatiivinen tulosalue Tampere

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 33521 TAMPERE ISBN 951-667-057-1 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2002

KUVAILUSIVU 6.9.2002 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Yksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. Tekijä/tekijät: Helena Vesaluoma, Hannele Laitinen, Sirkka Auvinen, Pirjo Aalto Julkaisun numero: 10/2002 ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-057-1 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Kokonaissivumäärä: 48 Tiivistelmä: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan hoitotyön toimintasuunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi jo vuonna 1990 siirtyminen yksilövastuiseen hoitotyöhön koko sairaalassa. Tämän johdosta on vuodesta 1991 alkaen systemaattisesti koulutettu hoitotyön johtajia johtamaan yksilövastuista hoitotyötä. Siirtyminen on tapahtunut kussakin klinikassa omaan tahtiin ja erilaisin kokeiluin. Yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen on edelleen yksi konservatiivisen tulosalueen hoitotyön painopistealueita. Tavoitetasona on ollut vuodesta alkaen, että potilaan hoito toteutetaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden mukaisesti 80 vuodeosastoista. Tämän kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yksilövastuisen hoitotyön tilannetta tällä hetkellä Tampereen yliopistollisen sairaalan konservatiivisella tulosalueen vuodeosastoilla. Kyselyssä käytettiin ylihoitaja Tarja Pukurin tekemää kyselyä vuodelta 1997, jotta voitaisiin verrata yksilövastuisen hoitotyön kehittymisen suuntaa. Kysely organisoitiin vuodeosastojen osastonhoitajien kautta, jotka jakoivat lomakkeet tiettynä ajanjaksona työssä oleille vakituisille hoitotyöntekijöille ja sijaisille. ( sairaanhoitaja, perushoitaja, lähihoitaja). Vastausprosentiksi saatiin 75. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että heidän osastollaan työnjakomuotona on yksilövastuinen hoitotyö. Vastaajien näkemys oman osaston työnjakomuodosta näyttää olevan selkeämpi kuin vuonna 1995 suoritetussa kyselyssä. Kuitenkin asetetusta 80 tavoitetasosta ollaan jäljessä. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toetutumisen kohdalla muutokset vuoteen 1995 verrattuna olivat pieniä. Negatiivisin muutos yksilövastuisen hoitotyön kehityksen kannalta tapahtui potilaskeskeisyysperiaatteessa, mikä tuntuu huolestuttavalta. Työnjakomuodolla näyttää olevan selkeämmin merkitystä siihen, miten vastaajat kokivat hoitotyön johtajuuden. Yksilövastuista hoitotyötä tekevät kokevat hoitotyön johtajuuden selkeämmin yksilövastuista hoitotyötä tukevana kuin muissa toimintamalleissa. Näiden kahden kyselyn perusteella voidaan todeta, että vaikka systemaattista yksilövastuista hoitotyön koulusta on järjestetty runsaasti niin edelleen siirtymisessä yksilövastuisen hoitoyön malliin on puutteita. Mistä kehitys johtuu on varmasti selvittämisen arvoinen asia. Syitä on esitetty mm. lisääntynyt kiire vuodeosastoilla ja perehdyttämiseen käytetyn ajan vähyys, mutta nämä syyt eivät varmaankaan ole ainoita. Konservatiivisella tulosalueella jatketaan yksilövastuisen hoitotyön koulutusta tulevaisuudessakin. Hinta: (sis. alv 8) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: http://www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: http://www2.juvenes.fi/verkkokauppa Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, 33014 Tampereen Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 Tampere puh. (03) 2146165

5 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 7 2. KYSELYN TOTEUTTAMINEN... 7 3. TUTKIMUKSEN TULOKSET... 8 3.1. Taustatietoja vastaajista...8 3.2. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuminen...11 3.2.1. Asenne yksilövastuiseen hoitotyöhön...12 3.2.2. Autonomian toteutuminen...13 3.2.3. Jatkuvuuden toteutuminen...14 3.2.4. Koordinoinnin toteutuminen...16 3.2.5. Potilaskeskeisyyden toteutuminen...16 3.2.6. Vastuullisuuden toteutuminen...18 3.3. Hoitotyön johtajuus...19 3.4. Hoitotyön tietoperustan tunnistaminen...21 3.4.1. Toimintaa ja ajattelua ohjaava hoitotieteellinen teoria...21 3.4.2. Tutkimuksen merkitys hoitotyössä...22 4. YHTEENVETO... 23 YHTEENVETO RAPORTISSA ESIINTYVISTÄ TAULUKOISTA, KUVIOISTA JA LIITTEISTÄ... 25 LÄHDELUETTELO... 25 LIITTEET... 26 Liite 1 Kyselylomake...26 Liite 2 Hoitotyön tilanne...29 Liite 3 Hoitotyön tilanne 1995 ja (keskiarvot)...32 Liite 4/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot)...33 Liite 4/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot)...34 Liite 5/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot)...35 Liite 5/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot)...36 Liite 6/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...37 Liite 6/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...38 Liite 7/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...39 Liite 7/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...40

6 Liite 8/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...41 Liite 8/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...42 Liite 9/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...43 Liite 9/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot...44 Liite 10/1 Opistotaso ja koulutaso (keskiarvot)...45 Liite 10/2 Opistotaso ja koulutustaso (keskiarvot)...46 Liite 11 Yksilövastuinen hoitotyö vs muut työnjakomuodot (keskiarvot)...47 Liite 12 Yksilövastuinen hoitotyö vs muut työnjakomuodot (keskiarvot)...48

7 1. JOHDANTO Vuonna 1990 Tampereen yliopistollisen keskussairaalan hoitotyön toimintasuunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi siirtyminen yksilövastuiseen hoitotyöhön koko sairaalassa. Vuodesta 1991 alkaen on systemaattisesti koulutettu hoitotyön johtajia, jotta he voivat osastoillaan johtaa muutosta kohti yksilövastuista hoitotyötä. Eri osastot ovat kokeilleet eri tavoin siirtymistä yksilövastuiseen hoitotyöhön. Hoitotyön alueella on ollut monia tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Tarja Pukuri (1997) tutki yksilövastuisen hoitotyön toteutumista hoitohenkilökunnan arvioimana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Tuolloin vastanneista 47 ilmoitti, että heidän osastollaan toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä. Tutkimuksessa kartoitettiin yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden: autonomian, jatkuvuuden, koordinoinnin, potilaskeskeisyyden ja vastuullisuuden toteutumista omahoitajien arvioimana. Lisäksi tutkittiin hoitotyön johtajuutta ja hoitajien ajattelua ja toimintaa ohjaavaa hoitotieteellistä ajattelua. Yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen on edelleen yksi konservatiivisen tulosalueen hoitotyön painopistealueita vuonna. TAYS:n hoitotyön suunnitelmassa vuodelle on yhtenä tavoitteena, että potilaan hoito toteutetaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden mukaisesti. Tavoitetasona on, että mallia käyttää 80 vuodeosastoista. Tämän kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yksilövastuisen hoitotyön tilannetta tällä hetkellä Tampereen yliopistollisen sairaalan konservatiivisen tulosalueen vuodeosastoilla. Kyselyn tekemisestä oli sovittu tulosalueen ylihoitajien kesken. Ylihoitajien päätös kyselyn suorittamisesta perustui myös eri yksiköiden hoitotyön suunnitelmiin. Kysely toteutettiin konservatiivisen tulosalueen kehittämisrahojen avulla. Vs. oh Helena Vesaluoma ja vs. yh Hannele Laitinen toteuttivat kehittämishankkeen. 2. KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kyselyssä käytettiin samaa mittaria kuin Tarja Pukuri käytti vuonna 1995. Mittarissa mitataan yksilövastuista hoitotyötä kuuden eri osa-alueen kautta. Osa-alueet (Pukuri 1995) ovat asenne, autonomia, jatkuvuus, koordinointi, potilaskeskeisyys ja vastuullisuus. Kutakin hoitotyön osa-aluetta tutkitaan summamuuttujilla. Jokaisen osa-alueen sisällä on neljästä seitsemään erillistä muuttujaa. Hoitotyön johtamista ja hoitotyön tietoperustaa kysytään erillisillä kysymyksillä. Kysymykset ovat monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Avoimella kysymyksellä tutkitaan hoitotyön tietoperustaa. Muut kysymykset ovat monivalintakysymyksiä. Kysely toteutettiin TAYS:n konservatiivisella tulosalueella. Kysely organisoitiin vuodeosastojen osastonhoitajien kautta. Osastonhoitajat jakoivat 27.3. - 9.4. välisenä aikana työssä oleville hoitotyöntekijöille (sairaanhoitaja, perushoitaja,

8 lähihoitaja) kyselylomakkeet. Kyselyyn vastasivat sillä hetkellä työssä olevat vakinaiset hoitajat ja sijaiset. Yksittäisiä työvuoroja tekevät keikkatyöläiset eivät kyselyyn vastanneet. Vastauslomakkeiden palautus tapahtui osastonhoitajan kautta raportin tekijöille 10.4-16.4 välisenä aikana. Vastausprosentti oli 75. 3. TUTKIMUKSEN TULOKSET 3.1. Taustatietoja vastaajista Kyselylomake (liite 1) lähetettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa konservatiivisen tulosalueen omahoitajina toimineille 27.3. - 9.4. työssä olleille sairaanhoitajille, perushoitajille ja lastenhoitajille. Taulukossa 1 vastausprosentit on esitetty myös tulosyksiköittäin. Taulukko 1. Kyselyyn vastaaminen klinikoittain vastaus klinikoittain n Ihotaudit 7 70 Keuhkosairaudet 20 67 Lastentaudit 122 81 Neurologia ja kuntoutus 32 67 Sisätaudit 128 68 Syöpätaudit 33 89 Ei tiedossa klinikkaa 6 - Yhteensä 348 75 Kyselyssä oli mukana kuusi eri tulosyksikköä ja 22 eri vastuuyksikköä. Kyselylomakkeita lähetettiin 464 ja palautettiin 348. Kokonaisvastausprosentti oli 75. Taustatietoina vastaajista kysyttiin vastaajien ikää, työkokemusta, ammattia ja osastolla käytössä olevaa työnjakomuotoa ( taulukko 2 ).

9 Taulukko 2. Hoitajien ikäjakauma 1995 ikä vuosina n n - 30 56 16 80 20 31 40 124 36 183 42 41 50 109 31 109 25 51-55 16 33 10 Tieto puuttuu 4 1 13 3 Yhteensä 348 437 Yli puolet (52 ) vastanneista oli 40-vuotiaita tai alle (vuonna 1995 62 ). Eniten vastanneita (36 ) oli ikäluokassa 31-40 vuotta. Yli 50-vuotiaita oli 16 kaikista vastanneista (vuonna 1995 10 ). Vastanneista yli puolella (56, vuonna 1995 53 ) oli työkokemusta yli 10 vuotta. Yli 15 vuoden työkokemuksen omaavia hoitajia oli 38 (vuonna 1995 33 ) ja 10 vuotta tai alle työkokemusta omaavia hoitajia oli 42 (vuonna 1995 45 ) ( taulukko 3 ). Taulukko 3. Hoitajien työkokemus 1995 työkokemus vuosina n n -5 78 22 96 22 6-10 69 20 23 11-15 63 18 88 20 16-132 38 144 33 Tieto puuttuu 6 2 9 2 Yhteensä 348 437

10 Vastanneista 82 ilmoitti ammatikseen sairaanhoitaja ja 16 perushoitaja tai lastenhoitaja. Sairaanhoitajien osuus vastaajista oli lisääntynyt (10 ) ja perushoitajien / lastenhoitajien osuus oli vähentynyt (9 ) vuoden 1995 kyselyyn verrattuna (taulukko 4 ). Taulukko 4. Vastanneiden ammatti 1995 ammatti n n Sairaanhoitaja 287 82 315 72 Perushoitaja/Lastenhoitaja 55 16 109 25 Tieto puuttuu 6 2 13 3 Yhteensä 348 437 Yli puolet (59 ) vastaajista ilmoitti, että heidän osastollaan työnjakomuotona on yksilövastuinen hoitotyö. Vuonna 1995 47 vastaajista ilmoitti yksilövastuisen hoitotyön työjakomuodoksi. Modulaarisen hoitotyön ilmoitti 27, ryhmätyön 7 (vuonna 1995 18 ) ja tehtäväkeskeisen hoitotyön 2 vastanneista työnjakomuodoksi osastollaan. Kohtaan muu vastattiin, että käytössä on sekamuotoja esimerkiksi yksilövastuisen ja modulaarisen hoitotyön yhdistelmiä (taulukko 5 ). Taulukko 5. Osaston työnjakomuoto 1995 työnjakomuoto n n Yksilövastuinen hoitotyö 205 59 205 47 Modulaarinen hoitotyö 95 27 114 26 Ryhmätyöskentely 25 7 79 18 Tehtäväkeskeinen hoitotyö 6 2 13 3 Muut 13 4 13 3 Tieto puuttuu 4 1 13 3 Yhteensä 348 437

11 Kyselyyn vastasi hoitohenkilökuntaa 22:lta eri osastolta. Yksilövastuinen hoitotyö oli työnjakomuotona vastaajien mukaan yksimielisesti seitsemällä eri osastolla. Neljä osastoa vastasi yhtä tai kahta vastaajaa lukuun ottamatta, että heidän osastollaan työnjakomuoto on yksilövastuinen hoitotyö. Modulaarinen työnjakomuoto oli yksimielisesti yhdellä osastolla ja kahdella osastolla lähes kaikkien vastaajien mukaan (1-2 vastaajaa vastasi työnjakomuodoksi jonkin muun / osasto). Muilla osastoilla (n=8) vastaajat nimesivät useita työnjakomuotoja. Kuviossa 1 työjakomuoto on esitetty klinikoittain. Kuvio1. Työnjakomuoto klinikoittain 140 120 80 60 40 20 0 IHO KEU LAS NEKU SIS SYÖ Tieto puuttuu Muu Modulaarinen hoitotyö Tehtäväkeskeinen hoitotyö Ryhmätyöskentely Yksilövastuinen hoitotyö 3.2. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuminen Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumista kartoitettiin väittämillä, joista muodostettiin summamuuttujat. Vastausasteikko oli 5-portainen asteikolla 1-5: 1 = täysin eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = jokseenkin samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä

12 Vastauksia käsiteltäessä sanotaan eri mieltä, jolla tarkoitetaan täysin ja jokseenkin eri mieltä olleiden vastausten summaa. Vastaavasti käytetään sanontaa samaa mieltä, jolla tarkoitetaan täysin ja jokseenkin samaa mieltä olleiden vastausten summaa. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan taulukoissa jokaista yksilövastuisen hoitotyön periaatteen summamuuttujaa erikseen. Taulukoissa on esitetty vuoden ja vuoden 1995 tilanne. Liitteessä 2 on esitetty yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumiseen vastanneiden tulosten frekvenssit, keskiarvot ja prosentit. Liitteessä 3 on tarkasteltu yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumista (keskiarvot) konservatiivisella tulosalueella vuonna ja koko talon tasolla vuonna 1995. Lisäksi liitteessä 4 hoitotyön tilanne (keskiarvot) on esitetty klinikoittain vuonna. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumista vuonna tutkittiin myös koulutusta (liite 5) ja työnjakomuotoa (liite 6) vasten. 3.2.1. Asenne yksilövastuiseen hoitotyöhön Suhtautumista yksilövastuiseen hoitotyöhön mitattiin viidellä väittämällä, joista muodostettiin summamuuttuja asenne. Samaa mieltä siitä, että yksilövastuinen hoitotyö on paras tapa hoitaa potilaita, oli 90, vastaajista, vuonna 1995 luku oli 86. Vastaavasti eri mieltä siitä, että yksilövastuinen hoitotyö on paras tapa hoitaa potilaita oli vuonna alle 9 ja vuonna 1995 alle 4. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä (99 ) väittämästä hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa. Vastaava luku oli vuonna 1995 97. Vuonna 85 ja vuonna1995 79 vastaajista ilmoitti ohjaavansa opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä (taulukko 6).

13 Taulukko 6. Asenne yksilövastuiseen hoitotyöhön asenteen osiot * Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita * Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa * Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyöstä * Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa * Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä täysin eri mieltä 0,3 (1,6) 25,9 (24,5) 0,6 (0,5) 0,0 (0,5) 1,4 1,8) jokseenkin eri mieltä 3,4 (6,9) 28,2 (32,7) 6,9 (8,0) 0,6 (0,2) 2,9 5,3) en osaa sanoa 6,3 (5,5) 14,7 (10,8) 12,9 (15,3) 0,6 (2,5) 9,2 (13,3) jokseenkin samaa mieltä 53,7 (50,3) 24,1 (23,1) 50,9 (53,1) 28,4 (31,4) 49,1 (50,8) täysin samaa mieltä 35,9 (35,5) 6,6 (8,2) 27,6 (22,9) 70,4 (65,4) 35,6 (27,9) ei vast. 0,3 (0,2) 0,6 (0,7) 1,1 (0,2) 0,0 (0,0) 1,7 (0,9) yhteensä asenne 0,0 (0,2) 0,9 (1,1) 19 (24,9) 65,2 (59,5) 14,9 (14,2) 0,0 (0,0) Asenne-summamuuttujan keskiarvo oli molempina vuosina 3,9. Korkeimman keskiarvon sai väittämä Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa (4,7) ja matalimman väittämä Vastaan omahoitajana potilaanhoitotyöstä 24 h vuorokaudessa (2,6) (liite 2). Samat väittämät saivat pienimmän ja suurimman keskiarvon myös vuonna 1995. 3.2.2. Autonomian toteutuminen Autonomia summa-muuttuja muodostui seitsemästä eri väittämästä. Kaikkiin väittämiin vastattiin samansuuntaisesti kuin vuonna 1995. Suurin osa vastaajista oli samaa mieltä väittämien kanssa. Kuuden väittämän kohdalla samaa mieltä olevien prosentuaalinen osuus oli kasvanut vuoteen 1995 verrattuna. Väittämän Työskentelyni on joustavasti sovitettavissa osastollamme samaa mieltä olevien prosentuaalinen osuus ( 70 ja 1995 75) oli laskenut vuoteen 1995 verrattuna (taulukko 7).

14 Taulukko 7. Autonomian toteutuminen autonomian osiot täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä ei vast. yhteensä * Vastuunjako potilaani hoidosta on minulla selkeänä * Työskentely on kollegiaalista * Työskentelyni on joustavasti sovitettavissa osastollamme * Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme * Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana * Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana * Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa 1,1 (0,5) 0,3 (0,2) 2,3 (1,8) 1,1 (2,5) 5,2 (5,3) 5,5 (6,4) 4,0 (5,9) 2,9 (7,6) 0,6 (2,1) 13,2 (9,2) 7,2 (7,3) 13,5 (15,3) 16,1 (14,0) 8,6 (11,9) 10,5 (8,0) 8,3 (10,8) 14,4 (13,5) 9,2 (9,8) 17,2 (19,0) 20,7 (22,2) 9,5 (12,1) 49,1 (42,6) 46,8 (45,5) 48,3 (50,3) 46,6 (46,9) 41,7 (36,2) 33,0 (34,1) 44,8 (29,1) 38,5 (38,4) 42,5 (38,4) 21,6 (24,5) 35,3 (34,3) 21,0 (24,3) 23,6 (23,3) 31,9 41,0) 0,3 (0,5) 1,4 (0,7) 0,3 (0,7) 0,6 (0,0) 1,4 (0,0) 1,1 (0,0) 1,1 (0,0) autonomia 0,0 (0,2) 2,6 (4,1) 19,5 (22,0) 58,9 (54,2) 18,7 (19,5) 0,3 (0,0) Autonomia-summamuuttujan keskiarvo oli 3.9 kuten vuonna 1995. Suurimman keskiarvon (4,3) sai väittämä Työskentelyni on kollegiaalista ja pienimmän (3,5) väittämä Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana (liite 2). Pienin ja suurin keskiarvo ja väittämät vuonna 1995 olivat samat kuin vuonna 3.2.3. Jatkuvuuden toteutuminen Hoitotyön jatkuvuutta mitattiin neljän väittämän avulla. Väittämän Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista samaa mieltä olevien vastaajien prosentuaalinen osuus oli laskenut (vuonna 66 ja vuonna 1995 70 ) ja eri

15 mieltä olevien osuus oli lisääntynyt (vuonna 15 ja vuonna 1995 13 ) vuoteen 1995 verrattuna. Itsenäisesti tietoa potilaasta työvuoroon tullessa hankki suunnilleen saman verran vastaajista sekä vuonna ja 1995. Eri mieltä olevien vastaajien prosentuaalinen osuus laski 11 :sta 6 :iin vuonna. Vastaajista 70 (vuonna 1995 64) uskoi, että potilaat saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa (taulukko 8 ). Taulukko 8. Jatkuvuuden toteutuminen jatkuvuuden osiot * Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista * Potilaan tietävät milloin olen työssä ja saatavilla * Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani * Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa täysin eri mieltä 1,7 (0,5) 7,5 (4,8) 0,9 (2,5) 0,6 (1,8) jokseenkin eri mieltä 13,8 (13,0) 20,4 (23,5) 5,5 (8,7) 11,2 (13,5) en osaa sanoa 17,5 (15,6) 16,1 (17,2) 9,8 (7,3) 17,0 (19,9) jokseenkin samaa mieltä 51,7 (53,8) 37,6 (38,2) 48,9 (50,8) 54,9 (46,5) täysin samaa mieltä 14,1 (16,5) 16,4 (16,0) 33,6 (30,8) 15,2 (17,8) ei vast. 1,1 (0,7) 2,0 (0,2) 1,4 (0,5) 1,1 (0,7) yhteensä jatkuvuus 0,3 (0,0) 3,7 (4,6) 24,7 (26,8) 53,4 (50,8) 17,0 (17,8) 0,9 (0,0) Jatkuvuus-summamuuttujan keskiarvo oli 3,7 (vuonna 1995 3,8). Suurimman keskiarvon sai väittämä Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani 4,1 (vuonna 1995 4,0). Pienimmän keskiarvon sai väittämä Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla 3,4 (väittämä oli sama ja keskiarvo oli sama vuonna 1995).

16 3.2.4. Koordinoinnin toteutuminen Hoitotyön koordinointi muodostui kolmesta väittämästä. Kaikkien väittämien osalta samaa mieltä olevien vastaajien osuus oli selkeästi lisääntynyt vuoteen 1995. Kaikkien väittämien osalta samaa mieltä olevien vastaajien prosentuaalinen osuus on kasvanut yli 10 ( taulukko 9). Taulukko 9. Koordinoinnin toteutuminen koordinoinnin osiot * Olen usein yhteydessä potilaiitteni omaisiin * Koordinoin potilaani hoitoa * Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden organisaation hoitotyöntekijöiden kanssa täysin eri mieltä 0,3 (3,7) 0,6 (0,7) 0,3 (0,9) jokseenkin eri mieltä 14,9 (19,5) 6,9 (8,5) 1,4 (3,7) en osaa sanoa 7,8 (9,4) 11,8 (22,9) 1,1 (6,4) jokseenkin samaa mieltä 51,1 (43,7) 55,5 (48,5) 43,4 (42,3) täysin samaa mieltä 25,3 (22,9) 23,9 (17,8) 52,9 (46,0) ei vast. 0,6 (0,9) 1,4 (1,6) 0,9 (0,7) yhteensä koordinointi 0,0 (0,5) 1,4 (4,3) 15,5 (22,2) 53,2 (50,3) 29,3 (22,7) 0,6 (0,0) Koordinointi-summamuuttujan keskiarvo oli 4,1, kun se vuonna 1995 oli 3,9. Suurimman keskiarvon (4,5) sai väittämä Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden organisaation hoitotyöntekijöiden kanssa. Vuonna 1995 vastaava keskiarvo oli 4,3. Pienimmän keskiarvon (3,9) sai väittämä Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin. Vuonna 1995 keskiarvo oli 3,6. Koordinointi osion kaikkien väittämien keskiarvot nousivat. 3.2.5. Potilaskeskeisyyden toteutuminen Potilaskeskeisyyttä mitattiin seitsemällä eri väittämällä. Hoitajat arvioivat potilaan mahdollisuutta vaikuttaa omaan hoitoonsa. Vastanneista 83 (vuonna 1995 84 ) ilmoitti neuvottelevansa potilaiden kanssa hoitotyön tavoitteista heidän kanssaan. Yhdessä potilaan kanssa suunnitteli hoitotyötä 77 (vuonna 1995 81 ). Hoitotyötä arvioi yhdessä potilaan kanssa 64 (vuonna 1995 70 ) vastanneista. Samaa mieltä siitä, että hoitotyön suunnitelma ohjaa vastaajan toimintaa oli 87

17 (vuonna 1995 84 ). Vastanneista 81 (vuonna 1995 86 ) ilmoitti, että potilaiden toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötä. Väittämän Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyössä uusia ratkaisuja elämälleen 60 (vuonna 1995 55 ) vastaajista oli samaa mieltä. Vastaajista 61 (vuonna 1995 70 ) oli sitä mieltä, että potilaat saavat päättää asioistaan osastolla ollessaan. Potilaskeskeisyysosiossa viiden väittämän kohdalla samaa mieltä olevien osalta oli tapahtunut laskua vuoteen 1995 (taulukko 10 ). Taulukko 10. Potilaskeskeisyyden toteutuminen potilaskeskeisyyden osiot * Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan * Suunnitelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa * Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa * Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä * Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni * Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen * Potilaani päättävät omista asioistaan osastollakin ollessaan täysin eri mieltä 1,7 (1,6) 2,6 (1,8) 3,4 (2,7) 1,1 (0,9) 0,9 (0,5) 0,3 (1,4) 2,0 (2,5) jokseenkin eri mieltä 5,7 (8,0) 11,5 (9,6) 14,9 (16,7) 2,9 (6,6) 8,0 (5,5) 6,6 (8,5) 12,6 (13,7) en osaa sanoa 8,6 (6,9) 8,0 (7,8) 16,1 (9,8) 8,0 (7,8) 9,2 (6,9) 31,3 (33,6) 22,1 (13,3) jokseenkin samaa mieltä 56,9 (57,2) 56,0 (55,4) 50,0 (51,5) 57,2 (55,6) 55,7 (56,5) 46,8 (38,9) 48,3 (48,7) täysin samaa mieltä 25,9 (26,3) 21,0 (25,2) 14,4 (18,3) 29,9 (28,6) 25,3 (29,7) 12,9 (16,2) 13,2 (20,8) ei vast. 1,1 (0,0) 0,9 (0,2) 1,1 (0,9) 0,9 (0,5) 0,9 (0,9) 2,0 (1,4) 1,7 (0,9) yhteensä potilaskeskeisyys 0,3 (0,2) 2,8 (2,3) 23,8 (20,4) 54,1 (62,2) 10,3 (14,9) 0,3 (0,0) Potilaskeskeisyys-summamuuttujan keskiarvo oli 3,8 (vuonna 1995 3,9). Suurimman keskiarvon 4,1 sai väittämä Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoito-

18 työssä. Pienimmän keskiarvon 3,6 sai väittämä Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaani kanssa. Vuonna 1995 suurin keskiarvo (4,1) oli väittämällä Potilaani toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni ja pienin keskiarvo (3,6) oli väittämällä Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyössä uusia ratkaisuja elämälleen. Potilaskeskeisyysosiossa jokaisen väittämän keskiarvo oli 0,1 pienempi kuin vuonna 1995. 3.2.6. Vastuullisuuden toteutuminen Vastuullisuutta tutkittiin viidellä väittämällä. Vastaajista 91 (vuonna 1995 88 ) oli samaa mieltä siitä, että he työskentelevät tehokkaasti potilaittensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Puolet (50) vastaajista ovat samaa mieltä siitä, että heillä on mahdollisuus paneutua potilaansa hoitoon joka työvuorossa, mutta 36 (vuonna 1995 41 ) vastaajista on eri mieltä väittämästä. Vastaajista 50 (vuonna 1995 56 ) ilmoitti, että he hoitavat joka työvuorossa omia potilaita. Eri mieltä väittämästä oli 37 vastaajista sekä vuonna että 1995. Vastaajista 77 (vuonna 1995 74 ) ilmoitti, että potilaat tietävät kehen voivat turvautua, kun omahoitaja ei ole paikalla ( taulukko 11 ).

19 Taulukko 11. Vastuullisuuden toteutuminen vastuullisuuden osiot * Työskentelen tehokkaasti potilaitteni terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi * Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa * Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani * Potilaani tietävät, kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla * Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua täysin eri mieltä 0,0 (0,2) 4,0 (4,1) 6,0 (8,2) 2,6 (1,6) 0,3 (0,2) jokseenkin eri mieltä 1,4 (0,5) 31,6 (37,3) 31,0 (28,6) 6,0 6,9) 5,7 (6,4) en osaa sanoa 7,2 (11,0) 12,9 (8,7) 12,1 (8,2) 13,2 (17,2) 27,9 (29,7) jokseenkin samaa mieltä 50,6 (52,4) 35,3 (32,7) 34,5 (37,1) 52,6 (46,0) 52,0 (48,5) täysin samaa mieltä 40,5 (35,7) 15,2 (16,7) 15,2 (17,4) 24,1 (28,1) 10,9 (14,0)) ei vast. 0,3 (0,2) 0,9 (0,5) 1,1 (0,5) 1,4 (0,2) 3,2 (1,1) yhteensä vastuullisuus 0,0 (0,0) 3,7 (2,5) 34,5 (36,2) 52,0 (51,7) 9,5 (9,6) 0,3 (0,0) Vastuullisuus-summamuuttujan keskiarvo oli 3,7 sekä vuonna että 1995. Korkeimman keskiarvon 4,3 (vuonna 4,2) sai väittämä Työskentelen tehokkaasti potilaitten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Matalimman keskiarvon 3,2 vuonna sai väittämä Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani ja vuonna 1995 väittämä Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa. 3.3. Hoitotyön johtajuus Hoitotyön johtajuudesta muodostettiin summamuuttuja omahoitajuutta tukeva hoitotyön johtajuus, joka muodostui ylihoitajan kiinnostuksesta ja osastonhoitajalta saadusta tuesta. Vastaajista 52 (vuonna 1995 57 ) oli sitä mieltä, että he saivat tukea ja apua hoitotyön johtajilta, 25 (vuonna 1995 22 ) ei osannut sanoa ja 22 (vuonna 1995 21) vastaajista ei kokenut saaneensa apua ja tukea hoi-

20 totyön johtajilta (taulukko 12 ). Taulukko 12. Tukeva hoitotyön johtajuus johtajuuden osiot Osastonhoitajilta saatu tuki Eri mieltä 18 (19) Ei osaa sanoa 16 (18) Samaa mieltä 65 (63) Ei vastannut 1 (0) Yhteensä Ylihoitajan kiinnostus 27 (16) 34 (33) 35 (41) 1 (0) tukeva hoitotyön johtajuus 22 (21) 25 (21) 52 (57) 1 (0) Kuvio. 2 Tukeva hoitotyön johtajuus työnjakomuodon mukaan eriteltynä vuonna Yksilövastuista hoitotyötä tekevät Muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevät 4 25 1 70 eri mieltä ei vast. samaa mieltä ei osaa sanoa 37 21 42 0 eri mieltä ei vast. samaa mieltä ei osaa sanoa Yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 70 (vuonna 1995 69 ) oli kokenut hoitotyön johtajuuden omahoitajuutta tukevana ja muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 42 (vuonna 1995 48 ) vastasi samalla tavalla. Yksilövastuisesti toimineista hoitajista eri mieltä oli 4 (vuonna 1995 12 ) ja muita työnjakomuotoja toteuttaneista hoitajista 21 (vuonna 1995 29 ).

21 3.4. Hoitotyön tietoperustan tunnistaminen 3.4.1. Toimintaa ja ajattelua ohjaava hoitotieteellinen teoria Omaa toimintaa ja ajattelua ohjaavaa hoitotieteellistä teoriaa kysyttäessä joissakin vastauksissa mainittiin monta teoriaa. Näistä vastauksista valittiin ensimmäiseksi mainittu teoria kuten vuonna 1995 ( taulukko 13 ). Taulukko 13. Toimintaa ja ajattelua ohjaava hoitotieteellinen perusta teoria iho (n) keu (n) las (n) Neku (n) sis (n) syö (n) n Roy 0 1 4 0 5 2 12 3 Orem 0 3 0 0 7 0 10 3 Roper 0 1 2 6 3 2 14 4 Parse 0 1 4 0 4 0 9 3 Eriksson 0 0 2 0 2 0 4 1 Muut 1 0 17 4 26 15 64 18 Ei vastausta 6 14 93 22 81 14 235 68 Yhteensä 7 20 122 32 128 33 348 Vastaajista 32 (n=113) mainitsi jonkin hoitotieteellisen teorian ohjaavan omaa toimintaa ja ajattelua ja 68 (n=235) ei maininnut mitään teoriaa. Vuonna 1995 27 vastaajista mainitsi oman ajattelun ja toiminnan perustuvan johonkin teoriaan. Muut teoriat eivät varsinaisesti olleet hoitotyön teorioita vaan hoitotyön malleja, periaatteita ja välineitä toteuttaa hoitotyötä. - osia monista teorioista - yksilövastuisen hoitotyön malli - hoitotyön prosessi - erilaiset hoitotyön periaatteet, esim. potilaskeskeisyys, yksilöllisyys, perhekeskeisyys jne. - potilaan tarpeista lähtevä hoitotyö - osaston oma hoitofilosofia - maalaisjärki

22 Tutkimuksen merkitystä hoitotyössä kysyttiin väittämällä: Hoitotyön tutkimus on osa käytännön hoitotyötä. Kaikista vastaajista 11 (vuonna 1995 17 ) oli eri mieltä, 25 (vuonna 1995 32 ) ei osannut sanoa ja 64 (vuonna 1995 61 ) oli samaa mieltä väittämästä. 3.4.2. Tutkimuksen merkitys hoitotyössä Tutkimuksen merkitystä hoitotyössä kysyttiin väittämällä: Hoitotyön tutkimus on osa käytännön hoitotyötä. Kaikista vastaajista 11 (vuonna 1995 17 ) oli eri mieltä, 25 (vuonna 1995 32 ) ei osannut sanoa ja 64 (vuonna 1995 61 ) oli samaa mieltä väittämästä. Vastaajilta kysyttiin viimeisintä hoitotyön tutkimusta, johon he ovat tutustuneet. Vastaajien joukosta 37 (n=130) nimesi viimeisimmän tutkimuksen. 62 (n=216) vastaajista ei nimennyt mitään tutkimusta. Vuonna 1995 tulokset olivat samansuuntaiset. Taulukossa 14 on vuoden tilanne esitetty myös klinikoittain ( taulukko 14 ). Taulukko 14. Hoitotyön tutkimus tutkimus nimetty (n) ei nimetty (n) Ihotaudit 6 1 Keuhkosairaudet 6 14 Lastentaudit 47 75 Neurologia ja kuntoutus 11 21 Sisätaudit 41 87 Syöpätaudit 19 14 Ei klinikkaa 0 4 Yhteensä 130 216 Kaikkien vastaajien joukosta yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 36 (n=73) nimesi jonkun hoitotyön tutkimuksen. Muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 41 (n=57) nimesi jonkun hoitotyön tutkimuksen. Vuonna 1995 yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 38 ja muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevistä 30 nimesi jonkin tutkimuksen (taulukko 15 ).

23 Taulukko 15. Työnjakomuodon ja koulutustason vaikutus tutkimuksen nimeämiseen osastojen työnjakomuoto vastanneiden ammatti yksilövastuinen muu sh ph/lh ei vastausta (n) (n) (n) (n) (n) Ihotaudit 6 0 5 1 0 Keuhkosairaudet 6 0 6 0 0 Lastentaudit 40 7 41 5 1 Neurologia ja kuntoutus 6 5 11 0 0 Sisätaudit 10 31 39 2 0 Syöpätaudit 5 14 16 2 1 Yhteensä 73 57 118 10 2 Opistotason tutkinnon suorittaneista 41 (n=118) sairaanhoitajista nimesi jonkin tutkimuksen ja koulutason tutkinnon suorittaneista perushoitajista tai lastenhoitajista 18 (n=10) nimesi jonkin tutkimuksen. Vuonna 1995 41 opistotason suorittaneista ja 16 koulutason tutkinnon suorittaneista nimesi jonkin tutkimuksen. Taulukossa 15 vuoden tilanne on esitetty myös klinikoittain. Nimetyt hoitotyön tutkimukset liittyivät useimmiten siihen hoitotyön käytäntöön, millä alueella hoitajat toimivat esimerkiksi lastenklinikassa lasten hoitotyöhön liittyvä tutkimus. Lisäksi hoitotyöntekijät olivat tutustuneet tutkimuksiin, jotka käsittelevät yleisesti potilaan hoitotyötä, esimerkiksi hoitoisuusluokitusta tai huumoria, pelkoja ja surua hoitotyössä. 4. YHTEENVETO Vuodesta 1995 alle 40-vuotiaiden vastaajien prosentuaalinen osuus on laskenut 10, 41-50-vuotiaiden vastaajien osuus on lisääntynyt 6 ja 51-vuotiaita ja vanhempia on vastannut 6 enemmän kuin vuonna 1995. Edellisen selittänee henkilöstön ikääntymisen TAYS:ssa. Esimerkiksi vuonna 1998 vakinainen henkilöstö ikääntyi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 0,4 vuotta ja 1999 edelleen 0,5 vuotta (PSHP:n henkilöstökertomus 1999.) Opistotason suorittaneiden vastaajien osuus lisääntyi 10 vuoteen 1995 verrattuna. Koulutason tutkinnon suorittaneita vastaajia oli 9 vähemmän kuin vuonna 1995.

24 Yli puolet vastaajista (59) ilmoitti työnjakomuodoksi osastollaan yksilövastuisen hoitotyön. Vuonna 1995 luku oli 47. Vuonna yksilövastuinen hoitotyö oli työnjakomuotona vastaajien mukaan yksimielisesti seitsemällä eri osastolla ja vuonna 1995 kolmella eri osastolla. Vastaajien näkemys oman osaston työnjakomuodosta näyttää vuonna selkeämmältä kuin vuonna 1995. Kuitenkin vielä 22:sta osastosta 8:lla osastolla vastaajat nimesivät useita työnjakomuotoja. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumisen kohdalla muutokset vuoteen 1995 olivat pieniä. Tuloksista on vaikea vetää selkeitä johtopäätöksiä, sillä tuloksista ei ollut mahdollista tehdä tilastollisia testauksia. Koordinointi-summamuuttujan kaikkien väittämien osalta samaa mieltä olevien vastaajien osuus lisääntyi vuoteen 1995. Myös summamuuttujan keskiarvossa tapahtui suurin kasvu (3,9:stä 4,1:een). Näyttäisi siltä, että vastaajien mukaan myönteisin kehitys yksilövastuiseen suuntaan on tapahtunut koordinoinnin osalta. Potilaskeskeisyyttä mitattiin seitsemällä eri väittämällä. Viiden väittämän kohdalla samaa mieltä olevien vastaajien osalta oli tapahtunut laskua vuoteen 1995. Potilaskeskeisyys-summamuuttujan keskiarvo laski (vuonna 3,8 ja 1995 3,9). Negatiivisin muutos yksilövastuisen hoitotyön kehityksen kannalta tapahtui potilaskeskeisyysperiaatteessa. Vastaajien näkemykset hoitotyön johtajuudesta olivat samankaltaisia kuin vuonna 1995. Vastaajien mukaan osastonhoitajalta saadaan hiukan enemmän tukea kuin vuonna 1995, mutta ylihoitajan kiinnostus on vähentynyt. Työnjakomuodolla näyttää olevan selkeämmin merkitystä siihen, miten vastaajat kokivat hoitotyön johtajuuden. Yksilövastuista hoitotyötä tekevät kokevat hoitotyön johtajuuden selkeämmin tukevana kuin muuta kuin yksilövastuista hoitotyötä tekevät vastaajat. Hoitotyön teoriat, jotka yleisimmin mainittiin olivat pysyneet vuoteen 1995 ennallaan. Erikssonin teoriaa ei vuonna 1995 vastauksissa mainittu. Muita teorioita kuten Yura, Kratz, King, Kim, Peplau, Nores ja Rogers ei nimeltä mainittu vuonna ollenkaan. Luokkaan muut kuului vuonna erilaisia hoitotyön malleja, periaatteita ja välineitä toteuttaa hoitotyön käytäntöä. Konservatiivisella tulosalueella vastaajat näkevät hoitotyön tutkimuksen merkityksen samansuuntaisesti kuin vuonna 1995. Yli puolet (63 ) pitää hoitotyön tutkimusta osana käytännön hoitotyötä. Vastaajista 37 kuten vuonna 1995 nimesi viimeisimmän tutkimuksen, johon oli tutustunut. Nimetyt tutkimukset vaihtelivat yleisistä hoitotyön tutkimuksista osaston tai klinikan erikoistumisalaan liittyviin tutkimuksiin.

25 Yhteenveto raportissa esiintyvistä taulukoista, kuvioista ja liitteistä Taulukot 1. Kyselyyn vastaaminen klinikoittain 2. Hoitajien ikäjakauma 3. Hoitajien työkokemus 4. Vastanneiden ammatti 5. Osaston työnjakomuoto 6. Asenne yksilövastuiseen hoitotyöhön 7. Autonomian toteutuminen 8. Jatkuvuuden toteutuminen 9. Koordinoinnin toteutuminen 10. Potilaskeskeisyyden toteutuminen 11. Vastuullisuuden toteutuminen 12. Tukeva hoitotyön johtajuus 13. Toimintaa ja ajattelua ohjaava hoitotieteellinen teoria 14. Hoitotyön tutkimus 15. Työnjakomuodon ja koulutustason vaikutus tutkimuksen nimeämiseen Tekstissä esiintyvät kuviot 1. Työnjakomuoto klinikoittain 2. Tukeva hoitotyön johtajuus työnjakomuodon mukaan v. Lähdeluettelo Pukuri T. 1997: Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen hoitohenkilöstön arvioimana. Pro-gradu. Tampere: Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos 1997. Pukuri T. Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen hoitohenkilöstön arvioimana. Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/1997 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus 1999. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan hoitotyön toimintasuunnitelma vuodelle

26 Liitteet Liite 1 Kyselylomake HOITOTYÖN TILANNE TYÖSSÄSI Yksilövastuiseen hoitotyöhön siirtyminen on TAYS:ssa yksi hoitotyön avaintuloksista ja osastosi on tässä jatkuvassa kehityksessä mukana. Tässä tutkimuksessa kartoitan yksilövastuisen hoitotyön nykyvaihetta TAYS:ssa. Pyydän Sinua ystävällisesti vastaamaan näihin työtäsi koskeviin kysymyksiin. Useimmat kysymykset sisältävät valmiit vaihtoehdot. Valitse se numerovaihtoehto, joka kuvaa lähinnä omaa mielipidettäsi. Rengasta asianomainen numerovaihtoehto alla olevien koodien mukaisesti. koodit: 1 = täysin eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = jokseenkin samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita 1 2 3 4 5 Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 tuntia vuorokaudessa 1 2 3 4 5 Neuvottelen omahoitajana potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan 1 2 3 4 5 Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa 1 2 3 4 5 Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä 1 2 3 4 5 Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni 1 2 3 4 5 Vastuunjako potilaani hoidosta on minulla selkeä 1 2 3 4 5 Työskentelyni on kollegiaalista 1 2 3 4 5 Työskentelyni on joustavasti sovittavissa osastollamme 1 2 3 4 5 Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme 1 2 3 4 5 Mihin hoitotyön teoriaan ajattelusi ja toimintasi perustuu ja miksi?

27 Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana 1 2 3 4 5 Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana 1 2 3 4 5 Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa 1 2 3 4 5 Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyössä 1 2 3 4 5 Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista 1 2 3 4 5 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla 1 2 3 4 5 Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani 1 2 3 4 5 Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka työvuorossa 1 2 3 4 5 Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin 1 2 3 4 5 Koordinoin potilaani hoitoa. 1 2 3 4 5 Potilaani jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden organisaatioiden hoitotyöntekijöiden kanssa 1 2 3 4 5 Ylihoitaja on kiinnostunut käytännön hoitotyöstä ja sen kehittämisestä 1 2 3 4 5 Hoitotyön tutkiminen on osa käytännön hoitotyötä 1 2 3 4 5 Mikä on viimeisin hoitotyön tutkimus, johon olet tutustunut? Työskentelen tehokkaasti potilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 1 2 3 4 5 Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa 1 2 3 4 5 Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa 1 2 3 4 5 Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani 1 2 3 4 5

28 Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen 1 2 3 4 5 Potilaani tietävät, kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla 1 2 3 4 5 Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua 1 2 3 4 5 Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä 1 2 3 4 5 työnjako osastollamme on ensisijaisesti: (vastaa vain yhteen) yksilövastuinen hoitotyö 1 ryhmätyöskentely 2 tehtäväkeskeinen hoitotyö 3 modulaarinen hoitotyö 4 muu, mikä 5 Ikäsi 1. 30 2. 31-40 3. 41-50 4. 51 - Ammattisi 1. sairaanhoitaja 2. perushoitaja, lastenhoitaja, mielenterveyshoitaja Työkokemus 1. 5 v 2. 6 10 v 3. 11 15 v 4. 15 v - Osastosi: Klinikkasi:

29 Liite 2 Hoitotyön tilanne HOITOTYÖN TILANNE Summamuuttujat/keskiarvo: jokaiselle vastaajalle on laskettu kunkin osion keskiarvo, joista keskiarvo Summamuuttujat/frekvenssi: vastaajien keskiarvot pyöristetty, jolloin voitu laskea frekvenssit Täysin eri Joks. eri En osaa Joks.samaa Täysin sa- Ei vast. Keskiarvo mieltä mieltä sanoa mieltä maa mieltä Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita 1 12 22 187 125 1 348 4,22 Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa 90 98 51 84 23 2 348 2,57 Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyöstä 2 24 45 177 96 4 348 3,99 Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa 0 2 2 99 245 0 348 4,69 Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä 5 10 32 171 124 6 348 4,17 ASENNE 0 3 66 227 52 0 348 3,93 Vastuunjako potilaani hoidosta on minulla selkeä 4 10 28 171 134 1 348 4,21 Työskentelyni on kollegiaalista 1 2 29 163 148 5 348 4,33 Työskentelyni on joustavasti sovitettavissa osastollamme 8 46 50 168 75 1 348 3,74 Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme 4 25 32 162 123 2 348 4,08 Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana 18 47 60 145 73 5 348 3,61 Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana 19 56 72 115 82 4 348 3,54 Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa 14 30 33 156 111 4 348 3,93 AUTONOMIA 0 9 68 205 65 1 348 3,92 Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista 6 48 61 180 49 4 348 3,63 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla 26 71 56 131 57 7 348 3,36 Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani 3 19 34 170 117 5 348 4,10 Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa 2 39 59 191 53 4 348 3,74 JATKUVUUS 1 13 86 186 59 3 348 3,71 Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin 1 52 27 178 88 2 348 3,87 Koordinoin potilaani hoitoa 2 24 41 193 83 5 348 3,97 Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden organisaatioiden hoitotyöntekijöiden kanssa 1 5 4 151 184 3 348 4,48 KOORDINOINTI 0 5 54 185 102 2 348 4,10 Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan 6 20 30 198 90 4 348 4,01 Suunnitelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa 9 40 28 195 73 3 348 3,82 Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa 12 52 56 174 50 4 348 3,58 Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä 4 10 28 199 104 3 348 4,13 Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni 3 28 32 194 88 3 348 3,97 Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen 1 23 109 163 45 7 348 3,67

HOITOTYÖN TILANNE Summamuuttujat/keskiarvo: jokaiselle vastaajalle on laskettu kunkin osion keskiarvo, joista keskiarvo Summamuuttujat/frekvenssi: vastaajien keskiarvot pyöristetty, jolloin voitu laskea frekvenssit 30 Täysin eri Joks. eri En osaa Joks.samaa Täysin sa- Ei vast. Keskiarvo mieltä mieltä sanoa mieltä maa mieltä Potilaani päättävät omista asioistaan osastollakin ollessan 7 44 77 168 46 6 348 3,59 POTILASKESKEISYYS 1 7 80 223 36 1 348 3,82 Työskentelen tehokkaasti potilaitten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 0 5 25 176 141 1 348 4,31 Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa 14 110 45 123 53 3 348 3,26 Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani 21 108 42 120 53 4 348 3,22 Potilaani tietävät kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla 9 21 46 183 84 5 348 3,91 Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavt oikeaan aikaan apua 1 20 97 181 38 11 348 3,7 VASTUULLISUUS 0 13 120 181 33 1 348 3,68 Ylihoitaja on kiinnostunut käytännön hoitotyöstä ja sen kehittämisestä 33 62 118 99 33 3 348 3,11 Hoitotyön tutkiminen on osa käytännön hoitotyötä 5 35 86 157 62 3 348 3,68 1 2 3 4 5 ei vast. k26 Viimeisin hoitotyön tutkimus 130 216 0 0 0 2 348 0 1 2 3 4 5 6 k12 Hoitotyön teoria 6 12 10 14 69 2 235 348 Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita 0,3 3,4 6,3 53,7 35,9 0,3,0 Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa 25,9 28,2 14,7 24,1 6,6 0,6,0 Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojanai hoitotyöstä 0,6 6,9 12,9 50,9 27,6 1,1,0 Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa 0,0 0,6 0,6 28,4 70,4 0,0 Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä 1,4 2,9 9,2 49,1 35,6 1,7,0 ASENNE 0 0,9 19 65,2 14,9 0,0 Vastuunjako potilaani hoidosta on minulle selkeä 1,1 2,9 8,0 49,1 38,5 0,3,0 Työskentelyni on kollegiaalista 0,3 0,6 8,3 46,8 42,5 1,4,0 Työskentelyni on joustavasti sovitettavissa osastollamme 2,3 13,2 14,4 48,3 21,6 0,3,0 Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme 1,1 7,2 9,2 46,6 35,3 0,6,0 Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana 5,2 13,5 17,2 41,7 21,0 1,4,0 Osastonhoitaja toimii osastollemm hoitotyön asiantuntijana 5,5 16,1 20,7 33,0 23,6 1,1,0 Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa 4,0 8,6 9,5 44,8 31,9 1,1,0 AUTONOMIA 0,0 2,6 19,5 58,9 18,7 0,3,0

HOITOTYÖN TILANNE Summamuuttujat/keskiarvo: jokaiselle vastaajalle on laskettu kunkin osion keskiarvo, joista keskiarvo Summamuuttujat/frekvenssi: vastaajien keskiarvot pyöristetty, jolloin voitu laskea frekvenssit 31 Täysin eri Joks. eri En osaa Joks.samaa Täysin sa- Ei vast. Keskiarvo mieltä mieltä sanoa mieltä maa mieltä Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista 1,7 13,8 17,5 51,7 14,1 1,1,0 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla 7,5 20,4 16,1 37,6 16,4 2,0 Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani 0,9 5,5 9,8 48,9 33,6 1,4,0 Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa 0,6 11,2 17 54,9 15,2 1,1,0 JATKUVUUS 0,3 3,7 24,7 53,4 17 0,9,0 Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin 0,3 14,9 7,8 51,1 25,3 0,6,0 Koordinoin potilaani hoitoa 0,6 6,9 11,8 55,5 23,9 1,4,0 Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden org:den hoitotyöntekijöiden kanssa 0,3 1,4 1,1 43,3 52,9 0,9,0 KOORDINOINTI 0,0 1,4 15,5 53,2 29,3 0,6,0 Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan 1,7 5,7 8,6 56,9 25,9 1,1,0 Suunnittelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa 2,6 11,5 8,0 56,0 21,0 0,9,0 Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa 3,4 14,9 16,1 50,0 14,4 1,1,0 Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä 1,1 2,9 8,0 57,2 29,9 0,9,0 Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni 0,9 8,0 9,2 55,7 25,3 0,9,0 Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen 0,3 6,6 31,3 46,8 12,9 2,0,0 Potilaani päättävät omista asioistaan osastollakin ollessaan 2,0 12,6 22,1 48,3 13,2 1,7,0 POTILASKESKEISYYS 0,3 2,0 23,0 64,1 10,3 0,3,0 Työskentelen tehokkaasti potilaitten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 0,0 1,4 7,2 50,6 40,5 0,3,0 Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa 4,0 31,6 12,9 35,3 15,2 0,9,0 Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani 6,0 31,0 12,1 34,5 15,2 1,1,0 Potilaani tietävät kehen voivat turvautua, kun en ola paikalla 2,6 6,0 13,2 52,6 24,1 1,4,0 Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua 0,3 5,7 27,9 52,0 10,9 3,2,0 VASTUULLISUUS 0,0 3,7 34,5 52,0 9,5 0,3,0 Ylihoitaja on kiinnostunut käytännön hoitotyöstä ja sen kehittämisestä 9,5 17,8 33,9 28,4 9,5 0,9,0 Hoitotyön tutkiminen on osa käytännön hoitotyötä 1,4 10,1 24,7 45,1 17,8 0,9,0 1 2 3 4 5 ei vast. k26 Viimeisin hoitotyön tutkimus 37,4 62,1 0,0 0,0 0,0 0,6,0 0 1 2 3 4 5 ei vast. k12 Hoitotyön teoria 1,7 3,4 2,9 4 19,8 0,6 67,5

Hoitotyön tutk iminen Ylihoitaja on kiinnos tunut VASTUULLISUUS Kaikki (348 vast.) Kaikki 1995 (437 vast.) Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua. Potilaani tietävät kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla. Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani. Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa. Työskentelen tehokkaasti POTILASKESKEISYY S P otilaani päättävät omista 32 Pyrin siihen, että potilaani löytävät Potilaan toiveet ohjaav at Hoitotyön suunnitelma ohjaa toim intaani hoitotyössä. Arvioin hoitotyötä yhdess ä potilaan kans sa. Suunnittelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa. Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanss aan. KOOR DINOINTI Jatkohoidosta neuvottelen Koordinoin potilaani hoitoa. Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin. JATKUVUUS Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan Tullessani työvuoroon hankin Potilaani tietävät, m illoin olen työssä Liite 3 Hoitotyön tilanne 1995 ja (keskiarvot) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoons a liittyvistä asioista. AUTONOMIA Voin turvautua osastonhoitajan apuun Osastonhoitaja toim ii osastollamme hoitotyön asiantuntijana. Osastonhoitajan toiminta tukee Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti Ty öskentelyni on joustav asti sovittavissa os:lla. Työskentelyni on kollegiaalista. Vastuunjako potilaani hoidosta on selkeä. ASENNE Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan Hoitoty ö sisältää runsaasti välittämistä Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani Vastaan omahoitajana potilaan hoitoty östä Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa

JATKUVUUS Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa. 33 Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani. Liite 4/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 KONS (348 vast.) IHO (7 vast.) 1,50 1,00 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla. Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista. AUTONOMIA Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa. Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana. Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana. Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme. Työskentelyni on joustavasti sovittavissa osastollamme. Työskentelyni on kollegiaalista. Vastuunjako potilaani hoidosta on minulle selkeä. ASENNE Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä. Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa. Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyöstä. Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa. Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita.

Hoitotyön tutkiminen on osa käytännön hoitotyötä. Ylihoitaja on kiinnostunut käytännön hoitotyöstä ja sen kehittämisestä. 34 VASTUULLISUUS Potilaani ovat ilmaisseet, että he saavat oikeaan aikaan apua. Potilaani tietävät kehen voivat turvautua, kun en ole paikalla. Hoidan joka työvuorossa omia potilaitani. Liite 4/2 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 KONS (348 vast.) IHO (7 vast.) 1,50 1,00 Minulla on mahdollisuus paneutua potilaani hoitoon joka työvuorossa. Työskentelen tehokkaasti potilaitten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. POTILASKESKEISYYS Potilaani päättävät omista asioistaan osastollakin ollessaan. Pyrin siihen, että potilaani löytävät yhteistyösuhteessa uusia ratkaisuja elämälleen. Potilaan toiveet ohjaavat päivittäistä hoitotyötäni. Hoitotyön suunnitelma ohjaa toimintaani hoitotyössä. Arvioin hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa. Suunnittelen hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa. Neuvottelen potilaan hoitotyön tavoitteista hänen kanssaan. KOORDINOINTI Jatkohoidosta neuvottelen tarvittaessa muiden org:den hoitotyöntekijöiden kanssa. Koordinoin potilaani hoitoa. Olen usein yhteydessä potilaitteni omaisiin.

JATKUVUUS Potilaani saavat hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa hoitotyötä joka vuorossa. 35 Tullessani työvuoroon hankin itsenäisesti tietoja potilaistani. Liite 5/1 Hoitotyön tilanne klinikoittain (keskiarvot) 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 KONS (348 vast.) KEU (20 vast.) 1,50 1,00 Potilaani tietävät, milloin olen työssä ja saatavilla. Potilaani ovat jatkuvasti tietoisia hoitoonsa liittyvistä asioista. AUTONOMIA Voin turvautua osastonhoitajan apuun aina tarvittaessa. Osastonhoitaja toimii osastollamme hoitotyön asiantuntijana. Osastonhoitajan toiminta tukee työtäni omahoitajana. Omahoitajana teen päätöksiä myös itsenäisesti osastollamme. Työskentelyni on joustavasti sovittavissa osastollamme. Työskentelyni on kollegiaalista. Vastuunjako potilaani hoidosta on minulle selkeä. ASENNE Ohjaan opiskelijoita toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä. Hoitotyö sisältää runsaasti välittämistä ja huolenpitoa. Pyrin jatkuvasti kartuttamaan tietojani hoitotyöstä. Vastaan omahoitajana potilaan hoitotyöstä 24 h vuorokaudessa. Yksilövastuinen hoitotyö on minusta paras tapa hoitaa potilaita.