Sisältö: Katsaus vuoteen 2013 2 Hallinto 3 Henkilöstö ja yhteistoiminta 4 Vesi- ja viemäriverkosto 5-6 Talousveden tuotanto 7 Jäteveden käsittely 8-9

Sisältö: Katsaus vuoteen 2013 2 Hallinto 3 Henkilöstö ja yhteistoiminta 4 Vesi- ja viemäriverkosto 5-6 Talousveden tuotanto 7 Jäteveden käsittely 8-9 LIITTEET: 10-22 Ympäristöraportti 23-27 Taksat 28 Keskeisiä tunnuslukuja 29

Porin Veden toiminta-ajatus Porin Vesi hoitaa toiminta-alueensa veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun sekä viemäröinnin ja jäteveden puhdistamisen kilpailukykyiseen hintaan asiakkaiden odotukset ja tarpeet mahdollisimman hyvin täyttäen sekä ympäristöasiat halliten. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2011 2012 2013 TA 2013 TP Henkilömäärä 75 73 72 70 Myyty vesimäärä 1000 m 3 /a 5 282 5 114 5100 5257 Laskutettu jätevesi 1000 m 3 /a 8 242 8 422 8300 7615 Verkostoon pumpattu vesimäärä 1000 m 3 /a 6 097 6 397 6200 6263 Puhdistettu jätevesi 1000 m 3 /a 13 406 13 630 14000 11330 Veden hinta /m 3 (verollinen) 1,25 1,25 1,45 1,45 Jäteveden hinta /m 3 (verollinen) 2,34 2,34 2,17 2,17 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (1000 ) 2010 2011 2012 2013 TA 2013 TP Tulot 18 965 19 552 19 850 19300 20369 Henkilöstömenot 3 358 3 715 3 825 3965 3842 Aineet ja tarvikkeet 1 697 2 078 2 775 2350 2446 Palveluiden ostot 2 268 1 892 2 626 2651 2551 Muut kulut 3 845 4 085 3 166 2934 3546 Käyttömenot yhteensä 11 168 11 770 12 392 11900 12385 Tulos ennen poistoja ja peruspääoman korkoa 7 797 7 782 7 457 7400 7984 Poistot 3 152 4 018 4 646 4841 5011 Peruspääoman korko 1 753 2 191 2 191 2191 2191 Tulos 2 892 1 614 628 368 850 Investoinnit 7 592 11 030 4 904 4250 3240 Investointitulot 223 399 - Investoinnit, netto 7 369 10 631 4 904 4250 3240

Toiminnalliset tavoitteet voitiin pääosin saavuttaa. Katsaus vuoteen 2013 Porin Veden liikevaihto oli 19,9 milj., liiketoiminnan kulut 12,4 milj., poistot 5,0 milj. ja kaupungille maksettu peruspääoman korko 2,2 milj.. Tilikauden ylijäämä oli 0,8 milj.. Tulos oli 0,5 milj. budjetoitua parempi. Muutoksena edellisiin vuosiin teollisuuden maksuosuudet puhdistamoinvestoinnista (0,3 milj. ) kirjattiin pääomatalouden sijasta käyttötalouden kuluihin. Investointien toteuttamiseen liittyvä valmistus omaan käyttöön (1,7 milj. ) kirjattiin em. talouslukujen lisäksi käyttötalouden sekä tuloettä menopuolelle. Investoinnit olivat 3,2 milj.. Lukkarinsannan vesisäiliöiden sokkelit ja katot kunnostettiin. Huomattavimpia verkoston uudisrakennusinvestointeja tehtiin Klasipruukin, Murtosenmutkan ja Veturitallien alueilla. Saneerauksia suoritettiin eniten Vanhallakoivistolla ja erilliskohteena valtateiden 2 ja 8 alittavan 1000 mm sadevesiviemärin saneeraus sukkasujutusmenetelmällä Tikkulassa. Verkostojen saneerausinvestoinnit jäivät edellisten vuosien tavoin poikkeuksellisen pieniksi. Saneeraustasoa onkin verkostojen ikääntymisen myötä jatkovuosina välttämätöntä lisätä oleellisesti toimintahäiriöiden vähentämiseksi. Haja-asutusalueella osuuskuntamuotoisen viemäröinnin laajentaminen jatkui Viasveden suunnalla, jossa perustettu osuuskunta oli valmistautumassa viemärilinjojen rakentamiseen. Kaksi osuuskuntaa anoi putkiverkostojensa luovuttamista ja toimintansa sulauttamista Porin Veteen. Päätökset asiasta jäivät seuraavaan vuoteen. Taksoja ei korotettu kertomusvuonna, mutta vesi- ja jätevesimaksun keskinäistä suuruutta muutettiin 1.1.2013 lukien yhteistaksan pysyessä ennallaan. Talousveden laatu oli erittäin hyvä ja palvelutaso voitiin muutenkin pitää korkealla tasolla, ja sitä monilta osin parantaa. Luotsinmäen vuonna 2010 valmistunut alueellinen keskuspuhdistamo on toiminut erinomaisesti ja asetetut puhdistustavoitteet saavutettiin. Vedenmyynti Ulvilan kaupungille ei vielä toteutunut. Samoin alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamistoimet eivät edenneet. Porin Veden asiakastyytyväisyys säilyi valtakunnallisen Yhdyskuntatekniset Palvelutkyselyn mukaan hyvällä tasolla. Porin Veden henkilökunnan määrä väheni kertomusvuoden aikana kolmella, ja oli vuoden lopussa 70, joista 1 määräaikainen. Sairaslomia oli 18,3 pv työntekijää kohti, jossa vähennystä 13 % edelliseen vuoteen verrattuna. Myös työtapaturmien kautta menetettyjen työpäivien määrä väheni selvästi. Vuotovesimäärät vähenivät edellisestä vuodesta, vesijohtoverkossa 16,1 %,:iin ja viemäriverkossa 34,9 %:iin. Vesijohtovuotojen määrä oli 87, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Esitän koko henkilöstölle sekä Porin Veden johtokunnan jäsenille kiitokset Porin vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. Lisäksi kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä. Ilkka Mikkola

Hallinto Organisaatio Johtokunta 11 jäsentä Johtaja Laitosyksikkö Laitospäällikkö Verkostoyksikkö Verkostopäällikkö Porin Vesi, liikelaitoksen johtokunta Varsinaiset jäsenet Palomäki Markku (pj) Harjanne Tapio(vpj) Jokinen Marja-Leena Kukkakorpi Raija Lehtinen Voitto Muurinen Sirpa Mäkelä Juha Pakkasela Mikko Rosnell Tapio Sjösten Marju Tenho Salla Henkilökohtaiset varajäsenet Järvinen Marko Aaltonen Harri Arola Raili Uimaluoto Marjut Valio Ville Kukkasmäki Marja-Leena Rantanen Jukka Hakulinen Veijo Pukkila Timo Mäki Soili Kaaresmaa Teresa Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli Jari Pajukoski. Johtokunnan sihteerinä toimi Sirpa Mannila 28.6.2013 asti, tämän jälkeen Anne Peltomaa. Porin Vesi, liikelaitoksen johtajana toimi dipl.ins. Ilkka Mikkola. Laitosyksikön tehtävät: Verkostoyksikön tehtävät: - Raakaveden hankinta - Verkostojen ja pumppaamoiden tutkimus, - Vedenpuhdistamoiden, pohjavesilaitosten, pai- suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus neenkorotusasemien, vesisäiliöiden ja jäteve- ja uudisrakentaminen denpuhdistamoiden suunnittelu, käyttö, kun- - Johtokartaston laadinta ja ylläpito nossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen - Asiakaspalvelu ja laskutus - Veden laadun tarkkailu hankinta- ja purkuve- - Asiakkaan tilauksesta tehtävien talojohtojen sistöissä, laitoksilla, puhdistamoilla, vesisäi- uudis- ja saneerausrakentaminen liöissä ja verkostossa - Laitospalvelu ja materiaalitoiminnot - Lietteiden käsittely ja sijoittaminen - Varallaolo Laitosyksikön päällikkönä toimi laitospäällikkö Hannu Ruohomaa 30.3.2013 asti, tämän jälkeen Ismo Lindfors. Verkostoyksikön päällikkönä toimi verkostopäällikkönä Jouko Halminen

Henkilöstö Porin Veden palveluksessa oli vuoden lopussa vakinaisia työntekijöitä 68 sekä tilapäisiä 2. Vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 25 ja tuntipalkkaisia 43. Henkilökunnan keski-ikä oli 46,3 v (naiset 45,9v ja miehet 46,4 v). Sairauslomia oli yhteensä 1245 eli 18,3 päivää työntekijää kohti. Työtapaturmien johdosta menetettyjä työpäivä oli 47. Eläkkeelle jäivät laitospäällikkö Hannu Ruohomaa 30.3.2013, johdon assistentti Sirpa Mannila 28.6.2013, kuorma-auton kuljettaja Pekka Virtanen 31.8.2013 sekä laitosmies Matti Wallenius 1.10.2013 Uusina työntekijöinä aloittivat varastomies Kai Mattila 18.2.2013, asiakaspalvelusihteeri Titta Lehtinen 25.2.2013 ja laitomies Tero Hakala 1.11.2013, joka vakinaistettiin oppisopimuksen päätyttyä. Pitkään palvelleiden muistaminen Asiakaspalvelusihteeri Ritva Ketola 40 vuotta. Asiakaspalvelusihteeri Tiina Suominen, prosessianalyytikko Taina Raitolampi, toimistosihteeri Sirpa Miettinen, suunnittelija Timo Höckert, putkiasentaja Teijo Levomäki ja kuormaautonkuljettaja Jari Mäntylä kaikki 30 vuotta Yhteistoiminta Porin Veden yhteistyötoimikunta, joka samalla toimii myös työsuojelutoimikuntana kokoontui neljä kertaa. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat työnantajan edustajina Ilkka Mikkola ja Hannu Ruohomaa 30.3.2013 asti, tämän jälkeen Ismo Lindfors sekä yleisvarajäsenenä Jouko Halminen, henkilöstön edustajina Sirpa Miettinen, Reijo Astokari ja Pertti Mäkinen, yleisvarajäseninä Jorma Pynnönen ja Taina Raitolampi. Lisäksi kokouksiin osallistuivat työsuojeluvaltuutettu Antero Kivelä ja työterveyshoitaja Helinä Murto. Pyynikin kesäteatteri Virkistystoiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja virkistystoimintaa oli vuoden aikana runsaasti. Henkilökunnan koulutusristeily järjestettiin 26.-27.5.2013. Urheilukerho järjesti vuoden aikana mm. hohtokeilauksen keväällä ja syksyllä, kesäretken Pyynikin kesäteatteriin ja sisävesiristeilylle, Tyvikumpuhölkän sekä pikkujoulut.

Vesi- ja viemäriverkosto Vuonna 2013 oli yhteensä 94 kpl runkojohtovuotoa, joista päivystyksessä korjattiin 24 kpl. Vedettäoloaika / asukas oli 11.31 min. Harjakankaalta ja Lukkarisannasta yhteensä pumpattu vesimäärä oli 6 217 228 kuutiota, laskutettu vesimäärä 5 257 054 kuutiota. Hukkavesi prosentti 15,4 %. Verkostojen kokonaispituudet Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto 710 km 914 km Suunnittelu, mittaus ja tutkimus Suunnitelmia laadittiin yhteensä 37 kpl, joista 12 saneeraus- ja 25 uudiskohteisiin. Paineviemäri tai pumppaamosuunnittelua oli 7 kohteessa. Laajempia kohteita olivat Veturitallin ja Paarnoorin alueet sekä Kuninkaanhaan jv-pumppaamo- ja linjamuutokset. Uudisalueista jatkui Klasipruuki ja saneerausalueista Vanhakoivisto. Yksityisiä linjasuunnitelmia tehtiin Viasveden jvosuuskunnalle ja Ilmailuopistolle. Muut suunnitelmat koskivat saneeraus- ja uudiskohteita eri puolilla verkostoa. Porin Veden, eri urakoitsijoiden sekä osa teknisen palvelukeskuksen rakentamista verkostokohteista kartoitettiin ja siirrettiin TeklaNis:n tietokantaan numeeriseksi kartaksi. Saneerattavien alueiden runkoviemäriverkostojen ja tarkastuskaivojen kuntoa tutkittiin ja kartoitettiin suunnittelun tueksi. Lisäksi Noormarkun vesi ja viemäriverkoston karttatietojen täydentämistä jatkettiin maastotutkimuksin. Vt2:n alittavaa sadevesiviemäriä saneerattiin sukkasujutusmenetelmällä. Kuvassa viemärin pesua ennen urakan alkamista joulukuussa. Verkoston rakentaminen Rakentamiskohteista tehtiin Porin Veden omana työnä 5 kohdetta, TPK:n työnä 7 kohdetta ja urakkatyönä 5 kohdetta eli yhteensä 17 kohdetta. Erillisviemäröintiä ja vesijohdon uusintaa jatkettiin pääasiassa Vanhallakoivistolla. Musan huonokuntoista sadevesiviemäriä saneerattiin lasikuitusukkamenetelmällä vt8/vt2 alueella lähes 400 m. Muita saneerauskohteita oli mm. Murtosenmutkassa ja Koivulassa. Pohjoisrantakadulla saneerattiin sadevesipumppaamo TPK:n kanssa yhteiskohteena. Suurimmat tonttituotantokohteet olivat Klasipruukin ja Murtosenmutkan alueilla. Merkittävä uudistuotantokohde oli myös Veturitallin asemakaava-alueen vesijohdot ja viemärit sekä svpumppaamo. Lisäksi uusi jv-pumppaamo paineviemäreineen rakennettiin Klasipruukiin Palkotielle. Uusia teollisuustontteja varten rakennettiin vv-johdot Isojoenrannan Ampuhaukantielle. Tilaustyöt Porin Vesi teki tilauksesta asiakkailleen tonttijohtoihin liittyviä korjaus ja uudisrakennustöitä yhteensä 376 kpl. Veturitallin alueen vesihuoltoverkostojen rakentaminen käynnistyi keväällä. Kuvassa yllä rautatien alitus tarkkuustunkkausmenetelmällä. Päälinjan venttiilien uusimistyötä Lukkarinsannassa.

Pumppaamot Laitoksen hoidossa oli kuluneen vuoden lopussa 147 pumppaamoa, joista omia jätevesipumppaamoita 81 kpl. Laitoksen omia sadevesipumppamoita oli 26 kpl. TPK:n alikäytäväpumppaamoita 25 kpl. Muita TPK:n pumppaamoita 4, vapaa-aikaviraston JVpumppaamoita 1 kpl. sekä Porin Jätehuollon pumppaamoita 2 kpl. Porin Vesi valvoo myös neljän Jokilaakson Ympäristö Oy:n jäteveden siirtopumppaamon käyttöä. Pumppuja huollettavissa pumppaamoissa oli kaikkiaan 315 kpl. Pumppaamot pyritään huoltamaan kerran vuodessa. Toinen kriteeri on n. 1000 käyttötunnin välein. Huollossa pumput nostetaan kaivosta ylös, tarkastetaan öljyt ja mitataan moottoreiden eristysvastukset sekä suoritetaan mahdolliset säädöt. Pumppaamon huoltoon kuuluu myös sisäisen putkiston ja sähkökeskuksen kunnon tarkastus. Huollossa ilmenneet viat korjattiin välittömästi tai sopivana ajankohtana. Vuoden 2012 aikana aloitettiin siirtyminen uuteen kaukovalvontajärjestelmään. Vuoden 2013 lopussa uuteen kaukovalvontajärjestelmään oli liitettynä 92 pumppaamoa. Vanhassa järjestelmässä oli liitettynä 25 pumppaamoa. Kaukovalvonnan piirissä on yhteensä 117 pumppaamoa. Vuoden 2013 aikana saneerattiin Pohjoisrannan alikulun pumppaamo sekä poistettiin kaksi pumppaamoa, Luotsinmäen kaatopaikan valumavesiä pumpannut pumppaamo sekä Palokunnantien varapumppaamo. Uusia pumppaamoita otettiin käyttöön kaksi kappaletta, Palkotien jätevesipumppaamo ja veturitallin sadevesipumppaamo. Varasto Porin Vedellä on oma tarvikevarasto. Sen arvo oli: 31.12.2012 31.12.2013 Vesijohtotarvikkeet 200 775 228 572 Viemäritarvikkeet 61 939 65 887 Yleistarvikkeet 32 845 36 349 Yhteensä 295 559 330 808 Veturitallintien sadevesipumppaamon asennus Vesimittarit Vesimittareita huollettiin vuoden aikana 1379, jäätyneitä oli 38. Mittareita romutettiin 1118. Säilytysmittareita oli 260. Laitoksen verkostoon oli vuoden lopussa liitetty 19807 mittaria (vuoden 2012 lopussa 19771). Kokoryhmittäin mittareita oli seuraavasti: 31.12.2012 31.12.2013 20 mm 18 604 18 643 25 mm 607 598 40 mm 534 536 50 mm 5 7 80 mm 10 11 100 mm 11 12 Varaston kiertonopeus oli 2,35.

Talousveden tuotanto Verkostoon pumpattu talousvesi oli normaalitilanteessa Ahlaista lukuun ottamatta Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavetenä käytetään pääsääntöisesti Tuurujärven vettä. Vaihtoehtoisesti ja lisänä voidaan käyttää Tyvijärven vettä. Pelkästään Tyvijärven vettä käytettiin raakavetenä poikkeuksellisen paremman laatunsa vuoksi 4.9.- 9.10.2013. Varalaitoksina olivat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Noormarkun Harjakankaan ja Kankaan pohjavedenottamot sekä Sachtleben Pigments Oy:n tehtaiden vesilaitos Kaanaassa. Lukkarinsannan varavesilaitosta käytettiin talousveden tuotantoon toukokuussa kahden viikon aikana Harjakankaalta kaupunkiin johtavan päävesijohdon huoltotyön aikana. Lukkarinsannan uuden laitoksen vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvesiasetuksen laatuvaatimukset. Samana aikana Noormarkun vesihuolto hoidettiin Kankaan pohjavedenottamon tuotannolla. Lukkarinsannan varavesilaitosta käytettiin taloustuotantoon myös 25.10.2013 Harjakankaan tekopohjavesilaitoksella sattuneen automaatiovaurion vuoksi 16 tunnin ajan. Lisäksi Kankaan pohjavedenottamoa käytettiin muutamia kertoja sähkökatkojen yhteydessä. Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivon kautta. Lievästi happaman pohjaveden ph-arvo nostetaan ilmastamalla vettä. Ilmastuksen jälkeen vesi johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon. Porin vesitorni erotettiin vesijohtoverkostosta 18.11.2013 vesisäiliön vuototutkimusta, korjaussuunnittelua ja puhdistusta varten. Tällöin vesi pumpattiin Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta paineperusteisesti. Normaalisti vettä pumpataan vesitornin pinnankorkeuden mukaan. Vesitorni oli pois käytöstä 2.12.2013 asti. Paineenkorotusta verkostossa tehtiin yhteensä 2 274 628 kuutiometriä neljällä paineenkorotusasemalla. Verkostoon pumpatut vesimäärät eri laitoksilla olivat: Harjakangas 5 982 785 m3 Vähärauma 0 m3 Lukkarinsanta 234 443 m3 Sachtleben Pigments Oy 0 m3 Ahlainen 31 673 m3 Kangas 14 675 m3 Noormarkku, Harjakangas 0 m3 Yhteensä 6 263 576 m3 Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ammoniumkloridin annostelu veteen desinfioinnin tehostamiseksi on myös tarvittaessa mahdollista.

Jäteveden käsittely Jäteveden puhdistus Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Myös Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet tulevat Euran Kiukaisista, Harjavallasta, Nakkilasta, Suominen Kuitukankaat Oy:stä ja Ulvilasta. Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Keskuspuhdistamolla on käytössä DN-prosessiin perustuva kokonaistypenpoisto. Jälkikäsittelynä on flotaatio, jossa fosforin ja kiintoaineen saostukseen käytettiin polymeeriä. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoilla saostuskemikaalina käytettiin ferrosulfaattia. Reposaaren puhdistamolla jäteveden ammoniumtyppi nitrifioidaan. Puhdistamoilla käsitellyt vesimäärät olivat: Luotsinmäen keskuspuhdistamo 11.165.370 m 3 Reposaari 110.763 m 3 Ahlainen 54.509 m 3 YHTEENSÄ 11.330.642 m 3 Hakemus Luotsinmäen keskuspuhdistamon ympäristöluvan tarkistamisesta jätettiin Etelä- Suomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi voimassa olevan ympäristöluvan määräysten mukaisesti toukokuun 2003 lopussa. Puhdistustulokset Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa. Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurempien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein.

Luotsinmäen keskuspuhdistamo Luotsinmäen keskuspuhdistamon toiminta oli erittäin hyvää koko vuoden 2013 ajan. Puhdistamon toiminnalle ja tuloksellisuudelle asetetut vaatimukset täytettiin selvästi. Puhdistustulokset ovat erittäin hyviä. Kaikki lupaehdon mukaiset neljännesvuosijaksojen raja-arvot täytettiin todella selvästi. Puhdistamon ohi ei johdettu koko vuonna yhtään jätevettä. Jäteveden typenpoistoon käytettävä DNprosessi toimi myös hyvin. Saavutettu kokonaistypen keskimääräinen poistoteho oli 79 % eli korkea. Reposaaren jätevedenpuhdistamo Reposaaren jätevedenpuhdistamo toimi hyvin vuonna 2013. Puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät kaikki lupaehdon vaatimukset vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät kaikki lupaehdon vaatimukset vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät lupaehdon vaatimukset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, ja kiintoaineen osalta. Fosforin puhdistustehon keskiarvo jäi niukasti raja-arvosta. Tämä johtui puhdistamolle tulevan jäteveden laadusta. edustan merialueen veden laadun tarkkailu, kalataloudellinen tarkkailu ja pohjaeläinten tarkkailu. Lietteiden käsittely ja loppusijoitus Keskuspuhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamoiden ylijäämälietteitä yhteensä 27 560 m 3. Laitokselle johdettiin lisäksi Luotsinmäen käytöstä poistetun kaatopaikan valumavedet kesään 2013 saakka, jolloin velvollisuus näiden puhdistamolle johtamiseen päättyi. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla tuotettiin koneellisesti kuivattua lietettä yhteensä 22 204 m 3. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoiden lietteet vietiin kuivaamattomina Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Niiden määrät sisältyvät keskuspuhdistamon lukuun. Kemira Oyj on hoitanut puhdistamolietteen jatkokäsittelyä ja hyötykäyttöä palvelusopimusperiaatteella vuodesta 2008 alkaen. Keskuspuhdistamolla sakeutettu liete on hygienisoitu Kemicond -menetelmällä. Lopputuote on kuivatun Kemicond - lietteen ja turpeen seos. Kemira Oyj on toimittanut Kemicond - käsiteltyä lopputuotetta hankkimiinsa hyötykäyttökohteisiin. Ahlaisten puhdistamo Ahlaisten jätevedenpuhdistamo toimi vuonna 2013 tehokkaasti. Puhdistustulokset olivat hyviä ja täyttivät lupaehdon pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset kaikilta osin. Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutusta Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatuun on tutkinut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys joen alajuoksun kuormittajien yhteisestä toimeksiannosta. Vuonna 2013 tehtyjä tutkimuksia olivat Kokemäenjoen alaosan ja Porin Luotsinmäen puhdistamon selkeytysallas

Liitteet: Tuloslaskelma 31.12.2013 Tase 31.12.2013 Suurimmat veden- ja jätevedenkuluttajat 2013 Vesi- ja viemäriverkoston kokonaispituudet ja materiaalit 31.12.2013 Pori, vesijohtoveden valvonta, verkosto Ahlainen, vesijohtoveden valvonta, verkosto Noormarkku, vesijohtoveden valvonta, verkosto Harjakankaan tekopohjavesilaitos, käyttötarkkailu Ahlaisten pohjavedenottamon ja Ahlaisten verkoston, käyttötarkkailu Kankaan pohjavedendottamon ja Noormarkun verkoston käyttötarkkailu Veden tuotanto ja Vähärauman paineenkorotus, energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus vuonna 2013 Jätevedenkäsittely, energian ja kemikaalien kulutus 2013 Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto 2013 Puhdistamoilla puhdistettu jätevesimäärä 1977-2013 Ympäristöraportti 2013 Taksat Keskeisiä tunnuslukuja

Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 19 919 184 19 520 045 Valmistus omaan käyttöön 1 696 813 1 825 908 Liiketoiminnan muut tuotot 450 521 339 647 Materiaalit ja palvelut 3 405 011 4 395 349 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 457 267 2 464 137 Ostot tilikauden aikana 1 335 738 2 358 937 Varastojen muutos 121 529 105 200 Palveluiden ostot 1 947 744 1 931 211 Henkilöstökulut 3 910 465 4 039 840 Palkat ja palkkiot 2 955 235 3 125 294 Henkilösivukulut 1 000 741 914 546 Eläkekulut 818 340 760 826 Muut henkilösivukulut 182 400 212 552 Henkilöstömenojen korjauserät -48 511-58 832 Poistot ja arvonalentumiset 5 010 641 4 646 264 Liiketoiminnan muut kulut 6 766 854 5 829 714 Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 973 548 2 774 433 Rahoitustuotot ja kulut -2 157 278-2 182 618 Korkotuotot 28 498 1 708 Muut rahoitustuotot 5 648 7 162 Korkokulut -151 Peruspääoman korko kunnalle -2 191 337-2 191 337 Muut rahoituskulut -87 0 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 816 269 591 815 Varausten ja rahastojen muutos 33 334 0 Poistoeron muutos -62 851-903 816 Varausten muutos 96 184 903 816 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 849 603 591 815 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,8 3,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 3,8 3,5 Voitto, % 4,1 3

Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TASE VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 79 047 405,86 80 819 014,99 Aineettomat hyödykkeet 0,00 5 814,44 Aineettomat oikeudet 0,00 5 814,44 Aineelliset hyödykkeet 68 109 053,86 69 874 848,55 Maa ja vesialueet 168 701,81 168 701,81 Rakennukset 10 934 693,04 11 050 527,38 Kiinteät rakenteet ja laitteet 55 103 942,34 56 659 031,44 Koneet ja kalusto 1 014 430,79 1 710 609,30 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 887 285,88 285 978,62 Sijoitukset 10 938 352,00 10 938 352,00 Osakkeet ja osuudet 10 938 352,00 10 938 352,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 439 644,45 3 571 872,72 Vaihto-omaisuus 350 377,56 300 403,83 Aineet ja tarvikkeet 350 377,56 300 403,83 Saamiset 4 670 537,46 2 912 831,37 Lyhytaikaiset saamiset 4 670 537,46 2 912 831,37 Myyntisaamiset 2 455 591,15 2 108 015,63 Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä 2 169 232,10 432 059,36 Siirtosaamiset 45 714,21 372 756,38 Rahat ja pankkisaamiset 1 418 729,43 358 637,52 VASTAAVAA YHTEENSÄ 85 487 050,31 84 390 887,71

Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TASE VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA 78 666 226,26 77 816 623,55 Peruspääoma 43 826 737,10 43 826 737,10 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 33 989 886,45 33 398 071,56 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 849 602,71 591 814,89 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 966 666,67 1 000 000,00 Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 966 666,67 0,00 903 816,16 96 183,84 VIERAS PÄÄOMA 5 854 157,38 5 574 264,16 Pitkäaikainen vieras pääoma 3 291 485,85 3 291 485,85 Liittymismaksut ja muut velat 3 291 485,85 3 291 485,85 Lyhytaikainen vieras pääoma 2 562 671,53 2 282 778,31 Ostovelat 1 281 031,86 819 089,59 Siirtovelat 721 177,14 781 388,70 Muut lyhytaikaiset velat 560 462,53 682 300,02 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 85 487 050,31 84 390 887,71 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 93,3 93,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,4 28,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 34 839 33 990 Lainakanta 31.12. M 0,0 0,0 Lainasaamiset 31.12. M 0,0 0,0

Suurimmat vedenkuluttajat 2013 1. Fortum 162 551 m3 2. PVO-Lämpövoima Oy 133 000 3. Osuuskunta Satamaito 125 330 4. Luvata 110 707 5. Keskussairaala 69 353 6. Pori Energia (Metallin lämpökeskus) 64 868 7. Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus) 37 477 8. Vapaa-aikavirasto (uimahalli) 35 930 9. Ravanin Pesula 34 055 10. Porin Satama 29 833 11. Kaupunginsairaala 25 965 12. Sampo Rosenlew 24 037 13. Luvian kunta 23 777 14. Keskusaukion kiinteistö 20 268 15. Corenso 18 316 Suurimmat jäteveden tuottajat 2013 1. Jokilaakson Ympäristö Oy 2 038 581 m3 2. Corenso 688 255 3. Luvian kunta 154 315 4. Osuuskunta Satamaito 118 348 5. Keskussairaala 69 353 6. Sachtleben Pigments 47 653 7. Sampo-Rosenlew 46 261 8. Porin Jätehuolto 37 503 9. Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus) 37 477 10. Vapaa-aikavirasto (uimahalli) 35 930 11. Ravanin Pesula 34 055 12. Kaupunginsairaala 25 965 13. Keskusaukion kiinteistö 20 268

Vesijohtoverkoston kokonaispituus 31.12.2013 Muutos v. 2013 Teräsputkea 22 056 m Valurautaputkea 150 932 m -1 319 m Asbestisementtiputkea 59 527 m Muoviputkea 465 617 m +7 413 m Määrittelemättömiä 12 770 m Kaikki yhteensä 711 km Viemäriverkoston kokonaispituus 31.12.2013 Muutos v. 2013 Jätevesiputkistoa 548 045 m +5 296 m Sadevesiputkistoa 365 535 m +2 496 m Kaikki Yhteensä 914 km Tästä määrästä on: Muutos v. 2013 Teräsputkea 882 m +/- 0 Betonia 256 768 m -797 m Lasitettua saviputkea 27 981 m +/- 0 m Ep-putkea 435 m +/-0 Muoviputkea 619 101 m +10 145 m Määrittelemättömiä 6 652 m Kaikki yhteensä 914 km Verkostoa rakennettu v. 2013 Vesijohtoa 7 840 m Jätevesiviemäriä 6 387 m Sadevesiviemäriä 3 285 m Vesihuoltoverkoston pituus on inventoitu Porin Veden verkostonhallintajärjestelmästä.

PORI VESIJOHTOVEDEN VALVONTA 2013, verkosto VEDEN LAATU Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 69 <1 <1 4 <1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 4 1,5 3 E. coli pmy/100 ml 69 0 0 4 0 0 Enterokokit kpl/100ml 4 <1 <1 Clostridium perfringens kpl/100ml 68 <1 <1 4 <1 <1 Arseeni g/l 4 <2 <2 Elohopea g/l 4 <0,5 <0,5 Kadmium g/l 4 <1 <1 Kromi g/l 4 <5 <5 Lyijy g/l 4 <10 <10 Bromaatti g/l 1 <5 <5 Fluoridi mg/l 4 <0,1 <0,1 Nitraatti mg/l 4 <5 <5 Nitriitti mgn/l 4 <0,02 <0,02 Nitraattityppi mgn/l 4 <1,2 <1,2 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,01 <0,01 Natrium mg/l 4 4,1 4,6 Ammonium mg/l 68 <0,02 <0,02 4 <0,02 <0,02 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,02 <0,02 Kloridi mg/l 4 19,2 23 Kupari g/l 4 10 18 Alumiini mg/l 68 <0,02 0,041 4 <0,02 <0,02 Mangaani g/l 68 7,2 20 4 7 11 Rauta mg/l 70 0,053 0,29 4 0,054 0,11 Nikkeli g/l 4 <2 <2 Kloroformi g/l 4 18,2 27 Bromidikloorimetaani g/l 4 2,8 3,6 Dibromikloorimetaani g/l 4 <0,5 <0,5 Bentseeni g/l 1 <0,4 <0,4 Trikloorieteeni g/l 4 <0,5 <0,5 Tetrakloorieteeni g/l 3 <0,5 <0,5 Tetrakloorimetaani g/l 2 <0,5 <1 Bromoformi g/l 4 <0,5 <0,5 1,2-dikloorietaani g/l 4 <0,3 <0,3 Vinyylikloridi g/l 4 0,23 0,3 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 4 5,7 7,5 COD Mn mgo/l 4 1,5 1,9 TOC mg/l 4 2,9 3,6 ph 68 8,3 8,8 4 8,3 8,4 Sähköjohtavuus S/cm 68 169 200 4 172 190 Sameus FTU 68 0,23 0,44 4 0,21 0,25 Väri Pt mg/l 68 5,1 10 4 <5 5 Maku 68 0,029 1 4 0 0 Haju 68 0,059 2 4 0 0 Sulfaatti SO 4 mg/l 4 15,8 20 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab Osa näytteistä otettu Lukkarinsannan laitoksella tuotetusta vedestä, pääosin Harjakankaan tekopohjavettä

AHLAINEN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2013 Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 3 <1 <1 1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 1 <1 E. coli pmy/100 ml 3 0 0 Arseeni g/l 1 <2 Elohopea g/l 1 <0,5 Kadmium g/l 1 <1 Kromi g/l 1 <5 Lyijy g/l 1 <10 Fluoridi mg/l 1 0,14 Nitraatti mg/l 1 <5 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,01 Natrium mg/l 1 11 Ammonium mg/l 3 <0,02 <0,02 1 <0,02 Kloridi mg/l 1 9,5 Kupari mg/l 1 0,2 Alumiini mg/l 1 <0,02 Mangaani g/l 3 7,3 12 <5 Rauta mg/l 3 0,11 0,2 1 0,046 Nikkeli g/l 1 8 Torjunta-aineet g/l 1 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 1 <4 COD Mn mgo/l 1 <1 ph 3 7,4 7,5 1 7,7 Sähköjohtavuus S/cm 3 317 320 1 320 Sameus FTU 3 0,58 0,98 1 <0,2 Väri Pt mg/l 3 <5 <5 1 5 Maku 3 0 0 1 0 Haju 3 0 0 1 0 Sulfaatti SO 4 mg/l 1 90 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab

NOORMARKUN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2013 Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 7 <1 <1 1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 1 <1 E. coli pmy/100 ml 4 <1 <1 Clostridium perfringenns kpl/100ml 1 <1 <1 Arseeni g/l 1 <2 Elohopea g/l 1 <0,5 Kadmium g/l 1 <1 Kromi g/l 1 <5 Lyijy g/l 1 <0,01 Fluoridi mg/l 1 <0,1 Nitraatti mg/l 1 <5 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,01 Nitraattityppi mgn/l 1 <1,2 Natrium mg/l 1 14 Ammonium mg/l 7 <0,02 <0,02 1 <0,02 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,02 Kloridi mg/l 1 18 Kupari mg/l 1 0,016 Alumiini mg/l 1 <0,02 Mangaani g/l 7 <5 <5 1 22 Rauta mg/l 7 0,014 0,021 1 0,063 Nikkeli mg/l 1 <0,01 Kloroformi g/l 1 16 trikloorieteeni µg/l 1 <0,5 tetrakloorieteeni µg/l 1 <0,5 1,2-dikloorietaani µg/l 1 <0,3 Bromidikloorimetaani g/l 1 2,5 Dibromikloorimetaani g/l 1 <0.5 Bromoformi g/l 1 <0,5 Bromaatti g/l 1 <5 Torjunta-aineet yhteensä g/l 1 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 1 4,7 TOC mg/l 1 2,4 COD Mn mgo/l 1 1,2 ph 7 8,2 8,6 1 8,4 Sähköjohtavuus S/cm 7 217 340 1 170 Sameus FTU 7 <0,2 <0,2 1 0,61 Väri Pt mg/l 7 <5 <5 1 5 Maku 7 0,29 2 1 0 Haju 7 0,29 2 1 0 Sulfaatti SO 4 mg/l 1 13 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab Osa näytteistä Kankaan laitoksen pohjavettä, normaalisti Harjakankaan tekopohjavettä.

HARJAKANKAAN TEKOPOHJAVESILAITOS KAYTTÖTARKKAILU 2013 Vesitutkimukset teki Porin Veden Harjakankaan käyttölaboratorio Raakavesi Lähtevä puhdas Verkostovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 98 0,65 16 Lämpötila o C 170 10,5 24,3 182 8,7 18,3 96 10,5 18,3 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 172 61,2 86 182 4,9 8,2 99 5,5 11,9 CODMn mgo/l 170 15,5 21,8 182 1,2 2,1 99 1,4 3 ph 170 6,2 7 182 8,1 9,0 99 8,5 9,1 Sähköjohtavuus S/cm 168 60,5 91 180 166 189 99 169 199 Sameus FTU 169 1,5 2,82 181 0,15 0,39 100 0,21 2,23 Väri Pt mg/l 169 110 170 181 2,5 5 100 2,8 20 Kok. kovuus o dh 169 1,2 2 181 3,5 4,6 99 3,6 4,3 Kok. kovuus mmol/l 169 0,21 0,36 181 0,63 0,83 99 0,64 0,79 Alkaliteetti mval/l 169 0,19 0,46 181 0,71 1,08 99 0,74 0,93 Rauta mg/l 170 0,9 1,23 182 0,03 0,11 107 0,08 0,57 Mangaani mg/l 40 0,07 0,22 181 <0,02 0,01 101 0,02 0,06 Alumiini mg/l 163 0,22 0,39 48 0,01 0,04 Vapaa kloori mg/l 182 0,34 0,44 Happi mg/l 35 9,6 11,9 36 7,7 10,8 AHLAISTEN POHJAVEDENOTTAMON JA AHLAISTEN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2013 Puhdas lähtevä vesi Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 44 1,2 15 45 <1 1 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 45 3,7 5,9 45 3,9 5,5 COD Mn mg/l 45 0,9 1,5 45 1,0 1,4 ph 45 7,5 7,7 45 7,5 7,6 Sähköjohtavuus S/cm 44 318 348 44 319 353 Sameus FTU 45 0,34 1,85 45 0,49 2,30 Väri Pt mg/l 45 3,0 5,0 45 3,3 10,0 Kok. kovuus o dh 45 6,0 6,7 45 6,0 6,2 Kok. kovuus mmol/l 45 1,1 1,2 45 1,1 1,1 Alkaliteetti mval/l 45 0,88 0,93 45 0,88 0,95 Rauta mg/l 45 0,080 0,23 47 0,11 0,47 Mangaani mg/l 45 0,02 0,03 45 0,02 0,04 Kupari MgO/l 2 0,16 0,19 Lämpötila ºC 41 9,6 16,8 44 8,9 15,3 NOORMARKUN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2013 Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 43 0,14 3 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 46 5,1 8,2 COD Mn mg/l 43 1,3 2,1 ph 46 8,3 8,8 Sähköjohtavuus S/cm 46 188 374 Sameus FTU 46 0,14 0,55 Väri Pt mg/l 43 2,5 2,5 Kok. kovuus o dh 43 3,7 4,4 Kok. kovuus mmol/l 43 0,66 0,79 Alkaliteetti mval/l 43 0,9 2,36 Rauta mg/l 46 0,03 0,09 Mangaani mg/l 46 <0,02 0,04 Lämpötila ºC 45 9,3 18,1 Osa Noormarkun näytteistä Kankaan laitoksen pohjavettä, normaalisti Harjakankaan tekopohjavettä.

Veden tuotanto ja Vähärauman paineenkorotus Energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus v. 2013 Harjakangas Lukkarin- Vähärauma Ahlainen, Kangas, Harjakangas, santa pohjavesi pohjavesi paineenkor. Veden tuotanto m 3 /a 5 982 785 234 443 0 31 673 14 625 0 Paineen korotus m 3 /a 394 205 1 562 595 290 890 Energia kwh/a 2 966 290 692 248 139 799 86 687 20 834 79 171 Energia kwh/m 3 0,5 0,1 2,7 1,4 0,3 NaOCl 10 % t/a 46 4,4 6,8 0,02 NaOCl 10 % g/m 3 7,7 4,4 1,4 PAC t/a 543 30 PAC g/m 3 91 Kalkki t/a 245 Kalkki g/m 3 41 NaOH 50 % t/a 9,3 1,8 NaOH 50 % g/m 3 40 123 Hiilidioksidi t/a 57 Hiilidioksidi g/m 3 9 Happi t/a 25 Rikkihappo 413 Jäteveden käsittely: energian ja kemikaalien kulutus v. 2013 Luotsinmäki Reposaari Ahlainen Vesimäärä m 3 /a 11 165 370 110 763 54 509 Energia kwh/a 6 064 738 178 720 30 929 Energia kwh/m 3 0,54 1,6 0,57 Sammutettu kalkki t/a 11 Ferrosulfaatti t/a 20 12 Ferrosulfaatti g/m 3 180 220 Ferrisulfaatti t/a 2278 Ferrisulfaatti g/m 3 200 Polymeeri t/a 31

Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto v. 2013 Luotsinmäen keskuspuhdistamo Käsitelty vesi 30 590 m 3 /d Ohitettu vesi 0 m 3 /d Toteutunut Edellytetty puhdistustulos 2013 puhdistustulos BOD 7ATU 6,5 mg/l, 99 % 20 mg/l, 95 % P 0,13 mg/l, 98 % 0,30 mg/l, 95 % COD Cr 49 mg/l, 95 % 125 mg/l, 85 % Kiintoaine 9,9 mg/l 15 mg/l Typpi 79 % 70 % vuosikeskiarvona Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot Toteutunut puhdistustulos 2013 Käsitelty Ohitettu Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo vesimäärä vesimäärä BOD 7ATU P BOD 7ATU P m 3 /d m 3 /d mg/l mg/l % % Reposaari 303 1,6 8,3 0,66 95 90 Ahlainen 149 0 6,9 0,14 96 98 Edellytetty puhdistustulos Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho BOD 7ATU P BOD 7ATU P mg/l mg/l % % 15 0,7 90 90 15 0,5 90 90 BOD 7ATU :lla mitataan jäteveden sisältämän orgaanisen, happea kuluttavan aineen määrää Toteutunut puhdistustulos Edellytetty puhdistustulos Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine mg/l mg/l % % mg/l mg/l % % Reposaari 54 11 88 90 <125 35 75 90 Ahlainen 45 2,4 86 98 100 20 80 90 COD Cr :lla mitataan jäteveden sisältämän kemiallisesti hajoavan happea kuluttavan aineksen määrää

Luotsinmäen keskuspuhdistamolla ja muilla Porin jätevedenpuhdistamoilla puhdistettu vesimäärä 1977-2013 16000 14000 12000 t m3/vuosi 10000 8000 6000 4000 2000 0 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Luotsinmäen puhdistamo Muut puhdistamot Vuosi

Luotsinmäen pu Muut puhdistamot 1977 9183 1018 1978 8970 870 1979 10900 961 1980 10235 878 1981 10776 1160 1982 8977 1088 1983 8970 1573 1984 11086 1412 1985 10387 1354 1986 11177 1359 1987 10968 1525 1988 10816 1611 1989 10696 1414 1990 10789 1520 1991 11691 1418 1992 11075 1483 1993 9483 1320 1994 10074 1520 1995 9030 1932 1996 7929 1641 1997 7900 1746 1998 8525 2193 1999 7933 1675 2000 8977 1984 2001 9012 1827 2002 7438 1417 2003 7920 1526 2004 8508 1568 2005 9342 1519 2006 7343 1758 2007 7430 2003 2008 8323 1987 2009 6313 1537 2010 8829 764 2011 13215 191 2012 13407 222 2013 11331 165

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2013 Toiminta ja sen ympäristövaikutukset Porin Vesi hoitaa ympäristöasiansa kestävän kehityksen periaatteella, laatujärjestelmän puitteissa. Ympäristöasioita voidaan pitää yhtenä laadun elementtinä. Suuret linjat ja periaatteelliset asiat on määritelty laatupolitiikassa. Jokapäiväisessä toiminnassa otetaan huomioon lisäksi ympäristötavoitteet tässä raportissa esitetyn mukaisesti. Tehtävät työt ja investoinnit sekä niihin liittyvät hankinnat vesilaitos toteuttaa ympäristön ja teknisten seikkojen kannalta kerralla hyvin. Hankinnoissa vesilaitos ottaa huomioon edullisuusnäkökohdat pitkällä aikavälillä. Ympäristöön liittyviä tavoitteita esiintyy osana laitoksen vuositavoitteita ja pitkän tähtäimen tavoitteita, mutta niitä ei ole erityisesti pyritty kokoamaan erilliseksi tavoiteohjelmakseen. Porin Vesi tarvitsee toimintojensa ylläpitämiseen paljon sähköenergiaa. Porin Veden rakennuksista Ulasoorintien toimipiste sekä Lukkarinsannan ja Vähärauman varavedenottamot ovat kaukolämmön piirissä. Ongelmajätteitä vesilaitoksella syntyy vähän ja ne toimitetaan valtakunnalliseen ongelmajätelaitokseen. Niitä ovat lähinnä jäteöljy, akut, loisteputket jne. Yhdyskunta- ja muut tavanomaiset jätteet lajitellaan ja kuljetetaan Porin kaupungissa sovellettavien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Metalliromu toimitetaan hyötykäyttöön romuliikkeiden kautta. TUOTOKSET 2013 Pumpattu verkostoon 6,264 milj.m 3 Laskutettu vesimäärä 5,257 milj.m 3 Puhdistettu jätevesi 11,330 milj.m 3 Laskutettu jätevesimäärä 7,615 milj.m 3 Vastaanotettu liete 27 560 m 3 Kuivattu liete 22 204 m 3 Päästöt Jätevedenpuhdistamoilta - BOD 7 74 tn (+ 1 %) - COD Cr 555 tn (-10 %) - Fosfori 1,65 tn (-8 %) - Typpi 117 tn (-3 %) - Kiintoaine 112 tn (+ 1 %) Jätteet Välppä- hiekkajäte 180 tonnia Ongelmajäte (jäteöljy) 2,1 tonnia Muu jäte 400 m 3 PANOKSET 2013 Raakaveden hankinta 7,2 milj.m 3 Ostetut kemikaalit Vedenpuhdistus Sammutettu kalkki 245 tonnia Lohja Polyalumiinikloridi 573 tonnia Äetsä Natriumhydroksidi 11 tonnia Pohj.Eur. Hiilidioksidi 57 tonnia Espoo Natriumhypokloriitti 57 tonnia Äetsä Jätevedenpuhdistus Ferrisulfaatti 2278 tonnia Pori Ferrosulfaatti 32 tonnia Pori Sammutettu kalkki 11 tonnia Lohja Polymeeri 31 tonnia Englanti Turve (lieteurakoitsijan hankinta) 5 tonnia Suomi

Ostettu energia Sähkö - Vedenpuhdistus 3,99 GWh (- 2 %) - Jäteveden puhdistus 6,27 GWh (- 14 %) - Verkostot 2,42 GWh (+1 %) - Yhteensä 12,67 GWh (-8 %) - Ilman jv-puhdistusta 6,40 GWh (-1%) Lämpö - Kaukolämpö 590 MWh (-19 %) Vähärauma pvo 52 Mwh - Lämmitysöljy 148 542 l (- 10 %) Polttoaineet - Diesel 59 231 l (+?? %) - Bensiini 6 267 l (+?? %) Raakaveden hankinta ja puhdistus Verkostoon pumpattu talousvesi on Ahlaista ja Noormarkkua lukuun ottamatta Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavesi otetaan Tuurujärvestä. Varalaitoksina ovat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Sachtleben Pigments Oy:n tehtaiden vesilaitos sekä Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavesilaitokset. Koko tarvittava talousvesi voidaan tarvittaessa toimittaa varalaitoksista. Porin Vesi hoitaa Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenottovesistössä Joutsijärven ja Palusjärven säännöstelyä Länsi-Suomen vesioikeuden 28.2.1977 antaman päätöksen mukaisesti. Järvien vedenpinnankorkeudet ja juoksutukset pidetään säännöstelypäätösten mukaisilla tasoilla. Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ammoniumkloridin annostelu veteen desinfioinnin tehostamiseksi on myös tarvittaessa mahdollista. Selkeytyksessä syntynyt liete johdetaan Noormarkun viemäriverkostoon ja sitä kautta Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivosta. Lievästi happaman pohjaveden ph-arvo nostetaan ilmastamalla. Lopuksi vesi johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon. Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavedenottamoilla pohjaveden ph-arvo nostetaan lipeällä ja verkostoon pumpattu vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla. Lukkarinsannan uusi pintavesilaitos valmistui kesällä 2012. Se on jatkuvassa valmiudessa oleva nopeasti käynnistettävissä oleva varavesilaitos, joka kykenee toimittamaan koko Porin kaupungille normit täyttävää talousvettä. Puhdistusprosessina on otsonoinnilla täydennetty flotaatiosuodatus. Harjakankaan tekopohjavesivesilaitoksen puhdistusprosessi on varmatoiminen ja tehokas, ja puhdistetun veden laatu on hyvä ympäri vuoden. Veden laatua tarkkaillaan kattavasti päivittäin, niin raakaveden, kuin laitoksen eri puhdistusvaiheiden ja puhdistetun vedenkin osalta. Tätä tarkoitusta varten Harjakankaan vesilaitoksella on oma käyttölaboratorio, mutta viralliset vesianalyysit suoritetaan kaupungin ympäristölaboratoriossa. Ehdottomana toimintaohjeena talousveden laadun suhteen on pyrkiminen joka tilanteessa mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen, pitäytymättä pelkästään viranomaisten asettamien normien minimiarvoihin. Samoin laadun tarkkailuohjelmat on luotu optimaaliseen käytännön tarkkailutulokseen eikä asetettuihin minimianalyysimääriin perustuen. Veden jakelu Porin Veden vedenjakeluverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Vedenjakelujärjestelmä on yhdistetty ala- ja ylävesisäiliöjärjestelmä. Pääosin toiminta perustuu veden suoraan pumppaukseen Harjakankaan vesilaitokselta kuluttajille. Verkostossa on myös alavesisäiliö ja kaksi ylävesisäiliötä. Kaanaan vesitorni toimii tyypillisenä ylävesisäiliönä kulutushuippujen tasaajana, käyttöreservinä, painevaihtelujen tasaajana ja samalla myös pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Porin vesitorni toimii pienen tilavuutensa vuoksi lähinnä paineentasaajana sekä pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Kaanaan tornin tilavuus on 1.250 m 3 ja Porin tornin 500 m 3. Lukkarinsannassa sijaitsevien alavesisäiliöiden tilavuus on 8 270 m 3. Vesilaitoksen toiminta-alue on hyvin laaja ja se käsittää itä-länsisuunnassa yli 30 km pitkän alueen.

Porin kaupungin vesijohtoverkosta on yhteydet Ulvilan ja Luvian verkostoihin. Vesijohtoverkoston pituus oli 711 km, liittyneitä kiinteistöjä 19 966 (lisäys vuoden aikana 10) ja liittymisprosentti verkostoon 99 %. Laskutettu vesimäärä oli 5,114 milj. m³ ja laskuttamaton vesimäärä (pääasiassa vuotovesiä) oli 1,283 milj. m³ (20,0 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä). Alentamalla vuotovesimäärää vähenee samalla Kullaanjoen vesistöstä otettava raakavesimäärä. Verkostoa saneerataan vuosittain vuotovesien vähentämiseksi ja kuluttajille jaettavan veden laadun parantamiseksi. Verkoston saneerauksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kaivamattoman tekniikan menetelmiä. Käytännössä verkostot ja katu ovat monin paikoin niin huonossa kunnossa, että saneeraus tehdään kokonaisvaltaisena katualueen kaivuna, jolloin uusitaan myös katurakenteet. Missä sujutus- tai muu olemassa olevan putken sisäpuolinen pinnoitusmenetelmä soveltuu, työssä vältetään katujen auki kaivaminen, joka merkitsee suuria taloudellisia säästöjä sekä rakennusaikaisten ympäristöhäiriöiden vähenemistä. Verkostorakentamiseen liittyviä liikenne-, meluja muita ympäristöhäiriöitä voidaan näin vähentää. Myös verkostojen uudisrakentamisessa yleissuunnittelusta lähtien kiinnitetään huomiota linjauksiin ja muihin ympäristöasioihin. Vesijohtojen rikkoutumisen takia Porin Vesi korvasi vuoden aikana muutamia kiinteistöille aiheutuneita vesivahinkoja. Viemäröinti Porin Veden viemäriverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Jätevesiviemärin pituus on 548 km, ja hulevesiviemärin pituus 366 km eli viemäreitä yhteensä 914 km. Viemäriverkkoon liittyneiden kiinteistöjen määrä vuoden 2013 lopussa oli 16 909 ( lisäys vuoden aikana 65) ja liittymisaste kaikista porilaisista laskettuna 92 %. Viemärilaitoksen toiminta-alueella on joitain kiinteistöjä, jotka syystä tai toisesta eivät ole liittyneet viemäriverkostoon. Näiden kohdalla käyttää ympäristötoimisto harkintavaltaa liittämisen tarpeellisuudesta. Laskuttamaton jätevesimäärä oli 5,21 milj. m³ eli 40,1 % puhdistamoille tulleesta jätevesimäärästä. Vähentämällä viemäriverkostoon joutuvien vuotovesien määrää kevennetään samalla jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja parannetaan sen toimintaa. Tähän tavoitteeseen päästään viemäriverkkoa saneeraamalla. Kiinteistöjen sekaviemäröinnin poistamista nopeutetaan vuoden 2012 alusta käyttöön otetun korotetun jätevesimaksun avulla. Korotettua jätevesimaksua laskutetaan kiinteistöiltä, jotka eivät ole erotelleet hule- ja jätevesiä tontillaan. Viemäröinti voitiin suorittaa ilman erityisiä ympäristöhaittoja (jätevesipäästöt, viemäritulvat jne.), tosin lumen sulamisesta ja rankkasateista johtuen sekä sähkökatkojen takia ylivuotoja viemäriverkostosta vesistöön tapahtui jossakin määrin. Ne kaikki on huomioitu kuormitusraportoinnissa. Saneerauksissa keskitytään rakentamaan huonokuntoisimpia verkostonosia uudelleen. Vuotuiset saneerausmäärät ovat 2-4 km vuodessa. Viemäriverkoston saneerauksissa käytettiin vastaavasti kuin vesijohtoverkossa mahdollisuuksien mukaan kaivamatta tehtäviä sujutusmenetelmiä, ja näihin menetelmiin pohjautuvaa toimintaa on edelleen tarkoitus lisätä. Jokien alituksiin ja sopiviin kohtiin muuallekin käytetään suuntaporausta. Lähiajan tärkein kehittämistyö koskien viemäröintiä on vuotovesimäärien vähentäminen. Tähän päästään peruskorjaamalla viemäriverkostoa vuotavimmilta osiltaan, saattamalla erillisviemäröinti loppuun ja huolehtimalla siitä, että myös kiinteistöt erottelevat jätevetensä alueellaan. Teollisuuden jätevesipäästöjen hallintaan on lisäksi kiinnitettävä jatkossakin riittävästi huomiota. Uusien viemärien suunnittelussa panostetaan ympäristöseikkojen huomioon ottamiseen, koska kerran rakennetun viemärin siirtäminen jatkossa on erittäin vaikeata. Viemäriverkon rakenteen voidaan katsoa muodostavan yhdyskuntarakenteen rungon. Jäteveden käsittely Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet tulevat Ulvilasta, Nakkilasta Harjavallasta ja Euran Kiukaisten alueelta.

Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Muilla puhdistamoilla käytettiin ferrosulfaattia. Lietteenkäsittelystä Kemikond -menetelmällä ja loppusijoituksesta on maaliskuusta 2008 sovellettu Kemira Oyj:n kanssa tehtyä 10 vuoden palvelusopimusta. Kuivatun lietteen kokonaismäärä vuonna 2013 oli 22 204 m3. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla otettiin vastaan sakokaivo- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamojen ylijäämälietteitä yhteensä 27 560 m3. Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa. Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurimpien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein. Kaikki jätevedenpuhdistamot toimivat erittäin hyvin kaikki lupavaatimukset täyttäen. Puhdistusprosesseihin tarvittavien kemikaalien kuljetukset tilataan kalustonsa ja ammattitaitonsa perusteella vaativiin kemikaalikuljetuksiin erikoistuneilta kuljettajilta. Ajojen minimoimiseksi kuljetukset hoidetaan täysinä kuormina. Yleisiä toimintaperiaatteita Henkilöstön kokonaiskoulutuksesta kolmasosa, voidaan luokitella ympäristökoulutukseksi. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, sillä lähes kaikkeen alan koulutukseen liittyy ympäristöelementtejä. Vesihygieniapassikoulutuksen ovat suorittaneet kaikki siihen asetuksen mukaan velvoitetut. Ympäristöasioihin liittyvän koulutuksen arvioidaan lisääntyvän lähivuosina. on panostettu erityisen työkykyä ylläpitävän toiminnan (tyky-toiminnan) ohjelman avulla. Porin Vesi osallistui Taloustutkimus Oy:n tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn ja Efeko Oy:n kahden vuoden välein järjestämässä Yhdyskuntateknisten palveluiden kyselytutkimukseen. Tutkimusten mukaan tyytyväisyys Porin Veden palveluihin on pääosin hyvää, ja parannusta on jonkin verran tapahtunut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, mutta parannettavaa on edelleen mm. verkostojen toimivuudessa. Tulosten perusteella huomio keskitetään jatkossa asiakaspalveluun, tiedottamiseen ja hinnoitteluun, sekä verkostojen saneeraustoimintaan. Periaatteena Porin Vedellä on avoin tiedotus. Kiireelliset asiat tiedotetaan välittömästi. Isoista asioista järjestetään tarvittaessa erillisiä tiedotustilaisuuksia. Kysyttäessä toimittajille ja muille sidosryhmille annetaan kysytyt tiedot. Suurelle yleisölle tiedotetaan lehdistön, paikallisradion tai vesilaskun yhteydessä jaettujen tiedotteiden avulla. Porin Vedellä on omat kotisivut, joilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista sekä otetaan vastaan palautetta. Hankinnoissa ja urakoissa noudatetaan voimassa olevia ympäristömääräyksiä ja kestävän kehityksen periaatetta. Lisäksi tarkastetaan, onko toimittaja tai urakoitsija suorittanut aikaisemmin veronsa ja muut velvoitteensa yhteiskunnalle. Laatu- ja ympäristöjärjestelmää emme vaadi, mutta sen olemassaolo on selkeästi myönteinen näkökohta yhteistyösuhteissa. Vaatimusten noudattamista valvotaan vastaanottotarkastuksissa ja työmaakokouksissa. Reklamaatioita tehdään tarvittaessa vielä käytön aikanakin. Tavarantoimittajille, alihankkijoille ja urakoitsijoille annetaan tarvittaessa ympäristöasioihin liittyvää koulutusta ja opastusta. Sairaslomia Porin Vedellä oli vuonna 2013 yhteensä 1245 pv (18,3 työpäivää työntekijää kohti). Työtapaturmien, sisältäen työmatkatapaturmat, johdosta menetettyjä työpäiviä oli 47 pv koko laitoksella. Porin Vedellä on laadittu kokonaisvaltainen työsuojelusuunnitelma, joka sisältää riskikartoitukset ja tapaturmien ennalta ehkäisyn. Siinä on käsitelty myös entistä tärkeämmäksi noussutta henkistä työsuojelua. Koko ajan ikääntyvän henkilökunnan jaksamisen parantamiseen

Porin Vesi on ympäristöasioissa tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin asianomaisten viranomaisten ja yksiköiden, kuten ympäristökeskus ja tekninen palvelukeskus, kanssa. Naapurikunnat ja valtion viranomaisista erityisesti Ely-keskus ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys sekä Joutsijärven suojeluyhdistys ovat tärkeitä vaikuttamiskanavia, joiden kumpaisenkin toiminnassa olemme aktiivisesti mukana. Porin Vesi osallistui Ulvilan kaupungin vetämään Kullaanjoen vesistön kunnostushankkeeseen. Porin Vesi on osallistunut Lounais-Suomen ympäristöohjelman välitarkistukseen sekä ollut mukana Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Valtakunnan tasolla Porin Vesi on mukana Vesilaitosyhdistyksen toiminnassa sekä kuuluu vesihuoltolaitosten kehittämisrahastoon. Yhteistyötä on myös eri korkeakoulujen, Kansanterveystyön laitoksen, Kuntaliiton ja Tekesin kanssa. Porin Vesi oli mukana mm. Kuntaliiton ja VVY:n hulevesiopastyöryhmässä ja Teknisen korkeakoulun vetämässä Tekes-projektissa vesijohtoverkkojen reaaliaikainen hallinta (Sävel-projekti). Osallistuimme myös projektiin Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalveluiden riskienhallinta (SerVesi), jossa pääosapuolet olivat Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Tampereen yliopistot. Porissa toimiva teollisuus käyttää Porin Veden laitoksia asiakkaidensa tutustumiskohteena, jota kautta ympäristöasioiden vaihtoa myös tapahtuu. Verkostoituminen ja toimiva yhteistyö luo mahdollisuuksia vaikuttaa vesilaitoksen tärkeinä pitämiin ympäristöasioihin ja antaa malleja ja esimerkkejä muualla toteutetuista ratkaisuista. Tulevaisuus Porin Veden Harjakankaan tekopohjavesilaitoksella on kapasiteettia toimittaa ensiluokkaista talousvettä myös naapurikunnille. Nykyisin Porin Vesi toimittaa talousvettä osalle Luvian kuntaa. Vedentoimitus Luvialle on lähitulevaisuudessa lisääntymässä. Porin ja Ulvilan välinen vedentoimitussopimus uusittiin vuonna 2007. Lukkarinsannan pintavesilaitos toimii varalaitoksena, ja vain se pystyy toimittamaan Porin kaupungin tarvitseman vesimäärän Harjakankaan laitoksen ollessa syystä tai toisesta pois käytöstä. Lukkarinsannan vanha pintavesilaitos korvattiin uudella varavesilaitoksella, joka valmistui kesällä 2012. Samalla veden jakelun varmuus parani oleellisesti Porin alueella. Porin Vedellä on pitkän tähtäimen investointiohjelma. Ohjelman avulla varaudutaan merkittävään vuosittaiseen verkostojen saneerausinvestointien lisäämiseen tavoitteena verkostojen kunnon ja toimivuuden parantaminen. Erityisesti viemäriverkoston vuotovesimääriä pyritään merkittävästi vähentämään. Kiinteistöjen omien jäte- ja hulevesiensä erottelua pyritään saamaan tehostetusti käyntiin. Tätä tarkoitusta varten Porin Vesi on tehnyt vuodesta 2008 lähtien kesäisin laajat ns. savututkimukset kiinteistöjen erillisviemäröintitilanteen selvittämiseksi. Sakkotyyppinen korotettu jätevesimaksu niille kiinteistöille, jotka eivät ole erotelleet hule- ja jätevesiä kiinteistöillään astui voimaan vuoden 2012 alusta. Alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamiseksi valmistui vuonna 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vetämä esiselvitys. Jatkosuunnittelu ei käynnistynyt. Yhteistyötä kuntien välillä on kuitenkin lisätty mm. järjestämällä vuosittain yhteistapaamisia vesihuollon vastuuhenkilöille. Euran, Säkylän ja Kokemäen jätevedenkäsittelyn yleissuunnitelma valmistui kesällä 2013. Yhtenä pitkän tähtäimen vaihtoehtona selvitettiin näiden alueiden kaikkien jätevesien puhdistuksen keskittäminen Porin Luotsinmäen puhdistamolle.